Käsityön jaksosuunnitelma



Samankaltaiset tiedostot
POM2STS/ POM2STN Käsityön jaksosuunnitelmatehtävä Katja Riivari & Eveliina Rantala

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

LABYRINTTI VOHVELI- KANKAALLE. Idapankki opettajalle Tekijät: Juha-Joel, Reeta ja Tuulia Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus

Käsityön jaksosuunnitelma

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Käsityön jaksosuunnitelma

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016

OPS2016 Monialaisia oppimiskokonaisuuksia kohti. Leena-Maija Niemi apulaisrehtori Kasavuoren koulu

Puut. Annaleena Malmi ja Heikki Mikkola. Käsityön jaksosuunnitelma JOHDANTO

Pelinrakennusta ilmaisua pelien avulla. Milja Mäkinen ja Tytti Tyrväinen

Eväitä opintojen sujumiseen - opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa uraohjaaja Marika Tuupainen ja opintopsykologi Katri Ruth

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi : Satu Jehkonen ja Katri Tenetz

Lautapeli-projekti. Oppimistavoitteet. POM2STN+TS Paula Pesola & Riina Järnberg

Tytöt LVI-alalla - Perusraportti

Case Hoviagents. Oppimisprojekti /TKI3 Kevät

OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurilähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

Aikuisten perusopetus

Arvioidaan työskentelyn asennetta, vastuullisuutta, omaaloitteisuutta,

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:

Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointikäytännöt. Työkaluja monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutumisen seurantaan ja arviointiin - OPS2016

Marjan makuisia koruja rautalangasta ja helmistä -Portfolio

Kolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio

Luovissa saat olla oma itsesi. Opintoja omien tavoitteiden mukaan. Luovuus

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Tekninen työ. Aihepiirityöskentely: PUUSALKKU. Helsingin Yliopisto Opettajankoulutuslaitos kevät 1991 Jukka-Pekka Kajander

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

T U K E A T A R V I T S E V A O P I S K E L I J A L U K I O S S A.

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

Mihin kotityöpalvelu perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn sopimukseen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu /

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

OHJ-1151 Ohjelmointi IIe

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Optima: kirjoitusalue työkalu Opettajalle ohjeet

Esiopetuksen arvot. Arvokysely tammikuu 2015

1. Oppimisen arviointi

Ohje PhotoPortaalin käytöstä

Oma arki : pelit. Jaksosuunnitelma 5.lk POM2SKS/STN. Sallamaria Salonkari & Maiju- Riikka Koponen

P A R T. Professional Assault Response Training Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät

Sähköpostiohjeet. Tehokas ja huoleton sähköposti

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

Käsityön jaksosuunnitelma

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Luku 6 Oppimisen arviointi

Tehostetun tuen luokat. Malli inkluusion toteuttamisesta Leikarissa

Opettajankoulutuslaitos, Rauma. VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi

Jaksosuunnitelmatehtävä

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Info B2: Global Mindedness -kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijoiden asenteita ja voiko muutosta mitata? Irma Garam, CIMO

Eskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa

Moodle HOPS-työskentelyn tukena

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta

YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA. Opetussuunnitelma

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Yrittäjyyskoulutuksen tila yliopistoissa. TEKin Yrittäjyys RoadShow Oulussa DI Pirre Hyötynen, asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen

Isännän Ääni- Seuraseminaari. Kokkola SJK - juniorit

Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

Pari sanaa arvioinnista

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

OSALLISTAVAT MENETELMÄT HYGIENIAHOITAJAN TYÖSSÄ

Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Ampumahiihdon sinettiseurakriteerit

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

TUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Vanhempainilta Aurinkokiven koulu Sari Silander Hanna Kurjenluoma

Asteen verran paremmin

Työelämän pelisäännöt

Ohje hakulomakkeen täyttämiseen yliopistohaku.fi -palvelussa

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

- Kommentoi koodisi. Koodin kommentointiin kuuluu kuvata metodien toiminta ja pääohjelmassa tapahtuvat tärkeimmät toiminnat. Esim.

