Etelä Pirkanmaa Hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelma 6.11.2013 Akaan kaupunki Valkeaksken kaupunki Urjalan kunta
Sisällysluettel: 1. Tausta ja tavitteet... 3 2. Kehityskuva Etelä Pirkanmaan hyvinvinti ja turvallisuustilanteesta... 4 2.1 Väestö, asuminen ja palvelut... 4 2.2 Työttömät työnhakijat... 7 2.3 Lastensujelu... 9 2.4 Ssiaalipalveluiden käyttö... 11 2.5 Timeentultuen saajat... 12 2.6 Maahanmuuttajien määrät... 13 2.7 Kulutus... 16 2.8 Sairastavuus... 17 2.9 Onnettmuusherkkyys... 18 2.10 Rikkset... 19 2.11 Päihteiden käyttö... 22 2.12 Liikenneturvallisuus... 25 3. Turvallisempi ja hyvä huminen Etelä Pirkanmaa... 26 4. Käynnissä levat paikalliseen hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät keskeiset asiakirjat/timenpiteet/hankkeet ja mahdlliset muut uudet ideat... 30 5. Paikallisen hyvinvinti ja turvallisuustilanteen seuranta... 35 Liitteet: Pliisin tulstietjärjestelmän (PlStat) taulukt... 36 2
1. Tausta ja tavitteet Turvallisuussuunnittelusta n määrätty valtineuvstn päätöksellä. Valtineuvst teki 14.6.2012 periaatepäätöksen klmannesta sisäisen turvallisuuden hjelmasta "Turvallisempi huminen". Ohjelmassa valtineuvst n päättänyt yhteensä 64 timenpiteestä arjen turvallisuuden parantamiseksi. Kansallisen hjelman rinnalla laadittiin ensimmäistä kertaa sisäisen turvallisuuden alueelliset timeenpansuunnitelmat aluehallintvirastjen jhdlla. Sisäisen turvallisuuden yhteensvittamistyötä tehdään aluehallintvirastjen jhdlla laajassa yhteistyössä kuntien, eri viranmaisten, elinkeinelämän ja järjestöjen kanssa. Kknaisturvallisuussuunnittelussa seurataan yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjauksia. Sisäisen turvallisuuden alueellinen timeenpansuunnitelma, Länsi ja Sisä Sumen kknaisturvallisuusstrategia, valmistui 28.8.2012. Turvallisempi huminen sisäisen turvallisuuden hjelma (2012): http://www.intermin.fi/dwnlad/34893_262012_sto_iii_fi.pdf Länsi ja Sisä Sumen aluehallintvirastn kknaisturvallisuusstrategia (timeenpansuunnitelma) (2012): http://www.intermin.fi/dwnlad/39878_kknaisturvallisuusstrategia_2012 2015.pdf Aluehallintvirast n lähettänyt timenpidepyynnön (LSSAVI/4647/00.05.01/2012) 5.12.2012 kuntiin, jssa kuntia pyydetään päivittämään hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelmansa. Suunnitelman mudsta ei le timenpidepyynnössä määrätty. Lisäksi kuntia pyydetään myös käymään läpi kansallisen sisäisen turvallisuuden hjelma ja sitä täydentävän alueellisen kknaisturvallisuusstrategian timenpiteet ja ilmaisemaan mikäli kunta haluaa lla mukana niihin liittyvissä hankkeissa. Kunnilta tivtaan myös tieta j käynnissä levista hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvistä hankkeista tai mahdllisista uusista ideista. Nyt laadittu hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelma n yleiskuvan antava katsaus Etelä Pirkanmaan seutukunnan hyvinvinti ja turvallisuustilanteen kehityksestä vusina 2006 2011. Tätä edellinen paikallinen turvallisuussuunnitelma n laadittu Etelä Pirkanmaalla vunna 2009. Nyt laaditussa hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelmassa n nstettu esiin kunkin teeman khdalla mahdlliset keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit. Hyvinvinti ja turvallisuustilannetta kuvaavissa graafeissa n esitetty vertailun vuksi myös Pirkanmaan sekä kk maan tilanne. Graafien tiedt vat peräisin sähköisestä hyvinvintikertmuksesta (lisätietja: www.hyvinvintikertmus.fi ). Suunnitelmaan n sisällytetty tietyissä teemissa myös kysymyksiä kuntakhtaisen lisäphdinnan tueksi. Etelä Pirkanmaalla n syksystä 2012 alkaen timinut kuntien yhteinen hyvinvintikrdinaattri, jnka tehtävänä n krdinida alueella tehtävää hyvinvintikertmustyötä. Uusi terveydenhultlaki (1326/2010, 12) velvittaa kunnat valmistelemaan hyvinvintikertmuksen kerran valtuustkaudessa. Hyvinvintikertmus n tiivis kuvaus jhtpäätöksineen kunnan tteuttamasta hyvinvintiplitiikasta, väestön terveydestä ja hyvinvinnista, terveyteen ja hyvinvintiin vaikuttavien tekijöiden muutksista, palvelujärjestelmän timivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvintitarpeisiin sekä 3
ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdllisista vaikutuksista. Hyvinvintikertmus 2013 2016 n käsitelty Valkeaksken valtuustssa 14.10.2013 ja Urjalan valtuustssa 16.9.2013. Akaassa hyvinvintikertmustyö n vielä marraskuussa 2013 sin kesken, kska kaupungin lähes kaikki jhtavat viranhaltijat vaihtuivat kevään ja kesän 2013 aikana ja he vat halunneet ttaa aikaa tutustua rauhassa tehtävään työhön ennen kuin asiaa viedään eteenpäin. Hyvinvintikertmustyötä varten Etelä Pirkanmaan kuntiin n perustettu hyvinvintiryhmät. Hyvinvintikertmustyö timii leellisena ja tärkeänä phjana hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelmatyölle. Nyt päivitetyn suunnitelman laatimiseksi ei le perustettu erillistä työryhmää vaan n hyödynnetty muita käynnissä levia työprsesseja/timijita. Tässä Etelä Pirkanmaan hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelmassa hyödynnetään mm. kunnissa tehtyä hyvinvintikertmustyötä mahdllisimman paljn. Tulevaisuudessa nämä kaksi suunnitelmaa: hyvinvintikertmus ja hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelma tulevat yhdistymään tinen tisiinsa entistä enemmän. 2. Kehityskuva Etelä Pirkanmaan hyvinvinti ja turvallisuustilanteesta 2.1 Väestö, asuminen ja palvelut Kuntien väkiluvut vunna 2001 ja vunna 2011 sekä väestöennuste vudelle 2030 (lähde: Tilastkeskus) Väkiluku Väkiluku Ennuste Muuts Kunta 31.12.2001 31.12.2011 Muuts % v. 2030 vuteen 2011 nähden % Akaa 16022 17091 + 6,7 18565 + 8,6 Urjala 5612 5246 6,5 4700 10,4 Valkeakski 20424 21022 + 2,9 23316 + 10,9 4
Indikaattri ilmaisee, kuinka mnta alle 15 vutiasta ja 65 vutta täyttänyttä n sataa 15 64 vutiasta (työikäistä) khti. Mitä enemmän n lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä krkeampi hultsuhteen arv n. Väestöllinen hultsuhde, nykytila ja ennuste (lähde: Tilastkeskus) Väestöllinen hultsuhde Väestöllinen hultsuhde Muuts Kunta v. 2011 v. 2030, ennuste v. 2011 2030 Kk maa 52,9 % 71,2 % + 34,6 % Akaa 58,7 % 74,0 % + 26,1 % Urjala 66,0 % 91,3 % + 38,3 % Valkeakski 59,7 % 73,0 % + 22,3 % 5
Indikaattri ilmaisee kuntien välisen nettmuutn tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään keskiväkilukua. Nettmuutt saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulmuuttajat) alueelta pis muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettmuutt n psitiivinen, js alueelle n muuttanut enemmän kuin alueelta n muuttanut pis. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Väestön määrä n alueellamme kasvanut maltilliseen tahtiin 2000 luvulla. Yksittäisistä kunnista kasvua n tapahtunut kaikissa muissa paitsi Urjalassa. Kun tarkastellaan väestöennusteita vudelle 2030, Akaassa ja Urjalassa väestökehitys tämän hetkisen tiedn phjalta tarkasteltuna näyttää jatkavan edellisen vusikymmenen sittamaan suuntaan, muutksen vauhdin salta tsin hieman hidastuvana. Valkeakskella väestökehityksessä tapahtunut muuts psitiiviseen suuntaan näyttää vakiintuvan maltilliseksi väestön kasvuksi. Väestöllisellä hultsuhteella mitattuna kaikissa alueemme kunnissa väestön ikärakenne n epäedullisempi kuin valtakunnan keskiarv. Urjalassa väestöllinen hultsuhde muuttuu yleistä kasvua npeammin epäedulliseen suuntaan. Ikääntyvän väestön erityiset turvallisuustarpeet n siis tärkeää muistaa humiida (mm. tapaturmien ehkäisy, kaatumiset, yksinäisyys, turvattmuuden tunne). Väestörakenteen muuts heijastuu myös yhden