16UTS0003 7.4.2011 SUNNY CAR CENTER HÄMEENLINNA OY HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 7.4.2011 SUNNY CAR CENTER HÄMEENLINNA OY HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Sunny Car Center Hämeenlinna Oy:n ja Hämeenlinnan kaupungin toimeksiannosta. Se käsittää Kirstulan asemakaavan muutosalueelle suunnitellun autokauppakeskuksen vaikutukset Tiiriön ja Parolan alueen liikenneverkkoon ja liikennemääriin. Kirstulan alueen kaavamuutoksen on laatinut Pöyry Finland. Liikenneselvityksestä on vastannut DI Leo Jarmala Pöyry Finland Oy:stä. Yhteystiedot PL 500 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 26730 www.poyry.fi Pöyry Finland Oy

1 Tiivistelmä Kirstulan alueella on tällä hetkellä voimassa vuonna 1992 laadittu asemakaava, jossa alue on varattu pääosin liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusalueeksi. Kaavaa ei ole vielä toteutettu. Vireillä on kaavamuutos, jossa alue varataan suureksi osaksi autokauppakeskuksen käyttöön. Uuden autokauppakeskuksen liikenteen kokonaistuotokseksi on arvioitu noin 6 000 autoa/vrk, jolloin huipputunnin aikana autokauppakeskus lisää katuverkon liikennekuormitusta noin 600 autolla/h (tulo- ja paluuliikenne yhteensä). Liikenne jakautuu Tampereentielle Hämeenlinnan keskustan suuntaan, valtatielle 3 Tampereen ja Helsingin suuntiin sekä etelään Pikku-Parolantietä Vuorentaan ja Wartiamäentien suuntiin. Kirstulan voimassa olevan kaavan liikennetuotoksiin verrattuna autokauppakeskuksen liikennetuotos on vain noin 2 400 autoa /vrk suurempi. Vaikutustarkasteluissa on otettu huomioon Paroistentien varrella lähellä Pälkäneentien liittymää sijaitsevan Kultakeskus-Kariston tontin rakennusoikeuden laajennuksen vaikutukset liikennemääriin. Autokauppakeskuksen rakentaminen Kirstulaan ei oleellisesti vaikututa tarkastelualueen liikenteelliseen toimivuuteen. Liikenteen kasvaessa valtatien 3 eteläiseen ramppiliittymään Tiiriöntielle joudutaan tulevaisuudessa asentamaan liikennevalot. Tiiriöntie on 2+2 -kaistainen väylä, minkä vuoksi liittymä on valo-ohjaamattomaksi liittymäksi laaja.

2 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä 1 NYKYTILA... 3 1.1 Lähtökohdat... 3 1.2 Nykyinen liikenne... 3 1.3 Tarkastelualueen muut maankäyttöhankkeet... 3 1.4 Kirstulan autokauppakeskus Sunny Car Center... 3 2 LIIKENNE-ENNUSTEET... 6 2.1 Kultakeskus-Kariston tontin laajennus... 6 2.2 Autokauppakeskus Sunny Car Center... 6 2.3 Vertailu Kirstulan aikaisemman kaavan liikennetuotoksiin... 6 3 LIIKENNEVAIKUTUKSET... 10 3.1 Vaikutukset liittymien toimivuuteen... 10 3.2 Kevyt liikenne... 12 3.3 Joukkoliikenne... 12 4 JOHTOPÄÄTÖKSET... 12

3 1 NYKYTILA 1.1 Lähtökohdat Kirstulan alueella on tällä hetkellä voimassa vuonna 1992 laadittu asemakaava, jossa alue on varattu pääosin liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusalueeksi. Kaavaa ei ole vielä toteutettu. Vireillä on kaavamuutos, jossa alue varataan suureksi osaksi autokauppakeskuksen käyttöön. Kirstulan alue rajautuu lännessä valtatiehen 3 ja idässä Helsinki-Tampere -rataan. Alue liittyy katuverkkoon Pikku-Parolantien kautta, joka yhdistää kehätien luonteisesti Parolantien ja Tampereentien. Tampereentiestä on ramppiyhteydet Pälkäneentielle ja edelleen valtatielle 3. 1.2 Nykyinen liikenne Tarkastelualueen nykyliikenne (KVL) ilmenee kuvasta.1. Pääkatuverkon nykyiset vuorokausiliikenteet ovat seuraavat: Pikku-Parolantie: pohjoisosalla 2050 /autoa/h, eteläosalla 2 200-3 700 autoa/vrk Tampereentie: 4 550-5 600 autoa/vrk Pälkäneentie: Valtatien ja Tampereentien ramppien välisellä osalla 14 500-14 700 autoa/vrk Parolantie: 6 500-7 000 autoa/vrk Raskaan liikenteen osuus vaihtelee pääkatuverkolla noin 4-6 %:iin. 1.3 Tarkastelualueen muut maankäyttöhankkeet Tarkastelussa on otettu huomioon Paroistentien varrella lähellä Pälkäneentien liittymää sijaitsevan Kultakeskus-Kariston tontin rakennusoikeuden laajennuksen (16 200 k-m 2 ) vaikutukset liikennemääriin. 1.4 Kirstulan autokauppakeskus Sunny Car Center Autokauppakeskus sijaitsee Pikku-Parolantien varrella sen pohjoispäässä. Autokauppakeskuksen kokonaiskerrosalaksi on suunniteltu lähes 94 000 k-m 2. Suunnitelmassa tästä kerrosalasta lähes 87 600 k-m 2 on mm. myymälä-, huolto-, maalaamo-, katsastus- ja pesutiloja. Alueelle on suunniteltu myös lähinnä autokauppa-alueen asiakkaita palvelevia ravintolatiloja. Näiden tilojen osuus on kuitenkin suhteellisen pieni. Muu osuus on autokatos- ja jätehuoltotiloja yms. Alueelle on arvioitu tulevan lähes 170 työpaikkaa. Alueen kautta kulkee talviaikana runsaasti kuljetuksia lumenkaatopaikalle. (Esim. tämän vuoden tammikuussa kuljetuksia oli yhteensä 5 000 kuljetusta). Suunnittelussa otetaan huomioon myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteenyhteystarpeet. Pkku-Parolantien nykyistä kevyen liikenteen väylää jatketaan edelleen koko matkalle. Autoliikenteen vilkastuessa kevyen liikenteen väylä rakennetaan myös Tampe-

