Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa Seminaari Helsinki, SYKE, 25.10.2013 Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Panu Söderström, Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja aineistot Tavoitteena on antaa systemaattinen kuva Suomen kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehityksestä viimeisen 25 vuoden aikana. Yhdyskuntarakenteen valtakunnallinen tarkastelu perustuu kaksitasoiseen aluejakoon ja laajaan tilastoaineistoon. Kaupunkiseutujen vaikutusalueet jaetaan ydinalueisiin, kehysalueisiin sekä ympäröivään maaseutuun. Kaupunkiseudut jaetaan yhdyskuntarakenteen jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin. Tutkimuksessa kriteerit, aluejaot ja vyöhykejako on tehty 250 metrin ruudukkoon 34 suurimmalta kaupunkiseudulta vuosille 1985 2010. Vyöhykkeisiin on yhdistetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietoaineistoja sekä liikennetutkimusaineistojen tietoja. 2

Urban Zone hankkeen raportointi Raportti on ensimmäinen osa kolmiosaista valtakunnallista raporttisarjaa yhdyskuntarakenteen vyöhykkeistä. Siinä esitetään mitä yhdyskuntarakenteessa on tapahtunut? Hankkeen toinen raportti tulee sisältämään artikkeleita, joissa pohditaan, miksi yhdyskuntarakenne on muuttunut ja mitä muutoksia on ennakoitavissa tulevina vuosikymmeninä. Toinen osa julkaistaan talvella 2013-2014 Kolmannessa osassa tuotetaan tiivis opas vyöhykemenetelmän soveltamisesta maankäytön ja liikenteen suunnitteluun. Kolmas osa julkaistaan talvella 2013-2014 Lisäksi hankkeessa julkaistaan erillinen kuvaus yhdyskuntarakenteen kehityksestä metropolin vaikutusalueella. Se julkaistaan myös talvella 2013-2014 Hankkeeseen tuloksia on hyödynnetty myös useissa suunnitelmissa, hankkeissa ja julkaisuissa kuten Uudenmaan maakuntakaavassa, Lahden yleiskaavatyössä, Kotkan-Haminan kehityskuvassa, Elävät kaupunkikeskukset raportissa, Helsingin ja Tukholman vertailussa, henkilöliikennetutkimuksessa, MALverkostossa jne. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on myös ladattavissa ympäristöhallinnon karttapalvelusta paikkatietoaineistona. 3

Lähtökohtana kaupunki-maaseutu luokitus Eteläisen Suomen kehityskäytävät Voimakkaasti kasvava metropolialue Yksittäiset kaupunkiseudut maakunnissa Kaupunkiseutujen sisä- ja reunakaupunki sekä kehysalueet Kaupungin läheinen maaseutu Maaseudun paikalliskeskukset

Peri-Urbanisation, kehysalueet The peri-urban the space around urban areas which merges into the rural landscape is growing rapidly across Europe. There is about 48,000 km2 of built development in peri-urban areas, almost equal to that in urban areas. But while most urban areas are now slow growing (at 0.5-0.6% per year), built development in peri-urban areas is growing at four times this rate PLUREL project: Peri-urban Land Use Relationships Strategies and Sustainability Assessment Tools for Urban-Rural Linkages PLUREL is an Integrated Project funded within the 6th Research Framework Programme of the European Union in 2007-2011. 36 partners from 14 European countries and China www.plurel.net => Peri-Urbanisation in Europe Synthesis Report 5

Kaksitasoinen alueluokitus

Yhdyskuntarakenteen aluejakojärjestelmä Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet jalankulku joukkoliikenne Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet ( 68) Ytiminä 34 kaupunkiseutua Etäisyyteen perustuva aluejako ydinalueet kehysalueet itsenäiset kaupungit pienkaupungit maaseutu

Ryhmän nimi Kaupunkiseudun vaikutusalue Suurimman Suurimman keskustaajaman keskustaajaman väestö 2010 työpaikat 2007 Raja-arvo Metropoli Helsinki* 1 145 755 609 945 Suuret Tampere** 309 126 143 399 200 000 asukasta kaupunkiseudut Turku 249 707 118 151 100 000 työpaikkaa Oulu 182 981 79 763 Lahti*** 115 222 49 583 Keskisuuret Jyväskylä 114 759 52 684 kaupunkiseudut, Pori 90 969 38 917 80 000 asukasta isommat 35 000 Kuopio 81 144 39 078 työpaikkaa Vaasa 64 181 35 445 Joensuu 62 607 28 204 Kotka-Hamina 54 283 22 376 Keskisuuret Lappeenranta 53 869 24 661 kaupunkiseudut, Kouvola 49 976 21 986 pienemmät Rovaniemi 49 412 20 804 Hämeenlinna 48 867 24 167 40 000 asukasta Seinäjoki 45 228 21 140 20 000 työpaikkaa Pienet kaupunkiseudut, isommat Pienet kaupunkiseudut, pienemmät Kemi-Tornio 44 554 15 331 Mikkeli 35 881 17 307 Kokkola 34 765 16 156 Rauma 33 256 16 098 Kajaani 30 581 12 838 Salo 30 451 18 378 25 000 asukasta Imatra 29 337 10 490 10 000 työpaikkaa Savonlinna 23 170 9 910 Forssa 22 649 10 958 Pietarsaari 20 900 10 469 Varkaus 20 379 9 527 Raahe 19 061 9 929 Kaupunkiseutujen vaikutusalueiden ryhmittely keskustaajaman väestö- ja työpaikkamäärien mukaan *) Helsingin vaikutusalueeseen kuuluvat Helsingin kaupunkiseudun lisäksi Hyvinkää-Riihimäen, Porvoon ja Lohjan seudut. **)Tampereen vaikutusalueeseen kuuluu Tampereen kaupunkiseudun lisäksi Valkeakosken seutu. ***) Lahden vaikutusalueeseen kuuluu Lahden kaupunkiseudun lisäksi Heinolan seutu. 8