ja kahden henkilön asuntkuntien suuden kasvuun, jka n vusina 2000 2010 suurentunut kaikissa Etelä Pirkanmaan kunnissa. Yhden hengen asuntkuntien suus n Urjalassa ja Valkeakskella yli 40 % kaikista taluksista. Yhden hengen asuntkuntien lisääntymisen vi ennakida mm. naapuriavun tarpeen kasvamista. Muuttliikenne n selvästi muvannut Etelä Pirkanmaan väestörakennetta. Akaa ja Valkeakski vat lleet vahvasti lapsiperheiden muuttvittkuntia. Muuttliikkeen suuntaan vaikuttavat alueiden vet ja työntövaikutukset. Muuttmtiivit liittyvät usein ensisijaisesti asumistarpeisiin ja tissijaisesti työhön tai piskeluun. Lapsiperheiden muutta Akaaseen ja Valkeakskelle selittänee esimerkiksi Tamperetta halvemmat asumiskustannukset ja tnttitarjnta. Lapsiperheiden erityisen hyvinvinti ja turvallisuustarpeet n siis tärkeää muistaa humiida (mm. riittävät ssiaalipalvelut). Aluerakenteen satekijöiden, kuten asutusrakenteen ja väestörakenteen muutkset heijastuvat palvelurakenteeseen. Väestön väheneminen maaseutualueilla, väestön keskittyminen taajamiin ja niiden lievealueille n harventanut palveluverkka ja tisaalta vahvistanut jitakin palvelukeskittymiä. Maaseudun peruspalvelujen säilymisen lisäksi palvelujen keskittymisen ketaan uhkaavan tulevaisuudessa myös pienten kuntakeskusten palveluvarustusta. Tällä n merkitystä kettuun turvallisuuden tunteeseen. 6
2.2 Työttömät työnhakijat Indikaattri ilmaisee työttömien suuden prsentteina työvimasta. Työttömään työvimaan luetaan 15 74 vutiaat työttömät. Työtön työnhakija n henkilö, jka n ilman työtä ja kkpäivätyöhön käytettävissä tai jka dttaa svitun työsuhteen alkamista, myös henkilökhtaisesti lmautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Indikaattri ilmaisee 15 24 vutiaiden työttömien suuden prsentteina 18 24 vutiaasta työvimasta. Nuristyötön n 15 24 vutias työtön. 7
Indikaattri ilmaisee pitkäaikaistyöttömien suuden prsentteina työttömistä. Työttömään työvimaan luetaan 15 74 vutiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön n työtön työnhakija, jka n llut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Työtön työnhakija n henkilö, jka n ilman työtä ja kkpäivätyöhön käytettävissä tai jka dttaa svitun työsuhteen alkamista, myös lmautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Krkea työttömyys n yhä suuri ngelma Etelä Pirkanmaan kunnissa. Työ timii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden khdatessa riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Runsas päihteiden käyttö vi myös jhtaa työttömyyteen. Tisaalta työssä kiinni pysyminen vi edesauttaa päihteidenkäytön hallintaa. Työttömyyden yleisyys päihdengelmaisilla tulee esille päihdetapauslaskennissa ja huumehidn tietjärjestelmässä. Etelä Pirkanmaalla työttömyyden kasvu kskettaa vahvasti miehiä, suus kaikista työttömistä työnhakijista n 56 %. Nurten työttömyys n hieman laskenut Etelä Pirkanmaan kunnissa viime vusina, mutta n yhä hulestuttavan krkealla. Nuristyöttömyys aiheuttaa helpsti syrjäytymistä. Nurten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi n Etelä Pirkanmaalla tteutettu/tteutetaan useita kehittämishankkeita (mm. Vaateri nurten työpaja, lisätietja sivulla 34. ) 8
2.3 Lastensujelu Indikaattri ilmaisee vuden aikana kdin ulkpulelle sijitettujen 0 17 vutiaiden lasten suuden prsentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Lapsella tarkitetaan lastensujelulain mukaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 18 vutta. Sisältää kdin ulkpulelle avhulln tukitimena sijitetut, kiireellisesti sijitetut, hustaan tetut, tahdnvastaisesti hustaan tetut, jälkihullssa levat lapset. Indikaattri ilmaisee vuden aikana kdin ulkpulelle sijitettujen nurten suuden prsentteina 18 20 vutiaasta väestöstä. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Lapsella tarkitetaan lastensujelulain mukaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 18 vutta. Nurella tarkitetaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 21 vutta. Sisältää kdin ulkpulelle avhulln tukitimena sijitetut tai jälkihulln sijituksena levat nuret. 9
