ALANGON KELIKON ALUE LIIKENNESELVITYS

Transkriptio

1 16X LAPUAN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS/MAANKÄYTTÖ- JA KIINTEISTÖOSASTO ALANGON KELIKON ALUE LIIKENNESELVITYS

2 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys Esipuhe Tämä liikenneselvitys on tehty Lapuan kaupungin toimeksiannosta käsittäen Alangon-Kelikon alueen liikenteellisen tarkastelun. Liikennetarkastelu on osayleiskaavatasoinen ja sen tarkoitus on luoda liikenteelliset lähtökohdat asemakaavan tarkemmalle suunnittelulle. Tarkastelu pohjautuu Lapuan kaupungin osayleiskaavoissa sekä alustavissa luonnossuunnitelmissa esitettyihin järjestelyihin, joiden liikenteellistä toimivuutta on arvioitu. Ennustetilanteen tarkasteluajankohdaksi on tilaaja esittänyt vuotta 2025, johon mennessä tärkeimmät kaava- alueet on toteutettu. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet kaavoittaja Heikki Joensuu, kaupungingeodeetti Tapio Moisio ja yleiskaavasuunnittelija Markus Erkkilä. Työn projektipäällikkönä on toiminut ins. Anssi Heikkilä, liikenneasiantuntijana DI Leo Jarmala, avustavina suunnittelijoina Mervi Heikkilä sekä Ins. (AMK) Juha Karppinen Pöyry Finland Oy:stä. Yhteystiedot PL 500 (Jaakonkatu 3) FI Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Finland Oy

3 1 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys Sisältö Esipuhe 1 LÄHTÖKOHDAT NYKYTILANNEANALYYSI Autoliikenne Joukkoliikenne Kevytliikenne Liikenneturvallisuus ENNUSTETILANNE Uusi maankäyttö Liikenne-ennuste Simuloinnit Herkkyystarkastelu PARANTAMISTOIMENPITEET, LIIKENNEVERKOT Autoliikenne, liittymäjärjestelyanalyysit Koulukeskuksen liikenne Huoltoliikenne Pelastusliikenne Kevytliikenne Joukkoliikenne TOIMENPIDEOHJELMA VUOTEEN 2025 MENNESSÄ JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 Copyright Pöyry Finland Oy

4 2 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys ALANGON-KELIKON ALUE, LIIKENNESELVITYS 1 LÄHTÖKOHDAT Työn tavoitteena on analysoida kaava-alueiden maankäytön laajennuksen vaikutukset liikenteeseen, toimivuuteen sekä liikennejärjestelyjen toteuttamismahdollisuuksiin ottaen huomioon esitetyt alustavat liikennejärjestelyt. Suunnittelualueella on tarkoitus toteuttaa täydennysrakentamista mm. työpaikka-alueiden ja kaupallisten palvelujen laajentamista ja uudisrakentamista. Suunnittelualue sijaitsee Lapuan keskustan itäpuolella. Kuortaneentie (kt 66) kulkee suunnittelualueen läpi. Muita tärkeitä pääväyliä ovat Simpsiöntie sekä Kustaa Tiitun tie, jotka liittyvät kantatiehen. Kantatie johtaa pohjoisessa Alajärventielle (valtatie 16) ja idässä Kauhavantielle (valtatie 19). 2 NYKYTILANNEANALYYSI 2.1 Autoliikenne Nykyinen vuorokausiliikenne (KVL 2013) on esitetty kuvassa 1: 2.2 Joukkoliikenne Kantatien 66 liikenne suunnittelualueella vaihtelee tierekisterin mukaan 2 600:sta noin autoon /vrk. Vilkkain osuus on eteläosalla valtatie 19 eritasoliittymän länsipuolella. Raskaan liikenteen osuus on 3-4 %. Simpsiöntien liikenteeksi on arvioitu autoa /vrk ja Kustaa Tiitun tien yli autoa /vrk. Vuodesta 1998 liikenne on kasvanut %, jolloin kantatien liikenne on ollut vilkkainta Kustaa Tiitun tien liittymän eteläpuolella ja rauhallisinta Kustaa Tiitun tien ja Simpsiöntien liittymävälillä. Kuvissa 2 ja 3 on esitetty linja-autoreitit ja -määrät arkisin (maanantai-perjantai) vuodelta Suunnittelualueella pääreitit kulkevat Kuortaneentien ja Simpsiöntien kautta. Päätieverkon linja-autoyhteydet ovat kohtuullisen hyvät. Pysäkit ovat syvennyksissä, mutta matkustajilta puuttuvat odotustilat ja katokset. Kulku pysäkeille tapahtuu tien piennarta myöten. Varsinaiset suojatut jalankulkuyhteydet puuttuvat. 2.3 Kevytliikenne Nykyiset jalankulku- ja pyörätiet on esitetty kuvassa 4. Jalankulku- ja pyörätiet sijaitsevat pääteiden varrella tien toisella laidalla. Toiselta puolelta puuttuvat esim. jalkakäytävät, jolloin ihmiset kulkevat tien pientareella. Kevyen liikenteen reitti Ritavuoren Alangon/keskustan välillä kulkee Ritavuorentietä ja Ritakalliontietä Simpsiöntien yli, joka on vilkasliikenteinen ja monikaistainen ja siksi vaarallinen ylitettävä. Toinen käytetty reitti kulkee Ritamäentietä ja Ritamäenpolkua pitkin Simpsiöntien alittavaan tunneliin. Tällä reitillä ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää. Copyright Pöyry Finland Oy

