1 (8) YHTEENVETO Fintrip/TransSmart-työpaja 10.9.2013 Jhanna Särkijärvi 1), Saara Jääskeläinen 1), Tm Warras 2), Nils-Olf Nylund 3), Päivi Aakk-Saksa 3) 1) LVM, 2) Tekes, 3) VTT
2 (8) Tausta ja tehta va t Fintripin, TransEcn ja TransSmartin yhteinen työpaja järjestettiin 10.9.2013. Fintrip suunnittelee valmisteluhanketta Älykäs kaupunki hjelman linjauksien tarkentamiseksi ja eri tahjen näkemysten humiimiseksi. Tässä työpajassa lutiin perustaa alkavalle valmistelulle. Työpajan tavitteena li kta eri tutkimussapulien edustajia phtimaan liikenteen hallinnnalan yleisiä tavitteita ja t&k-tarpeita, jtka li kttu työpajassa käsiteltäväksi. Työpajaan sallistui kattavasti Sumen tutkimuslaitsten edustajia (liite 1). Työpaja keskittyi neljään liikenteen lhkn (pöytään): vähähiilinen energia, edistykselliset ajneuvt, älyliikenne ja liikennejärjestelmä. Kunkin lhkn pöytävastaava esitteli tavitteet sallistujille, jiden tehtävänä li: Tarkastella kriittisesti hallinnnalan t&k-tarpeita (nk sattu esittää ikeat kysymykset) Ideida millaista tieta sekä tutkimus- ja kehittämistimintaa tarvitaan esitettyjen tavitteiden saavuttamiseen Myös liiketimintamahdllisuuksien lumisen kautta Miten t&k-tarpeita lähdetään täyttämään parhaalla mahdllisella tavalla? Mitä keskeistä saamista tarvitaan? Seuraavissa luvuissa esitetään kunkin liikenteen lhkn etukäteen määritellyt tavitteet sekä kste työpajan kmmenteista. Pöytävastaavat livat Jhanna Särkijärvi, LVM Saara Jääskeläinen, LVM Tm Warras, Tekes Nils-Olf Nylund, VTT
3 (8) VAÄ HAÄ HIILINEN ENERGIA Pöytävastaava Nils-Olf Nylund Työpajan näkemyksiä: Sumella n paremmat mahdllisuudet vaikuttaa uusiutuvaan energiaan kuin esimerkiksi ajneuvjen kehitykseen. Kansallisten tavitteiden asettaminen n mahdllista. Biplttaineet vat mahdllisuus Sumelle vahvjen timijiden ansista. Sumi n teknlgiakehityksen eturivissä. Drp-in tyyppiset plttaineet vat helpsti käyttöön tettavissa. Järkevät ja pysyvät kestävyyskriteerit edellytys suuren mittakaavan ktimaisen tutannn syntymiselle, tässä tarvitaan hyvää tieteellistä tutkimusta. Riittävien binielujen varmistaminen edelleen haaste muiden kuin drp-in plttaineiden salta. Tuleek biplttaineista mahdllisesti uudenlaisia terveyshaittja, vähähiilisyys ei autmaattisesti le sama asia kuin alhaiset lähipäästöt! N-harm -periaate, tässä tarvetta useiden tutkijatahjen yhteistyölle (VTT, IL, TTY, THL ym.) Kaasu (metaani): Miksi CNG:stä ei le tullut menestystarinaa (selvitys)? HELB n ilmittanut lupuvansa kaasubusseista, henkilöautjen yleistyminen hidasta, edes bikaasun markkinille tul ei le parantanut tilannetta. Tuleek LNG ja miten: laivaliikenteeseen, raskaaseen tieliikenteeseen? Sähkö: Sumen mahdllisuudet sähkön hyödyntämiseen liikenteessä vat hyvät, sillä sähkön tutant n keskimäärin vähähiilistä ja sähköverkt vat hyvät. Lämmitinrasiat vat hyödynnettävissä hitaaseen lataukseen (varauksin). Sähkön tul liikenteeseen edellyttää järjestelmien integrintia: sähköverkk, infra, ajneuvt. Sähköinen liikenne (varsinkin pikalataus) että hajautettu energian tutant tulevat edellyttämään energiavarastja. Miten saadaan rakentumaan sähköautjen pikalatausverkst? Vety: Tuleek