Indikaattri ilmaisee hustassa viimeisimmän sijitustiedn mukaan lleiden 0 17 vutiaiden lasten suuden prsentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Lapsella tarkitetaan lastensujelulain mukaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 18 vutta. Nurella tarkitetaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 21 vutta. Sisältää kiireellisesti sijitetut, hustaan tetut, sekä tahdnvastaisesti hustaan tetut lapset. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Kdin ulkpulelle sijitettujen 0 17 vutiaiden % suus vastaavanikäisestä väestöstä kk sumessa n vähentynyt Akaassa vudesta 2006 vuteen 2010. Valkeakskella suus n sen sijaan kasvanut. Valkeakskella kasvu n llut hulestuttavan suuri. Urjalassa kdin ulkpulelle sijitettujen lasten määrä n tasaantunut viime vusina. Varhainen ennaltaehkäisevään tukeen / avhullllisiin tukitimiin panstaminen vi lla yksi kein vähentää lasten sijituksia kdin ulkpulelle. Valkeakskella n käynnistetty lasten, nurten ja perheiden palveluiden kehittämisprjekti ngelmaan tarttumiseksi (lisätietja sivulla 33). Kknaiskuvan saamiseksi kdin ulkpulelle sijitettujen rinnalla vi tarkastella lastensujelun avhulln piirissä levien lasten ja nurten määriä ja suuksia (lisätietja sivulla 11, ssiaalipalveluiden käyttö). Kdin ulkpulelle sijitusten taustalla vivat lla niin vanhemmista kuin lapsistakin jhtuvat syyt. Usein taustalla n päihteiden käyttö. Tämän indikaattrin rinnalla lisi hyvä tarkastella lastensujeluilmitusten pitkän aikavälin tilastja, jissa ilmenevät muutkset heijastuvat myös hustaantttilastihin. Avhulln tukitimien lisääminen vi vähentää sijitusten määrää, mutta samalla se vi lisätä hustaanttjen määrää kun lastensujelullisia timenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. 10
Kysymyksiä kuntakhtaisen lisäphdinnan tueksi: Paljnk lastensujeluilmituksia kunnassa tehdään? Millaisia avhullllisia tukitimia kunnassa järjestetään? Millaisia muutksia niiden järjestämisessä n tapahtunut? Millaista yhteistyötä lastensujelu ja päihdepalvelut kunnassa tekevät? Millaiset vat sijaishulln resurssit suhteessa tarpeeseen? Millaiset vat sijaishulln kustannukset kunnassa? 2.4 Ssiaalipalveluiden käyttö Indikaattri ilmaisee vuden aikana lastensujelun avhullllisten tukitimien piirissä levien 0 17 vutiaiden lasten ja nurten suuden prsentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Lapsella tarkitetaan lastensujelulain mukaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 18 vutta. Nurella tarkitetaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 21 vutta. Avhulln tukitimet käsittävät lapsen ja nuren tukiasumisen, timeentuln, kulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitimet. Avhulln tukitimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntutus. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Lastensujelun avhullllisten tukitimien piirissä levien lasten määrä n Urjalassa nussut vudesta 2007. Näiden tukitimien avulla n kuitenkin pystytty vaikuttamaan kdin ulkpulelle tapahtuvien sijitusten määrään. Akaassa pitkällä aikavälillä tarkasteltuna avhulln tukitimien suus n llut melk alhainen. Valkeakskella lastensujelun avhullllisten tukitimien määrä n llut nusussa. 11