5 3 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 2.4 Liikenneturvallisuus Tierekisterin mukaan kantatiellä 66 valtatien 19 läntisen ramppiliittymän ja valtatien 16 välisellä tieosalla (tieosa 41) on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana (v ) vain kaksi henkilövahinko-onnettomuutta, jotka ovat olleet risteämisonnettomuuksia kääntymistilanteissa Kustaa Tiitun tien liittymässä. 3 ENNUSTETILANNE 3.1 Uusi maankäyttö Alanko Alangon rakentamattomalle peltoaukealle Kustaa Tiitun tien liittymän itäpuolelle teollisuus- ja työpaikka-alueen viereen ovat sijoittumassa uusi Alangon peruskoulu (ala-aste 450 oppilasta), lukio (300 oppilasta) ja 100 -paikkainen päiväkoti. Henkilökuntamäärä tulee olemaan arviolta noin 120 henkilöä. Kuortaneentien alueelle on suunniteltu kaupan suuryksikköjä yhteensä noin k-m 2. Hypermarketin osalta asiakasmäärän maksimiarviona on noin 1milj. asiakasta /vuosi. Kustaa Tiitun tien ja Kuortaneentien (KT 66) liittymä on esitetty ELY:n suunnitelmissa kiertoliittymäksi, johon em. alueet liittyvät koillispuolelta Isorintalantieltä. Isorintalantien nykyisen yhteys Kuortaneentielle katkaistaan. Kuva 5 A. Asemantausta Asemantaustan kaava-alue on yleiskaavassa suunniteltu liikerakennusten ja mahdollisesti myös työpaikka-alueeksi. Nykyisen S-marketin myymälän tonttialueelle tulee mahdollisesti uutta liike- tai laajennustilaa nykyisestä noin 8000 k-m 2 :stä k-m 2 :iin. S-marketin tontti on tarkoitus liittää katuverkkoon uuden Palomiehentie-Hallitie tieyhteyden kautta, jolloin Lapuan keskustaan suuntautuva liikenne ohjautuu Palomiehentien kautta Simpsiöntielle ja etelään ajava Hallitien kautta Kuortaneentielle ohi Kuortaneentien ja Simpsiöntien kiertoliittymän. Latojantie katkaistaan huoltoaseman ja S-marketin väliseltä osalta. Simpsiöntien eteläpuolella sijaitsevan huoltoaseman liikenne liittyy edelleen Simpsiöntielle Latojantien nykyisen pohjoisen liittymän kautta. Kelikon alue S-Raudan ja Valmetin ympäristöön osoitetaan täydentäviä laajentumisalueita kaupan toiminnoille (lisäysmahdollisuus nykyisestä k-m 2 :stä n k-m 2 :iin) sekä työpaikkatoiminnoille (lisäysmahdollisuus nykyisestä n k-m 2 :stä n k-m 2 :iin). 3.2 Liikenne-ennuste Tarkasteluajankohdaksi on valittu v Kantatien liikenteen on arvioitu kasvavan suunnittelualueella vuoteen 2025 mennessä nykyisestä autosta /vrk noin autoon /vrk silloin, kun suunniteltu maankäyttö on kokonaisuudessaan toteutettu. Suurin osa kasvusta johtuu maankäytön kehittämisestä. Suurimman suhteellisen kasvun on arvioitu tapahtuvan Kustaa Tiitun tien ja Simpsiöntien liittymävälillä. Liikenne Kuortaneentiellä on pienimmillään Simpsiöntien liittymän ja Alajärventien (valtatie 16) liittymävälillä. Yleisen kasvun on oletettu olevan noin 9 - Copyright Pöyry Finland Oy