vety liikenteeseen? Millä aikavälillä? Miten pitäisi varautua? Kana/muna ngelma, missä järjestyksessä hidetaan? Yleensäkin selvitettävä: kuluttajien/ajneuv-peraattrien suhtautuminen, kustannukset, päästöt ja turvallisuus; tie- ja meriliikenne erikseen. Kuluttajien valistaminen n edelleen haasteellista ja työtä n jatkettava Käyttövimat-selvitys tarjaa hyvää phjatyötä ja tavitteiden asettamista. Työtä lisi kuitenkin syytä jatkaa, sisältäen mm.: vaihtehtisten allkintimallien kustannukset, ilmastvaikutukset, vaikutukset lähipäästöihin jne. EU:n infradirektiiviehdtuksen kustannusvaikutukset lisi syytä laskea. Uutta teknlgiaa ei vi testauttaa tavallisilla kuluttajilla/autilijilla, julkinen sektri avainasemassa uuden teknlgian piltinnissa ja esimerkin näyttämisessä Millaista tieta, tutkimusta ja kehittämistimintaa erityisesti tarvitaan, jtta seuraavat strategiset tavitteet tteutuisivat? Lentliikenteessä bikersiinin suus 2050 vastaa EU:n tavitetta ja n vähintään 40 %. Lentkenttien ja satamien terminaaliliikenne n vunna 2030 lähes täysin päästötöntä. Yhdessä [kaasumaisten ja nestemäisten] biplttaineiden käytön ja muiden timenpiteiden kanssa merenkulun khkpäästöt vähenevät EU-tavitteen mukaisesti 40 % vuteen 2050 mennessä erillisen LNG-timenpidehjelman tuella ja energiatehkkuutta parantamalla. Veneilyliikenne n vunna 2050 lähes täysin päästötöntä. Henkilöautliikenteessä vaihtehtisten käyttövimien suus vunna 2050 n lähes 100 %. Raskaassa liikenteessä nestemäisten ja kaasumaisten biplttaineiden suus vunna 2050 n vähintään 70 % ja sähkön suus kaupunkien bussi- ja jakeluliikenteessä n samaa lukkaa. Vunna 2050 käytettävistä biplttaineista suurin sa n jk nestemäistä 2. sukuplven biplttainetta tai bikaasua. Käytössä levien biplttaineiden tdennettu päästövähenemä n vunna 2030 vähintään 60%. Liikenteessä käytettävää sähkön kulutuksen kasvua vastaava suus sähköntutannsta n päästötöntä. Sumessa n 2020 EU:n velvitteiden mukainen vaihtehtisten käyttövimien jakeluinfrastruktuuri. Sumessa n kestävästi tutetun biplttaineen tutantkapasiteettia, jka määrältään vastaa ktimaista tarvetta. Edellisiin liittyviä TKI-timinnan haasteita Millaisia mahdllisuuksia eri käyttövimilla n krvata perinteisiä vaihtehtja eri liikennemudissa? (timintavarmuus eli käytettävyys eri lsuhteissa) Aiheuttavatk ilmastnmuutksen hillitsemiseksi käyttöön tettavat uudet teknlgiat/plttaineet uusia ngelmia lähipäästöjen suhteen? (Esim. Eur 6, henkilöautjen dieselöityminen jne.) Energian jakelu ja heijastumat kaupunkien infrastruktuuriin (esim. sähköbussien pikalataus, verkn tasapainttaminen jne.) Kuinka energiankulutusta vitaisiin vähentää ja uusia käyttövimia edistää liikenteen energiatehkkuusspimusten kautta? Mitkä visivat lla tilaajan mahdllisuudet vaikuttaa autkannan uusiutumiseen vähäpäästöisempiin (esim. hankintamallien mahdllisuudet, uhat, riskit)? Miten valtin väyläverkn suunnittelussa tulee ttaa humin esim. sähköautjen latauspisteiden suunnittelu ja muut jakeluverkkkysymykset? Millaisella timintamallilla vidaan päästä terminaaliliikenteen päästöttömyysvaatimuksiin? Eri tahjen rlit? Esim. satamaperaattrit, satamassa timivat yritykset, Liikennevirast. Mitkä vat tienlaadun, tienpidn ja ajneuvn hulln vaikutukset tdellisiin kulutuslukemiin? Tutkimuksen rahitus: Tekes rahittaa hyviä verkttuneita hankkeita esim. sähköajneuvjen salta EVE-hjelma; yritysvetiset biplttainehankkeet TEM:in myötävaikutuksella; tutkimuslaitsten kannalta hankkeiden rakentaminen n kuitenkin mennyt kvin haastavaksi. TEM:llä n mahdllisuus rahittaa selvitystyyppisiä hankkeita (KHK, vaikutukset
