Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1
Esityksen runko Kriisimaiden taloudellinen tilanne Tasapainottomuudet: julkinen talous, vaihtotase Sopeutuminen: BKT ja kilpailukyky Kriisinhallinta Kriisimaiden omat toimet EU/IMF EKP:n rooli Miten eteenpäin? Finanssipoliittinen kehikko Muut toimet (pankkiunioni ym.) 2
I. Taloudellinen tilanne kriisimaissa 3
Julkiset menot Euroalue Irlanti Kreikka Espanja Italia Kypros Portugali 200 Julkiset menot (pl. korkomenot ja pääomansiirrot), indeksi, 2002 = 100 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Eurostat 25851@Chart16 (f i) 4
Julkinen velka Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Euroalue 200 % BKT:sta 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1999 2004 2009 Lähteet: Eurostat ja Euroopan komission ennuste. 24297@Velat (2) 5
Perusjäämät paranevat vähitellen 10 % BKT:sta Portugali Espanja Irlanti Italia Kreikka 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Euroopan komissio. Komission ennuste vuosille 2012-2013. 26306@Chart14 (fi) 6
Vaihtotase, GIIPS Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali euroalue 5 % BKT:sta 0-5 -10-15 -20 1999 2004 2009 Lähde: Euroopan komissio. 23586@Chart4 7
Vienti, GIIPS Kreikka Irlanti Italia Portugali Espanja 120 2008Q1 = 100 110 100 90 80 70 60 2008 2009 2010 2011 2012 Kreikan 2011-2012 tiedot on arvioitu komission ennusteen perusteella. Lähde: Eurostat. 8
BKT, GIIPS Euroalue Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali 115 Indeksi 2005 = 100 110 105 100 95 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Eurostat. 23586@Chart40 9
Yksikkötyökustannukset ovat laskeneet Kreikka Irlanti Italia Portugali Espanja Euroalue 150 2000 = 100 140 130 120 110 100 90 2000 2005 2010 Lähde: Euroopan komission ennuste. 25200@Chart103 10
II. Kriisin hoito 11
II.1 Kriisimaiden omat toimet Tiukkaa talouskuria ei voi välttää. Julkiset alijäämät ovat suuria ja on tarvetta lisäsopeutuksiin. Lyhyellä tähtäyksellä negatiivinen vaikutus talouden kasvuun. Kilpailukyvyn parantaminen on erittäin tärkeää: Hyödyke- ja työmarkkinoiden jäykkyyksien vähentäminen. Parantaa talouskasvua keskipitkällä aikavälillä. Parantaa valtion legitimiteettiä ja uskottavuutta. Positiivisten vaikutusten saavuttaminen vie aikaa. Välttämätöntä saavuttaa käänne velkaantumisessa ja sen jälkeen aleneva trendi. Alentaminen 60% tasolle vie 10-20 vuotta (kuvio). Jotkut maat ovat saavuttaneet käänteen (kuviot). 12
Velkatason sopeuttaminen on hidasta Irlanti Kreikka Euroalue 240 % BKT:sta 200 160 120 80 40 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Eurostat ja EU-komissio. Ennusteet kevät 2012. 23162@EA J-velka(pitkä) 13
Mahdolliset menestystarinat BKT: Viro, Latvia, Islanti ja Irlanti Viro Latvia Islanti Irlanti 200 Indeksi, 2000=100, kiintein hinnoin, kausitasoitettu 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 2000 2005 2010 Lähteet: Eurostat, kansalliset tilastoviranomaiset. 25492@GDP (fi) 14
Julkinen velka Irlanti Viro Latvia Islanti 120 % BKT:sta 100 80 60 40 20 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Eurostat. 25492@GovDebt2 (fi) 15