Kknaiskuvan saamiseksi avhulln tukitimia kskevien tietjen rinnalla vi tarkastella kdin ulkpulelle sijitettujen lasten ja nurten määriä ja suuksia (lisätietja sivulla 9, lastensujelu). 2.5 Timeentultuen saajat Indikaattri ilmaisee kalenterivuden aikana timeentultukea saaneiden 25 64 vutiaiden pitkäaikaisasiakkaiden suuden prsentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Indikaattri ilmaisee kalenterivuden aikana timeentultukea saaneiden lapsiperheiden suuden kk väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe n perhe, jssa hultajia n jk yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista n alaikäinen (alle 18 vutias). 12
Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Timeentultuen piirissä pitkäaikaisesti levien määrä n vuteen 2010 asti kasvanut kaikissa Etelä Pirkanmaan kunnissa. Tätä sin selittävänä tekijänä n tellisuuden rakennemuuts. Urjalassa useita vusia jatkunut kasvu n kääntynyt nyt laskuun. Akaassa pitkäaikaista timeentultukea saavien suus työikäisestä väestöstä n krkea. Timeentultukea saaneiden lapsiperheiden määrä n kasvanut Akaassa. 2.6 Maahanmuuttajien määrät 13
14
Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Ulkmaan kansalaisten määrät vat viime vusina kasvaneet Valkeakskella ja Akaassa. Silti Etelä Pirkanmaalla n edelleen melk vähän maahanmuuttajia (nin kaksi prsenttia väkiluvusta). Kk Etelä Pirkanmaan alueella n kasvussa nimenmaan työperäinen maahanmuutt, mutta mni saapuu alueelle myös perhesiteen perusteella tai piskelemaan. Yhteensä Etelä Pirkanmaalla li vuden 2012 lpussa 930 vieraskielistä henkilöä, jista 767:llä li muun kuin Sumen kansalaisuus. Suurimmat ryhmät livat virlaiset ja venäläiset, mutta alueella n edustettuna lähes 69 kansalaisuutta niin Eurpasta, Phjis ja Etelä Amerikasta, Aasiasta kuin Afrikastakin. Lasten ja nuren ktuttamisessa ensisijaista n ngelmien ennaltaehkäisy, erityistarpeiden ja ngelmien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen. Maahanmuuttajien ktutuminen edellyttää eri viranmaisten ja maahanmuuttajien yhteistyötä. Etelä Pirkanmaalle laaditaan vuden 2012 aikana seudullinen ktuttamishjelma (lisätietja sivulla 34). 15
2.7 Kulutus Indikaattri ilmaisee väestön kulutustasn, jka n mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suritetun krkeimman kulutuksen keskimääräinen pituus henkeä khti. Väestön kulutustasa sittava mittain kuvaa väestöryhmän kulutustasa kulutuspituudella. Esimerkiksi kulutustasluku 246 sittaa, että tereettinen kulutusaika henkeä khti n 2,5 vutta peruskulun surittamisen jälkeen. Väestön kulutustasa mitattaessa perusjukkna käytetään tavallisesti 20 vutta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 vutiaat vat pääsääntöisesti vielä kulussa eivätkä näin llen le ehtineet surittaa tutkinta. Tutkinnn surittaneella väestöllä tarkitetaan lukiissa, ammatillisissa ppilaitksissa, ammattikrkeakuluissa, ylipistissa ja krkeakuluissa tutkinnn surittaneita sekä näyttötutkintna ammatillisen perustutkinnn, ammattitutkinnn tai erikisammattitutkinnn surittaneita. Pelkästään peruskulun, keskikulun ja kansakulun käyneet eivät kuulu tutkinnn surittaneeseen väestöön. Tutkinnt n lukiteltu henkilön krkeimman, viimeksi suritetun ammatillisen tutkinnn mukaan. 16
Indikaattri ilmaisee kulutuksen ulkpulelle jääneiden 17 24 vutiaiden suuden prsentteina vastaavanikaisesta väestöstä. Kulutuksen ulkpulelle jääneillä tarkitetaan henkilöitä, jtka k. vunna eivät le piskelijita tai jilla ei le tutkintkdia eli ei perusasteen jälkeistä kulutusta. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Kulutuksen ulkpulelle jääneiden 17 24 vutiaiden suus vastaavanikäisestä väestöstä n Urjalassa krkea. Myös Akaassa ja Valkeakskella suudet vat Pirkanmaan keskiarva krkeammat. Nuren sujuvat siirtymäkhdat kulutusplulla n ratkaisevan tärkeitä hänen kknaisvaltaiselle hyvinvinnilleen, mistä syystä näihin tulee kaikin tavin panstaa peruspetuksen ppilaan hjauksessa, erityisen tuen antamisessa ja ppilashullssa. Tinen kriittinen khta nuren elämässä kulutusplulla n sillin, kun hän keskeyttää pintnsa. Peruskulun jälkeen syystä tai tisesta kulutuksen ulkpulelle jääneet nuret vat usein muita suuremmassa vaarassa syrjäytyä kulutuksesta tai laajemminkin nrmaalista elämänkulusta. 