6 4 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 10 % ja kohdistuvan lähinnä läpikulkuliikenteeseen (kuva 6). Ennusteessa on otettu huomioon myös Isorintalantien liittymän siirtyminen Kuortaneentiellä Kustaa Tiitun tien liittymän kohdalle. Simpsiöntien liikenteen on arvioitu kasvavan noin autoon /vrk ja Kustaa Tiitun tien autoon /vrk. Liikenne on vilkkainta Kuortaneentien liittymän länsipuolisella tieosuudella. Kustaa Tiituntien ja kantatien eteläsuunnan väliset liikennevirrat pienenevät silloin, kun Vanhan Paukun tien yhteys Simpsiöntieltä Huhtalantielle (yhdystie 7044) avataan. Vuorokausiliikenne-ennuste (KVL 2025) on esitetty kuvassa Simuloinnit Liikennesimuloinnit on tehty Synchro 7 / Simtraffic -ohjelmalla iltahuipun ennusteliikenteellä Huipputunnin osuudeksi on arvioitu 10 % vuorokausiliikenteestä, mikä vastaa huipputuntiliikennettä. (Aamuhuipun päätien liikenne on vain alle 8 % vuorokausiliikenteestä) Ennustetilanteissa on oletettu, että Kustaa Tiitun tien liittymä Kuortaneentielle on muutettu nelihaaraiseksi kiertoliittymäksi ja Hallitien ja Palomiehentien välinen katuyhteys on rakennettu. Synchrossa kuormitusaste (ICU) kuvaa toimivuutta ja liikenteen kasvuvaraa. Kuormitusasteella tarkoitetaan liittymään saapuvan liikenteen suhteellista osuutta (%) liittymän kokonaisvälityskyvystä. Tarkastelut on tehty huipputunnin tilanteesta, jolloin muina aikoina liittymän kuormitusaste on luonnollisesti merkittävästi pienempi. Kuormitusaste 100 % ei tarkoita, että liittymä tukkeutuu siten, ettei liikenne enää pääse liikkumaan ollenkaan. Tällöin vain viivytykset ja jonopituudet ovat pitkähköjä lähinnä alistetuilla tulosuunnilla. Iltahuipun liikennemäärät ja liittymien kuormitusasteet on esitetty kuvassa 7 ja ne jäävät huomattavasti alle 100 %. Jonopituudet on esitetty kuvissa 8 ja 9. Maksimijonopituudet jäävät muutamaan kymmeneen metriin. Simtraffic -ohjelman simulointitulosten mukaan keskimääräiset viivytykset jäävät alle 10 s (kuva 10). HCM:n (Highway Capasity Manual, auktorisoitu välityskykyjulkaisu) mukaan keskimääräisen ajoneuvoviivytyksen ollessa alle 10 s, palvelutaso on erittäin hyvä (A). Liittymät eivät simuloinnissa ruuhkaudu (kuva 11) edes hetkittäin (ruuhkautuneisuus huipputunnin aikana 0 %). Simuloinnit on tehty pääasiallisesti nykyisen tyyppisille liittymille. Pääteiden parannettavista liittymistä Kustaa Tiitun tien ja Isorintalantien liittymä on kuitenkin simuloitu kiertoliittymänä. Suurin osa liittymistä on nykyisin tavallisia kanavoimattomia avoimia liittymiä. Tämän tyyppisten liittymien välityskyky on pienempi kuin valo-ohjatun tai kiertoliittymän. Tavallisessa valo-ohjaamattomassa liittymässä sivusuunnan alistettu tulosuunta ruuhkautuu ensimmäiseksi (pääsuunnalla etuajo-oikeus, jonka liikennettä sivusuunnan liikenne joutuu väistämään). Jos sivusuunnan välityskyky ylittyy, voidaan liittymän välityskykyä parantaa liikennevalo-ohjauksella tai muuttamalla liittymä kiertoliittymäksi. Vuoden 2025 ennustetilanteen huipputunnin simuloinnin perusteella ei liittymätyypin muuttaminen kuitenkaan ole välityskyvyn kannalta välttämätöntä minkään nykyisen liittymän kohdalla. Mutta esim. liikenteen rauhoittamisen ja turvallisuuden parantamiseksi voidaan erityisesti nelihaaraliittymä rakentaa kiertoliittymäksi. Copyright Pöyry Finland Oy

