SALMIJÄRVI-TYYSTIÖ-KAITURI-SEURAN JÄSENTIEDOTE 2/2011 Sisältö - Puheenjohtajan tervehdys - Espoo-Salo oikorata: Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaava hyväksytty - Yhdistykselle omat kotisivut vuoden 2012 alussa - Kesäretki Suomusjärven kesäteatteriin - Kesän roskakalastuskilpailun tulokset - Järvien näkösyvyydet 2011 - Järven hoitokalastus - Vesikasvillisuuden poistot - Seuran jäsenmaksu Puheenjohtajan tervehdys Vuosi 2011 on lopuillaan ja joulu jo lähellä. Takanamme on hyvä kesä Salmijärven, Tyystiön ja Kaiturin rantamilla. Kesä oli kaunis ja lämmin. Luonto antoi runsaasti niin marja- mutta etenkin sienisatoa. Tuskin muistan tällä seudulla yhtä runsassatoista suppilovahverovuotta. Toivottavasti osasitte hyödyntää sen, mitä luonto meille ilmaiseksi tarjoaa. Nämä luonnon tarjoamat antimet ovat osa viime aikoina julkisuudessakin esillä ollutta termiä ekosysteemipalvelut. Meidän tuleekin turvata luonnon toiminta niin, että se jatkossakin palvelee meitä tarjoamalla käyttöömme luonnon antimia niin tuotannon, vesihuollon, erilaisten luonnonharrastusten, luonnossa nauttimisen kuin kotitarvekeräilynkin tarpeisiin. Espoo-Salo oikorata ja sen vastustaminen on työllistänyt seuran hallitusta. Nyt ollaan ratalinjauksen osalta jo aikalailla lopputilanteessa. Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi 12. joulukuuta Espoo-Salo oikoradan linjauksen osana maakuntakaavaa. Salmijärvi- Tyystiö-Kaituri Seuran jäsenten kannalta maakuntakaavaan nyt valittu ratalinjaus poistaa pelkomme Salmijärven ylittävästä radasta. Maakuntakaavaan ratalinjaus kulkee Suomusjärvellä Lahnajärven eteläpuolitse eikä sen vuoksi vaikuta suoranaisesti tulevaisuuteemme järviemme äärellä. On helpottunut tunne. Yhdistyksemme toiminta noudatteli kesällä muilta osin perinteisiä uomiaan. Seuran hallitus kiittääkin jäsenistöä aktiivisesta osallistumisesta sekä järviemme hoitotoimiin että seuran tapahtumiin teatterikäynteineen ja roskakalastuskilpailuineen. Ensi vuoden puolella seuran toiminnasta tiedottaminen tehostuu, kun omat Internetkotisivumme saadaan avatuksi jäsenistön ja ulkopuolistenkin käyttöön. Kiitän hyvästä yhteistyöstä vuonna 2011 ja toivotan kaikille hyvää joulua ja uutta vuotta 2012! 15.12.2011 Lassi Karivalo Seuran hallituksen puheenjohtaja p. 040-527 1372 lassi.karivalo@saunalahti.fi Espoo-Salo oikorata: Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaava hyväksytty Yhdistystämme parin vuoden ajan puhuttanut Espoo-Salo oikoratahanke on pitänyt hallitusta aktiivisena. Olemme olleet mukana usean yhdistyksen yhteisrintamassa vastustamassa oikorataa. Lisäksi hallitus on yhdistyksemme nimissä lähettänyt useita rataa koskevia mielipiteitä ja lausuntoja niin Uudenmaan kuin Varsinais-Suomen liittoihin sekä kirjelmöinyt asiasta oikoradan ja rantaradan kuntiin. Viimeisimmät kesällä tehdyt oikorataa vastustavat mielipiteemme koskivat sekä Uudenmaan että Varsinais-Suomen liiton lausunnolla olleita vaihekaavaluonnoksia. Uudenmaan vaihekaavaluonnos sisälsi lopulta vain yhden oikoratavaihtoehdon (M-vaihtoehto), 1