Kaupunkiseutujen ryhmät Etäisyysperusteiseet alueet 34 kaupunkiseudulla 9

Etäisyyteen perustuvat alueet metropolin vaikutusalueella, kriteerit Alue Sisempi ydinalue Ulompi ydinalue Raideliikenteen kehysalue Sisempi kehysalue Ulompi kehysalue Radanvarsien itsenäiset kaupunkiseudut Itsenäiset kaupungit Pienkaupungit Maaseutumainen reuna-alue Kriteeri 0 10 kilometrin maaetäisyydellä kaupunkiseudun keskustasta sijaitseva alue. 10 15 kilometrin maaetäisyydellä kaupunkiseudun keskustasta sijaitseva alue. Pääradan ja rantaradan vaikutusalueella etäisyys ulottuu 20 25 kilometrin päähän keskustasta. 0 3 kilometrin maaetäisyydellä 30 minuutin vuorovälikriteerin ruuhka-aikana täyttävistä raideliikenteen asemista sijaitseva alue. 15 30 kilometrin maaetäisyydellä kaupunkiseudun keskustasta sijaitseva alue. Pääradan ja rantaradan vaikutusalueella alue alkaa 20 25 kilometrin etäisyydeltä keskustasta. 30 50 kilometrin maaetäisyydellä kaupunkiseudun keskustasta sijaitseva alue. Helsingin vaikutusalueella sijaitseva kaupunkiseutu (yli 15 000 asukasta), joka tukeutuu raideliikenteeseen. Erotetaan sisempi ydinalue 0-5 kilometrin sekä ulompi ydinalue 5 10 kilometrin etäisyydellä itsenäisen kaupungin keskustasta. Helsingin vaikutusalueella sijaitseva kaupunkiseutu (yli 15 000 asukasta), joka ei tukeudu raideliikenteeseen. Erotetaan sisempi ydinalue 0-5 kilometrin sekä ulompi ydinalue 5 10 kilometrin etäisyydellä itsenäisen kaupungin keskustasta. 0 5 kilometrin maaetäisyydellä tietyt väestö-, asukastiheys-, työpaikka- ja aluetehokkuusehdot täyttävien taajamien keskustasta sijaitseva alue. se osa vaikutusalueesta, joka ei täytä muiden alueluokkien kriteereitä. Rajautuu vaikutusalueen 10 ulkorajaan.

Etäisyyteen perustuvat alueet muiden kaupunkiseutujen vaikutusalueella, kriteerit Alue Sisempi ydinalue Ulompi ydinalue Kehysalue Itsenäiset kaupungit Pienkaupungit Maaseutumainen reuna-alue Kriteeri 0 5 kilometrin maaetäisyydellä kaupunkiseudun keskustasta sijaitseva alue. 5 10 kilometrin maaetäisyydellä kaupunkiseudun keskustasta sijaitseva alue. 10 25 kilometrin maaetäisyydellä kaupunkiseudun keskustasta sijaitseva alue. toisen kaupungin vaikutusalueella sijaitseva kaupunkiseutu (yli 15 000 asukasta). Erotetaan sisempi ydinalue 0-5 kilometrin sekä ulompi ydinalue 5 10 kilometrin etäisyydellä itsenäisen kaupungin keskustasta. 0 5 kilometrin maaetäisyydellä tietyt väestö-, asukastiheys-, työpaikka- ja aluetehokkuusehdot täyttävien taajamien keskustasta sijaitseva alue. se osa vaikutusalueesta, joka ei täytä muiden alueluokkien kriteereitä. Rajautuu vaikutusalueen ulkorajaan. 11

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, kriteerit 1. Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat 1. joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana 2. kävelyetäisyyteen pysäkille Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on ttä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä.

Jalankulkuvyöhykkeet A. Keskustan jalankulkuvyöhyke 1-2 kilometrin laajuinen ns. keskustavyöhyke B. Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke asukas- ja työpaikkatiheydeltään suuri palvelukeskittymä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä C. Keskustan reunavyöhyke keskustan jalankulkuvyöhykettä reunustava vyöhyke, jossa liikkumismahdollisuudet ovat monipuoliset Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys erittäin hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset suuri jalankulun osuus alakeskuksissa ja pienissä kaupungeissa pyöräilyn suuri osuus paljon joukkoliikennematkoja maltillinen autollisuus pieni henkilöautosuorite

Joukkoliikennevyöhykkeet A. Intensiivinen tarjonnaltaan paras vuorotiheys max 5-10 - 15 min, etäisyys pysäkille max 250-400 m B. Joukkoliikennevyöhyke vyöhyke, jolla on hyvä palvelutaso vuorotiheys max 15-30 min, etäisyys pysäkille max 250-400 m C. Heikko vain pääkaupunkiseudun sisemmällä ja ulommalla kehysalueella joukkoliikenne ei palvele ensisijaisesti paikallisyhteyksillä kunnan sisällä vaan pääosin pidempimatkaista ylikunnallista yhteystarvetta vuoroja vähintään kerran tunnissa, etäisyys pysäkille vähintään 250-500 m Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet Suuri tai kohtalainen aluetehokkuus melko suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset joukkoliikenteen osuus suurempi kuin autovyöhykkeillä jalankulkua ja pyöräilyä enemmän kuin autovyöhykkeillä vain vähän kahden auton talouksia

Autovyöhykkeet A. Taajaman taajamassa etäällä jalankulkuvyöhykkeistä sijaitsevat alueet, joissa ei ole joukkoliikennevyöhykkeen edellyttämiä joukkoliikennepalveluja B. Taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen hajaasutusalue Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet pieni aluetehokkuus pieni asukas- ja asuntokuntatiheys huono palvelutarjonta suuri asuntokuntakoko suuri lapsiperheiden osuus Liikkumistottumukset korkea autollisuus paljon kahden auton talouksia autolla liikuttujen kilometrien määrä on suurempi kuin muilla vyöhykkeillä

Helsingin metropolialueen vyöhykekriteerit Vyöhyke Keskustan jalankulkuvyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Kriteeri Ydinalueet ruudut, jotka ovat enintään noin 2 km:n etäisyydellä Helsingin keskustasta joukkoliikenteen ja kaupan palvelutasoon sekä asukas- ja työpaikkamääriin perustuvassa paikkatietoanalyysissä esiin nousevat toimintojen keskittymät ruudut, jotka ovat 2 5 km:n etäisyydellä Helsingin keskustasta, ja joissa monipuolinen yhdyskuntarakenne tai jotka kuuluvat raitiotieverkon liikennöintialueeseen. Muut etäisyysperusteiset alueet ruudut, jotka ovat enintään noin 1 km:n etäisyydellä keskustasta. kaupan palvelutasoon sekä asukas- ja työpaikkamääriin perustuvassa paikkatietoanalyysissä esiin nousevat toimintojen keskittymät ruudut, jotka ovat 1 2,5 km:n etäisyydellä keskustasta Intensiivinen Joukkoliikennevyöhyke ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 5 min bussiliikenteessä tai 10 min raideliikenteessä, kävelyetäisyys enintään 250 m (bussi) tai 400 m (raide) ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 15 min, kävelyetäisyys enintään 250 m/400 m - ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 30 min, kävelyetäisyys pysäkille enintään 250 m /400 m Heikko - taajamaruudut, joissa seudullisen joukkoliikenteen vuoroväli enintään 60 min ja kävelyetäisyys pysäkille 250 m/ 400 m. Autovyöhyke taajama-alueet, jotka eivät täytä muiden vyöhykkeiden kriteerejä taajama-alueet, jotka eivät täytä muiden vyöhykkeiden kriteerejä Taajaman ulkopuolinen alue taajaman ulkopuoliset ruudut taajaman ulkopuoliset ruudut 18

Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki Vyöhykekriteerit muilla kaupunkiseuduilla Vyöhyke Keskustan jalankulkuvyöhyke Kriteeri ruudut, jotka ovat enintään noin 1 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikenteen ja kaupan palvelutasoon sekä asukas- ja työpaikkamääriin perustuvassa paikkatietoanalyysissä esiin nousevat toimintojen keskittymät Keskustan reunavyöhyke Intensiivinen ruudut, jotka ovat 1 2,5 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 15 min (Turku ja Tampere 10 min), kävelyetäisyys enintään 250 m Joukkoliikennevyöhyke ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 30 min, kävelyetäisyys enintään 250 m bussipysäkille Autovyöhyke Muut taajamat taajama-alueet, jotka eivät täytä muiden vyöhykkeiden kriteerejä kaupunkiseudun vaikutusalueen muut taajamat, joille ei ole määritelty vyöhykeluokkaa Taajaman ulkopuolinen alue taajaman ulkopuoliset ruudut

Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012

Vyöhykkeiden maa-ala kaikilla kaupunkiseuduilla vuosien 1990 ja 2010 vyöhykeluokituksissa. Kaikki kaupunkiseudut keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen 2010 1990 heikko 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 maa-ala, km 2 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen Metropolin ydinalueet 0 20 40 60 80 100 120 140 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen Suuret kaupunkiseudut 0 100 200 300 400 500 maa-ala, km 2 maa-ala, km 2 22

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehitys vuosina 1985-2010

Asukasmäärän kehitys eri vyöhykkeillä 34 kaupunkiseudulla asukasta 1 000 000 950 000 900 000 850 000 800 000 750 000 700 000 650 000 600 000 550 000 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen muu taajama taajaman ulkopuolinen alue

Asukasmäärän kehitys eri vyöhykkeillä 34 kaupunkiseudulla

Asukasmäärän kehitys eri vyöhykkeillä - suuret kaupunkiseudut 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen muu taajama taajaman ulkopuolinen alue 40 000 20 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Asukasmäärän kehitys eri vyöhykkeillä, suuret kaupunkiseudut 100 % 90 % 80 % 16% 14% 14% 13% 12% 11% 9% 10% 10% 10% 10% 10% 70 % 60 % 17% 19% 21% 20% 21% 22% 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 15% 17% 17% 18% 18% 18% 15% 15% 14% 15% 15% 15% 7% 6% 6% 6% 6% 6% 9% 8% 8% 9% 9% 9% 11% 10% 10% 10% 10% 10% 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Asukastiheys asukasta/ha 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100105 Metropoli - ydinalueet Metropoli - kehysalueet Metropoli - itsenäiset kaupunkiseudut Suuret kaupunkiseudut Keskisuuret kaupunkiseudut, isommat Keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät Pienet kaupunkiseudut, isommat Pienet kaupunkiseudut, pienemmät Itsenäiset kaupungit isomman vaikutusalueella Kaikki yhteensä keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen 28

Asukastiheys 100 Keskustan jalankulkuvyöhyke 60 Keskustan reunavyöhyke 90 55 80 50 45 Metropoli asukasta/ha 70 60 50 40 30 20 Metropoli Suuret kaupunkiseudut Keskisuuret kaupunkiseudut, isommat Keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät Pienet kaupunkiseudut, isommat Pienet kaupunkiseudut, pienemmät asukasta/ha 40 35 30 25 20 15 10 Suuret kaupunkiseudut Keskisuuret kaupunkiseudut, isommat Keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät Pienet kaupunkiseudut, isommat Pienet kaupunkiseudut, pienemmät Kaikki kaupunkiseudut 10 5 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 29

Asukastiheys 120 110 Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, ydinalueet 30 28 Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, kehysalueet 100 90 80 Metropoli Suuret kaupunkiseudut 26 24 22 20 Metropoli: raideliikenteen kehysalue Metropoli: sisempi kehysalue asukasta/ha 70 60 50 40 30 20 Keskisuuret kaupunkiseudut, isommat Keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät Pienet kaupunkiseudut, isommat Pienet kaupunkiseudut, pienemmät Kaikki kaupunkiseudut asukasta/ha 18 16 14 12 10 8 6 4 Metropoli: ulompi kehysalue Suuret kaupunkiseudut Keskisuuret kaupunkiseudut, isommat Keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät Kaikki kaupunkiseudut 10 2 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 30

Asukastiheys 40 Intensiivinen, ydinalueet 32 Joukkoliikennevyöhyke, ulompi ydinalue 30 35 28 26 Metropoli 30 Metropoli 24 22 Suuret kaupunkiseudut asukasta/ha 25 20 15 10 Suuret kaupunkiseudut Keskisuuret kaupunkiseudut, isommat Keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät Kaikki kaupunkiseudut asukasta/ha 20 18 16 14 12 10 8 6 Keskisuuret kaupunkiseudut, isommat Keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät Pienet kaupunkiseudut, isommat Pienet kaupunkiseudut, pienemmät Kaikki kaupunkiseudut 4 5 2 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 31

Kotitalouksien keskikoon kehitys - kaikki kaupunkiseudut 32

Ikääntyminen yli 74-vuotiaiden osuus 0% 5% 10% 15% 20% 25% Metropoli - ydinalueet Metropoli - kehysalueet Metropoli - itsenäiset kaupunkiseudut Suuret kaupunkiseudut Keskisuuret kaupunkiseudut, isommat Keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät Pienet kaupunkiseudut, isommat Pienet kaupunkiseudut, pienemmät Itsenäiset kaupungit isomman vaikutusalueella Kaikki yhteensä keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen 33

Ikääntyminen 20% Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, ydinalueet 18% 16% yli 74-vuotiaiden osuus 14% 12% 10% 8% 6% Metropoli Suuret kaupunkiseudut Keskisuuret kaupunkiseudut, isommat Keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät Pienet kaupunkiseudut, isommat Pienet kaupunkiseudut, pienemmät Kaikki kaupunkiseudut 4% 2% 0% 1985 1990 1995 2000 2005 2010 34

Moniautoistuminen Kahden tai useamman auton omistavien asuntokuntien osuus kehysalueen joukkoliikennevyöhykkeellä 50% Joukkoliikennevyöhyke, kehysalueet 45% 40% moniautoisten osuus 35% 30% 25% 20% 15% 10% Metropoli: raideliikenteen kehysalue Metropoli: sisempi kehysalue Metropoli: ulompi kehysalue Suuret kaupunkiseudut Keskisuuret kaupunkiseudut, isommat Keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät Kaikki kaupunkiseudut 5% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 35