4 reentien varteen. Pikku-Parolantielle rakennetaan pysäkit ja jatketaan esim. alueen läheisyyteen päättyvän paikallislinjan reittiä Pikku-Parolantielle. Autokauppakeskuksen rakentaminen Kirstulaan ei oleellisesti vaikututa tarkastelualueen katuverkon liikenteelliseen toimivuuteen. Liikenteen kasvaessa. valtatien 3 eteläiseen ramppiliittymään joudutaan tulevaisuudessa asentamaan Tiiriöntielle liikennevalot. Tiiriöntie on 2+2 -kaistainen väylä, minkä vuoksi liittymä on valo-ohjaamattomaksi liittymäksi laaja. Kuva 1. Parolan ja Tiiriön alueiden nykyliikenne (KVL)

5 Kuva 2. Kultakeskus-Kariston laajennuksen vaikutus vuorokausiliikenteeseen (KVL).

6 2 LIIKENNE-ENNUSTEET Alueen uuden maankäytön liikennetuotosennusteet on tehty julkaisun Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Suomen ympäristö 27 / 2008 pohjalta. 2.1 Kultakeskus-Kariston tontin laajennus Laajennuksen on arvioitu lisäävän liikennettä noin 1 600 autoa/vrk. Liikenne jakautuu lähiverkolle Parolan alueelle, Tampereentien suuntaan sekä valtatielle 3. Laajennuksen liikennevaikutukset liikenneverkolla on esitetty kuvassa 2. Pälkäneentien liikenne kasvaa noin 14 900 autoon /vrk ja Tampereentien noin 4800-6400 autoon /vrk. Pikku- Parolantien eteläisen osuuden liikenne noin 2600-4000 autoon /vrk. 2.2 Autokauppakeskus Sunny Car Center Vuorokausiliikenne-ennusteessa on otettu huomioon autokauppakeskuksen asiakasvirtojen, huoltoliikenteen, työmatkaliikenteen sekä lumenkuljetusten vaikutukset. Asiakasvirrat on arvioitu aikaisemmin mainitun julkaisun autoliikkeitä ja huoltoja koskevan keskimääräisen tuotosluvun perusteella. Alueen liikenteen kokonaistuotokseksi on arvioitu noin 6 000 autoa/vrk. Liikenteen jakautuminen suunnittain on esitetty kuvassa 3. Liikenne jakautuu Tampereentielle Hämeenlinnan keskustan suuntaan, valtatielle 3 Tampereen ja Helsingin suuntiin sekä etelään Pikku-Parolantietä Vuorentaan ja Wartiamäentien suuntiin. Pälkäneentiellä eteläsuunnalla poikkileikkausliikenteen lisäyksen on arvioitu olevan noin 3 100 autoa/vrk eli huipputunnin aikana runsaat 300 autoa/h. Valtatien 3 ramppiliittymien nykyiset ja ennusteiden iltahuipputuntiliikenteet ilmenevät kuvista 5 a ja b. Vuorokausiliikenne kasvaa ennustetilanteessa nykyisestä 14500.sta 18 000 autoon /vrk (mukana Kultakeskus-Kariston laajennuksen vaikutus). Liikenne-ennuste on esitetty kuvassa 4. 2.3 Vertailu Kirstulan aikaisemman kaavan liikennetuotoksiin. Aikaisemmassa kaavassa uutta kokonaiskerrosalaa oli 96 900 k-m 2 (ei sisällä nykyistä vankilarakennusten korttelialuetta). Jos alue olisi toteutettu voimassa olevan kaavan mukaisena, sen aiheuttama liikenteen lisäys olisi ollut noin 3600 autoa/vrk. Voimassa olevaan kaavan liikennetuotoksiin verrattuna autokauppakeskuksen liikennetuotos on noin 2400 autoa /vrk suurempi. Kokonaislisäys huipputunnin aikana on noin 250 autoa (alueelle tulo- ja paluuliikenne yhteensä).