mutta Varsinais-Suomen liiton vielä useita ratalinjausvaihtoehtoja, joista yksi kulki Salmijärven ylitse. Lausuntojemme kärki on koko ajan ollut, että oikoradan Lohja Salo osuudesta tulee luopua ja perustaa pääkaupunkiseudun ja Varsinais-Suomen välinen ratayhteys kaksiraiteiseksi modernisoidun olemassa olevan rantaradan varaan. Modernisoitu rantarata supistaisi mahdollisen oikoradan aikahyödyn vain 15 minuuttiin. Rantaradan modernisoinnin kustannukset olisivat arviolta vain 1/3 oikoradan rakentamiskustannuksista. Niin ikään vastustimme erikseen Salmijärven ylittävää ratavaihtoehtoa. Sekä Uudenmaan että Varsinais-Suomen liitot tekivät kesäkauden mentyä yhteenvedot sekä vastineensa maakuntakaavaluonnoksesta annetuista mielipiteistä ja lausunnoista. Valtaosa oikorataa koskevista mielipiteistä ja lausunnoista oli kriittisiä hanketta kohtaan. Maakuntaliittojen tekemissä vastineissa pyrittiin kumoamaan lausunnoissa esille tuotuja vastustavia näkökantoja. Vastineet lähetettiin kaikille mielipiteen ja lausunnon antajille. Omaa yhdistystämme läheisemmin koskeva Varsinais- Suomen Maakuntahallituksen vastine on luettavissa Varsinais-Suomen liiton kotisivuilta osoitteessa http://www.varsinaissuomi.fi/images/tiedostot/maankaytto/2011/salora _ehdotus_vastine_maakuntahallitus.pdf. Kumpikin maakuntahallitus teki lokakuussa ehdotuksensa maakuntakaavaluonnoksista maakuntavaltuustoissa hyväksyttäväksi. Esitysten mukaan kumpaankin maakuntakaavaan tehdään varaus Espoo-Salo oikoradasta M+Mk vaihtoehdon pohjalta. Tämä tarkoittaa linjausta, joka kulkee Lohjalta kohti länttä moottoritielinjauksen pohjoispuolella aina Lahnajärvelle saakka (M-linjaus). Siitä rata siirtyy moottoritien eteläpuolelle (Mk-vaihtoehto) jatkuen Suomusjärven keskuksen (Kitulan) eteläpuolitse Muurlan kautta Saloon. Varsinais- Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi k o k o u k s e s s a a n 12.joulukuuta 2011 maakuntavaihekaavan maakuntahallituksen esityksen pohjalta. Kaava lähetetään vahvistettavaksi ympäristöministeriöön, jossa vahvistaminen tapahtunee ensi vuoden alkupuoliskolla. Ministeriö voi halutessaan jättää kaavan vahvistamatta ja palauttaa sen uudelleen valmisteluun. Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavakartta on nähtävissä osoitteessa http://www.varsinaissuomi.fi/images/tiedostot/maankaytto/2011/maak untakaava/salora_kaavakartta_20111212.pdf Se, mikä on toisen onni, on toisen suru. Varsinais- Suomen vaihemaakuntakaavan saadessa vahvistuksessa nyt hyväksytyn muodon se merkitsee, että radan uhka poistuu Salmijärven yltä. Olemme tästä iloisia ja tunnemme, että oikoratahankkeen vastustamisessa tekemämme työ ei ole ollut turhaa. Toisaalta emme voi olla tyytyväisiä, sillä maakuntakaavaan merkitty Espoo-Salo oikorata merkitsee monelle kaavaan merkityn ratalinjan alle jäävälle asukkaalle, mökkiläiselle