Autonomistus 36

Liikkumisen tunnusluvut eri alueryhmissä ja vyöhykkeillä sisältävät oman elinpiirin matkat (alle 100 km) kuvaavat arkivuorokausien liikkumista perustuvat otospohjaisiin liikennetutkimuksiin kaupunkiseuturyhmä aineistot metropolin vaikutusalue HSL 2007 2008 (n=20 200) HLT 2010 2011 (n= 3 300) suuret kaupunkiseudut Tampereen seudun ja Pirkanmaan HLT 2012 (n=9 700) Turun seudun HLT 2008 (n= 2800) HLT 2010 2011 (n= 1 800) keskisuuret kaupunkiseudut, HLT 2010 2011 (n= 2 400) isommat Oulun alueellinen HLT 2009 (n=5 000) Jyväskylän alueellinen HLT 2009 (n=4 400) Lahden alueellinen HLT 2010 (n= 3 100) keskisuuret kaupunkiseudut, HLT 2010 2011 (n= 1 900) pienemmät pienet kaupunkiseudut, isommat HLT 2010 2011 (n= 900) pienet kaupunkiseudut, HLT 2010 2011 (n= 600) pienemmät muiden keskusten vaikutusalueet HLT 2010 2011 (n= 1 300) 37

Kulkutapajakauma eri kaupunkiseuturyhmissä jalankulun ja joukkoliikenteen matkaluvut suurimmat metropolin ja suurten kaupunkien vaikutusalueella pyöräilyn matkaluvut suurimmat keskisuurilla ja pienillä kaupunkiseuduilla 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 metropolin vaikutusalue 0,75 0,20 0,43 1,68 suuret kaupunkiseudut 0,72 0,21 0,20 1,74 keskisuuret kaupunkiseudut, isommat 0,63 0,34 0,10 1,98 keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät 0,54 0,290,07 1,94 pienet kaupunkiseudut, isommat 0,45 0,25 0,02 2,01 pienet kaupunkiseudut, pienemmät 0,49 0,24 0,05 2,10 muiden keskusten vaikutusalueet 0,43 0,23 0,05 2,18 jalan pyörällä joukkoliikenteellä henkilöautolla muu kulkutapa HLT 2010-2011 38

Kulkutapajakauma metropolin vaikutusalueen alueryhmissä joukkoliikenteen matkaluvut ovat ydinalueilla 3 4-kertaiset sisempään ja ulompaan kehysalueeseen verrattuna junalla tehtyjen matkojen matkaluku on suurin raideliikenteen kehysalueella asuvilla pyöräilyn kannalta edullisina alueina erottuvat radanvarsien itsenäiset kaupungit, raideliikenteen kehysalue sekä muiden itsenäisten kaupunkien ydinalue 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 sisempi ydinalue ulompi ydinalue raideliikenteen kehysalue sisempi kehysalue ulompi kehysalue radanvarsien itsenäiset kaupunkiseudut - sisempi ydinalue radanvarsien itsenäiset kaupunkiseudut - ulompi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - sisempi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - ulompi ydinalue pienkaupungit maaseutumainen reuna-alue 1,03 0,22 0,73 0,78 0,24 0,41 0,52 0,55 0,26 0,26 0,81 0,52 0,45 0,25 0,86 0,40 0,42 0,25 0,69 0,36 0,47 0,14 0,90 0,50 0,22 1,41 0,41 0,13 1,59 0,27 1,94 2,00 0,23 0,18 1,77 0,05 1,70 0,22 1,74 0,11 1,98 0,20 1,86 0,06 1,95 0,17 kävely polkupyörä henkilöauto linja-auto juna raitiovaunu metro HSL 2007-2008 39

Kulkutapajakauma Suurilla kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen osuus on ydinalueilla suuri autovyöhykkeitä lukuun ottamatta. Keskisuurilla kaupunkiseuduilla jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeet erottuvat pyöräilyn kannalta edullisina alueina. Joukkoliikenteen osuus matkoista on pieni. Jalankulun osuus on suuria kaupunkiseutuja pienempi. Pienillä kaupunkiseuduilla jalankulkuvyöhykkeillä on havaittavissa selvästi muita vyöhykkeitä enemmän jalankulkumatkoja. Pyöräilyn osuus on suuri keskustan reunavyöhykkeellä. suuret kaupunkiseudut keskisuuret kaupunkiseudut, isommat keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät pienet kaupunkiseudut, isommat pienet kaupunkiseudut, pienemmät sisempi ydinalue ulompi ydinalue sisempi ydinalue ulompi ydinalue kehysalue sisempi ydinalue kehysalue sisempi ydinalue kehysalue kehysalue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen luokittelematon taajama taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke ulompi ydinalue, ulompi ydinalue, luokittelematon taajama taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke ulompi ydinalue, luokittelematon taajama taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue sisempi ydinalue, keskustan jalankulkuvyöhyke sisempi ydinalue, keskustan reunavyöhyke sisempi ydinalue, ulompi ydinalue, kehysalue, luokittelematon taajama kehyalue, taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 6 % 6 % 21 % 19 % 18 % 17 % 15 % 16 % 13 % 13 % 10 % 13 % 11 % 22 % 22 % 20 % 19 % 21 % 17 % 17 % 14 % 15 % 11 % 14 % 11 % 13 % 13 % 13 % 9 % 14 % 14 % 13 % 11 % 10 % 5 % 1 % 27 % 25 % 23 % 19 % 17 % 16 % 4 % 18 % 16 % 16 % 23 % 23 % 8 % 4 % 0 % 22 % 20 % 1 % 9 % 4 % 34 % 6 % 6 % 35 % 9 % 10 % 1 % 8 % 4 % 7 % 7 % 40 % 12 % 6 % 11 % 10 % 6 % 6 % 5 % 6 % 40 % 37 % 9 % 10 % 38 % 8 % 6 % 5 % 13 % 15 % 14 % 12 % 14 % 13 % 57 % 15 % 15 % 15 % 16 % 5 % 15 % 11 % 6 % 12 % 10 % 13 % 18 % 7 % 8 % 8 % 7 % 12 % 8 % 74 % 6 % 40 jalan pyörällä autolla joukkoliikenteellä HLT 2010-2011 13 % 10 % 5 % 63 % 60 % 67 % 84 % 76 % 53 % 76 % 66 % 73 % 78 % 78 % 74 % 73 % 74 % 82 % 82 % 46 % 55 % 65 % 64 % 59 % 60 % 48 % 64 % 64 % 72 % 76 % 74 % 78 % 78 % 76 % 84 % 89 % 85 % 92 % 86 % 80 % 77 % 82 % 66 % 65 % 73 % 73 % 62 % 71 % 67 % 66 % 70 % 68 % 59 % 48 % 54 % 53 % 45 % 32 % 13 % 9 % 10 % 12 % 14 % 10 % 5 % 7 % 10 % 1 % 3 % 4 % 2 % 1 % 2 % 3 % 3 % 3 % 3 % 4 % 4 % 4 % 4 % 5 % 2 % 4 % 2 % 1 % 3 % 3 % 1 % 3 % 2 % 4 % 3 % 3 % 3 % 4 % 0 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % 3 % 0 % 2 % 2 % 0 % 0 % 0 % 2 % 2 %