II.2 EU/IMF ohjelmat Tehtävänä on tarjota siltarahoitusta, jotta sopeutus on organisoitunutta. Alijäämien tilanteessa sopeutus ilman ohjelmaa olisi luultavasti kaoottinen. Ohjelma antaa mahdollisuuksia parantaa rahoitusjärjestelmää sekä vahvistaa kansantalouden tuotantoperustaa. Ohjelman ehdollisuus ja säännöllinen seuranta ovat välttämättömiä. Moraalikadon hallinta kriisimaissa. Talouspolitiikan jatkuvuuden tukeminen. 16
II.3 EKP:n rooli Turvaa pankkijärjestelmän likviditeetin. Solvenssikysymykset kuuluvat maiden hallituksille. Parantaa rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja rahapolitiikan välittymistä (Kuvio: korkoerot Saksaan) Mandaatin mukaista: hintavakaus keskipitkällä aikavälillä. OMT ohjelma Mahdolliset interventiot valtion velkapapereiden jälkimarkkinoilla rahapolitiikan välittymisen parantamiseksi. Ehdollisuus: maalla täytyy olla ESM ohjelma. Säännöllinen valvonta välttämätön. EKP tekee itsenäisen arvion ja päätöksen. Kohdistuu alle kolmen vuoden papereihin, ohjelman koolle ei ole ex ante rajoituksia. Ei sitoumuksia korkojen ylärajasta tai ostetuista määristä. 17
Valtionlainojen korkoeroja Saksaan (2v) 24 % Portugali Irlanti Italia Espanja Suomi Kreikka (oikea)* % 300 19 250 14 9 200 150 100 4 50-1 01/10 04/10 07/10 10/10 01/11 04/11 07/11 10/11 01/12 04/12 07/12 10/12 Lähde: Bloomberg. 2 v. korkoerot Saksaan. *Kreikan hintoja ei saatavilla 12.3.2012 jälkeen 0 18
III. Miten eteenpäin 19
III.1 Makrotaloudelliset toimet: six-pack (voimaan viime vuoden lopussa) Uudistettu vakaus- ja kasvusopimus Keskipitkän aikavälinen tavoitteet (MTOs) Liiallisen alijäämän menettely (3% alijäämä, 60% velkaantuminen) Alijäämää koskevat tavoitteet usealle vuodelle, aikarajat. Jos velka yli 60%, niin 1/20 kiristys alijäämätavoitteeseen. Sanktiopäätökset käännetyillä enemmistöpäätöksillä (RQMV) Makrotaloudellisten epätasapainojen menettely Vaihtotase, yksityinen velkaantuminen, kilpailukyky,... Epätasapaino ja liiallinen epätasapaino (sanktiot) 20
Two-pack Lisäsäännöt euroalueen maille Tarkempi julkistalouden monitorointi Treaty on Stability, Coordination and Governance in the EMU (Fiscal Compact) Ratifiointi menossa European Stability Mechanism (ESM) tarjoaa rahoitusta ohjelmamaille, Korvaa väliaikaisen EFSF:n, Lainakapasiteetti tässä vaiheessa 500 mrd. eur. 21
Fiscal compact Valtion budjetin tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen. Keskipitkän aikavälin tavoite: rakenteellinen alijäämä korkeintaan 0.5 % BKT:sta. Enintään 1 % alijäämä sallitaan, jos velkasuhde selvästi alle 60 % ja kestävyysriski on pieni. Keskipitkän aikavälin tavoitteesta voidaan väliaikaisesti poiketa vain SGP:n määrittämissä poikkeustapauksissa. Merkittävät poikkeamat laukaisevat automaattiset korjaustoimet uuden SGP:n mukaisesti. Säännöt kansallisiin perustuslakeihin tai vastaaviin. Euroopan tuomioistuin viime kädessä arvioi. 22
IV. Kommentteja 23
Pankkiunioni (erillinen esitys) on toinen tärkeä suunta eteenpäin. Taloustilanne jatkuu haastavana: Kriisimaiden sopeutuminen on useimmiten kesken. Rahoitusmarkkinoiden sentimentti on parantunut. Reaalitalouden taantuma/hidas kehitys voi asettaa uusia haasteita kriisinhoidolle. Euroopan fiskaalisen kehikon uudistukset ja menossa olevat suunnitelmat pankkiunionista voivat onnistuessaan auttaa pitemmän päälle. Onko fiskaalinen kehikko Maastricht plus vai jotain muuta? Auttaa erottamaan pankkien ja julkisen talouden kriisien hoidon. 24
Kiitos! 25