7 5 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 3.4 Herkkyystarkastelu Herkkyystarkasteluna on tutkittu tilannetta, jossa kaikki iltahuipun v ennusteen liikennevirrat kasvavat 25 %:lla. Herkkyystarkastelutilanteessa liittymät toimivat edelleen hyvin nykyisen tyyppisillä liittymäjärjestelyillä ennustetilannetta 2025 suuremmallakin liikennemäärällä. Palomiehentien tulosuunnalla Simpsiöntien liittymässä jonot ulottuvat yli rautakaupan (Rautajuntti) tonttiliittymän, mikä saattaa vaikeuttaa hieman liittymistä tältä tontilta Palomiehentielle. Liikenteen kasvaessa Simpsiöntien ja Palomiehentien liittymän rakentaminen kiertoliittymäksi helpottaa oleellisesti liittymistä Palomiehentieltä Simpsiöntielle ja se vaikuttaa myös jonopituuksiin Palomiehentiellä. Kaavoituksessa kannattaakin tehdä tilavaraus kiertoliittymälle. Iltahuipun 1,25 -kertainen ennusteliikenne, kuva 12 Jonopituudet iltahuipun 1,25 -kertaisella ennusteliikenteellä, pohjoisosa, kuva 13 Jonopituudet iltahuipun 1,25 -kertaisella ennusteliikenteellä, eteläosa, kuva 14 Keskimääräiset viivytykset ja ruuhkautuneisuus iltahuipun 1,25 -kertaisella ennusteliikenteellä, kuvat 15 ja 16 4 PARANTAMISTOIMENPITEET, LIIKENNEVERKOT 4.1 Autoliikenne, liittymäjärjestelyanalyysit Kustaa Tiitun tien liittymä Esitetyt liittymäjärjestelyt, Kustaa Tiitun tien nelihaarainen kiertoliittymä sekä Kauppiaankadun ja Hallikadun porrastettu liittymäpari, toimivat simuloinnin perusteella hyvin ennustetilanteessa. Nelihaaraista valo-ohjaamatonta liittymää ei saa rakentaa kantateille. Kustaa Tiitun tien liittymä toimii paremmin kiertoliittymänä kuin valoohjattuna liittymänä, koska kääntyvät liikennevirrat ovat merkittäviä. Kiertoliittymä toimii hyvin yksikaistaisena kiertoliittymänä siten, ettei lisäkaistoja tarvita. Suosittelemme tämän tyyppistä ratkaisua. Hallitien ja Palomäentien katuyhteys Hallitien ja Palomiehentien välisen katuyhteyden rakentaminen siirtää liikennettä Kuortaneentien ja Simpsiöntien kiertoliittymästä. Ilman tätä katuyhteyttä kiertoliittymän kuormitus kasvaisi ennustettua enemmän maankäytön kehittämisen seurauksena. Kuva 17. Kauppiaankadun ja Hallitien liittymät Em. porrastetussa liittymäjärjestelyssä Kauppiaankadun tulosuunta on potentiaalisesti ruuhkautumisalttein tulosuunta. Sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen vaatii luonnollisesti pisimmän liittymisajan ja ajoneuvovälin. Kauppiaankadun varrella on mm. LIDL ja huoltoasema, mikä lisää merkittävästi Kauppiaankadun liikennettä. Liittymäpari on myös liikennevalo-ohjattavissa tai rakennettavissa kiertoliittymäksi, jos liikenne kasvaa huomattavasti ennustetusta. Em. liittymätyyppimuutokset helpottavat sivusuunnalta liittymistä Kuortaneentielle. Kuortaneentie on kantatie, jolloin liittymäjärjestelyistä on kuitenkin sovittava ELY -keskuksen kanssa. Kuva 17. Copyright Pöyry Finland Oy