Liikennesuorite eri kaupunkiseuturyhmissä (henkilökilometrien määrä/asukas) kokonaissuoritteet ovat pienimmät suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla henkilöautolla liikutaan vähiten metropolin vaikutusalueella metropolialueella erot alueryhmien ja vyöhykkeiden välillä ovat erittäin suuria 0 5 10 15 20 25 30 35 metropolin vaikutusalue 1,1 19,9 4,7 suuret kaupunkiseudut 1,1 20,5 1,5 keskisuuret kaupunkiseudut, isommat keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät 1,0 0,9 22,0 22,6 0,9 0,8 pienet kaupunkiseudut, isommat 0,8 23,4 0,4 pienet kaupunkiseudut, pienemmät 0,8 25,2 0,4 muiden keskusten vaikutusalueet 0,8 28,6 0,7 jalan pyörällä henkilöautolla paikallisjoukkoliikenteellä HLT 2010-2011 41

Liikennesuorite metropolin vaikutusalueen alueryhmissä (henkilökilometrien määrä/asukas) kehysalueiden suoritteet ovat noin kaksinkertaisia sisempään ydinalueeseen verrattuna kehysalueiden henkilöautosuoritteet ovat noin kolminkertaisia sisempään ydinalueeseen verrattuna ja noin kaksinkertaisia ulompaan ydinalueeseen verrattuna poikkeuksena raideliikenteen kehysalue 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 sisempi ydinalue 1,3 9,4 4,1 0,9 ulompi ydinalue 1,0 14,7 4,5 2,0 raideliikenteen kehysalue 1,2 20,1 8,0 sisempi kehysalue 0,9 27,3 4,3 ulompi kehysalue 1,0 33,7 3,6 1,1 radanvarsien itsenäiset kaupunkiseudut - sisempi ydinalue 1,3 21,0 0,5 radanvarsien itsenäiset kaupunkiseudut - ulompi ydinalue 0,9 27,9 2,6 muut itsenäiset kaupungit - sisempi ydinalue 1,3 23,1 1,6 muut itsenäiset kaupungit - ulompi ydinalue 0,7 29,7 1,9 pienkaupungit 1,1 28,1 1,2 maaseutumainen reuna-alue 0,8 34,3 3,0 kävely polkupyörä henkilöauto linja-auto juna raitiovaunu metro HSL 2007-2008 42

ydinalueella autovyöhykkeillä asuvien liikennesuoritteet muita alueita suurempia sisemmällä ja ulommalla kehysalueella kilometrien määrä vaihtelee vain vähän eri vyöhykkeiden välillä Liikennesuorite metropolin vaikutusalueen vyöhykkeillä (henkilökilometrien määrä/asukas) itsenäisillä ja pienillä kaupunkiseuduilla suoritteet ovat kehysaluetta pienemmät ja jalankulkuvyöhykkeet erottuvat selvästi joukosta pienemmällä henkilöautokilometrien määrällä radanvar sien itsenäise sisempi ydinalue ulompi ydinalue raideliikenteen kehysalue sisempi kehysalue ulompi kehysalue radanvarsien itsenäiset kaupunkiseudut - sisempi ydinalue t kaupunki seudut - ulompi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - sisempi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - ulompi ydinalue pienkaupungit maaseutumai nen reunaalue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke heikko taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke heikko taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke taajaman ulkopuolinen alue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke taajaman ulkopuolinen alue henkilökm/asukas, arkivrk 0 10 20 30 40 50 6,5 8,4 10,0 9,2 11,8 12,1 12,1 2,6 1,5 14,3 15,2 17,4 15,4 3,5 1,8 21,9 21,7 19,8 16,9 16,8 4,1 2,1 5,6 25,2 23,5 25,2 23,8 27,8 26,7 23,5 20,7 21,5 23,5 22,0 22,5 4,4 1,4 29,5 28,8 26,9 25,0 26,9 28,5 25,6 29,6 33,3 32,2 4,2 0,7 4,4 2,6 5,2 1,7 29,6 4,4 1,9 32,3 35,9 35,0 34,8 32,5 35,1 34,8 2,2 4,3 1,9 0,6 1,3 2,5 9,1 40,8 0,7 1,6 0,1 1,1 0,6 0,7 1,4 1,5 8,2 7,7 1,1 5,1 0,0 3,4 8,0 5,7 2,5 5,6 1,6 1,9 2,0 1,1 7,3 3,7 3,3 2,5 4,1 1,7 1,2 1,4 0,0 0,9 2,4 2,0 1,8 3,3 4,0 1,2 5,2 kävely polkupyörä henkilöauto linja-auto juna raitiovaunu metro 2,3 3,4 5,4 0,8 43 HSL 2007-2008

suurilla kaupunkiseuduilla jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden henkilökilometrien määrä on selvästi suurempi kuin autovyöhykkeellä keskisuurilla kaupunkiseuduilla ydinalueiden liikennesuorite on samaa suuruusluokkaa kuin suurilla kaupunkiseuduilla Liikennesuorite muiden kaupunkiseutujen vyöhykkeillä (henkilökilometrien määrä/asukas) pienillä kaupunkiseuduilla suoritteet ovat melko samaa suuruusluokkaa kuin keskisuurilla kaupunkiseuduilla suuret kaupunkiseudut keskisuuret kaupunkiseudut, isommat keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät pienet kaupunkiseudut, isommat pienet kaupunkiseudut, pienemmät muiden keskusten vaikutusalueet sisempi ydinalue ulompi ydinalue kehysalue sisempi ydinalue ulompi ydinalue kehysalue sisempi ydinalue kehysalu e sisempi ydinalue kehys alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen luokittelematon taajama taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke ulompi ydinalue, ulompi ydinalue, luokittelematon taajama taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke ulompi ydinalue, luokittelematon taajama taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue sisempi ydinalue, keskustan jalankulkuvyöhyke sisempi ydinalue, keskustan reunavyöhyke sisempi ydinalue, ulompi ydinalue, kehysalue, luokittelematon taajama kehyalue, taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue 10 000-19 999 asukkaan taajamat 3 000-9 999 asukkaan taajamat 200-2 999 asukkaan taajamat taajaman ulkopuolinen sijainti 12,8 10,9 11,8 13,0 18,7 20,0 15,4 24,4 24,9 21,6 18,0 17,0 13,3 17,2 14,9 12,7 12,3 10,8 18,9 18,4 17,9 20,6 15,7 15,3 18,6 18,2 jalan pyörällä joukkoliikenteellä autolla 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 26,2 25,7 19,6 24,7 29,2 26,8 27,0 28,5 23,4 29,1 29,2 34,6 30,0 26,7 28,9 27,4 27,1 22,9 29,7 24,6 23,6 24,5 24,7 29,6 30,1 25,5 24,5 40,5 34,4 37,9 35,5 34,9 33,3 42,0 henkilökm/hlö, arkivrk 44