7 Kuva 3. Autokauppakeskuksen vuorokausiliikennevirrat, ennuste

8 Kuva 4. Kauppakeskusalueen vaikutus liikenteeseen, vuorokausiliikenne-ennuste (KVL).

9 Kuva 5. Valtatien 3 Pälkäneentien ja Tiiriöntien ramppiliittymien iltahuippuliikenteet a) nykyinen (yllä) b) ennuste (alla).

10 3 LIIKENNEVAIKUTUKSET 3.1 Vaikutukset liittymien toimivuuteen Liittymien toimivuustarkastelut on tehty Capcal -ohjelmalla iltahuipun ennusteliikenteellä (kuva 6). Toimivuustarkasteluissa on myös arvioitu liikenteen maksimikasvuvara, (so. kaikkien tulosuuntien liikenne kasvaa samalla prosenttiosuudella) jonka jälkeen syntyy hyvin pitkiä ajoneuvojonoja ja ruuhkia. Sunny Car Centerin liittymä Pikku-Parolantieelle Liittymä toimii erittäin hyvin valo-ohjaamattomana kanavoituna liittymänä. Liikenteen kasvuvara on noin 60 %. Alueen liikenne on suunniteltu ohjattavaksi kahden liittymän kautta, mikä vähentää oleellisesti liittymäkohtaista liikennettä. Maksimijonopituus Sunny Car Centerin tulosuunnalla 5 %:n todennäköisyydellä on noin 20 m. Pikku-Parolantien ja Pälkäneentien ramppiliittymä Liittymä toimii erittäin hyvin nykyisen tyyppisenä valo-ohjaamattomana liittymänä. Maksimijonopituus on noin 10-15 m. Liikenteen kasvuvara on noin 85 %. Tampereentien ja Pälkäneentien ramppiliittymä Liittymä toimii erittäin hyvin nykytyyppisenä valo-ohjaamattomana liittymänä. Maksimijonopituus on noin 16 m ja liikenteen kasvuvara on noin 65 %. Valtatien 3 pohjoinen ramppiliittymä Pälkäneentielle Liittymä on liikennevalo-ohjattu ja sen kuormitusaste ennusteliikenteellä on alle 0,65 ja toimii hyvin. Maksimijonopituus rampin suunnalla on noin 55 m ja Pälkäneentiellä noin 40 57 m. Liikenteen maksimikasvuvara on noin 70 %. Valtatien 3 eteläinen ramppiliittymä Tiiriöntielle Liittymä on liikennevalo-ohjaamaton. Liittymä toimii ennusteliikenteellä nykyjärjestelyillä tyydyttävästi. Maksimijonopituus rampin suunnalla on noin 40 m ja maksimikasvuvara 15 %, jolloin syntyy rampille hyvin pitkiä ajoneuvojonoja. Tiiriöntieltä vasemmalle liittyvien osatulosuunnan palvelutaso on hyvä ja maksimijonopituus noin 20 m. Nykyliikenteellä liittymä toimii laskennallisesti hyvin, jolloin Tiiriöntieltä vasemmalle liittyvien palvelutaso on hyvä ja maksimijonopituus noin 20 m. Rampin jonopituus on vain noin kolmen auton mittainen. Eteläisessä ramppiliittymässä rampilta vasemmalle kääntyvien määrä on suhteellisen pieni myös ennustetilanteessa, mutta Tiiriöntie on 2+2 -kaistainen väylä ja liittyminen sivusuunnalta vasemmalle ilman valo-ohjausta tarvitsee suurehkon aikavälin. Liittymän välityskyky paranee huomattavasti, jos liikenteen edelleen kasvaessa liittymään asennetaan liikennevalot, kuten jo on pohjoisessa ramppiliittymässä.

11 Kuva 6. Pääliittymien toimivuustarkastelut iltahuipun ennusteliikenteellä.

12 Vuorentaantien / Pikku-Parolantien ja Parolantien liittymä Liittymän palvelutaso säilyy erittäin hyvänä ja liikenteen maksimikasvuvara on noin 40 %. Maksimijonopituudet ovat noin 15-20 m. 3.2 Kevyt liikenne Pkku-Parolantien nykyistä kevyen liikenteen väylää jatketaan edelleen koko matkalle. Autoliikenteen vilkastuessa kevyen liikenteen väylä rakennetaan myös Tampereentien varteen. 3.3 Joukkoliikenne Pikku-Parolantielle rakennetaan pysäkit ja jatketaan esim. paikallislinjojen 5 tai 8 reittiä Pikku-Parolantielle. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Autokauppakeskuksen rakentaminen Kirstulaan ei oleellisesti vaikututa tarkastelualueen liikenteelliseen toimivuuteen. Liikenteen kasvaessa valtatien 3 eteläiseen ramppiliittymään Tiiriöntielle joudutaan tulevaisuudessa asentamaan liikennevalot. Tiiriöntie on 2+2 -kaistainen väylä, minkä vuoksi liittymä on valo-ohjaamattomaksi liittymäksi laaja.