8 6 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys Tykkitien liittymä Tykkitien liittymä toimii tavallisena avoimena liittymänä myös silloin, kun täydennysrakentaminen on kokonaisuudessaan toteutettu. Suunnittelualueella Kuortaneentien liikenne on tällä tieosalla pienimmillään, mikä helpottaa huomattavasti liittymistä Tykkitieltä päätielle. Yrittäjäntien katkaisu, Työpajantien uusi liittymä Simpsiöntielle Yrittäjäntie on suunniteltu katkaistavaksi autoliikenteeltä Teollisuustien eteläpuolelta siten, ettei Yrittäjäntiestä muodostu oikoreittiä Simpsiöntieltä kauppakeskusalueelle. Yrittäjäntien suunniteltu mahdollinen katkaisu ei myöskään oleellisesti vaikuta Kauppiaantien liikennemäärin, koska esim. Lidlin liikenne kulkee Kuortaneentien kautta. Simpsiöntieltä on alustavasti suunniteltu uutta liittymää Työpajantien kautta Kauppiaankadulle. Tämä yhteys mahdollistaa ajoyhteyden alueelle siten, ettei reitistä synny sen mutkaisuuden vuoksi houkuttelevaa oikoreittiä. Yhteys on kuitenkin tärkeä alueen liikenteelle, ettei Kauppiaantien alueen koko liikenne joudu kiertämään Kuortaneentien kautta. Kuitenkin Simpsiöntien nykyistä liittymää kannattaa hyödyntää järjestelyissä, eikä rakentaa uutta liittymää nykyisen viereen. Kuva 20. Teollisuuskujan katkaisu, läntisen liittymän poisto Läpiajojen estäminen tonttikaduilla on hyvin mahdollista, jos siitä on haittaa. Autot voidaan määrätä kiertämään itäpään liittymän kautta. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, että jokaiselle tontille pääsee ajamaan. Kuva 20. Isorintalantien ja kaupan suuryksikköjen liittymätarkastelut Kuvissa 18 ja 19 on esitetty jonopituudet ja viivytykset silloin, kun liittymä on kiertoliittymän sijasta tavallinen nelihaaraliittymä. Mitoitusliikenteenä on käytetty simuloinnissa 1,25 -kertaista ennusteajankohdan iltahuipun tuntiliikennettä. Kaupan suuryksikön liittymä toimii myös nelihaaraliittymänä. Pisimmät jonot syntyvät kaakkoissuunnalle, koska Kuortaneentielle pyrkivät joutuvat kääntymään vasemmalle. Luoteissuunnalta kääntyminen tapahtuu oikealle ja se voi toteutua samanaikaisesti Kuortaneentien suunnalta Isorintalantieltä vasemmalle kääntyvien aikana. Simuloinnissa liittymät ovat olleet kanavoimattomia, mutta esim. luoteissuunnan oma oikealle kääntyvien kaista mahdollistaa sen, että Kuortaneentien suuntaan kääntyminen voi tapahtua vasemmalle Isorintalantien koillissuuntaan kääntyvien autojen estämättä. Kauppakeskuksen liikerakennusten liittymät on esitetty myös porrastettavaksi siten, Kuortaneentieltä tultaessa pohjoisen liikerakennuksen liittymä on ensin ja sen jälkeen eteläisen rakennuksen liittymä. Porrastusjärjestys on hyvä, koska pohjoinen liikerakennus valmistuu ensin. Myös etäisyys Kuortaneentie liittymään on pitkä ja mahdollistaa vasemmalle kääntyvien ryhmittymiskaistan rakentamisen pohjoisen liikerakennuksen liittymään. Porrastus on tehtävä siten, että liikerakennusten liittymien väliin jää vähintään 50 m katuosuus, jotta liittymäpari voi toimia liikenteellisesti myös erityisruuhkien aikana. Liittymän tarkka sijainti määräytyy pysäköintipihan ja rakennuksen layout - suunnittelussa. Suunnittelussa on kuitenkin otettava huomioon esitetty etäisyysvaatimus. Suosittelemme järjestelyksi pientä kiertoliittymää, joka toimii välityskyvyltään parhaiten ja on myös turvallisin ratkaisu (ajonopeudet pieniä, risteämisonnettomuusvaara Copyright Pöyry Finland Oy

9 7 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys pieni). Myös porrastettu liittymäpari on käyttökelpoinen järjestely. Tavallinen nelihaaraliittymä on selvästi huonoin ratkaisu. Kuva 5 A. 4.2 Koulukeskuksen liikenne Koulukeskuksen kokonaisliikenteen on arvioitu olevan noin 750 autoa/vrk. Yleisesti koulujen ja oppilaitosten saapuvasta liikenteestä % saapuu klo , mikä vastaa noin autoa. Tähän aikaan päätien liikenne on noin autoa/h pienempi kuin huipputunnin aikana. Kauppakeskuksen liikenteen osuus on tähän kellonaikaan alle 1 % kokonaisliikenteestä. Näin Tuulimyllyntielle joutuvat risteämään huomattavasti pienemmän liikennevirran kanssa kuin huipputunnin aikana sieltä poistuttaessa. Näin liittymän kuormitusaste aamuruuhkassa on pienempi kuin huipputunnin aikana ja se toimii kiertoliittymänä erittäin hyvin myös aamuisin. Kuten kohdassa 3.3. on todettu, valo-ohjaamattomassa liittymässä ruuhkautumisalttein suunta sivusuunnalta on vasemmalle liittyvien osatulosuunta, koska se joutuu väistämään kumpaakin suuntaan. Iltahuipun aikaan klo koululta poistuva liikenne on vain noin 5-10 prosenttia lähtevästä liikenteestä. Simpsiöntien linja-autolinjat palvelevat koulukeskusta. Lähimmältä pysäkiltä on kävelymatkaa koululle noin 400 m, mikä on vielä kohtuullinen ja säännösten mukainen kävelymatka. Mahdollisille varsinaisille koulukuljetuksille on tilaajan toimittamassa luonnossuunnitelmassa varattu tila Tuulimyllyntien pohjoispuolelta koulualueen länsikulmalta. Alue on suunniteltavissa läpiajettavaksi, jolloin vältytään linja-auton peruutuksilta. Alueen ajoyhteyksien sijainti on riippuvainen kauppakeskukseen valittavasta liittymäjärjestelytavasta ja se suunniteltava asemakaavavaiheessa siten, ettei alueen liikenne tuki kääntyessään pohjoisen liikerakennuksen suuntaa Tuulimyllyntien liittymässä. Kuva 5 B. Koulualueen suunnitteluvaiheessa voidaan myös tehdä linja-autoille oma rauhoitettu koululaisten jättö- ja noutoalueensa. Koulujen pihojen oleskelualueet, erityisesti alakoululaisten käytössä olevien, on rauhoitettava täysin autoliikenteeltä eikä saattoliikennettä tai edes kevyttä huoltoliikennettä saa ohjata kouluaikana oleskelualueen kautta. Asia on otettava huomioon koulun layout- ja toimintojen sijainnin suunnittelussa. Yleiskaavassa on esitetty uutta liittymää Simpsiöntieltä koulun suuntaan etelään. Suuri osa koulun suunnalta mm. Ritamäkeen suuntautuvasta liikenteestä siirtyy käyttämään tätä liittymää. Näin uusi liittymä koululle vähentää osaltaan Isorintalantien ja Kuortaneentien pohjoissuunnan välistä liikennettä sekä edelleen Kuortaneentien ja Simpsiöntien liittymässä Kuortaneentien eteläsuunnan ja Simpsiöntien itäsuunnan välistä liikennettä. 4.3 Huoltoliikenne Yleisesti kauppakeskusten huoltoajot tapahtuvat aamuvarhain eivätkä ne lisää iltahuipun liikennekuormitusta. Suunnitellun kauppakeskusalueen pohjoisen liikerakennuksen huoltoliikenne on tarkoitus ohjata Kauppiaantien kautta liiketontille. Tällöin huoltopihat on järjestettävissä liikerakennuksen pohjoispuolelle, jolloin se ei risteä asiakasliikenteen kanssa. Raskaan liikenteen ja kevyen autoliikenteen välisiä törmäysuhkapisteitä on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan välttämään liikenneturvallisuussyistä kauppakeskusalueen varsinaisessa suunnittelussa. Erityisesti peruuttava raskasliikenne hyvin on vaarallinen, jos alueella on kevyttä liikennettä tai henkilöautoliikennettä Copyright Pöyry Finland Oy