liikkumisen hiilidioksidipäästöt jäävät ydinalueella alle 2 kg/vrk sisemmällä kehysalueella hiilidioksidipäästöjen määrä on 2,5-3 kg/vrk ja raideliikenteen kehysalueella alle 2,5 kg/vrk Liikkumisen hiilidioksidipäästöt (g/vrk, asukas) ulommalla kehysalueella päästöt ovat suurimmat, autovyöhykkeellä ja taajaman ulkopuolella yli 3,5 kg/asukas itsenäisillä ja pienillä kaupunkiseuduilla päästöt jäävät pääosin pienemmäksi kuin kehysalueilla sisempi ydinalue ulompi ydinalue raideliikenteen kehysalue sisempi kehysalue ulompi kehysalue radanvarsien itsenäiset kaupunkiseudut - sisempi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - sisempi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - ulompi ydinalue pienkaupungit radanvarsien itsenäiset ks - ulompi ydinalue maaseutumainen reuna-alue keskustan jalankulkuvyöhyke 800 keskustan reunavyöhyke 1 100 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 1 300 intensiivinen 1 300 1 400 1 700 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 1 500 intensiivinen 1 500 1 800 2 000 keskustan jalankulkuvyöhyke 1 700 keskustan reunavyöhyke 2 400 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 2 300 2 200 2 700 keskustan jalankulkuvyöhyke 2 600 keskustan reunavyöhyke 2 900 2 800 heikko 2 500 3 100 taajaman ulkopuolinen alue 2 800 keskustan jalankulkuvyöhyke 2 600 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 3 300 3 300 heikko 3 700 3 600 taajaman ulkopuolinen alue 3 600 keskustan jalankulkuvyöhyke 1 700 keskustan reunavyöhyke 2 100 2 200 2 300 3 000 taajaman ulkopuolinen alue 2 700 keskustan jalankulkuvyöhyke 1 800 keskustan reunavyöhyke 2 200 2 500 2 700 2 900 3 000 taajaman ulkopuolinen alue 3 200 keskustan jalankulkuvyöhyke 2 300 keskustan reunavyöhyke 2 900 3 300 taajaman ulkopuolinen alue 4 000 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 2 600 3 500 taajaman ulkopuolinen alue 3 600 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 grammaa/hlö, arkivrk 45

suurilla kaupunkiseuduilla hiiliidioksidipäästöjen määrä on ydinalueilla samaa luokkaa kuin metropolialueen ydinalueella keskisuurilla päästöjen määrä on ydinalueella hieman suurempi kuin suurilla kaupunkiseuduilla Liikennesuorite muiden kaupunkiseutujen vyöhykkeillä (henkilökilometrien määrä/asukas) pienillä kaupunkiseuduilla vyöhykkeiden väliset erot ovat pienet, mutta alueryhmäkohtaiset erot suuret suuret kaupunkiseudut keskisuuret kaupunkiseudut, isommat keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät pienet kaupunkiseudut, isommat pienet kaupunkiseudut, pienemmät sisempi ydinalue ulompi ydinalue kehysalue sisempi ydinalue ulompi ydinalue kehysalue sisempi ydinalue kehysalue sisempi ydinalue kehys alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen luokittelematon taajama taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke ulompi ydinalue, ulompi ydinalue, luokittelematon taajama taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke ulompi ydinalue, luokittelematon taajama taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue sisempi ydinalue, keskustan jalankulkuvyöhyke sisempi ydinalue, keskustan reunavyöhyke sisempi ydinalue, ulompi ydinalue, kehysalue, luokittelematon taajama kehyalue, taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue 10 000 19 999 kk j 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 1290 1220 1230 1890 1950 1410 1690 2490 2460 2170 2620 2890 2550 3970 1770 1680 1340 1700 1490 2060 2660 1890 2460 2980 2680 3530 3000 2790 3400 1300 1790 1800 2040 1220 2310 2980 2700 2860 2650 4140 1600 1490 1810 1770 3680 2650 2880 3500 1070 2230 2390 2290 2870 3450 2950 2420 grammaa/hlö, arkivrk

Vyöhykkeiden tulkinnasta Joukkoliikennevyöhykkeet joukkoliikennevyöhykkeet perustuvat joukkoliikenteen tarjontaan ja se osoittaa ensisijaisesti joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeiden sijainnin ja alueet, joilla on pysäkkejä ja vuorotarjontaa arkisin joukkoliikennevyöhykkeillä on pienestä joukkoliikenneosuudesta huolimatta pääosin autovyöhykkeitä pienempi henkilöauton kulkutapaosuus tai nykyisin ainakin mahdollisuus joukkoliikenteen käyttöön osalla matkoja joukkoliikennevyöhykkeen käsitteleminen kysyntävyöhykkeenä antaa liian suuren odotusarvon joukkoliikenteen todellisesta käytöstä erityisesti suurempien kaupunkiseutujen kehysalueilla sekä keskisuurilla ja pienillä kaupunkiseuduilla

Vyöhykkeiden tulkinnasta Pyöräily vyöhykemenetelmässä vaikka vyöhykkeet on nimetty kulkutapojen mukaisesti, niitä ei voi tulkita nimien kautta - nimet ovat temaattisia ja kuvaavat enemmänkin kulkutavoille tyypillisten matkapituuksien esiintymistä yhdyskuntarakenteen eri osissa pyöräilyn kannalta parhaita vyöhykkeitä ovat tyypillisesti alakeskukset, jalankulun reunavyöhykkeet ja joukkoliikennevyöhykkeet pienemmillä kaupunkiseuduilla myös autovyöhykkeellä pyöräillään paljon, sillä joukkoliikennepalveluja on autovyöhykkeellä tarjolla vain vähän

Yhteenveto ja johtopäätökset

Kattava ja vertailukelpoinen kuva yhdyskuntarakenteen kehityksestä Suomessa Kuva: Tuula Palaste-Eerola vyöhykemenetelmä tarjoaa mahdollisuuden entistä parempaan yhdyskuntarakenteen kokonaistarkasteluun, jossa kaupunkiseutujen koko vaikutusaluetta sekä taajamien sisäistä rakennetta tarkastellaan eri muuttujien avulla valtakunnallisen vyöhykkeisyyden tarkastelua varten on muodostettu aluejako, joka erottelee kaupunkiseutujen vaikutusalueilta ydinalueet, kehysalueet sekä niitä ympäröivän maaseutumaisen reuna-alueen vyöhykejako ottaa huomioon myös kaupunkiseutujen monikeskuksisuuden erottelemalla alakeskusten jalankulkuvyöhykkeet omaksi alueluokakseen aineiston avulla voidaan vertailla erilaisia alueita ja tuottaa suunnittelun tueksi realistinen kuva yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen nykytilanteesta ja kehityksestä

