Yhdyskuntarakenteen seuranta ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja ja tilastojen avulla, Tilastokeskus seminaari 24.8.

Transkriptio

1 Yhdyskuntarakenteen seuranta ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja ja tilastojen avulla, Tilastokeskus seminaari Mika Ristimäki Suomen ympäristökeskus Karttojen tekijänoikeus: SYKE, aineiston osalta myös Tilastokeskus ja maanmittauslaitos

2 Yhdyskuntarakenteella! tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman rakennetta. Käsite sisältää asunto-, työpaikka-, asiointi- ja virkistysalueiden ja niitä yhdistävän liikenteen ja teknisen huollon järjestelmien muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden.

3 Yhdyskuntarakenteen seuranta! Seurannan avulla saadaan kokonaiskuva yhdyskuntarakenteen tilasta ja kehityssuunnista. Kokonaiskuvan muodostamista varten tuotetaan ajallisesti ja paikallisesti vertailukelpoista tietoa yhdyskuntarakenteessa tapahtuvista muutoksista.! Yksi seurannan tärkeimmistä tavoitteista on tuottaa tietoa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta yhdyskuntarakenteen osalta.! Seurantatietoa tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain ohjaustoiminnassa.! Yhdyskuntarakenteen tärkeimmistä muutoksista julkaistaan vuosittain seurantaraportteja sekä erillisselvityksiä.

4 Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä! Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön yhteistyönä on kehitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR), josta saa tietoa maamme yhdyskuntarakenteen kehityksestä.! YKR:n lähtöaineistona keskeisessä osassa tilastokeskuksen valtakunnalliset paikkatietoaineistot.! YKR:n tärkeimmät osat: aineistot, analyysit ja tietojärjestelmä! Seurantajärjestelmän aineisto ja sitä palveleva käyttöliittymä ovat alueellisten ympäristökeskusten ja erillisellä sopimuksella myös maakuntien liittojen käytettävissä paikallisia seuranta-, tutkimus- ja suunnittelutarpeita varten.! YKR:n kehitystyönä rakennetaan parhaillaan selainpohjaista YKRkäyttöliittymää, YKR-Herttaa. Tavoitteena helppokäyttöisyys ja pikaseurannan indikaattorit.

5 Kaupungin ja maaseudun määrittely yhdyskuntarakenteen näkökulmasta! Yhdyskuntarakenteen keskeisin rajaus on taajaman / taaja-asutuksen erottaminen haja-asutuksesta ( vrt. kaupunki-maaseutu, ei hallinnollinen)! Toinen tärkeä rajaus on määritellä fyysisesti ja toiminnallisesti suurimmat kaupunkityyppiset taajama-alueet, kaupunkiseudut sekä näiden muodostamat yhtenäiset asunto- ja työmarkkina-alueet, työssäkäyntialueet.! Kolmanneksi tärkein rajaus on kaupunkimaisen maankäytön muuttuminen maaseuduksi ja maaseutua koskeva pääosin asutukseen perustuva aluejako.! Uutena rajausperusteena maankäytön ja liikennejärjestelmän yhdistävä aluejako.

6 Esimerkkejä YKR-taajamista vuosilta taajama v v jälkeen syntynyt uusi taajama

7 YKR-taajaman erottaminen haja-asutuksesta, esimerkki Hämeenlinnan kaupunkiseudulta. 250 x 250 m. ruututiedolla rajauksen toteutus vaiheittain ,

8 Kaupunkiseutu -Kaupunkiseutu kattaa keskustaajaman, siihen liittyvän lievealueen sekä toiminnallisesti että fyysisesti siihen läheisesti liittyvät lähitaajamat. Esimerkki Lahden kaupunkiseudusta 1980 (harmaa taaja-asutusalue sekä valkoinen lievealue) ja laajentumisalueet -95 (musta taajama-alue ja viivoitettu lievealue).