Oppijan itsearviointitaidot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto. Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi?

Tuutori verkossa: Yksin vai yhdessä?

Oulun kielten opetussuunnitelma. Kielten opettajien tapaaminen 3.3. Pauliina Kanervo ja Eija Ruohomäki

Kuvataiteen prosessiarviointi Kokemuksia yläkoulusta

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Transkriptio:

Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN+TS R5 Janina Viisteensaari ja Hanna Kurkinen Johdanto Tämän jakson tavoitteena on harjoitella kovien ja pehmeiden materiaalien yhdistämistä naulataulutyön avulla. Naulataulu työssä huomioidaan siis monimateriaalisuus, joka on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (OPS 2014) yhtenä keskeisenä käsityö oppiaineen tavoitteena jo alkuopetuksesta lähtien. Myös kokonaisen käsityöprosessin harjoittelu kuuluu alkuopetuksen käsityön tavoitteisiin (OPS 2014), ja tämän olemme huomioineet jaksoa suunniteltaessa. Jakso on suunnattu 2.-luokkalaisille ja kestää 5 oppitunnin verran. Jakson aikana oppilaat pääsevät harjoittelemaan kokonaista käsityöprosessia (ks. Huovila, Hintsa ja Säilä 2009). Jakson teemoina ovat kovien ja pehmeiden materiaalien yhdistäminen sekä äitienpäivä. Olemme toteuttaneet naulataulutyöstä esimerkkityön, jota käytämme mallina jaksosuunnitelman esittelyssä (kuva 4). Kyseisen työn toteutus on liian haastava 2.-luokkalaisille, mutta toteutus on helposti eriytettävissä oppilaiden taitotason mukaan. Naulataulutyön toteutuksen vaiheita pystyy hyvin eriyttämään ylös- ja alaspäin muuttamalla alustan kokoa, naulojen määrää tai kuvioiden vaikeustasoa. Tällaisen muuntelun avulla naulataulujakso voidaan toteuttaa jo alkuopetuksessa sekä ylemmilläkin luokilla. Eriyttäminen sisältyy jo itsestään jakson sisään, sillä oppilaat pääsevät itse suunnittelemaan töitä tiettyjen rajausten sisällä, jolloin he itse suunnittelevat työn, jonka he kykenevät tekemään. Tässä jaksosuunnitelmassa kuvaamme jakson tavoitteita ja työtapoja yhdessä tarkempien työohjeiden kanssa. Loppuun olemme kirjanneet tarkemmin jakson arviointiin liittyviä ajatuksia. Tavoitteet Opetusjaksossa opetuksen tavoitteina on vuosiluokkien 1-2 käsityön opetuksen tavoitteiden mukaisesti rohkaista oppilaita kiinnostumaan käsin tekemisestä (T1), ohjata kokonaiseen käsityöprosessiin ja esittämään ideoitaan (T2), ohjata oppilaita suunnittelemaan ja tuottamaan tuotteen (T3), tutustuttaa oppilas erilaisten materiaalien työstämiseen (T4) sekä tukea oppilaan itsetunnon kehittymistä onnistumisen ja oivaltamisen kokemuksilla (T5). Jakson aikana oppilaat tutustuvat vuosiluokkien 1-2 sisältöalueisiin ideoinnin (S1), kokeilun (S2), suunnittelun (S3) ja tekemisen (S4) kautta. Arviointi (S6) toteutetaan itse- ja vertaisarvioinnilla sekä opettajan arvioinnilla. (OPS2014, 146-147.) Jakson tavoitteissa on siis pyritty ottamaan monipuolisesti huomioon kokonaisen käsityöprosessin eri vaiheet. Oppilailla ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole vielä kovin suuria vapauksia töiden suunnittelussa, sillä alkuopetuksessa oppilaat tarvitsevat vielä ohjausta sekä tällöin he opettelevat vasta tiettyjen taitojen tekniikoita, kuten puun käsittelyä, naulaamista ja langan punomista. Kuitenkin jakson aikana lapset pää-