ja maanomistajalle henkisiä kärsimyksiä ja taloudellisia menetyksiä, huolimatta siitä rakennetaanko oikorataa lopulta koskaan. Näinhän kävi nyt kaavoista poistetulle 1970-luvulla maakuntakaavoihin merkitylle vanhalle ELSA-ratalinjaukselle. Yhdistykselle omat kotisivut vuoden 2012 alussa Toimintasuunnitelman mukaan Salmijärvi- Tyystiö-Kaituri saa omat Internet -kotisivunsa. Kun sivut on saatu avattua ensi vuoden puolella, siitä ilmoitetaan jäsenistölle. Jatkossa kotisivut toimivat jäsenistön pääasiallisena tietokanavana. Se tarkoittaa, että kaikki tarpeellinen tieto on löydettävissä omilta kotisivuiltamme. Niille, joilla ei ole Internet yhteysmahdollisuutta, lähetetään yhdistystä koskeva tieto edelleen perinteisellä postilla. Kesäretki Suomusjärven kesäteatteriin Kaikkiaan 33 lähti mukaan seuran järjestämään kesäretkeen Suomusjärven kesäteatteriin katsomaan Suonäpit ry:n näytelmää Rakas lotta. Aurinkoisen lämpimässä heinäkuisessa kesäillassa saimme nauttia Toisen maailmansodan pyörteisiin sijoitettua näytelmää. Kesäteatterikäynnit Suonäppien esityksissä ovat monelle mökkiläiselle, kuten myös paikkakunnalla asuvalle jokakesäinen miellyttävä perinne. 2
Kesän roskakalastuskilpailun tulokset Seuran järjestyksessä viides mökkikohtainen roskakalastuskilpailu pidettiin 29-30.7. heinäkuuta. Kilpailun voitti se asuin- tai mökkikiinteistö, joka sai ongella saaliikseen Salmijärvestä, Tyystiöstä tai Kaiturista lukumääräisesti eniten särkikaloja perjantain 29.7. klo 18 ja lauantain 30.7. klo 12 välisenä aikana. Lahjoituksena saaduista palkinnoista riitti mukavasti jaettavaa jokaiselle kilpailussa mukana olleelle. Seura kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita joukkueita hyvästä kilpailusta! Sarakiven voittojoukkue Kilpa oli tänä vuonna kovatasoinen, mutta samalla leikkimielinen. Yhteensä saaliiksi saatiin 1091 kappaletta särkikaloja, mikä oli 68 kalaa vähemmän kuin vuosi sitten. Sen sijaan kahden joukkueen voimin ylitettiin toistaiseksi maagisena pidetty 300 ongitun kalan raja. Muutaman vuoden tauon jälkeen Sarakiven mökki palasi voittajaksi ennätystuloksella 308 särkikalaa. Muut sijat menivät seuraavasti: Sundströmit 304, Virta/Ikävalko 292, Vihiniemet 74, Karivalot 57, Koskiset 44, Mollit ja Järviset 6 kalaa. Järvien näkösyvyydet 2011 Kaikissa kolmessa järvessä jatkettiin näkösyvyyden mittausta. Näkösyvyysmittaus on yksinkertainen tapa seurata yleispiirteisesti järven rehevöitymiskehitystä tai humuspitoisuuden kasvua. Oheisista taulukoista näkyvät kunkin kolmen järven vuoden 2011 avovesikaudella otetut näkösyvyysarvot. Kaiturin näkösyvyydet Salmijärven näkösyvyydet Tyystiön näkösyvyydet 18.5 2.6 2.7 1.8 1.9 2.10 7.5. 5.6. 18.7. 7.8 3.9. 16.10. 1.4 m 1.2 m 1.6 m 1.4 m 1.5 m 1.5 m 29.4. 5.6. 3.7. 2.8. 27.8. 