9 Työssäkäyntialue ja sen sisäinen aluejako -Esimerkkinä Hämeenlinnan työssäkäyntialue

10 Työssäkäyntialueet Suomesta v Alueet seurantajakson puolivälistä. -Tummempina 30 suurinta työpaikkojen lukumäärän mukaan

11 Yhdyskuntarakenteen tilastointi! Alueellisesti, ajallisesti ja sisällöllisesti vertailukelpoista tietoa! Pitkät aikasarjat, koska yhdyskuntarakenne hitaasti muuttuva! Tilastointi muuttuvien suunnitteluongelmien tarpeisiin, joustava tilastointi! Esimerkkinä kaupunkiseudun väestökasvu Hämeelinnan kaupunkiseudulla

12 Hämeenlinnan kaupunkiseudun asukastiheys v Väestö 2000 (as/ha) 250 m * 250 m ruuduittain 0,16-10 * Hattula * 0,16 as/ha = 1 asukas 250 m * 250 ruudussa Asumaton taajama Kalvola YKR / SYKE, MML lupa 7/MYY/02, TH / TR, TK Hämeenlinna Renko Janakkala Kilometers

13 Hämeenlinnan kaupunkiseudun väestömuutos Väestömuutos m * 250 m ruuduittain Hattula Uudet asutetut ruudut YKR / SYKE, MML lupa 7/MYY/02, TH / TR, TK Kalvola Hämeenlinna Janakkala Renko Kilometers

14 Hämeenlinnan kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen laajeneminen Keskustaajama 1980 Keskustaajaman laajenemisalueet Lähitaajama 1980 Lähitaajamien laajenemisalueet Kaupunkiseutuun kuulumaton taaja-asutus Kaupunkiseudun lievealue 2000 Työssäkäyntialueen raja Hattula Tuulo YKR / SYKE MML lupa 7/MYY/02, TH / TR Kalvola Hämeenlinna Janakkala Renko Kilometers

15 Taulukko 1. Hämeenlinnan kaupunkiseudun asukasluku, maa-ala ja asukastiheys eri osa-alueilla Asukkaita Osuus koko väestöstä Maa-ala km 2 Asukastiheys as./km 2 Keskustaajama ,0 % 30, Keskustaajaman laajenemisalueet ,4 % 9,8 465 Lähitaajamat ,5 % 17,8 640 Lähitaajamien laajenemisalueet ,8 % 12,7 231 Lievealue, haja-asutus ,9 % (312,1) (10) Lievealue, taaja-asutus ,5 % (1,5) (187) Yhteensä ,0 % 71,2 820

16 Vertailukelpoisuus mahdollistaa valtakunnalliset johtopäätökset Keskustaajama Keskustaajaman laajenemisalueet 10 % % 0 % 8 % % 8 % Lähitaajamat 11 % Lähitaajamien laajentumisalueet 37 % Lievealue, haja-asutus 48 % 71 % Väestömuutoksen jakautuminen osaalueille viisivuotisjaksoittain kaupunkiseudulla (pl. Hki) 39 % 4 % 3 % 3 % % 20 % 2 % 4 % 4 % %

17 Helsingin kaupunkiseutu, suurkaupunkikehitys: Asukasmäärän kasvu vv yhteensä asukasta. Hyvinkää Väestömuutos m * 250 m ruuduittain Karkkila Askola Uudet asutetut ruudut Nurmijärvi Tuusula Jär venpää Pornainen Vihti Vantaa Kerava Sipoo Espoo Kirkkonummi Kauniainen o Helsinki Kilometers YKR / SYKE, MML lupa 7/MYY/02, TH / TR, TK Helsingin kaupunkiseudun absoluuttinen väestömuutos ja ajanjaksolla asutetut uudet ruudut sekä väestön keskietäisyyttä vuonna 2000 kuvaava kehä. Lähde: YKR / SYKE 2003

18 YKR-aluejaon yhtenä taustaideana oli aikanaan kaupunkiseudun vyöhykkeisyyttä kuvaava aluejako teoksessa Planning the Susutainable City Region (TCPA) Kuva 9: Kaupunkiseutu osa-alueineen ja sille ehdotettuja kestävään kehitykseen tähtääviä toimenpiteitä (Breheny & Rookwood 1993)

19 Esimerkkejä analyyseista, jossa lähtökohtana yhdyskuntarakenteen suunnitteluongelmien kuvaus.

20 Alle 2km:n työmatkojen osuus Hämeenlinnan kaupunkiseudulla 1995 Lyhyiden työmatkojen osuus 1995 (%) % % % % 1-19 % HATTULA HAUHO TUULOS KALVOLA HÄMEENLINNA KALVOLA HATTULA HAUHO RENKO TUULOS JANAKKALA 0 HÄMEENLINNA RENKO Kilometers Taaja-asutusalueen raja JANAKKALA Kunnan raja Kilometers HÄMEENLINNAN SEUTU

21 Työpaikkarakenteen alueellinen pirstoutuminen. Esimerkkinä liike-elämän työpaikkojen muutos Helsingin kaupunkiseudulla.