4 (8) kansantaluteen) ja myös investintituet vat mahdllisia. Tuvatk INKA & Tekesin Fiksu kaupunki hjelma uusia rahitusmahdllisuuksia? Entä Hrizn 2020 työhjelma? Jtta Fintripin ajatukset tteutuisivat, LVM:n hallinnnalan pitäisi mahdllistaa ainakin esiselvitystyyppisten hankkeiden ja hankevalmistelujen rahitus Elinkeinplitiikan kannalta (ei niinkään liikenneplitiikan) pitäisi selvittää eri teknlgiiden vientiptentiaalit (bi ja sähkö): tutteet, teknlgia ja lisensinti. Vähähiilisellä energialla ja edistyksellisillä ajneuvilla n kytkentä: tarpeen tarkastella energiavaihtehtja ja kalusta rinta rinnan! EDISTYKSELLISET AJONEUVOT Pöytävastaava, Saara Jääskeläinen, LVM Työpajan näkemyksiä: Vähäpäästöisen ajneuvteknlgian tutkimuksessa erityisen keskeisenä pidettiin perusdatan tuttamista eri teknlgiavaihtehdista, jiden avulla vitaisiin siirtyä käyttämään uusia, nykyisistä vähäpäästöisempiä plttaineita tai käyttövimia. Tieta tarvittaisiin näiden teknlgiiden perusminaisuuksista, ml. päästövaikutuksista, hankinta- ja käyttökustannuksista sekä timintavarmuudesta eri lsuhteissa (esim. talvella), mutta myös muista näiden teknlgiiden käyttöönttn vaikuttavista tekijöistä (esim. ihmisten asenteet, plttaineiden jakeluinfra jne.). Päästöjen salta tulisi kiinnittää humita sekä khk-päästöihin että muihin päästöihin. Tarvittaisiin myös kv. vertailuja siitä, miten k. teknlgiat vat muualla yleistyneet, sekä aivan uusien mahdllisuuksien etsimistä ja tarkastelua (esim. Ilmanpaineella käyvät autt, autjen hiilidiksidin varastinti). Vähähiilisellä energialla ja edistyksellisillä ajneuvilla n kytkentä: tarpeen tarkastella energiavaihtehtja ja kalusta rinta rinnan! Millaista tieta, tutkimusta ja kehittämistimintaa erityisesti tarvitaan, jtta seuraavat strategiset tavitteet tteutuisivat? Henkilöautliikenne n vunna 2050 lähes täysin päästötöntä. Vunna 2020 rekisteröidyt henkilöautt vat vähäpäästöisiä (alle 95g/km) TAI vaihtehtisten plttaineiden tai vaihtehtisten käyttövimien käyttöön sveltuvia. Kaikki vunna 2030 rekisteröidyt henkilöautt vat vaihtehtisten plttaineiden tai vaihtehtisten käyttövimien käyttöön sveltuvia. Sähkön suus kaupunkien bussi- ja jakeluliikenteessä vunna 2050 n vähintään nin 70 % Edellisiin liittyviä TKI-timinnan haasteita Sähköautjen mahdllisuudet Sumessa? Eri käyttövimat teriassa vs. tdellisuudessa? (Millaisia vat ert eri käyttövimien ilmitettujen vs. tdellisten päästöjen välillä. Esim. kylmäkäynnistyksen päästöt, ilmitettu/ tdellinen kulutus jne.) Autn valmistuksen suus autn kk elinkaaren aikaisista päästöistä uusien teknlgiiden salta? (esim. sähköautt) Vanhjen autjen knvertiminen uusille käyttövimille spiviksi? Miten uudet edistykselliset ajneuvt vaikuttavat liikenneinfraan?