2.8 Sairastavuus Indikaattri ilmaisee jkaiselle Sumen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö n suhteessa kk maan väestön keskiarvn (= 100). Luku n laskettu ikävakiituna. Indeksi perustuu klmeen rekisterimuuttujaan: kulleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä levien suuteen työikäisistä ja erityiskrvattaviin lääkkeisiin ikeutettujen suuteen väestöstä. Kukin muuttujista n suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvn, jta merkitään luvulla 100. Lpullinen indeksi n klmen saindeksin keskiarv. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: 17
Sairastavuusluku kert npeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta, ja aikasarja sittaa nk kunta etääntynyt maan keskiarvsta vai lähestynyt sitä. Valkeaksken sairastavuusindeksi (100,3) vastaa hyvin kk Sumen keskiarva. 2.9 Onnettmuusherkkyys Indikaattri ilmaisee vuden aikana päädiagnsilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkisten syiden seuraukset ( ICD 10: S00 T78) sairaalahidssa lleiden ptilaiden suuden kymmentä tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään keskiväkilukua. Sairaalahit sisältää sekä julkisen sektrin (kunnat, kuntayhtymät ja valti) että yksityisen sektrin järjestämän sairaalahidn. 18
Indikaattri ilmaisee vuden lpussa ktna asuvien 75 vutta täyttäneiden suuden prsentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattria laskettaessa ktna asuviksi laskettiin muut kuin sairaalissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishidssa, vanhainkdeissa, vanhusten tehstetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa lleet. Väestötietina käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Ktna asuvien ikäihmisten määrä n Valkeakskella ja Urjalassa krkea. Myös vammjen ja myrkytysten vuksi hidettujen määrät vat Valkeakskella ja Urjalassa muita krkeammat. Visi lla syytä tarkastella nk näillä kahdella asialla jnkinlaista vaikutussuhdetta. Olisik ktna asuvien ikäihmisten turvallisuuden edistämiseksi tarve tehdä jtain? Akaassa n mm. keväällä 2013 käynnistetty Akaan seniriturvallisuuskampanja (lisätietja sivulla 35 ). 2.10 Rikkset Indikaattri ilmaisee pliisin tietn tulleiden maisuusriksten suuden tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Kyseessä vat sellaiset maisuusrikkset, jista n tehty riksilmitus, rangaistusvaatimusilmitus tai annettu rikesakk. Suuri sa rikksista ei tule pliisin tietn. Rikkset kirjataan tekpaikan mukaan. Omaisuusrikksia vat mm. varkaudet, ryöstöt, petkset ja maksuvälinepetkset. 19
Indikaattri ilmaisee pliisin tietn tulleiden kaikkien huumausaineriksten suuden tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Pliisin tietn tulleet rikkset sisältävät ne rikkset, jista n tehty riksilmitus, rangaistusvaatimus tai annettu rikesakk. Suuri sa rikksista ei tule pliisin tietn. Rikkset kirjataan tekpaikan mukaan. Huumausainerikksiin kuuluvat huumausaineen käyttörikkset, huumausainerikkset sekä törkeät huumausainerikkset. Indikaattri ilmaisee pliisin tietn tulleiden väkivaltariksten eli henkeen ja terveyteen khdistuneiden riksten suuden tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Kyseessä vat sellaiset väkivaltarikkset, jista n tehty riksilmitus, rangaistusvaatimusilmitus tai annettu rikesakk. Suuri sa rikksista ei tule pliisin tietn. Rikkset kirjataan tekpaikan mukaan. Väkivaltarikksiin sisältyvät murhat ja tapt sekä henkeen ja terveyteen khdistuneet rikkset. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: 20