Metropolialueen kehitystä hallitsee monikeskuksisuuden ja kehysalueiden kasvu metropolin vaikutusalueen laajuuden takia on tärkeää tunnistaa yhdyskuntarakenteellisesti erilaiset alueet, joissa suunnittelun lähtökohdat ovat erilaisia kehysalueet ovat muista kaupunkiseuduista poikkeavia, koska alue ulottuu laajalle ja sieltä tehdään paljon pitkiä työmatkoja yhdyskuntarakenteen kehityksessä merkittävintä on ollut samanaikaisesti tapahtunut yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja hajautuminen sekä monikeskuksisuuden lisääntyminen pääkaupunkiseudun kasvun myötä ydinalueen on muuttunut paljolti joukkoliikennevyöhykkeeksi alakeskusten jalankulkuvyöhykkeet ovat nousseet väestömäärällä mitattuna selvästi reunavyöhykettä isommaksi intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen laajuus on pienentynyt, mikä johtuu pääosin uusien alakeskusten syntymisestä autovyöhykkeen kasvu on ollut nopeinta pääkaupunkiseudun kehysalueella

Metropolialueen kehysalueella pisimmät henkilöautosuoritteet joukkoliikenteen rooli näyttäytyy vahvana koko sisemmällä ja ulommalla ydinalueella sekä raideliikenteen kehysalueella, joissa joukkoliikenteen kulkutapaosuus ylittää kaikilla vyöhykkeillä 10 prosentin rajan kehysalueella keskustan ja alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeen kulkutapajakauma lähes sama riippumatta siitä, sijaitseeko alakeskus sisemmällä tai ulommalla kehysalueella jalankulun ja pyöräilyn kannalta suotuisina alueina esiin nousevat ensisijaisesti raideliikenteen kehysalue sekä radanvarsien itsenäisten kaupunkiseutujen sekä muiden itsenäisten kaupunkien sisemmät ydinalueet raideliikenteen kehysalueella liikuttujen kilometrien määrä (30 35 km/vuorokaudessa) on samaa luokkaa kuin sisemmällä kehysalueella, mutta junan suuri osuus kilometreistä vähentää selvästi henkilöautolla liikuttujen kilometrien määrää pisimmät henkilöautosuoritteet on havaittavissa ulommalla kehysalueella, pienkaupunkien autovyöhykkeillä ja maaseutumaisella reuna-alueella

Suurilla kaupunkiseuduilla autovyöhykkeet ovat laajentuneet suhteellisesti eniten suurilla kaupunkiseuduilla väestö keskittyy kaupunkialueelle taajamien pinta-alan kasvu on ollut nopeaa, ja taajaman ulkopuolinen alue on muuttunut erityisesti kaupunkiseutujen reunoilla autovyöhykkeeksi autovyöhykkeellä asuu yli neljännes taajamien väestöstä joukkoliikennevyöhykkeet ovat laajentuneet, mutta niiden asukastiheys on säilynyt lähes samana intensiivinen on noin viidenneksen väestöosuudellaan merkittävä ja intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen ja joukkoliikennevyöhykkeen väliset erot ovat suuret henkilöautosuoritteella mitattuna pyöräilyn kannalta parhaita alueita ovat intensiiviset joukkoliikennevyöhykkeet ja keskustan reunavyöhykkeet joukkoliikenteen merkitys arkiliikkumisessa on suuri ydinalueilla, joissa joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 10 15 % henkilöautosuoritteet ovat ulommalla ydinalueella selvästi sisempää ydinaluetta suuremmat kehysalueiden henkilöautosuoritteet ovat samaa suuruusluokkaa 53 kuin metropolin sisemmällä kehysalueella

Keskisuurten kaupunkiseutujen suuremmassa kokoluokassa pääkeskus hallitsee kaupunkirakennetta viiden suurimman keskisuuren kaupunkiseudun (Oulu, Lahti, Jyväskylä, Pori ja Kuopio) keskustaajamissa asuu noin 900 000 asukasta keskusrakenne on pääkeskuksen hallitsema - keskustan jalankulkuvyöhyke on väestömäärällä mitattuna selvästi suurempi kuin alakeskusten jalankulkuvyöhykkeet keskustan jalankulkuvyöhykkeiden asukasmäärä on kasvanut selvästi enemmän kuin suurilla kaupunkiseuduilla autovyöhykkeen suhteellinen väestökasvu on ollut suurinta (74 %) muihin kaupunkiseuturyhmiin verrattuna - autovyöhykkeellä asuu lähes 200 000 asukasta. joukkoliikenteen kulkutapaosuus jää 4-6 prosenttiin kaikista matkoista liikennesuorite on Oulun seudulla selvästi pienempi ja Lahden seudulla suurempi kuin keskimäärin saman kokoluokan kaupunkiseuduilla jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden välillä ei ole havaittavissa suuria suorite-eroja, mutta autovyöhykkeellä asuvien suoritteet ovat selvästi suurempia kuin jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeillä 54

Keskisuurten kaupunkiseutujen pienemmässä kokoluokassa joukkoliikenteen osuus jää hyvin pieneksi kahdeksalla pienemmällä keskisuurella kaupunkiseudulla (Vaasa, Joensuu, Kotka-Hamina, Lappeenranta, Kouvola, Rovaniemi, Hämeenlinna ja Seinäjoki) asui vuonna 2010 noin 760 000 asukasta kaupunkiseuturyhmään kuuluu sekä kasvavia että taantuvia kaupunkiseutuja joukkoliikenteen käyttö jää muutamaan prosenttiin kaikista tehdyistä matkoista - joukkoliikenteen käyttöä ei niinkään säätele yhdyskuntarakenne kuin yksilölliset matkustustottumukset, kotitalouksien autollisuus ja ikäjakauma sisemmän ydinalueen liikkumistottumukset muistuttavat pääsääntöisesti suurempia keskisuuria kaupunkiseutuja kehysalueella ja maaseutumaisen reuna-alueen taajamissa kulkutapajakauma on hyvin samanlainen riippumatta yhdyskuntarakenteen vyöhykkeestä tai alueryhmästä pyöräilyn kannalta parhaita alueita ovat keskustan reunavyöhyke ja, pyöräilyn merkitys on suurempi kuin isommilla kaupunkiseuduilla henkilöautosuoritteet ovat suurimpia Kouvolassa, Kotka-Haminassa 55 ja Seinäjoella.