10 8 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys Kuvassa 20 on tarkasteltu Kauppiaantien ja Yrittäjäntien liittymän soveltuvuutta raskaille yhdistelmäajoneuvoille. Moduuliajoneuvon ajouramalli osoittaa, että kääntyminen on ahdasta. Liittymä voidaan muuttaa väljemmäksi siten, että avo-oja korvataan viemäröinnillä. Näin saadaan lisää tilaa ajoradan käyttöön. Kauppakeskuksen eteläisen liikerakennuksen kohdalla lastausalueet on suunniteltava eri puolelle kuin henkilöautopaikoitus ja jalankulkuliikenne. Liittymä voi sijaita esim. pysäköintialueiden liittymän ja Kuortaneentien kiertoliittymän välissä. Liikerakennuksen layout- ja toimintojen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota lastauspihan sijaintiin. 4.4 Pelastusliikenne Pelastusliikenne käyttää normaalia katuverkkoa. Tonttien sisällä tikasautolla on päästävä ajamaan kolmikerroksisten ja sitä korkeampien rakennusten viereen esim. parvekkeiden läheisyyteen siten, että siinä on tila myös nostopaikalle. Nostopaikan koko on 6,5 m x 15 m (optimaalinen etäisyys seinästä auton keskelle 6 m) ja se on rakennettava sellaiseksi, että se kestää tikasauton painon (27 tn). Tikasauton pelastustien leveyden tontilla pitää olla suoralla osuudella 3,5 m ja mutkissa 6 m siten, että sisäkääntösäde on vähintään 5,5 m ja ulkosäde 12 m. Vapaan korkeuden on oltava vähintään 4 m. Kolmikerroksisten ja korkeampien rakennusten suunnittelussa on tikasautojen pääsyn varmistaminen ja nostopaikkojen järjestäminen on välttämätöntä ja pakollista ja se on otettava huomioon rakennusten ja niiden pihojen suunnittelussa. Sairaankuljetusauton reitin leveyden on oltava 2,3 m, ulkokääntösäteen 6,5 m ja vapaan korkeuden 3,0 m. Kaikkien rakennusten kohdalle on päästävä sairaankuljetusautolla. 4.5 Kevytliikenne Selvityksen tarkoituksena oli parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta Ritavuoresta Alangon alueelle ja keskustaan. Uusilla kevyen liikenteen väylillä, keskikorokkeilla ja suojateillä sekä toisessa vaihtoehdossa esitetyllä uudella alikululla voidaan parantaa vilkasliikenteisen ja leveän Simpsiöntien ylitystä. Nykyinen bussipysäkki Simpsiöntien ja Ritavuorentien kulmauksessa sijaitsee turvallisuuden kannalta huonossa paikassa ja sen siirtäminen liittymän toiselle puolelle on ongelmallista maaston suuren korkeuseron takia. Kuvassa 21 on esitetty uusi kevyen liikenteen yhteys Ritavuorentieltä Simpsiöntien yli sekä uudet keskikorokkeet ja suojatiet. Kuvassa 22 on esitetty lisättäväksi uusi kevyen liikenteen väylä Ritavuorentien toiselle puolelle välillä Visakoivuntie Simpsiöntie, sekä uuden alikulun rakentamista Simpsiöntien ali. Lisäksi Ritavuorentiellä oleva keskikoroke jaetaan kahteen osaan ja lisätään siihen suojatie. Alikulkuyhteys on luonnollisesti turvallisempi koululaisten jalankulun kannalta, mutta kustannuksiltaan selvästi kalliimpi. Myös keskikorokkeellinen suojatie on myös käyvä ratkaisu. Ilman keskikoroketta olevaa suojatietä ei suositella. 4.6 Joukkoliikenne Nykyinen joukkoliikenneverkko kattaa alueen päätieverkon. Joukkoliikenteen palvelutasoa, viihtyvyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa rakentamalla ainakin vilkkaimmille pysäkeille odotustilat ja katokset sekä erilliset kulkuyhteydet. Copyright Pöyry Finland Oy