17.10 2.97 m 2.75 m 2.95 m 3.00 m 2.92 m 3.05 m Yksittäisen vuoden näkösyvyysarvoista voidaan todeta, että Salmijärvi on selvästi Tyystiötä ja Kaituria näkösyvyydeltään kirkkaampi. Kun verrataan peräkkäisten vuosien arvoja, niin saadaan selville, mihin suuntaan järvemme ovat 1.6 m 2.0 m 1.7 m 2.1 m 1.8 m 1.7 m kehittymässä tai minkälaista vaihtelua vuosittaisten arvojen välillä on. Neljän viimeisen vuoden näkösyvyysmittaisten keskiarvot ovat seuraavat: Vuosi Kaituri Tyystiö Salmijärvi 2008 2009 2010 2011 1,27 m 1,43 m 1,18 m 1,48 m 1,8 m 2,52 m 2,67 m 2,62 m 2,89 m Taulukosta havaitaan, että järvien näkösyvyydellä mitattu kehityksellä on myönteinen suunta. Näin etenkin Salmijärven ja Tyystiön osalta. Näkösyvyyttä on tullut Salmijärvessä tarkastelukautena lisää kolmisenkymmentä ja Tyystiössä parisenkymmentä senttiä. 3
Kolmenkymmenen sentin näkösyvyyden kasvu on nähtävissä myös Kaiturissa, jos verrataan toisiinsa järven vuosia 2010 ja 2011. Kehitys näyttää kulkevan ilahduttavasti myönteiseen suuntaan. Näkösyvyyden muutoksiin vaikuttavat monet seikat. Kielteisesti järviin vaikuttavat mm. lumettomat talvet, sateiset kesät tai lähistöllä toteutetut hakkuut. Edellä mainitut seikat lisäävät järveen kohdistuvaa nopeaa valuntaa ja aiheuttavat samentumista, humuksen lisääntymistä sekä ravinnesysäyksiä. Ravinnelisäys puolestaan aktivoi planktonin ja vesikasvillisuuden kasvua ja lisää sitä kautta rehevöitymiskehitystä. Tämän vuoksi Järvipajahankkeessa järveen laskeviin puroihin rakentamamme laskeutusaltaat ovat olleet erittäin tärkeitä edellä mainittua ravinnekuormaa vaimentavana tekijänä. Lisäksi suorittamallamme liiallisen vesikasvillisuuden poistolla ja särkikalojen kalastamisella on myönteistä vaikutusta järviemme veden laatuun. Todettakoon myös, että viime vuosien myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut mm. se, että Salmijärven rannoilla ja Tyystiön ja Kaiturin välisellä kannaksella tehdystä hakkuista on jo sen verran aikaa, että hakkuun rikkoma kasvillisuuspeite on jo eheytynyt pidättämään ja suodattamaan valuvesiä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että kukin meistä huolehtii siitä, että omalta mökiltämme ravinteiden suora järveen pääsy mm. pesuvesien muodossa on estetty. Näin turvaamme nyt näkösyvyysmittarilla mitattuna havaitun järviemme tilan myönteisen kehityksen. Järven hoitokalastus Kaiturissa kalastettiin kevään ja alkukesän aikana pääasiassa särkikalaa. Kalastuspaikkana oli etenkin Tyystiöstä Kaituriin laskevan puron suualue, jossa puroon nousee runsaasti kevätkudulla olevia särkikaloja. Saaliiksi saatiin 2.5. 16.6. välisenä aikana kaikkiaan 259,6 kiloa pääasiassa särkeä varsinainen Pietarin kalansaalis! Suurimmat päiväsaaliit olivat 36 kiloa. Myöhemmin kesällä saaliiksi tuli enää muutamia kaloja. Salmijärvessä kalastettiin muutamalla WEKEkatiskalla. Keväällä tuli joinain päivinä saaliiksi suurimmillaan muutamia kiloja särkiä ja pieniä ahvenia, mutta myöhemmin kesällä vain yksittäisiä kaloja. Mainittakoon, että etenkin alkukesästä katiskaan tuli runsaasti takaisin järveen päästettyjä ja vain muutaman sadan gramman