Pienillä kaupunkiseuduilla suurin osa väestöstä asuu jalankulkuvyöhykkeillä pienten kaupunkiseutujen rakenne mahtuu useimmissa tapauksissa keskustan reunavyöhykkeen 2,5 kilometrin säteen sisään väestömäärältään suurin on keskustan reunavyöhyke, jolla asuu yli 40 prosenttia pienten kaupunkiseutujen taajamien asukkaista keskustan reunavyöhykkeen väestömäärä on vähentynyt pienillä kaupunkiseuduilla yhä useampi asuu autovyöhykkeellä - autovyöhykkeen osuus asukkaista on noussut vuoden 1985 neljänneksestä vuoden 2010 kolmannekseen keskustan jalankulkuvyöhykkeen merkitys on tärkeä, sillä noin viidennes asukkaista asuu keskustan jalankulkuvyöhykkeellä - osuus on selvästi suurempi kuin muissa kaupunkiseuturyhmissä. alakeskukset ovat lähes poikkeuksetta lähellä sijaitsevia nykyisiä tai entisiä kuntakeskuksia jalankulkuvyöhykkeet ja keskustan reunavyöhyke erottuvat jalankulun ja pyöräilyn kannalta edullisina alueina, joissa henkilöautoliikenteen kulkutapaosuus ja matkojen pituus eroavat selvästi autovyöhykkeestä joukkoliikennevyöhykkeitä on hyvin vähän ja joukkoliikennettä käytetään arkiliikkumisessa harvoin, tärkein yksittäinen matkaryhmä ovat koulumatkat 56

Kiitos! 57

PÄÄTELMÄT - ILTAPÄIVÄN OSUUS 58

Kaupunkiseutujen kasvu jatkuu Kuva: Tuula Palaste-Eerola kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu 4,65 miljoonaa asukasta eli lähes 90 prosenttia asukkaista on noin 1,88 miljoonaa työpaikkaa eli noin 90 prosenttia työpaikoista kaupunkiseuduilla ja niiden vaikutusalueilla on havaittavissa kehityskulkuja, joista osan voi tulkita yhdyskuntarakenteen hajautumiseksi ja osan tiivistymiseksi yhä suurempi väestömäärä asuu kaupunkiseutujen taajamissa autovyöhykkeellä tai joukkoliikennevyöhykkeellä ja samalla maaseutumaisten reuna-alueiden asutus on harventunut samanaikaisesti asutus on kaupunkiseuduilla hajautunut yhä laajemmalle alueelle, mikä näkyy kaupunkiseutujen taajamien kasvuna. yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitys oli suurinta 1980-luvun kaupunkiseutujen voimakkaan laajentumisen aikaan, mutta hajautuminen on hidastunut 2000-luvulla

Autovyöhykkeet laajenevat kaupunkiseuduilla autovyöhykkeillä asuu noin viidennes kaupunkiseutujen vaikutusalueiden väestöstä, vuonna 2010 yhteensä 950 000 asukasta keskustan reunavyöhyke oli vielä vuonna 1985 väestömäärältään suurin vyöhyke, mutta jo vuonna 1990 ohitti sen autovyöhykkeen pinta-ala on kasvanut yli 50 prosenttia ja väestön määrä yli 36 prosenttia 25 vuodessa pinta-alan kasvu johtuu paljolti kaupunkiseutujen taajama-alueen kasvusta, sillä harvaan rakentuneet alueet muuttuvat taajaman reunamilla lieverakentamisen seurauksena herkästi alhaisen tehokkuuden taajamaksi autovyöhykkeen laajentuminen voi olla seurausta joko liian väljäksi suunnitellusta taajamarakenteesta tai rakennetun alueen suunnittelemattomasta vähitellen tapahtuvasta laajenemisesta asemakaava-alueen lievealueella

Joukkoliikennevyöhykkeet ovat vahvistuneet suurilla kaupunkiseuduilla joukkoliikennevyöhykkeellä asui vuonna 2010 noin 775 000 ihmistä - noin kolmannes enemmän kuin vuonna 1985 intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen väestömäärä on pysynyt seurantajakson samalla tasolla noin puolet intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen 410 000 asukkaasta asuu Helsingin vaikutusalueella. joukkoliikennevyöhykkeen osalta kehitys on polarisoitunut siten, että pienimmillä kaupunkiseuduilla ei vyöhykettä ole juuri lainkaan ja isoimmilla sille keskittyy aiempaa enemmän asutusta pienemmissä kaupungeissa merkittävä osa väestöstä mahtuu keskustan reunavyöhykkeen 2,5 kilometrin säteelle joukkoliikennevyöhykkeiden asukastiheys ylittää 20 asukasta hehtaarilla vain pääkaupunkiseudulla ja suurten kaupunkiseutujen intensiivisillä joukkoliikennevyöhykkeillä muualla joukkoliikennevyöhykkeiden asukastiheys on 10 15 asukasta hehtaarilla

Jalankulkuvyöhykkeet ovat tiivistyneet keskusten ja alakeskusten jalankulkuvyöhykkeiden sekä keskustan reunavyöhykkeiden yhteenlaskettu väestöosuus on pysynyt noin 30 prosentissa yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävää on kaupunkiseutujen sisempien ydinalueiden tiivistyminen, joka alkoi suurimmilla kaupunkiseuduilla 1990- luvun alussa ja on edennyt suurimpien kaupunkiseutujen alakeskuksiin tiivistyminen on ollut voimakkainta metropolin ydinalueiden ja suurten kaupunkiseutujen alakeskuksissa ja sen voidaan ennakoida jatkuvan erityisesti kasvualueilla alakeskusten jalankulkuvyöhykkeillä asukastiheys ylittää 20 asukasta hehtaarilla pääkaupunkiseudun lisäksi suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla keskustan reunavyöhyke on tiheästi asuttua isommilla keskisuurilla kaupunkiseuduilla, mutta pienemmillä kaupunkiseuduilla vyöhyke on jo väljempi keskustan jalankulkuvyöhykkeet ovat säilyttäneet suurimman työpaikkaalueen aseman, sillä yli viidennes vaikutusalueiden työpaikoista sijaitsi niissä alakeskusten merkitys työpaikka-alueina näkyy lähinnä metropolialueella ja suurilla kaupunkiseuduilla

Jalankulkuvyöhykkeiden asukkaat yhä ikääntyneempiä asuntokuntien keskikoon pitkään jatkunut lasku on tasaantumassa kullakin vyöhykkeellä eri tasolle asuntokuntien koko on suurin pientalovaltaisilla autovyöhykkeillä ja kehysalueella (2,6 henkilöä/asuntokunta) ja pienin keskustojen jalankulkuvyöhykkeillä (1,5 henkilöä/asuntokunta) asuntokuntien koon pieneneminen näkyy asumisväljyyden kasvuna, johon vaikuttaa myös asuntojen koon kasvu myös asumisväljyyden kasvu on viime vuosina tasaantunut väestön ikääntyminen vaikuttaa asuntokuntien kokojakaumaan, erilaisten asuntotyyppien kysyntään ja jatkossa myös asuntokuntien autonomistukseen yli 74-vuotiaat hakeutuvat keskustoihin ja alakeskuksiin pienemmillä kaupunkiseuduilla jopa viidennes jalankulkuvyöhykkeiden asukkaista on yli 74-vuotiaita suurimmilla kaupunkiseuduilla ikääntyneiden osuus on kasvanut eniten alakeskuksissa ainoat alueet, joissa korkeimman ikäluokan osuus pienenee, ovat keskustan jalankulkuvyöhyke ja keskustan reunavyöhyke pääkaupunkiseudulla 63