5 (8) AÄLYLIIKENNE Pöytävastaava, Tm Warras, Tekes Työpajan näkemyksiä: Open data (avin tiet) Avin tiet n perusta, jlle älyliikennettä vidaan rakentaa. Tieta jalstamalla (data prcessing) vidaan tuttaa liikenteen tilannetieta hyödynnettäväksi mm. mallinnuksessa, ennustamisessa ja ylipäätään suunnittelussa. Esimerkkinä tästä vat ajneuvjen anturit, jista saadaan tieta prsessitavaksi ja jaettavaksi ajantasaisesti esim. turvallisuuden parantamiseksi tai muihin tarkituksiin. Liukkauden tunnistukseen n j kehitetty TransEc-tutkimushjelmassa järjestelmä, jssa yksittäisten autjen tuttamasta tiedsta prsessidaan reaaliaikainen liukkauskartast. Näin ajneuvjen päätelaitteisiin vidaan lähettää varitus ennen liukkaalle alueelle saapumista. Vastaavasti erilaisia missä tahansa tutettuja tietja vidaan hyödyntää turvallisuuden tai muiden infrmaatijärjestelmien parantamiseen ( parviäly ). Sumessa n tämän alan saamista ja siihen panstamalla visi syntyä merkittäviä vientitutteita. Liikenteen älykäs hjaus Tilannekuvan ja ennustetiedn perusteella vidaan tuttaa infrmaatita liikkujille. Esimerkiksi ajantasainen tiet ruuhkista hjaa liikkujia vähemmän kurmitetuille reiteille. Liikkujia vitaisiin myös hjata humiiden ympäristövaikutukset, esimerkiksi ehdttamalla vaihtehtisia reittejä/liikennevälineitä, mikäli mallinnuksen ja ennusteiden mukaan (sää- ja ympäristölsuhteet) jtakin reittiä uhkaa ilmansaasteiden kasvu. Ohjaukseen vitaisiin käyttää pasteita ennen kuin mbiililaitteet vat riittävän käyttäjäystävällisiä tähän tarkitukseen. Liikenteen älykäs hjaus ulttuu järjestelmätaslta (Fleet management) perijan taslle. Palvelut Älyliikenne tarkittaa myös mnipalvelujärjestelmien kehittämistä. Tämä tarkittaisi liikkumisen liiketiminnallistamista. Palvelujärjestelmän pitäisi lla asiakaslähtöinen: Traffic as a service. Liikkuja saisi erilaisia vaihtehtja matkalle pisteesta A pisteeseen B haluamassaan arvjärjestyksessä: npein, halvin, ympäristöystävällisin jne. Vastaavia järjestelmiä n j käytössä esim. lentliikenteessä (e-bkers, raming). Kuljetuspalveluiden tarjajalta (liikennejärjestelmä) vitaisiin velvittaa tiedn tuttamiseen tarvittavaa tekniikkaa (infrastruktuuriin panstaa julkinen hallint). Standardinti n tärkeässä asemassa, jtta tutettava tiet spii yhteen tiedn prsessintijärjestelmän ja palvelupaketin kanssa. Millaista tieta, tutkimusta ja kehittämistimintaa erityisesti tarvitaan, jtta seuraavat strategiset tavitteet tteutuisivat vuteen 2020 mennessä? Väylänpidn ja liikennejärjestelmän tuttavuus n kasvanut 10 prsenttia yleistä tuttavuuskehitystä enemmän. Yritysten lgistiikkakustannukset vat kuljetusketjujen ja terminaalilgistiikan tehstumisen jhdsta alentuneet lähelle tärkeimpien kilpailijamaiden tasa. Ruuhkautumisen aiheuttamat työmatkaliikenteen aikaviiveet vat vähentyneet suurilla kaupunkiseuduilla 20 prsentilla. Älyliikenteen avulla säästetään tieliikenteessä vusittain 50 ihmishenkeä eikä kaupallisessa meri-, ilma- ja rautatieliikenteessä menetetä ihmishenkiä lainkaan. Liikenteen kasvihunekaasupäästöt vat vähentyneet merkittävästi ja energian lppukulutuksen kasvu n saatu taittumaan. Jukkliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun suus matkjen määrästä n kasvanut 20 prsenttia. Asiakkaat vat tyytyväisiä sujuviin matkihin ja vat hyvin infrmituja matkansa kaikissa vaiheissa (vähintään 80 prsenttia tyytyväisiä) Sumi n älyliikenteen palveluiden ja tutteiden käytössä maailman viiden edistyneimmän maan jukssa. Sumessa n merkittävää älyliikenteen palveluiden ja tutteiden tutanta ja sen vientiä. Edellisiin liittyviä TKI-timinnan haasteita Miten käyttäjä vi timia sana liikenteen palvelu(ek)systeemiä? Ts. miten käyttäjä vidaan ttaa paremmin mukaan ja humiida käyttäjän tarpeet. Älyliikenteen keint. Julkiset hankinnat: Miten vaikuttavuutta ja tuttavuutta tulisi tutkia / mitata (älyliikenteen) palveluissa? Miten arviintimenetelmiä ja menettelyjä vitaisiin kehittää (äly)liikenteessä (esim. hyöty-kustannussuhteet) Liitännäinen kysymys: miten mitataan tuttavuutta liikennejärjestelmätaslla? Miten älyliikenteen keinin vidaan parantaa tieliikenteen turvallisuutta? Miten älykkäiden järjestelmien ja palveluiden käyttööntt vaikuttaa liikenneturvallisuuteen? Ajneuvt, plttaineet ja päästöt Autmaattisissa ajneuvissa tulee lemaan nykyistäkin enemmän antureita ja tiettekniikkaa. Autmaattiset ajneuvt siis timivat merkittävinä tiedn tuttajina, niin ajneuvn tilasta (kunt, hulttarve ) kuin liikenteestä (ruuhkat) ja lsuhteista (sää, ilmanlaatu ). Ajneuvt vivat tuda mnipulista infrmaatita matkustajalle selkeässä mudssa. Ajneuvjen timintaa/käyttöä vitaisiin myös hjata, ehdttamalla esimerkiksi hulta humiiden yksittäisen autn minaisuudet. On-bard diagnstics ajneuvissa n j kehittyneellä taslla, ja esimerkiksi päästötasn nusua vidaan mnitrida. Tulevaisuuden plttainejärjestelmät visivat myös lla älykkäitä. Muuta Liikennejärjestelmän ja älyliikenteen tavitteet samankaltaisia esimerkiksi palveluknseptien ja tiednhallinnan salta. Tarpeen tarkastella liikennejärjestelmiä ja älyliikennettä rinnakkain.
6 (8) LIIKENNEJAÄ RJESTELMAÄ Pöytävastaava Jhanna Särkijärvi, LVM Liikennejärjestelmän tehkkuus ja vaikuttavuus Palveluntarjajakenttä n tällä hetkellä hyvin pirstutunut, ja liikkumisjärjestelmä n melk tehtn. Miten kapasiteetti vidaan käyttää tehkkaammin ja miten palvelun sujuvuudesta visi tulla järjestelmän ajava vima? On kuitenkin mietittävä, millä aikavälillä järjestelmän tehkkuutta ja timien vaikuttavuutta mitataan. Alkuinvestinnit esimerkiksi sähköisiin järjestelmiin vivat lla suuria. Onk kknaismallijärjestelmä hyvä lähtökhta vai pitäisikö perustua laajaan palveluntarjajien jukkn. Tekniikka vi myös vanhentua päätösten viipyessä. Kuka mistaa liikennejärjestelmän? Mitkä sat infrastruktuurista vitaisiin yksityistää? Millainen lisi hyvä maksujärjestelmä? Timijakentän hahmttaminen liikennejärjestelmän uudistamisessa n hyvä lähtökhta (vastuut, tehtävät). Timijiden rleja, kmmunikintia ja yhteistyötä visi kehittää kaupunkiseututaslla ja miettiä erikseen yhteysvälejä. Liikennepliittiset tavitteet tulisi tuda liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja kaavituksen prsesseihin. Asiakas- ja käyttäjälähtöisyys Liikkumisen kustannuksista pitäisi tehdä läpinäkyviä ja käyttäjille tulisi tarjta mahdllisuus valita palvelu mien