painoisia haukia ja joitain kookkaanpuoleisia lahnoja. Ilahduttavaa oli, että silloin tällöin katiskassa oli myös jokirapu. Täplärapu ei siten ole vielä Salmijärveen asti ehtinyt. Kaiturissa sitä ainakin jo on. Tyystiössä roskakalastus ei tänä vuonna yhtä aktiivista kuin parina aiempana vuotena. Keväällä ja alkukesästä saalista tuli runsaasti. Seuran omistamat WEKE-katiskat alkavat olla kohta elinkaarensa ehtoopuolella. Jos ajatellaan roskakalan eli särkien ja pienten ahventen poistoa WEKE-katiskoilla, niin pyynti on järkevää keskittää vain loppukevääseen ja alkukesään. Myöhemmin saaduilla saalismäärillä ei ole merkitystä roskakalan vähentämisen kannalta. Vesikasvillisuuden poistot Vesikasvillisuutta poistettiin mökkiläisten toimesta niin Kaiturissa, Tyystiössä kuin Salmijärvessä, josta ahertajille suurkiitos! Poisto kohdistui valtaosin lummekasvustoihin. Useasti jo toistetun kasvillisuuden poiston seurauksena lummekasvustot ovat selvästi pienentyneet. Tavoitteena ei kuitenkaan ole poistaa järvistämme kokonaan esim. lummekasvustoja, mutta estää niiden laajamittainen leviäminen ja sitä kautta kasvustojen järven umpeenkasvua ja rehevöitymistä edistävä vaikutus. Laajat lummeja muut vesikasvillisuuskasvustot vähentävät myös järven virkistyskäyttömahdollisuuksia. 4 Kaiturissa poistettiin edellisen kesän tapaan ahkerasti etenkin järvelle levittäytyneitä lummekasvustoja. Kasvustot ovat kuitenkin selvästi suppeampialaisia ja lummetuppaat pienempiä kuin aiempina vuosina. Työ on tuottanut tulosta. Niittoa tehtiin sekä käsin, että perämoottorin perässä vedetyllä seuran omistamalla leikkurilla. Kaiturissa ongelmaksi on tulossa pitkä/ohutlehtinen ja matalassa vedessä kasvava palpakko. Se muodostaa jo paikoitellen laajahkoja palpakkokenttiä. Tyystiössä ei vesikasvillisuutta poistettu yhtä aktiivisesti kuin joitain vuosia sitten.
Lummekasvustojen tilanne oli kesän 2010 kaltainen, eli kovin laajoja kasvustoja ei enää ole verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen ennen tehokkaan kasvustojen poiston alkua. Järvellä kokeiltiin myös seuran omistamaa leikkuria. Kasvillisuuden poistossa suurin työ on leikatun kasvijätteen kerääminen veneeseen ja siirtäminen maalle kompostoitavaksi. Ahvenvita on pikkuhiljaa valtaamassa alaa Tyystiössä etenkin matalilla rannoilla. Ensi kesänä huomiota kohdistettaneen juuri ahvenvitaan. Salmijärvessä kasvillisuuden poistoa tehtiin lähinnä veneestä käsin niittämällä. Suuret lummekasvustot ovat järven pohjoispäässä pienentyneet ja osin kadonneet. Sen sijaan Salmijärven salmen keskiosassa sekä lumme- että etenkin palpakkokasvustot ovat vallanneet alaa ja niiden vähentämistä pitäisi tehostaa. Seuran jäsenmaksu Jos on jäänyt kuluvan toimintavuotemme (1.4.2011-31.3.2012) jäsenmaksu maksamatta, niin muistutukseksi, että yhdistyksemme henkilökohtaisen jäsenmaksun suuruus on 10 euroa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seuran tilinumero on OP 544103-523830. 5