11 9 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 5 TOIMENPIDEOHJELMA VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Kaavoituksen toteutuksen ja tavoiteverkon aikatauluksi kunta on asettanut vuoden Toimenpiteiden aikataulu seuraa kaavoituksen toteuttamisen aikataulua, jonka määrää kunnan asettamat tavoitteet. Tähän toimenpideohjelmaan on nostettu esille tärkeitä yksittäisiä hankkeita, jotka on tarkoitus toteuttaa ennen vuotta Toki verkon asemakaavoituksen edetessä laajat kokonaisuudet ja niihin liittyvät liikennejärjestelyt tulevat ajankohtaisiksi asemakaavan laadinnan ja siihen liittyvän tarkemman suunnittelun ja myöhemmin toteuttamisen aikataulun mukaisesti. PARANTAMISTOIMENPITEET VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Hanke Kustaa Tiitun tien liittymän parantaminen, Isorintalantie, liittymäalueet kaavan toteuttamisen aikataulun mukaisesti, 2 kpl alikulkusiltoja Hallitien ja Palomiehentien uusi katuyhteys ja siihen kuuluvat liittymät Palomiehentien ja Simpsiöntien kiertoliittymä Kuortaneentien, Hallitien ja Kauppiaantien liittymäjärjestelyt, 1 kpl alikulkuväylä Kauppiaantien ja Yrittäjäntien liittymän parantaminen raskaalle huoltoliikenteelle sopivaksi Uusi ajoyhteys Simpsiöntieltä Ritavuorentien Simpsiöntien kevyen liikenteen yhteys, 1 kpl alikulkuväylä Ritavuorentien Simpsiöntien kevyen liikenteen yhteys keskikorokkeellisena 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Esitetyn täydennysrakentamisen ja liikennejärjestelyjen toteutukselle ei ole liikenteellisiä esteitä. Kunnan laatimat alustavat suunnitelmat luovat hyvän pohjan jatkotyöskentelylle ja se mahdollistaa jatkossa kaikkien liikennemuotojen huomioonottamisen. Kantatien liittymäjärjestelyistä on sovittava paikallisen ELY-keskuksen kanssa. Välityskyvyn kannalta liittymät toimivat nykyisen tyyppisinä. Liikenteen ajonopeuksien rauhoittamiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi erityisesti nelihaaraliittymissä liittymän rakentaminen kiertoliittymäksi on perusteltua. Jatkotyössä asemakaavavaiheessa alueiden varsinaisen suunnittelussa on liikennejärjestelyjen huomioon ottaminen ensi arvoisen tärkeää. Tässä esitetyt näkemykset antavat pohjan suunnittelulle. Copyright Pöyry Finland Oy