tarpeiden mukaan (esim. edullinen, npea, mukava). Reitinsuunnittelupalveluja vitaisiin kehittää ennakivammiksi hyödyntämällä mm. pilvipalveluita siten, että liikkujia vitaisiin hjata eri reiteille. Lisäksi kutsuperusteista jukkliikennettä visi kehittää pidemmälle esimerkiksi tunnistamalla yksilöiden tarpeiden sijaan eri ryhmien tarpeita. Palvelukkemusta visi parantaa myös vaihtpaikkjen palveluja kehittämällä. Tulevaisuuden liikkuminen Tulisi tutkia, millaista liikkuminen tulevaisuudessa n (esimerkiksi uudet liikkumismudt, muuttuvat käyttäjätarpeet). Lähtökhtana n nykytilanteen tunnistaminen, sillä useat asiat liikkumisessa vat hitaasti muuttuvia tai vakiita. Tutkittavia asiita lisivat esimerkiksi tyypilliset työmatkat, ajankäytön jakautumisen muutkset, asumisalueiden asukasrakenteiden muutkset (ikä merkittävä tarpeisiin vaikuttava tekijä), energiankäytön muutkset ja autnmisten ajneuvjen käytön yleistyminen. Perinteisen liikennesaamisen lisäksi tarvitaan mm. käyttäytymistieteellistä ja yhdyskuntien kehittymiseen liittyvää saamista sekä systeemisaamista. Tiet pelisääntöjä tarvitaan Jkainen liikkuja n tiedn tuttaja. Autjen seuranta satelliittijärjestelmällä tulee tdennäköisesti lemaan pieni asia tulevaisuudessa (vrt. kännyköistä j nyt saatava tiet). Pitäisi keskustella ja luda pelisäännöt siihen, kuka hallitsee tieta ja miten sitä sujataan. Tietjen kerääminen liikkumisesta mahdllistaa mnenlaisia svelluksia. Esimerkiksi päästömallinnuksia (hiukkaset, NO x ) vitaisiin tarkentaa. Millaista tieta, tutkimusta ja kehittämistimintaa erityisesti tarvitaan, jtta seuraavat tavitteet tteutuisivat 2030 mennessä? Lähtökhtana Traffic as a Service ajattelu. Liikenteen palvelu(ek)systeemi kstuu useista timijista, jilla selkeät rlit, tehtävät ja vastuut. Infrarakenteet n kytketty saksi liikenteen palveluja (vat alusta ). Liikenteen palvelu- ja inframarkkinilla n siirrytty yksittäisistä palveluista ja rakenteiden tuttamisesta palveluknsepteihin ja elinkaarikknaisuuksiin. Miten päästään yksittäisistä hankkeista innvatiivisiin hankekknaisuuksiin? Miten palvelukknaisuuksissa edistetään mm. vähähiilisyyttä, parannetaan palvelutasa (esim. katkeamattmat matkaketjut, lisäpalvelut), hyödynnetään ICT:tä jne? Liikenteen palveluilla n määriteltynä minimipalvelutas. Miten määritellään palvelutas ja kuinka haluttuun tasn päästään? Miten mahdllistetaan minimipalvelutasa paremmat palvelut, lisäpalvelut? Tiedlla n merkittävä rli liikenteen uusilla palvelumarkkinilla (public-private-peple partnership; tiet laajasti ymmärrettynä, esim. käyttäjätiet, tietjhtaminen, tiednsiirttekniikat, tiedn jalstaminen). Miten t&k-timinnalla vidaan edistää? Käyttäjä sallistuu aktiivisesti liikenneinfran ja palvelujen elinkaareen jatkuvassa vurvaikutuksessa (esim. tiedntuttamisessa, suunnittelussa, käyttömukavuuden arviinnissa). On lutu uudet timintamallit siitä, mitkä vastuut ja tehtävät kuuluvat kenellekin Käyttäjät, palveluntarjajat, infraa isännöivät, hjaajat/valvvat taht jne. Esim. pitääkö kaupunkien/liikenteen tilaajien jatkssa vastata infrastruktuureista, varikista, latausjärjestelmistä ym Kiinnstavia aihealueita ennakinnin kannalta