sevät harjoittelemaan kokonaisen käsityöprosessin kulkua, joka tukee lapsen myöhempää kehitystä suunnitelu- ja prosessitaitojen osalta. Jaksoon liittyy opetussuunnitelman laaja-alaisista tavoitteista ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) tuotteen ideoinnin, suunnittelun ja toteutuksen sekä myös ongelmanratkaisun muodossa, ja kulttuurinen osaaminen (L2) sen muodossa, että työ toteutetaan äitienpäivään liittyen, lahjaksi esimerkiksi äidille tai mummolle (OPS2014, 99). Jakson liittäminen laaja-alaisiin tavoitteisiin sekä juhlapyhiin lisää oppilaan motivoitumista ja sitoutumista jakson työhön ja toimintaan, koska tällöin työn toteuttamiseen liittyy muutakin kuin tuotteen valmistaminen. Jakson toteutus Jakson ja naulataulatyön aloitamme työn ohjeistuksella ja oppilaiden motivoimisella. Naulutaulutyö liitetään äitienpäivää, sillä ajatuksena on, että oppilas voi tehdä työnä esimerkiksi äidilleen äitienpäivälahjan. Jakson ensimmäinen tunti käytetään työn ideointiin, ohjeistukseen ja suunnitteluun. Tunnin alussa oppilaiden kanssa keskustellaan äitienpäivästä ja orientoidutaan työhön siten, että siitä voidaan tehdä äitienpäivälahja. Opettaja antaa ohjeet työn toteutukseen ja työtapoihin, jonka jälkeen oppilaat pääsevät suunnittelemaan omaa työtään. Työ on rajattu materiaalien koon suhteen, jotta oppilaat eivät alkaisia suunnittelemaan liian vaikeita töitä. Oppilaat pääsevät katsomaan esimerkiksi Pinterestistä erilaisia naulataulun malleja, jotka voivat inspiroida heitä oman työn suunnittelussa. Oppilaiden oma suunnittelu koostuu naulataulun kuvion suunnittelusta, eli oppilas suunnittelee millaisen kuvion haluaa työhön sekä millaisia ja kuinka paljon nauloja hän haluaa työssä käyttää. Tällaisten suunnitelmallisten valintojen ja materiaalivalintojen lisäksi oppilaat pääsevät vaikuttamaan taulussa käytettävän langan valintaan sekä taulun koristeluun ja maalaamiseen. Oman työn suunnittelulla oppilaita ohjataan aktiivisuuten ja itseohjautuvuuteen, jotka sisältyvät alkuopetuksen laajoihin tavoitteisiin (OPS 2014). Opettaja ohjaa lapsia suunnittelun aikana ja pyrkii saamaan lasta ajattelemaan eri työvaiheiden kulkua, työn tasoa suhteessa omiin taitoihinsa sekä työn toimivuutta. Opettaja tuntee luokkansa oppilaat, jolloin hän voi ohjata lasten suunnitelmia taitotasonmukaisiin töihin, jolloin lapset eivät suunnittele liian helppoa tai liian vaikeaa työtä itselleen. Tällaisella eriyttämisellä mahdollistetaan oppilaan kehittyminen, onnistumisen kokemukset ja saavutettavissa olevat toteutukset. Lopputunnista, ajasta riippuen, oppilaat voivat valita haluamansa kokoiset puualustat, joihin he voivat alkaa hahmottelemaan omaa kuviotaan lyijykynällä tai tekemään työhön muottia, jos heidän kuvionsa sellaista vaatii (kuva 1).