Omaisuusriksten määrä li Akaassa alhaisempi kuin muissa kunnissa. Pliisin tietn tulleita huumausainerikksia n Etelä Pirkanmaan kunnissa llut viime vusina selvästi vähemmän kuin Pirkanmaalla tai kk maassa. Henkeen ja terveyteen khdistuvien riksten määrä n llut kasvussa Akaassa. Urjalassa määrä n sen sijaan llut laskussa. Väkivaltarikstilastissa tapahtuvat muutkset heijastavat yleensä suurelta sin päihteiden käytössä tapahtuvia muutksia. Etelä Pirkanmaan kuntia kskevat tarkemmat rikstilastt vat suunnitelman liitteenä (sivut 36 40). Kysymyksiä kuntakhtaisen lisäphdinnan tueksi Millainen n paikallinen ilmittamisen kynnys? Puututaank itse vai tilataank mieluummin ambulanssi? Kuinka suuri sa kunnassa tapahtuneista väkivaltarikksista arvilta tulee pliisin tietn? Millainen n alkhlin suus ktihälytyksissä? Mikä suus väkivaltarikksista n alle 18 v. tekemiä? Millainen n sukupulten välinen er? Millaisia erja n lukumäärällisesti pahinpitelytilastissa (lievä pahinpitely, pahinpitely, törkeä pahinpitely) ja mikä n perheväkivaltatapausten suus väkivaltatilastissa? Millainen n kunnan nk. "tyypillinen" väkivaltariks? Kuinka suuri sa pliisin tietn tulleista väkivaltarikksista tapahtuu ktna, kuinka suuri sa tapahtuu julkisella paikalla? Millaisia trendejä väkivallan tapahtumapaikissa n nähtävissä? Vaikuttaak väkivaltariksten määrä kuntalaisten kkemaan turvallisuudentunteeseen? Millaisia kustannuksia väkivaltarikkset aiheuttavat kunnalle? Kuinka helpsti/npeasti pliisi n saatavilla paikalle? Kuinka usein riksnimeke ehtii vaihtua ennen pliisin ehtimistä paikalle? Mikä n kunnan katuturvallisuusindeksi? Mitä laittmia huumeita paikkakunnalla liikkuu, millainen n huumausaineiden saatavuus paikkakunnalla? Mistä huumeet alueelle tulevat? Millaisia timenpiteitä n käytetty huumeiden käyttöön puuttumisessa ja miten ne vat vaikuttaneet? 21
2.11 Päihteiden käyttö Indikaattri ilmaisee pliisin tietn tulleet rattijupumustapaukset tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Rattijupumukset kirjataan tapahtumapaikan mukaan. Indikaattri ilmaisee vuden aikana pliisin tietn tulleiden päihteiden vaikutuksen alaisena tehtyjen väkivaltariksten syylliseksi epäiltyjen suuden tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Rikkset kirjataan tekpaikan mukaan. Rikksista epäiltyjen lukumäärä n eri asia kuin syylliseksi tdettujen lukumäärä. 22
Indikaattri ilmaisee vuden aikana kunnan alueella Alkn myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kiskeihin, hultasemille ja anniskeluravintlille timitettujen alkhlijumien määrän 100 %:n alkhlina laskettuna litrina jkaista vastaavalla alueella asuvaa khden. Indikaattri kuvaa alkhlijumien tilastidun myynnin määrää asukasta khden. Indikaattri ilmaisee kuntien kustantamia päihdehulln avpalveluita vuden aikana A klinikilla tai nurisasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta khden. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Asiakkaiden lukumäärään vuden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka mnta kertaa hän n llut asiakkaana. 23
Indikaattri ilmaisee vuden aikana päihdehulln katkaisu ja kuntutusyksiköissä laitshidssa lleiden asiakkaiden suuden tuhatta asukasta khden. Tiedt kattavat kunnan päihdepalvelujen man tutannn ja palvelujen stt ns. kunnan kustantamat palvelut. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Pliisin tietn tulleiden rattijupumustapauksien määrät vat lleen kknaisuudessaan laskusuunnassa. Rattijupumus indikaattri n kylläkin sittain riippuvainen viranmaisten aktiivisuudesta, sillä paljn rattijupumuksia jää myös kirjaamatta ja paikkakuntakhtaiset ert vivat lla suuriakin riippuen esimerkiksi pliisin resursseista ja paikallisesta kulttuurista. Alkhlijumien myyntimäärä asukas khti n llut Urjalassa kk tarkasteluajan muita krkeammalla. Valkeakskella päihdehulln avpalveluiden käyttö n selkeästi muita runsaampaa. On kuitenkin humattava, että kuntien tarjamien päihdehulln avpalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä levista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Päihdehulln laitksissa hidssa lleiden määrä suhteutettuna kk väestöön kuvaa saltaan alkhlin ja huumeiden käytön aiheuttamia ngelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Valkeakskella päihdehulln laitksissa hidssa lleiden asiakkaiden määrät vat kasvaneet jka vusi. Etelä Pirkanmaan kuntia kskevat tarkemmat pliisin tilastt rattijuppjen määristä vat suunnitelman liitteenä (sivulla 37). Kysymyksiä kuntakhtaisen phdinnan tueksi Millaiset resurssit pliisilla n puuttua rattijupumuksiin kunnan alueella? 24
Millaiseksi ympäristön turvallisuusriskiksi rattijupt kunnan alueella ketaan? Millaista n kuntalaisten suhtautuminen jupuneena ajamiseen? Millä tavalla nurten rattijupumukset näkyvät kunnassa? Minkä verran arviidaan päihtyneitä lähtevän paikallisista/seudullisista anniskelupaikista autilla reagidaank ilmiöön? Miten nurten alkhlin käyttö näkyy kunnassa? Mistä nuret saavat käyttämänsä alkhlin? Miten alkhlin käytön, hallussapidn ja ikärajjen valvnta timii kunnassa? Millaisia timenpiteitä n käytetty nurten alkhlin käyttöön puuttumisessa ja miten ne vat vaikuttaneet? 2.12 Liikenneturvallisuus Indikaattri ilmaisee pliisin tietn tulleiden liikennerikkmusten sekä liikenteen vaarantamisen suuden tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Rikkset kirjataan tekpaikan mukaan. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Pliisin tietn tulleiden liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkmukset vat lisääntyneet Akaassa selvästi vuden 2010 aikana. Akaan kaupunki sijaitsee liikenteellisessä slmukhdassa ja yleinen liikennöinti n viime vusina selvästi lisääntynyt. On myös tdettu, että 25
Turkuun jhtavan valtatie 9 liikenneturvallisuuden parantamiseksi lisi paljn tehtävissä (liittymät, hituskaistat, yksityistiejärjestelyt ym.) Etelä Pirkanmaan kuntia kskevat tarkemmat pliisin tilastt hirvieläinnnettmuuksien määristä, liikennennettmuuksista ja niiden syistä vat suunnitelman liitteenä (sivulla 39 40). 3. Turvallisempi ja hyvä huminen Etelä Pirkanmaa Indikaattri ilmaisee alkhlia tsi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. 26
Indikaattri ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heriinia, kkaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kkeilleiden peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. Indikaattri ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kkevien peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jtka perustuvat Beckin masentuneisuusmittariin. Kahdesta psitiivisesta vaihtehdsta ei saanut pisteitä, klmannesta sai 1 pisteen, neljännestä 2 pistettä ja viidennestä 3 pistettä. Mukaan indikaattriin tettiin vähintään 8 pistettä saaneet vastaajat. Indikaattri ilmaisee kulukiusaamisen khteeksi kerran viikssa tai useammin lukukauden aikana jutuneiden peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. 27
Indikaattri ilmaisee ryöstön, ryöstön yrityksen, vahingittamisuhkailun tai kimppuun käymisen uhriksi jutuneiden peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. Indikaattri ilmaisee vanhemmuuden puutetta kkevien peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. Vanhemmuuden puute kstuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne ppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viiknlppuiltansa, ppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asiistaan, ppilas ei saa kta apua kuluvaikeuksiin. Indikaattriin n tettu mukaan ne vastaajat, jtka saivat summamuuttujasta enemmän kuin klmassan maksimipisteistä. 28