Millaisia mistussuhteet tulevaisuudessa vivat lla palveluissa, tiedssa, liikennevälineissä ja infrassa? (esimerkiksi car share) Millaiset vat käyttäjän tarpeet liikkumisen ja liikkumista tukevien palvelujen suhteen tulevaisuudessa? Miten palveluntarjajat ja käyttäjä khtaavat nykyistä paremmin tulevaisuudessa? Kuinka päätösten vaikutus arviidaan ja hallitaan tulevaisuudessa? Erilaisten tavitteiden yhteensvittaminen Timenpiteet vaikuttavat eri tavalla erilaisten yhteiskunnallisten tavitteiden saavuttamiseen. Tavitteet vivat liittyä mm. liikenteen ympäristövaikutuksiin, sujuvuuteen, timintavarmuuteen, turvallisuuteen ja uuden liiketiminnan synnyttämiseen. Esimerkiksi npeusrajitusten muuttamisella n erilainen vaikutus liikkumisen sujuvuuteen, turvallisuuteen ja ympäristöön. Erilaisten timenpiteiden vaikutuksia visi mallintaa, tehdä skenaariita ja luda mittareita (esim. ilmansaasteet menetettyinä elinvusina). Keskeinen kysymys n, miten useista palveluntarjajista kstuvassa liikenteen palvelusysteemissä varmistetaan yleisen edun tteutuminen. Erilaisten tavitteiden yhteensvittamista tulisi tehdä myös liikenne- ja muussa suunnittelussa. Lisäksi tulisi hyödyntää keinälyä mnimutkaisten ratkaisumallien kehittämisessä.
7 (8) Liikennejärjestelmän ja älyliikenteen tavitteet samankaltaisia. Mikä erttaa nämä lhkt ja tuleek päällekkäisyyttä/ ristikkäisyyttä esimerkiksi palveluknseptien ja tiednhallinnan salta? Tavitteissa kasvihunekaasujen ja energiankulutuksen vähentämiselle tivtaan lisää painarva. MUUTA Työpajassa kysyttiin myös näkemyksiä siitä, jääkö käsitellyn neljän liikennelhkn ulkpulelle huminarvisia asiita. Tähän kmmentitiin, että kaiken perustana pitäisi lla liikennepliittinen sitva visi: mitä halutaan saavuttaa? Keint löytyvät sitten. kyllä. Tiseksi kmmentitiin ympäristövaikutuksia, jihin pitäisi sisällyttää myös terveysvaikutukset tai jpa terveyshaitat samalla taslla kuin ympäristö, taludellisuus yms., sillä terveysvaikutuksilla n myös taludellista merkitystä (kulemat, muu haitta, alttiit ihmisryhmät, lapset astmaatikt yms.).
8 (8) LIITE 1. Seminaariin ja työpajaan 10.9.2013 ilmittautuneet. Kaikki eivät sallistuneet työpajaan. Päivi Aakk-Saksa VTT Mia Aarni Ilmatieteen laits Sini Anttalainen Metrplia amk Micke Bergman VTT Thmas Casey VTT Jchim Dnner Mtiva Oy Kimm Erkkilä VTT Jari Harju SKAL ry Tuukka Hartikka Neste Oil Rist Hillam Ilmatieteen laits Markku Iknen Turun ammattikrkea Ari Juva Tmi Juva Ari Tuuli Järvi VTT Saara Jääskeläinen LVM Päivi Kpnen VTT Anu Kusa Helsingin seudun ym Antti Lajunen Aalt Jukka Lehtmäki VTT Kati Lehtranta VTT Heikki Liimatainen TTY / Verne Irene Lilleberg Helsingin kaupunki Peter Lstedt Turun seudun kehittä Sepp Mikknen Neste Oil Tim Murtnen VTT Jarkk Niemi Helsingin seudun ym Jukka Nuttimäki VTT Riitta Nyhlm VTT Nils-Olf Nylund VTT Sami Peuranen Auttujat ry Mikk Pihlatie VTT Miia Riihimäki HSY Piritta Rslund VTT Sami Rutsalainen Metrplia Mikk Räsänen Trafi Tpi Rönkkö TTY Teemu Sarjvaara Aalt Ylipist Juni Sintnen TeliaSnera Finland O Jhanna Särkijärvi LVM Kari Tammi VTT Armi Temmes Aalt-ylipistn Kaup Anu Tuminen VTT Rami Wahlsten Turun ammattikrkea Tm Warras Tekes