22 Työpaikkarakenteen alueellinen pirstoutuminen. Esimerkkinä kaupan työpaikkojen muutos Helsingin kaupunkiseudulla.

23 Yhdyskuntarakenteen ongelmia suhteessa maankäytön suunnitteluun: 1) ylisuuri kaavavaranto 2) keskeneräiset alueet 3) yksittäiset kuntarakennetta hajottavat kaavat 4) käyttämättömäksi jääneet alueet (Salmi 1997)

24 Esimerkki taajaman alueellisesta laajenemisesta suhteessa asemakaavoitettuun alueeseen Helsingin työssäkäyntialueella

25 Keskusta! Keskusta-alue kuvaa kaupungin kaupallista ydinaluetta! Alue rajattu 250 x 250 metrin ruutujen avulla perustuen myymälä-, ravitsemus- ja toimistorakennusten määrään ruuduissa! Keskustaa ympäröivää keskustaajamaa kutsutaan tässä esikaupungiksi! Esikaupunkialueella sijaitsevia alakeskuksia ei ole erikseen rajattu. Kehitystyö vielä kesken.

26 Työpaikkojen määrän muutos keskustoissa Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Vaasa Joensuu Kouvola Hämeenlinna Hämeenlinna/Turenki Kotka Kotka/Karhula Lappeenranta Rovaniemi Hyvinkää Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Lohja Imatra Kokkola Kajaani Salo Kemi Riihimäki Forssa Savonlinna Varkaus Pietarsaari Raahe Iisalmi -50 % -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 %

27 Työssäkäynti: -KARTTA: Lohjalla asuvien työllisten työpaikan sijainti. -DIAGRAMMI: J:päästä, Hyvinkäältä,Lohjalta, H:linnasta ja Mäntsälästä kehä III:lla työssäkäyvien määrä Lohja Lohjalla asuvien työllisten työpaikkojen sijainti vuonna 2000 Nurmijärvi Vihti Es po o Kirkkon ummi Kauniain e n Vantaa Tuus ula Järvenpää Ke rav Siuntio 800 Kehä 3:lla työskentelevien määrä seurantakunnissa (1 km etäisyysvyöhyke) He ls inki Työpaikkaa : Genimap Oy, Lupa L4659/02 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/04 T y ö llis tä Järvenpää Hyvinkää Lohja Mäntsälä Hämeenlinna

28 Kaupunkiseudun vyöhykkeisyys, maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteinen kuvaus

29 Hämeenlinnan vyöhykkeet ja autonomistus ( 250 x 250m. ruuduilla) v. 2000: Keltaiset: väh. 33 % asuntokunnista autottomia. Siniset: väh. 33% asuntokunnista kaksi autoa

30 Työpaikkakeskittymät ( siniset isaritmit) ja palvelukeskittymät ( punaiset isaritmit) osana maankäytön ja liikenteen mallia

31 Autottomien asuntokuntien osuus (%) eri vyöhykkeillä Hämeenlinnassa 1990 ja ,0 90,0 % 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 Jalankulkukaupunki Kevyt liikenne Joukkoliikenne Autokaupunki Alakeskus 30,0 20,0 10,0 0,0 12,0 17,0 22,0

32 Yhdyskuntarakenteen eheytymisen / hajautumisen kuvaus. Esimerkkinä kaupunkiseudun asuinalueiden tehokkuuden muutos, erityisesti alhaisen tehokkuuden muutos pääkaupunkisudulla.

33 Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä selainpohjaiseksi

34 YKR-Hertan suunniteltu kokonaisuus: YKR tietokanta -Ruututiedot ja aluejaot YKR-Hertta -Taulukot ja diagrammit Karttakäyttöliittymä -YKR-toiminnot YKR-AREENA Opastussivustot Tuloste -Kartat ja taulukot sisältävä dokumentti

35 YKR käyttöliittymäesimerkki. Maakuntakaavan ja taajama-alueen muutos.

36

37 Kaupungin ja maaseudun määrittely! YKR- aluejakojen tarkennus taajaman sisäisen rakenteen ja maaseudun osalta parhaillaan tekeillä.! Keskeistä aluejaolla vastata nykyisiin ja ennakoituihin yhdyskuntarakenteellisiin muutoksiin.! Seuraava YKR-poikkileikkaus v.2005! Olennaista on saada määrittely operatiiviseen käyttöön ( suunnittelu, ohjaus ja tutkimus).