12 10 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys Kuvaliitteet 1. Nykyinen vuorokausiliikenne (KVL 2013) 2. Linja-autoreitit ja -määrät arkisin (maanantai-perjantai) vuodelta 2008, saapuva liikenne 3. Linja-autoreitit ja -määrät arkisin (maanantai-perjantai) vuodelta 2008, lähtevä liikenne 4. Nykyinen kevyen liikenteen verkko 5 A Kuortaneentien ja Isorintalantien kiertoliittymä, kauppakeskuksen kiertoliittymävaihtoehto 5 B. Kauppakeskuksen kolmihaaraliittymävaihtoehto 6. Vuorokausiliikenne-ennuste (KVL 2025) 7. Iltahuipun ennusteliikenne v (autoa/h) 8. Jonopituudet iltahuipun ennusteliikenteellä (v. 2025), pohjoisosa 9. Jonopituudet iltahuipun ennusteliikenteellä (v. 2025), eteläosa 10 ja 11. Ajoneuvojen keskimääräiset viivytykset (s; kuva vasemmalla) sekä ruuhkautumisaste (%; kuva oikealla) iltahuipun ennusteliikenteellä Iltahuipun 1,25 -kertainen ennusteliikenne, herkkyystarkastelu 13. Jonopituudet iltahuipun 1,25 -kertaisella ennusteliikenteellä, pohjoisosa 14. Jonopituudet iltahuipun 1,25 -kertaisella ennusteliikenteellä, eteläosa 15 ja 16. Keskimääräiset viivytykset (s; kuva vasemmalla) ja ruuhkautuneisuus (%; kuva oikealla) iltahuipun 1,25 -kertaisella ennusteliikenteellä 17. Hallitien ja Palomiehentien välinen katuyhteys 18. Jonopituudet 1,25 -kertaisella iltahuipun ennusteliikenteellä (v. 2025), kun Kaupan suuryksikköjen liittymä Isorintalantiellä on tavallinen nelihaaraliittymä. 19. Keskimääräiset viivytykset 1,25 -kertaisella iltahuipun ennusteliikenteellä (v. 2025), kun Kaupan suuryksikköjen liittymä Isorintalantiellä on tavallinen nelihaaraliittymä. 20. Koulukeskuksen pohjoinen liittymä, Kauppiaantien ja Yrittäjäntien liittymän ajouratarkastelu 21. Uusi kevyen liikenteen yhteys VE1 22. Uusi kevyen liikenteen yhteys VE2 Copyright Pöyry Finland Oy

13 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 11 Liitteet Kuva 1. Nykyinen vuorokausiliikenne (KVL 2013)

14 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 12 Kuva 2. Lapualle saapuvat linja-autot ja niiden määrät arkisin (ma-pe)

15 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 13 Kuva 3. Lapualta lähtevät linja-autot ja niiden määrät arkisin (ma-pe)

16 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 14 Kuva 4. Nykyinen kevyen liikenteen verkko (yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet)

17 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 15 Kuva 5 A Kuortaneentien ja Isorintalantien kiertoliittymä, kauppakeskuksen kiertoliittymävaihtoehto Kuva 5 B. Kauppakeskuksen kolmihaaraliittymävaihtoehto, linja-autoliikenteen ja taksien tilavaraukset

18 Kuva 6. Vuorokausiliikenne-ennuste (KVL 2025) Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 16

19 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 17 Kuva 7. Iltahuipun ennusteliikenne v (autoa/h)

20 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 18 Kuva 8. Jonopituudet iltahuipun ennusteliikenteellä (v. 2025), pohjoisosa

21 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 19 Kuva 9. Jonopituudet iltahuipun ennusteliikenteellä (v. 2025), eteläosa

22 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 20 Kuvat 10 ja 11. Ajoneuvojen keskimääräiset viivytykset (s; kuva vasemmalla) sekä ruuhkautumisaste (%; kuva oikealla) iltahuipun ennusteliikenteellä 2025

23 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 21 Kuva 12. Iltahuipun 1,25 -kertainen ennusteliikenne, herkkyystarkastelu

24 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 22 Kuva 13. Jonopituudet iltahuipun 1,25 -kertaisella ennusteliikenteellä, pohjoisosa

25 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 23 Kuva 14. Jonopituudet iltahuipun 1,25 -kertaisella ennusteliikenteellä, eteläosa

26 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 24 Kuvat 15 ja 16. Keskimääräiset viivytykset (s; kuva vasemmalla) ja ruuhkautuneisuus (%; kuva oikealla) iltahuipun 1,25 -kertaisella ennusteliikenteellä

27 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 25 Kuva 17. Hallitien ja Palomiehentien välinen katuyhteys

28 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 26 Kuva 18. Jonopituudet 1,25 -kertaisella iltahuipun ennusteliikenteellä (v. 2025), kun Kaupan suuryksikköjen liittymä Isorintalantiellä on tavallinen nelihaaraliittymä.

29 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 27 Kuva 19. Keskimääräiset viivytykset 1,25 -kertaisella iltahuipun ennusteliikenteellä (v. 2025), kun Kaupan suuryksikköjen liittymä Isorintalantiellä on tavallinen nelihaaraliittymä.

30 Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 28 Kuva 20. Koulukeskuksen pohjoinen liittymä, Kauppiaantien ja Yrittäjäntien liittymän ajouratarkastelu mitoitusajoneuvona yhdistelmäajoneuvo (pituus 25,25m) ns. eurorekka

31 Kuva 21. Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 29

32 Kuva 22. Alangon-Kelikon alue, liikenneselvitys 30