Kuva 1. Esimerkkimuotti Toinen tunti käytetään naulataulun alustan tekoon/käsittelyyn. Oppilailla on tällöin valmiit suunnitelmat sekä mahdollisesti myös taulujen alustat. Alustojen tekoon kuuluu myös halutun alustan hiointa ja pintakäsittely. Opettaja on valmistellut oppilaiden suunnitelmia mukaillen tunnin alkuun ohjeistuksen alustan käsittelytavoista. Opettaja antaa käytännön vinkkejä ja ohjeistaa lapsia alustojen hioimisessa ja pintakäsittelyn materiaalien käytössä. Oppilaat käsittelevät taulun alustan suunnitelmiensa mukaisesti, esim. maalaamalla tai petsaamalla tai jättävät alustan käsittelemättä. Opettaja kiertää tällöin luokassa auttaen oppilaita sekä auttaa oppilaita herättelevillä kysymyksillä työtä koskevissa valinnoissa. Kolmannella tunnilla lapset hahmottelevat kuvionsa maalatun alustan päälle tai kiinnittävät muotin väliaikasesta mallin päälle, esim. sinitarralla. Tämän jälkeen käydään läpi ohjeita naulaamisesta, jonka jälkeen oppilaat aloittavat naulaamaan suunnitelmiensa mukaisesti nauloja tauluunsa (kuva 2). Osa oppilaista naulaa nauloja alustaan lyijykynällä hennosti piirretyn kuvion mukaisesti ja osa oppilaista naulaa nauloja muotin reunusten mukaisesti. Opettaja kiertelee ja auttaa oppilaita ohjaten naulaamisessa. Toisen luokan oppilaiden naulaaminen on vielä aika hidasta, joten siihen on varattu hyvin aikaa. Naulaaminen voi olla myös tämän ikäisille lapsille aika uutta, jonka takia olisikin hyvä, jos tunnilla olisi vaikka toinenkin aikuinen opettajan lisäksi auttamassa lapsia, etenkin jos luokassa on paljon oppilaita. Kuva 2. Esimerkkimuotti naulattu työhön Neljännellä tunnilla jatketaan työn naulaamista, jos se on jäänyt kesken. Neljännellä tunnilla on kuitenkin tarkoitus päästä punomaan jo lankoja omien suunnitelmiensa mukaisesti. Opettaja pitää tunnin alkuun opastuksen lankojen pujottelusta sekä antaa käytännönvinkkejä lankojen käytöstä. Esimerkiksi symmetrisissä kuvioissa erilaisilla langan pujottelutavoilla saadaan aikaiseksi erilaisia lopputuloksia.symmetrisissä kuvioissa langan pujottelun täytyy olla systemaattista (kuva 3), jos haluaa kuviosta tasaisen, kun taas esimerkiksi kukan tekeminen

langan pujottelun avulla on erilaista, sillä langan tulee rajata kukan ääriviivat eli naulat muodostaakseen kuvion. Opettaja ohjastaa oppilaita tällaisilla käytännön vinkeillä, jolloin oppilailla on enemmän mahdollisuuksia töitä tehdessään. Kuva 3. Langan punominen Viidennellä tunnilla oppilaat saavat viimeistellä työnsä ja koristella niitä tarpeen mukaan. Tunnin aikana tauluihin kiinnitetään myös ripustimet. Oppilaiden nopeudesta riippuen taulun ripustuksessa voidaan käyttää eri keinoja. Nopeat oppilaat voivat esimerkiksi punoa tai pyörittää tauluunsa nauhan ripustimien lisäksi, jonka varassa taulut voidaan ripustaa seinälle. Hitaammat oppilaat voivat käyttää paksumpaa valmista narua tai esimerkiksi ohutta rautalankaa. Töiden valmistumisen jälkeen oppilaat täyttävät itsearviointilomakkeen, jossa he arvioivat omaa suunnitteluprosessiaan, työn toteutusta ja kokonaisprosessia, oppimiaan tekniikoita ja muita taitoja sekä omaa tyytyväisyyttään työhön. Oppilaat pohtivat myös olisiko omassa työssä jotain kehitettävää vai ovatko he täysin tyytyväisiä työprosessiinsa ja lopputulokseen. Tunnin lopuksi työt laitetaan näytillä, jonka jälkeen oppilaat tarkastelevat yhdessä omia töitään. Opettajan johdolla oppilaiden on tarkoitus harjoitella suullista palautteenantoa ja vertaisarviointia, joka on yksi OPS:n (2016) sisällöllisistä tavoitteista. Kuva 4. Valmis esimerkkityö Taulukko 1. Jaksosuunnitelma Oppitunnit Tuntien sisällöt Kaksoistunnit:

1. tunti 2. tunti Kaksoistunnit: 3. tunti 4. tunti Työn ideointi ja ohjeistus sekä oppilaiden motivointi. Oppilaat suunnittelevat oman työnsä erilliselle paperille. Taulun alustojen valinta, hionta ja pintakäsittely oppilaan suunnitelmien mukaisesti. Työn kuvion hahmottelu ja tarvittaessa muotin tekeminen. Kuvion hahmottelu alustalle tai muotin hyödyntäminen. Opettajan ohjeistus naulaamisesta ja itsenäisen naulaamisen aloittaminen. Työn naulaamisen jatkaminen. Opettajan ohjeet ja vinkit lankojen pujotteluun. Oppilaat punovat lankoja kuvioidensa mukaisesti ja koristelevat työtä, jos kerkeävät. 5. tunti Töiden viimeistely ja koristelu. Työhön kiinnitetään ripustimet ja oppilaan taitotasosta ja ajasta riippuen punotaan tai lisätään ripustimiin langat, joiden avulla työn voi laittaa roikkumaan seinälle. Oppilaat täyttävät itsearviointilomakkeen ja luokka toteuttaa vertaisarvioinnin suullisesti. Arviointi Jakson arviointi pyritään toteuttamaan monipuolisesti. Itsearviointilomake pohjautuu Huovilan, Hintsan ja Säilän (2009, 62, 65) käsityön nelikentän itsearviointilomakkeeseen (Liite 1). Opettaja ohjeistaa oppilaita itsearviointilomakkeen täyttämisessä, sillä toisen luokan oppilaiden itsearviointitaidot voivat olla vielä heikot. Itsearvioinnin harjoitteleminen on tärkeää, jotta oppija tulee tietoiseksi omasta toiminnastaan ja kehittymisestään, koska oman toiminnan ja oppimisen ymmärtäminen kehittävät lapsen metakognitiivisiataitoja sekä auttavat oppilasta luomaan erilaisia toiminta- ja työskentelystrategioita (Annevirta 2016). Valmiita tuotoksia arvioidaan myös vertaisarvioinnin avulla. Vertaisarviointi toteutetaan siten, että oppilaiden valmiit työt kootaan yhteen ja keskustellaan yleisesti jakson työskentelyn onnistumisesta ja lopullisista töistä. Oppilaita rohkaistaan antamaan palautetta muiden työprosessista ja töistä. Opettaja toteuttaa jatkuvaa arviointia jakson aikana ja seuraa oppilaiden työskentelyprosesseja sekä kirjaa ylös oppilaiden kehitystä jakson aikana että jakson lopussa. Oppilaat täyttävät tuotteen valmistamisen jälkeen itsearviointilomakkeen. Lähteet: Annevirta, T. 2016. Miten arviointi tukee oppilaan oppimisen taitoa. Opetushallitus. Viitattu: 12.2.2016. http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_j

arjestaminen/perusopetuksen_oppilaan_arviointi/miten_arviointi_tukee_oppilaan_oppimisen_taitoa Huovila, R., Hintsa, T. & Säilä, J. 2009. Kirja käsityöstä. Luokkien 3-6 käsityönopetus. Taito ja into. Helsinki: WSOY. OPS 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.

LIITE 1. Käsityön itsearviointilomake Nimi ja luokka: Oletko tyytyväinen työhösi? Mitkä asiat onnistuivat? Miltä oman työn suunnittelu tuntui? Mikä oli haasteellisinta? Mitä olisin voinut tehdä toisin? Mitä uutta opin: