Tesjoen koulu Tavastantie 10 07955, Tesjoki

1510018818 22.4.2015 Loviisan kaupunki Tesjoen koulu Tavastantie 10 07955, Tesjoki Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. +358 20 755 611

Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 6 1.1 Yleistä 6 1.2 Rakenteet 6 1.3 LVIA- tekniikka 7 1.4 Sähkötekniikka 8 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus 9 2. RAKENNUSTEKNIIKKA 11 2.1 Yleistä 11 2.2 Aluerakenteet (D) 11 2.3 Pohjarakenteet (E) 13 2.4 Perustukset (F1) 13 2.5 Rakennusrunko (F2) 13 2.6 Julkisivu (F3) 13 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) 14 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) 15 2.9 Sisäpinnat (F6) 15 2.10 Rakennetekniset valokuvat 17 3. LVI-TEKNIIKKA 19 3.1 Yleistä 19 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) 19 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) 21 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) 22 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) 23 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) 23 3.7 Rakennusautomaatio (J6) 24 3.8 LVI-tekniset valokuvat 25 4. SÄHKÖTEKNIIKKA 27 4.1 Yleistä 27 4.2 Aluesähköistys (H1) 27 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) 27 4.4 Johtotiet (H3) 28 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) 29 4.6 Valaisimet (H5) 30 4.7 Laitteet (H6) 30 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) 30 4.9 Tietojärjestelmät (J) 31 4.10 Siirtolaitteet (F8) 32 4.11 Sähkötekniset valokuvat 33 5. ASBESTIKARTOITUS 35 5.1 Yleistä 35 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset 35 5.3 Johtopäätökset 35 Ramboll Finland Oy 2 / 35

LAADUNVARMISTUS Versio Draft Tarkastuspvm. 27.8.2015 Tekijät Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Finland Oy Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä - Rakennustekniikka Risto Purtilo - LVIA Mikko Jääskeläinen - Sähkötekniikka Ville Nikkilä Jani Lepistö Kuvaus Ramboll Finland Oy 3 / 35

ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty Tesjoen koulun, osoitteessa Tavastantie 10, 07955 Tesjoki sijaitsevan koulurakennuksen rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kunto ja korjaustarvearvio raportin päiväyksen ajankohtana. Selvitykseen liittyvä kenttätyö on toteutettu kiinteistön yhteis- ja teknisissä tiloissa sekä sisätiloissa 22.4.2015. Tilaajan puolesta yhteyshenkilöinä ovat olleet Antti Kinnunen ja Mikko Mattinen Loviisan kaupungilta. Kiinteistöjen puolesta yhteyshenkilöinä ovat toimineet Mikko Mattinen, Heidi Tulonen sekä kohteiden huoltohenkilöstö. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntoarvion tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Ramboll Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Ramboll Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995. Ramboll Finland Oy Rakentamisen Laadunvalvonta, geotutkimus ja jätehuolto yksikkö Ville Nikkilä Projektipäällikkö Jani Lepistö Yksikönpäällikkö Yhteystiedot: Puhelin +358 20 755 611 Osoite Niemenkatu73, 15140 Lahti E-mail etunimi.sukunimi@ramboll.fi Ramboll Finland Oy 4 / 35

1 YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Ramboll Finland Oy 5 / 35

1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 1.1 Yleistä Kuntoarvion kohteena oli Tesjoen koulurakennus (Tavastantie 10, 107955 Tesjoki). Tilaajalta saadun lähtötietoaineiston perusteella rakennus on rakennettu vuonna 1952. Rakennuksessa on kaksi maanpäällistä kerrosta opetustilojen puolella ja kolme kerrosta entisten asuintilojen puolella sekä kellari- ja ullakkokerrokset. Kohdekatselmuksen perusteella ja tilaajalta saamien tietojen mukaan rakennukseen on tehty muutostöitä vuosina 1986-1991. Entisestä autotallista on tehty ruokasali ja liikuntasalia on laajennettu. Kellarissa on ollut vesivahinko ja se on korjattu vuonna 2011. Varsinaisia peruskorjausluonteisia kunnostuksia ei ole tehty. Tilaajalta ja lähtötietoasiakirjoista saatujen tietojen mukaan on rakennuksen bruttoala 1 281 brm 2, ja tilavuus 4 538 m 3. Pinta-alaja tilavuustietoja tietoja ei ole tarkastettu tämän selvityksen yhteydessä. Kuntoarviossa on tarkastettu kohteen kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus tekniseltä kannalta 10 vuoden tarkastelujaksolle 2015 2024. Raporttiin on arvioitu kiinteistöön nykyisellään kuuluvien elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Mahdollisesti tehtävät laatutason parannustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen ja arvioida suunnitelmien perusteella aiheutuvat lisäkustannukset. Kiinteistön huolto- ja tavanomaiset vuosikorjaukset sekä tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai asuin-/työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly PTSehdotukseen. Kuntoarvio perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Mahdollisten kuntotutkimusten tulosten ja erillisen suunnittelun perusteella sekä peruskorjaushankkeen ja sen ajoituksen tarkentuessa kustannusennustetta tulee tarkentaa. 1.2 Rakenteet Havainnot ulkopuolelta ja ullakolta: Julkisivut ovat tyydyttävässä kunnossa lukuun ottamatta paikallisia lohkeamia ja pinnan kulumaa. Paikoittain rappauksen alta näkyy muurattu tiiliseinä. Julkisivut tulee korjata vaurioituneilta alueilta tarkastelujakson ensimmäisellä osalla. Sokkelin huoltomaalaus suositellaan tehtäväksi samalla. Rakennuksen ympärystän maanpinnat eivät kallista riittävästi rakennuksesta poispäin ja lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta. Ramboll Finland Oy 6 / 35

Ikkunat ovat alkuperäiset ja välttävässä kunnossa. Ne suositellaan uusittaviksi tarkastelujakson toisen osan alussa. Vanhat kaksilasiset puuikkunat eivät myöskään lämpötaloudeltaan ja ääneneristävyydeltään vastaa nykyaikaisia lämpölasein varustettuja ikkunoita. Luokkatilat ovat rakennuksen eteläpuolella ja auringon vaikutuksesta ne ovat kesällä kuumia. Auringonsuojaikkunat voi olla vaihtoehtoinen ratkaisu ongelmaan. Ikkunoiden uusinnan yhteydessä tulee uusia myös vesipellit, ja tuuletusaukot ikkunoiden alla tulee korjata. Ulko-ovet ovat myös alkuperäiset ja ne eivät ole tiiviit. Ovien uusintaa suositellaan tarkastelujakson toisen osan alussa. Havainnot sisäpuolelta: Kattopinnoissa oli paikoin kosteuden aiheuttamia jälkiä sekä tummentumia. Ikkunoita oli rikki, niissä oli epätiiveyttä ja kaikkia tuuletusikkunoita ei saanut kunnolla kiinni. Ulko-ovissa on epätiiveyttä. 1.3 LVIA- tekniikka Rakennuksen lämmitysjärjestelmä perustuu vesikiertoisiin lämmityspattereihin, joiden lämmönlähteenä toimii kellarin kattilahuoneen alakeskuksen lämmönsiirtimet. Siirtimet saavat lämmön alueellisen hakelämpölaitoksen kautta, mutta varalla on normaalisti pidetty vielä toimintakuntoisia koulurakennuksen öljylämmityskattiloita hakelämpölaitoksen toimintahäiriöiden varalta. Kattilahuoneen aluelämpöverkostoon liitetyssä alajakokeskuksessa, joka on asennettu vuonna 2008, on erilliset siirtimet ilmanvaihdolle, lämmitykselle ja käyttövedelle. Niiden ja pumppujen sekä venttiilieden kunto vaikutti hyvältä. Patteriverkostoa putkistot ovat alkuperäiset, normaalia teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Verkoston yksittäisiä patteriventtiileitä ja niiden termostaatteja on uusittu. Patteriverkoston kunto vaikuttaa silmämääräisesti arvioiden pääosin tyydyttävältä, mutta tarkastuskierroksella havaittin yksittäisiä ruostevaurioisia osuuksia tai vuotaneita liitoskohtia. Tarkastelujakson lopulla tulee suorittaa pistokoeluonteiset verkoston tarkastukset ja niiden pohjalta tarvittaessa suorittaa laajempi kuntotutkimus. Kiinteistöä lämmitetään pääosin vanhoin jae ja paneeliradiaattorein, joista vanhimmat ovat alkuperäisiä 1950-luvulta. Osassa pattereita oli pintaruostetta ja osa oli ilman termostaattiventtiileitä. Päällisin puolin lämmityspatterit näyttävät tyydyttäväkuntoisilta, mutta niille olisi syytä suorituttaa tarkempi kuntotutkimus tarkastelujakson aikana. Syvät ikkunalaudat estävät lämmön säteilyä ja lämmenneen ilman tehokkaan siirtymisen ylös ikkunarakenteisiin aiheuttaen siten kosteusrasitusta ikkunankarmeihin ja pieliin. Kattilahuoneen eristyksissä on jäljellä vielä asbestia sisältäviä eristysosuuksia, jotka on merkitty selkeästi. Huoneen ja putkiston lämpötilanmuutokset kuitenkin rasittavat eristerakennetta, joten niiden poistoa tulee harkita vakavasti. Ramboll Finland Oy 7 / 35

Rakennuksen vesijohdot ovat vastikään uusittu käyttäen kupariputkea. Jätevesiviemärit ovat näkyviltä osin lähes kokonaan uusittuja valurautaviemäreitä, joiden kunto oli havaittavissa olevilta osuuksilta hyvä. Viemäriverkoston tuuletus on viety vesikatolle asti. Tarkastukierroksella ilmeni, että yksittäisiä viemäriosuuksia ei ole kokonaan uusittu ja osin käytöstä poistettujen tulppaus on jätetty suorittamatta tai on tehty puutteellisesti. Yksi uusittu jäteviemäri on asennettu myös sähkön ryhmäkeskuksen päälle luoden vuototilanteeseen liittyvän tarpeettoman riskin. Vesi- ja viemärikalusteet ovat vastikään uusittu ja niiden kunto on silmämäärin arvioiden vielä hyvä. Rakennukseen on entiseen asuinhuoneistopäätyyn asennettu vuonna 1985 tuloilmakone ja sitä vastaavat huippuimurit. Asuinhuoneistopäädyssä on myös yksi erillinen luokkatiloja palveleva kaappitilaan asennettu lämmön talteenotolla varustettu ns. pakettikone. Tuloilmakoneen kohdalla olisi syytä varautua uusimiseen tai nykyisten määräyksien vuoksi sen korvaamiseen uudella lämmön talteenotolla varustetulla ilmanvaihtokoneella, Rakennuksen muissa tiloissa, joissa on käytössä vain koneellinen vesikatolle asennetuin huippuimurein toteutettu poistoilmanvaihto, saadaan korvausilman ikkunoiden vanhoista raitisilmaventtiileistä. Itäpäädyn huippuimureiden poistokanavoinnissa on käytetty vanhoja tiilihormeja, joiden päälle huippuimurit ovat asennettu. Näihin liittyvistä ongelmista ja riskeistä on tarkempi kuvaus 3.4. Ilmanvaihtojärjestelmät -kappaleessa. Kiinteistössä on keskitetty kaukovalvottu automaatiojärjestelmää, joka ohjaa lämmitysjärjestelmää ja ainakin tuloilmakonetta ja huippuimureita. Tulee tarkistaa, mitä laitteita ja järjestelmiä valvotaan ja ohjataan automaation avulla. Tämän perusteella voidaan lisätä valvontoja ja ohjauksia kattamaan laajemmin osajärjestelmiä ja laitteita. Sähköisten LVI-piirustusten ja dokumenttien puutteista on kerrottu kappaleessa 3.1 Yleistä. 1.4 Sähkötekniikka Rakennuksessa on vielä vanha sähköpääkeskus asennettuna kellaritiloihin omaan pääkeskushuoneeseen. Pääkeskuksen yhteyteen on asennettu päämaadoituskisko ja rakennuksen uusitut sähkökeskukset ja niiden yhteydessä tehdyt asennukset ovat toteutettu lähes kokonaan TN-S -järjestelmän mukaisesti. Rakennuksessa tulee varautua kuitenkin uusimaan vanhat asennukset ja kaapeloinnit, jotka eivät ole toteutettu TN-S - järjestelmän mukaisesti tarkastelujakson aikana. Sisällä valaisimet ovat pääosin eri-ikäisiä loisteputkivalaisimia ja Ramboll Finland Oy 8 / 35

ulkona lähinnä uudempia monimetallivalaisimia ja vanhoja hehkulamppuvalaisimia. Rakennuksessa on poistumistiemerkkivalojärjestelmä, mutta valaisimet ovat hehkulampullisia ilman poistumissuuntaa osoittavaa merkintää olevia valaisimia, joiden kunto on välttävä. Rakennuksessa ei ole kattavaa keskitettyä palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmää. Mikäli tilojen nykyinen käyttö jatkuu, tulee varautua keskitetyn palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmän asentamiseen turvaamaan tiloja ja sen käyttäjiä. Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon. Rakennukseen on asennettu vastikään yleiskaapelointijärjestelmä omalla datajakoräkillä luokka- ja toimistohuoneet kattavalla työpisterasioinnilla. 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus PTS-ehdotus on esitetty liitteessä 1. Ramboll Finland Oy 9 / 35

2. RAKENNUSTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 10 / 35

2. RAKENNUSTEKNIIKKA 2.1 Yleistä Kuntoarvio tehtiin koko koulun osalle. Julkisivujen kunto arvioitiin maanpinnalta ja vesikatolta käsin silmämääräisesti. Kuntoarviota tehtäessä oli käytettävissä erinäinen määrä aikaisempia tutkimusraportteja ja pohjakuvia. Asiakirjoja käytettiin otannalla eikä niiden sisältämiä tietoja ole varmistettu. Seuraavat rakennekuvaukset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat käytössä olleisiin asiakirjoihin sekä kuntoarvion yhteydessä tehtyihin kenttähavaintoihin ja haastatteluihin. Rakennuksen perustamisesta ei saatu kuntoarviota tehtäessä tarkempia asiakirjatietoja, mutta käytettävissä olevien asiakirjojen sekä katselmusajankohdan havaintojen perusteella rakennus on perustettu maanvaraisesti betonisille perusmuureille. Alapohjat ovat betonirakenteiset ja maanvaraiset. 2.2 Aluerakenteet (D) Aluerakenteet (D1) Piha-alueella on jääkiekkokaukalo/urheilukenttä, joka ei kuulunut kuntoarvion laajuuteen. Piha-alueella on myös leikkitelineitä ja keinu. : Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Alueen maakaivannot (D2) Ei ole. : Ei toimenpiteitä Alueen kalliokaivannot (D3) Ei ole tiedossa. Alueen täyttö- ja pohjarakenteet (D4) Ei ole tiedossa. Putkirakenteet ja johdot (D5) Katon sadevedet on ohjattu asianmukaisesti rännikaivoihin. Osa niistä oli täynnä lehtiä sekä muuta roskaa, ja ne tulisi puhdistaa mahdollisimman pian. : Rännikaivojen puhdistus, muuten normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Maakaivot alueella (D52) Piha-alueilla ei havaittu sadevesikaivoja. Ramboll Finland Oy 11 / 35

: Ehdotetaan sadevesikaivojen asentamista piha- ja paikoitusalueelle pintavesien hallittuun ohjaamiseen. Kasvillisuus (D6) Alueella on luonnon kasvillisuutta ja istutettuja pensaita sekä perennoja. : Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Pintarakenteet (D7) Piha-alue on pääasiassa sorapintainen. Pääsisäänkäynnin katoksen kohdalla on luonnonkivilaattapinta. : Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aluevarusteet (D8) Lipputanko on rakennuksen edessä ja se on tyydyttävässä kunnossa. : Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Jätehuoltovarusteet (D85) Jäteastiat ovat sijoitettu rakennuksen sivulle, eikä niillä ole katosta. : Jätekatoksen rakentamista ehdotetaan ja se on huomioitu PTSehdotuksessa. Ulkopuoliset rakenteet (D9) Rakennuksen pääsisäänkäynnin kohdalla on katos, jossa on kivirakenteiset pilarit ja katon kantavat rakenteet ovat puuta. Katoksen kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Vanhan asunto-osan puolella oleva betoniparveke on välttävässä kunnossa. Kaiteen teräsosat ovat ruostuneet. Parveke on saavuttanut teknisen käyttöikänsä ja vaikka se ei luultavasti ole tällä hetkellä käytössä, olisi suositeltavaa tehdä tarkempi kuntotutkimus sen tämänhetkisen kunnon ja mahdollisten korjaus tarpeiden määrittämiseksi. : Parvekkeen kuntotutkimus mahdollisten korjaus tarpeiden ja kustannusten määrittämiseksi. Muuten normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aidat ja kaiteet (D91) Ei ole. Ulkopuoliset portaat ja terassit (D92) Sisäänkäyntien portaat ovat graniittikiveä ja niiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Rakennuksen päädyn hätäpoistumistieportaat ovat teräsrakenteiset ja ne ovat hyvässä kunnossa. Ramboll Finland Oy 12 / 35

: Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Muut alueen ulkopuoliset rakenteet (D93) Muut ulkopuoliset rakenteet eivät kuuluneet kuntoarvion laajuuteen. 2.3 Pohjarakenteet (E) Salaojat (E53) Salaojajärjestelmä on uusittu lähivuosina, toiminnan varmistaminen ja linjaston puhdistamista suositellaan tarkastelujaksolla. Muutama tarkastuskaivo aukaistiin ja pyrittiin selvittämään salaojien korkeusasemaa. Kellarikerroksen kohdalla salaojalinja saattaa olla liian korkealla. : Salaojajärjestelmän huolto ja puhdistus tarkastelujaksolla. Salaojien korkeusaseman tarkastusta suositellaan. (ei huomioitu PTSehdotuksessa). 2.4 Perustukset (F1) Perustukset (F1) ja alapohjat (F13) Rakennuksen perustamisesta ei saatu kuntoarviota tehtäessä asiakirjatietoja, mutta katselmusajankohdan havaintojen perusteella perustukset ovat teräsbetonia ja rakennus on perustettu maanvaraisesti. Perusmuurin kosteudeneristys (patolevy) on uusittu/asennettu lähivuosina. Alapohja on maanvarainen teräsbetonilaatta. Sokkelin raudoitusta oli näkyvissä muutamissa kohdissa, ne tulisi korjata. Kellaritiloissa oli käynnissä saneeraus. Tarkastushetkellä havaittiin kosteuden aiheuttamia jälkiä. Perustukset, sokkelit ja alapohjat arvioidaan tyydyttäväkuntoisiksi. : Sokkelin raudoituksen paikalliset korjaukset. 2.5 Rakennusrunko (F2) Rakennus on kivirunkoinen. Kantavat vaakarakenteet ovat teräsbetonia. Rakennusrungon rakennetyyppien selvittämistä suositellaan tulevaisuuden saneerauksia varten. : Rakennetyyppien selvitystä suositellaan, viimeistään peruskorjausta suunniteltaessa. Kuilut(F22) Ei ole. 2.6 Julkisivu (F3) Ulkoseinät (F31) Rakennuksen julkisivut on pääosin maalattua rappauspintaa. Ne ovat katselmusajankohdan havaintojen perusteella välttävässä kunnossa. Rappaus on paikoin niin kulunut, että muurattu tiiliseinä näkyy alta. Pääsisäänkäynnin vieressä on suuri halkeama. Rappaus on tulossa teknisen käyttöikänsä päähän tarkastelujakson loppupuolella. Ramboll Finland Oy 13 / 35

Rakennuksen ulkoseinien sisäpuolista rakennetta ei saatu tarkemmin selvitettyä. : Ulkoseinien paikallinen kunnostaminen ja sokkelin huoltomaalaus tarkastelujakson ensimmäisellä tai toisella osalla. Huomioitu PTSehdotuksessa. Ikkunat (F32) Rakennuksen ikkunat ovat alkuperäisiä kaksipuitteisia, kaksilasisia, sisään ja ulos aukeavia puuikkunoita. Ikkunoiden maalit hilseilevät ja niissä on osittain lahovaurioita. Ikkunoiden läpi pääsee kosteutta, niistä vetää eikä kaikkia tuuletusikkunoita saa kunnolla kiinni. Teknisen työn luokan tuuletusikkunan sisimmäinen lasi on rikki ja alakerran pukuhuoneessa (109) oli ulommainen lasi rikki. Kuntoluokaksi arvioidaan välttävä ja ikkunoiden uusimista suositellaan tarkastelujakson toisella osalla. Vanhat kaksilasiset puuikkunat eivät myöskään lämpötaloudeltaan ja ääneneristävyydeltään vastaa nykyaikaisia lämpölasein varustettuja ikkunoita. Ikkunat ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Ikkunoiden vesipellit ovat välttävässä kunnossa ja ne tulisi uusia ikkunoiden uusinnan yhteydessä. Lasten käytössä olevissa tiloissa suositellaan aukeamisrajoittimien käyttöä tuuletusikkunoissa, ne tulisi asentaa ellei ikkunoissa ole muuta putoamisestettä. : Ikkunoiden kunnostus tai uusiminen ja samalla ikkunoiden vesipellityksen korjaus sekä aukeamisrajoittimien asennus. PTSehdotuksessa on otettu huomioon ikkunoiden uusiminen tarkastelujakson toisella osalla. Ulko-ovet (F33) Pääsisäänkäyntien ulko-ovet ovat puurakenteisia ja lasi-ikkunoilla varustettuja käyntiovia. Ovet ovat alkuperäiset ja ne ovat välttävässä kunnossa. Ovissa on epätiiveyttä, eivätkä niiden ovipumput toimi kunnolla. Ulko-ovet ovat teknisen käyttöikänsä päässä ja ne ehdotetaan uusittavan. Vanhan autotallin käyntiovet on remontin yhteydessä poistettu, mutta ulkopuolella ne näkyvät vielä. : Ovien uusiminen tarkastelujakson toisella osalla. Julkisivun täydennysosat (F34) Uusitut talotikkaat ovat hyvässä kunnossa eikä niille erikseen ehdoteta toimenpiteitä. : Ei toimenpide-ehdotuksia. 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) ja räystäät (F42) Rakennuksen yläpohja on havaintojen mukaan: - rivipeltikate Ramboll Finland Oy 14 / 35

- aluskate - korokerimat - aluslaudoitus - puurakenteinen vesikaton runko + tuuletettu ilmatila (ullakko) - betonilaatta, palopermanto Yläpohjatilassa oli varastoituna pieniä määriä puutavaraa ja yksittäisiä kalusteita, jotka tulisi poistaa. Yläpohjan rakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Katon vedenpoisto toimii rakennettujen räystäskourujen ja rakennuksen ulkopuolisten syöksytorvien kautta. Räystäät ovat puurakenteiset. Vesikate on uusittu ja on hyvässä kunnossa. Uusimisen yhteydessä on asennettu aluskate. : Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) Sisäovet (F51) Väliovet ovat pääosin puu- ja metalliovia, osa on uusittuja ja osa alkuperäisiä. Päällisin puolin ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Alkuperäisten puuväliovien tekninen käyttöikä tule vastaan tarkastelujakson lopussa. Sisäoville ei teknisesti ehdoteta toimenpiteitä tarkastelujaksolla normaaleja kunnostuksia ja huoltotoimenpiteitä lukuun ottamatta. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kevyet väliseinät (F52) Osa kevyistä väliseinistä on levypinnoitettuja ja pääosin tyydyttävässä kunnossa. Kaikkien väliseinien rakennetta ei tutkittu. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kulkurakenteet (F56) Sisäpuoliset portaat ovat pääasiassa betonirakenteiset ja mosaiikkibetonipintaiset. Ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Lämpökeskuksessa on teräsrakenteiset portaat ja ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. Hormit, kanavat ja tulisijat (F57) Hormit olivat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa. Hormien päällä ei ollut piippuhattuja, ne ehdotetaan lisättäväksi. Hormien päihin asennetaan piipunhatut tarkastelujakson toisella osalla. 2.9 Sisäpinnat (F6) Sisäpinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Pintamateriaalit Ramboll Finland Oy 15 / 35

ovat eri-ikäisiä tiloista riippuen. Seuraavat rakennustekniset toimenpide-ehdotukset sisäpinnoille on tehty tekniseltä kannalta. Seinäpinnat (F61) Seinäpinnoissa on maalattuja rakennuslevy-, lasikuitutapetti-, rappaus- ja tiilipintoja. Lisäksi on käytetty keraamisia laattoja. Seinäpinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa paikallisia kosteusjälkiä ja maalin hilseilyä lukuun ottamatta. Kellarikerroksessa on kosteuden aiheuttamia jälkiä seinä- ja lattiapinnoissa. Tiloista on osittain purettu tiiviitä pintarakenteita pois. Jos rakenteita ei ole kuivattu ja niissä on edelleen kohonnutta kosteutta, tulisi kaikki vesitiiviit materiaalit poistaa, jotta kosteus voi haihtua myös sisälle päin. Ikkunan pielissä on maalin halkeilua mm. opetustilassa 206. : Kellarikerroksesta kosteusvaurioituneilta alueilta tiiviiden pinnoitteiden poisto mikäli rakenteissa on vielä kohonnutta kosteutta. Ei huomioitu PTS-ehdotuksessa. Varaus seinäpintojen osittaiseen uusintaan. Kattopinnat (F62) Rakennuksessa on pääosin maalattuja rappauspintoja ja puukuitulevyjä. Lisäksi on käytetty akustolevyjä. Kattopinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa, mutta kosteusjälkiä ja tummentumia on muutamissa tiloissa. Opetustilassa 206 maali hilseilee. Aulan 102 akustolevyissä on tummentumia ja kosteusjälki. Tummentumia on myös ruokasalin akustolevyissä. Katto ehdotetaan näiltä osin tutkittavaksi erikseen korjaustarpeiden tarkentamiseksi. : Ehdotetaan katon tutkimista kosteusjälkien kohdalta syyn ja korjaustarpeen selvittämiseksi. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee tehdä tutkimustulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTSehdotukseen. Varaus kattopintojen osittaiseen uusintaan. Lattiapinnat (F63) Lattiapinnoissa on käytetty mosaiikkibetonia, maalattua betonia, muovimattoa, vinyylilaattaa ja keraamisia laattoja. Tilojen lattiapinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Liikuntasalin pinnoitteessa on muutama reikä ja opettajien työtilassa on muovimattoa paikattu. Varaudutaan vanhimpien muovimattojen ja vinyylilaattojen uusintaan tarkasteluajanjaksolla. : Varaus vanhimpien muovimattojen ja vinyylilaattojen uusintaan tarkasteluajanjaksolla. Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä Ramboll Finland Oy 16 / 35

2.10 Rakennetekniset valokuvat Kuva 2.10.1. Maalin hilseilyä ja veden valumajälkiä B-portaikossa (304). Kuva 2.10.2. ruokasalin katon akustolevyissä tummentumaa. Kuva 2.10.3. kosteusjälki 1.kerroksen aulassa. Kuva 2.10.4. Ikkunoissa on pinta- ja lahovaurioita eikä kaikkia ikkunoita saa kiinni. Kuva 2.10.5. Reikä liikuntasalin lattiapinnoitteessa. Kuva 2.10.6. Julkisivurappauksen maalipinta on paikoin kulunut ja siinä on koloja. Sokkelissa on raudoitus tullut näkyviin. Ramboll Finland Oy 17 / 35

3. LVI-TEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 18 / 35

3. LVI-TEKNIIKKA 3.1 Yleistä Rakennuksen lämmitysjärjestelmä on liitetty vuonna 2008 aluelämpöverkkoon ja öljykattilat ovat jääneen lämmöntuotannon varajärjestelmäksi. Vesijohdot, viemärit ja vesikalusteet ovat uusittu vastikään lähes täydellisesti. Ilmanvaihtojärjestelmä on ajastaan jäljessä ja hukkaa energiaa, kun poistoista vastaavat asennetut huippuimurit eivät mahdollista lämmön talteenottoa. Vain länsipäädyn yhtä luokkatilaa palveleva uudempi ilmanvaihtokone käsittää lämmön talteenoton. Valitettavasti näistä tai vanhemmista muutoksista ei ollut käytettävissä lainkaan sähköisiä dokumentteja vaan dokumentoinnin aikaraja on vuosi 1985. Tulee varmistaa, että rakennuksesta on olemassa ajantasaiset LVIAtekniikan piirustukset ja dokumentit, jotka mahdollistavat kohteen huollon ja ylläpidon. Em. dokumentaatio on täydennettävä tarvittaessa ja varmistettava sen sähköisten versioiden olemassaolo. 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Rakennus saa lämmön alueellisen hakelämpölaitoksen kautta, mutta varalla on normaalisti pidetty vielä toimintakuntoisia koulurakennuksen öljylämmityskattiloita hakelämpölaitoksen toimintahäiriöiden varalta. Rakennuksen lämmitysverkosto palvelee myös kahta viereistä rakennusta, eli Tessjö skolaa ja Tesjoen päiväkotia. Ensin mainitun lämmitysverkoston säätö tapahtuu tämän koulurakennuksen järjestelmän ohjaamana ja jälkimmäisellä on oma kiertopumppunsa ja säätöventtiilinsä. Tämän jakeluverkoston kattilahuoneeseen pumput ja venttiilit ovat ikääntyneitä ja voivat tarvita korjauksia ja uusintoja lähivuosina. Rakennuksen asuntopäädyn kattilahuoneeseen sijoitetut kaksi öljylämmityskattilaa ovat vuodelta 1990 ja niiden kunto on silmämäärin arvioiden tyydyttävä. Niillä on alkuperäiset ohjaus- ja varolaitteet. Koska kattiloita käytetään todella vähän vuosittain, niiden uusinnan sijaan on mielekästä tehdä vain tarvittavia korjauksia. Kattiloiden piippu on tiilirunkoinen ja varustettu asiallisilla kaiteilla ja tikkailla. Kattilahuoneessa piipulle vievien kanavien eristeet olivat osin irti. Öljysäiliö on sijoitettu viereiseen huoneeseen, mutta joten sen toteutusta ja kuntoa ei arvioitu kohdekäynnillä. Sen kunto ja siihen liittyvä tekniikka ja automaatio tulee kuitenkin tarkistaa määräajoin. Kattilahuoneessa on myös oma vanha kattiloiden lämmityspiireihin Ramboll Finland Oy 19 / 35

liitetty lämminvesivaraaja käyttövesiverkoston tarpeisiin. Kattilahuoneen aluelämpöverkostoon liitetyssä alajakokeskuksessa, joka on asennettu vuonna 2008, on erilliset siirtimet ilmanvaihdolle, lämmitykselle ja käyttövedelle. Niiden ja pumppujen sekä venttiilieden kunto vaikutti hyvältä. Kattilahuoneen viemäröinnissä on öljynerotin lattiakaivon yhteydessä ja huoneessa on myös vuotohälytin. Huoneen ylilämmön poisto ei ollut riittävä, vaan tila aiheuttaa lämpökuormaa ympärilleen ja siellä oleville laitteille. Osin sitä voidaan vähentää putkiston eristyskorjauksin, mutta mekaanisen venttiilin ohelle olisi syytä lisätä ylilämmön poistopuhallin. Tulee estää kattilahuoneen tarpeeton ylilämmön synty eristekorjauksin sekä varmistaa riittävä ylilämmön poisto. Öljysäiliön ja siihen liittyvä tekniikan ja automaation kunto ja toiminta tulee tarkistaa. Lämmitysjärjestelmän säätöventtiileitä ja pumppuja joudutaan todennäköisesti korjaamaan ja uusimaan. Lämmönjakelu (G12) Patteriverkostoa putkistot ovat alkuperäiset, normaalia teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat messinkisiä pallo- tai vinoistukkaventtiileitä. Verkoston yksittäisiä patteriventtiileitä ja niiden termostaatteja on uusittu. Patteriverkoston kunto vaikuttaa silmämääräisesti arvioiden pääosin tyydyttävältä, mutta tarkastuskierroksella havaittin yksittäisiä ruostevaurioisia osuuksia tai vuotaneita liitoskohtia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Vanhat sulku- ja linjasäätöventtiilit tulee uusia ja pintaruosteiset putkiosuudet puhdistaa ja huoltomaalata. Tarkastelujakson lopulla tulee suorittaa pistokoeluonteiset verkoston tarkastukset ja niiden pohjalta tarvittaessa suorittaa laajempi kuntotutkimus. Yksittäiset verkoston osien uusinnat. Lämmönluovutus (G13) Kiinteistöä lämmitetään pääosin vanhoin jae ja paneeliradiaattorein, joista vanhimmat ovat alkuperäisiä 1950-luvulta. Osassa pattereita oli pintaruostetta ja osa oli ilman termostaattiventtiileitä. Päällisin puolin lämmityspatterit näyttävät tyydyttäväkuntoisilta, mutta niille olisi syytä suorituttaa tarkempi kuntotutkimus tarkastelujakson aikana. Pääosa lämmityspattereiden termostaattiventtiileistä on vanhoja, joiden uusinta on suositeltavaa seuraavan 10 vuoden aikana. Tarkastuskäynnillä ilmeni wc-tilasta tehty patterin purku, jossa vanha putkiosuus oli jätetty huonetilaan epäsiististi ilman varsinaista tulppausta. Ramboll Finland Oy 20 / 35

Syvät ikkunalaudat estävät lämmön säteilyä ja tehokkaan siirtymisen ylös ikkunarakenteisiin aiheuttaen siten kosteusrasitusta ikkunankarmeihin ja pieliin. Tästä on rakennuksen ikkunoissa ja niiden ympärisitössä runsaasti jälkiä ja ikkunalautarakenteiden muutosta tulisi harkita. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä ruostuneiden pattereiden puhdistus ja huoltomaalaus. Vanhojen termostaattiventtiileiden uusinta ja puuttuvien tarpeellisten termostaattiventtiileiden asennus. Vanhimmille patterille olisi syytä suorituttaa kuntotutkimus. Yksittäisten pattereiden uusinnat. Eristykset (G14) Näkyvissä olleet eristykset ovat tehty pääosin villakouruista, jotka on päällystetty PVC-muovilla. Kattilahuoneen eristyksissä on jäljellä vielä asbestia sisältäviä eristysosuuksia, jotka on merkitty selkeästi. Huoneen ja putkiston lämpötilanmuutokset kuitenkin rasittavat eristerakennetta, joten eristeiden poistoa tulee harkita vakavasti. Ptukien palo-osastoja ylittävät läpiviennit tulee tarkistaa niiden toteutuksen palonkestävyyden osalta. Kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto sekä läpivientien paloeristysten tarkastus. Asbestieristeosuuksien poisto. 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vedenkäsittelylaitteet (G21) Ei ole. Vesijohtoverkostot (G22) Rakennus saa käyttövetensä Loviisan Vesiliikelaitoksen verkostosta. Liittymä ja vesimittari ovat sijoitettu kellarin kattilahuoneeseen. Rakennuksen vesijohdot ovat vastikään uusittu käyttäen kupariputkea. Verkoston sulku- ja kertasäätöventtiilit ovat messinkisiä. Uusitut verkoston osat on pyritty asentamaan mahdollisimman paljon pinta-asennuksina. Asennukset ovat hyväkuntoisia. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Jätevesien käsittely (G23) Ei ole. Viemäriverkostot (G24) Rakennus on liitetty viettoviemärein Loviisan Vesiliikelaitoksen viemäriverkostoon. Jätevesiviemärit ovat näkyviltä osin lähes kokonaan uusittuja valurautaviemäreitä, joiden kunto oli havaittavissa olevilta osuuksilta Ramboll Finland Oy 21 / 35

hyvä. Viemäriverkoston tuuletus on viety vesikatolle asti. Keittiön, joka toimii nykyisin jakelukeittiönä, rasvaviemäriin on liitetty rasvanerotuskaivo hälytyslaitteistolla. Kellarissa on pumppaamo, mutta kellarin vanhat wc-tilojen wcistuimet ja pesualtaat ovat poistettu käytöstä eikä niiden vesien pumppaamiselle viettoviemäriin enää ole tarvetta. Tarkastukierroksella ilmeni, että yksittäisiä viemäriosuuksia ei ole kokonaan uusittu ja osin käytöstä poistettujen tulppaus on jätetty suorittamatta tai on tehty puutteellisesti. Yksi uusittu jäteviemäri on asennettu myös sähkön ryhmäkeskuksen päälle luoden vuototilanteeseen liittyvän tarpeettoman riskin. Huonot tai puuttuvat tulppaukset ja riittämätön koneellisen ilmavaihdon korvausilma voivat osaltaan aiheuttaa tiloissa todettua viemärin hajua. Oman lisänsä hajuongelmiin voi aiheuttaa rakennuksen alapuolinen lämpöputkistojen putkikaanali, jonka kuntoa ei tarkastuskierroksella tutkittu. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet muistaen tarkistaa myös putkikanaalin kunto. Ullakon eristysten tarkastukset. Tulppausten tarkistukset ja korjaukset. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Vesi- ja viemärikalusteet ovat vastikään uusittu ja niiden kunto on silmämäärin arvioiden vielä hyvä. : Normaalit säännölliset kalusteiden tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Tulo- ja poistoilmakoneet (G31) Rakennukseen on entiseen asuinhuoneistopäätyyn asennettu vuonna 1985 tuloilmakone ja sitä vastaavat huippuimurit. Tuloilmakoneessa on vesikiertoinen lämmityspatteri, mutta huippuimurien toteutettuja poistoja ei ole varustettu lämmön talteenotolla. Asuinhuoneistopäädyssä on myös yksi erillinen luokkatiloja palveleva kaappitilaan asennettu lämmön talteenotolla varustettu ns. pakettikone. Tuloilmakoneen kohdalla olisi syytä varautua uusimiseen tai nykyisten määräyksien vuoksi sen korvaamiseen uudella lämmön talteenotolla varustetulla ilmanvaihtokoneella. Tämä edellyttää nykyisten poistokanavointien muutoksia ja myös rakennemuutoksia ullakolla konehuoneen osalta. Rakennuksen muissa tiloissa, joissa on käytössä vain koneellinen vesikatolle asennetuin huippuimurein toteutettu poistoilmanvaihto, saadaan korvausilman ikkunoiden vanhoista raitisilmaventtiileistä. Itäpäädyn huippuimureiden poistokanavoinnissa on käytetty apuna vanhoja tiilihormeja, joiden päälle huippuimurit ovat asennettu. Osassa näitä tiloja sisäilman laatu oli koettu huonompana. Osin siihen voi vaikuttaa riittämätön korvausilma huonetiloihin. Myös päätelaitteet olivat osassa tiloja huomattavan likaiset. Ramboll Finland Oy 22 / 35

Rakennuksen tiloissa on jäljellä runsaasti painovoimaisen ilmanvaihdon tiilihormeihin liitettyjä poistoilmaventtiileitä. Hormien piippujen päällä olevat suojaverkot olivat monista kohdin vialliset tai puuttuivat kokonaan. Puute mahdollistaa esimerkiksi lintujen pääsyn hormistoon. Tiilihormeihin liitettyjen tarpeettomien poistoventtiilien tai käyttämättömien hormien käytöstä poistoa ei voitu varmentaa. Ikkunoiden alapuoliset raistisilmaventtiilit osoittautuivat suurelta osin tukkeisiksi ja likaisiksi sekä osasta puuttui ulkopuolinen suojasäleikkö. Niiden tukkiminen tai poisto olisi mielekästä, sillä niitä kautta saatava raitisilma on suodattamatonta ja talvisin kylmää. Rakennuksen länsipäädyn teknisen käsityön tiloissa on purunpoistojärjestelmä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Likaisten päätelaitteiden ja kanavien puhdistaminen.tulee tukkia tai poistaa tarpeettomat painovoimaisen ilmanvaihdon tukkimattomat venttiilit ja tiilihormit. Tulee suojata päältä ja verkottaa tarvittavat tiilihormien päät. Tulee varustaa uusittavat ikkunat säädettävillä ja suodattimisilla raitisilmaventtiileillä. Tarkistetaan huonekohtaiset ilmamäärät ja varmistetaan ilmanvaihdon tasapainotus koko rakennuksen osalta. Varautuminen vanhojen kojeiden korjauksiin ja uusintaan sekä pelkällä koneellisella poistolla varustettujen tilojen varustamiseen lämmön talteenoton sisältävällä koneellisella tulo- ja poistoilmavaihdolla tarkastelujakson aikana. Kanavistot ja eristykset (G33) Rakennuksen kanavat ja hormit ovat silmämäärin arvioiden hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Ullakolla poistokanavat ja tuuletusviemärit ovat tarkistettava ja niiden paloeristeet tarvittaessa korjattava. Eristämättömiä raitisilmakanavia löytyi myös teknisten tilojen yhteydessä, joissa hilseillyt maali paljasti puutteet. : Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä paloeristyksen tarkastus ullakkotiloissa. 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) Ilmanvaihdon jäähdytyslaitteet (G41) Ei ole. 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) Alkusammutuskalusto (G71) Alkusammutuskalusto koostuu jauhesammuttimista ja pikapaloposteista. : Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Ramboll Finland Oy 23 / 35

3.7 Rakennusautomaatio (J6) Kiinteistössä on keskitetty kaukovalvottu automaatiojärjestelmää, joka ohjaa lämmitysjärjestelmää ja ainakin tuloilmakonetta ja huippuimureita. : Tulee tarkistaa, mitä laitteita ja järjestelmiä valvotaan ja ohjataan automaation avulla. Tällöin puuttuvia valvontoja ja ohjauksia voidaan lisätä kattamaan laajemmin osajärjestelmiä ja laitteita. Kenttälaitteiden uusinnat ja alakeskusten keskusyksikköjen päivitykset. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 24 / 35

3.8 LVI-tekniset valokuvat Kuva 3.8.1. Vanhat öljykattilat on jätetty lämmöntuotannon varajärjestelmäksi. Kuva 3.8.2.Osa ikkunoiden alapuolisista raitisilmaventtiilien suojasäleiköistä puuttuu. Kuva 3.8.3. Patteriverkoston tuottama lämpö ei pääse helposti paksun ikkunalaudan ohitse. Kuva 3.8.4. Patterin poisto on tehty huolimattomasti. Kuva 3.8.5. Vanha tuloilmakone alkaa olla uusinnan tarpeessa. Kuva 3.8.6. Itäpäädyn huippuimurit käyttävät tiilihormeja poistokanavoinnissaan. Ramboll Finland Oy 25 / 35

4. SÄHKÖTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 26 / 35

4. SÄHKÖTEKNIIKKA 4.1 Yleistä Rakennuksen vanha sähköpääkeskus on asennettu kellaritiloihin pääkeskushuoneeseen. Keskusuusintojen yhteydessä 1980-luvulla tehdyt ja myöhemmät uudet asennukset ovat toteutettu TN-S - järjestelmän mukaisesti. Ullakolla ja vanhoissa valaisinasennuksissa on näkyvissä joitain vanhempia asennuksia ja kaapelointeja, joiden asennustapa ei todennäköisesti vastaa TN-S -standardia. Tarkastuksen aikana ei ollut käytettävissä sähköisinä uusimpia eikä myöskään vanhempia sähköpiirustuksia. : Asennuksia koskevat piirustukset tulee sijoittaa rakennuksen tiloihin ja tulee tarkistaa, että niistä on huollon ja ylläpidon käytössä myös sähköiset versiot. Tulee myös varmistaa, että uusimattomien osien määräaikaistarkastukset on suoritettu aikavälirajojen mukaisesti. 4.2 Aluesähköistys (H1) Kohteessa on muutamia rakennuksen seinään kiinnitetty valaisin. Voimakkaimat ovat monimetallilampuin varustettuja valonheittimiä. Paikoitusalueella on myös kolme kytkinkelloilla varustettua autopistorasiaa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen ulkovalaisimien korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. Autopistorasiakoteloiden varustaminen tarvittaessa vikavirtasuojatuilla pistorasioilla tai vikavirtasuojien lisääminen niiden syöttöpäähän keskukselle. 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) Suurjännitelaitteet (H21) Ei ole Pääkeskus (H22) Rakennuksen alkuperäinen sähköpääkeskus on asennettu kellaritiloihin omaan pääkeskushuoneeseen. Keskuksen sulakekoko on 3x100 A. Pääkeskuksen viereen on lisätty jälkikäteen päämaadoituskisko maadoitusjohtimineen. Pääkeskus on tyydyttävässä kunnossa ja kuormitettavuudeltaan vastaa nykyistä käyttöä. Rakennuksen muut tarkastuskierroksella havaitut sähkökeskukset ovat pääosin 1980-luvulla asennettuja tulppavarokkein varustettuja keskuksia asennettuja TN-S järjestelmän mukaisesti. Keskukset ovat kunnoltaan vielä tyydyttäviä. Ramboll Finland Oy 27 / 35

Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tarvittaessa vikavirtasuojat on lisättävä mahdollisten kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden suojaamattomille ryhmäjohdoille. Vanhojen keskusten uusinnat tarkastelujakson lopulla. Ohjaus- ja hälytyskeskukset (H22) Kattilahuoneessa, kellarin sähköpääkeskushuoneessa ja ullakon ilmanvaihtokonehuoneessa ovat 1980-luvulla asennetut ohjauskeskukset lämmitysjärjestelmän, pumppaamon ja ilmanvaihdon LVI-laitteiden ohjaukseen. Juhasalissa on valaistuksen ja näyttämölaitteiden ohjauskeskus. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen keskusten uusintaan tarkastelujakson lopulla. Kompensointi (H23) Ei ole. 4.4 Johtotiet (H3) Kaapelihyllyt ja valaisinripustuskiskot (H31) Vanhat asennukset oli tehty pääosin yläpohjassa ja rakenteissa. mutta uudemmat asennukset johtokanava- sekä pinta-asennuksina. Rakennuksessa on käytetty kellari ja ullakkotiloissa kaapelihyllyjä. Hyllyt ja asennukset ovat hyväkuntoisia, mutta kellaritiloissa kaapeleita on liian paljon suhteessa hyllyjen kokoon. Osassa luokkatiloja on asennettuna vanhoja 1980-luvun valaisinripustuskiskoja yhtä vanhoin kohdevalaisimin. valaisinripustuskiskoja uusintaan tai poistoon tulee varautua lähivuosina. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valaisinripustuskiskojen uusinta tai poisto. Johtokanavat (H32) Uusia asennuksia on tehty osin johtokanaviin, erityisesti luokkatiloissa. Asennukset ovat hyväkuntoisia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kaapeliläpiviennit (H33) Rakennuksessa on palo-osastot ylittäviä kaapeliläpivientejä kerrosten Ramboll Finland Oy 28 / 35

ja ullakkotilojen sekä kattilahuoneen välillä. Kartoituksen yhteydessä ei havaittu merkittäviä puutteita tai tarkistettavia kohtia läpivientien palokatkoissa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot (H41) Rakennus on liitetty Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon. Kohteen päävarokkeet ovat nimellisvirraltaan 3x100 A. Liittymän kuormitettavuus on nykyisellä käytöllä riittävä. Ei toimenpide-ehdotuksia normaalien tarkastusten lisäksi. Maadoitukset (H42) Rakennuksen pääkeskuksen viereen on asennettu maadoituskisko ja vanhojen 1980-luvun ryhmäkeskusten asennukset ja kaapeloinnit ovat rakennuksella olleen vanhan piirustuksen mukaan asennettu TN-S -järjestelmän mukaisesti, pois lukien vanhat valaistusjohtoasennukset. Yleiskaapelpoinnin vastikään tehtyjen asennusten yhteydessä tehdyt sähköpistorasiaasennukset johtokanaviin ovat tehty TN-S standardin mukaisesti. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee tarkistaa maadoituksen toteutus ja tarvittaessa tehdä tarvittavat muutokset ja lisäykset. Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot (H43) Ei ole. Voimaryhmäjohdot (H44) LVI-laitteiden ryhmäjohdot ovat MMJ-kaapeleita. Vesikaton huippuimurin turvakytkin ja liitäntäkaapelit ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta turvakytkimiltä puuttuvat sääsuojat. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä sääsuojien lisäys turvakytkimille. Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot (H45) Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot ovat MMJ-kaapelia asennettuna, ainakin uusien asennusten osalta, TN-S -järjestelmän mukaisesti. Vanhempien asennusten asennustapaa ei voitu tarkastuskäynnillä tai käytössä olevien dokumenttien perusteella varmistaa. Vanhimmat valaistusjohtoasennukset ovat todennäköisesti tehty TN-C - järjestelmän mukaisesti ns. 2 johdinasennuksina ilman Ramboll Finland Oy 29 / 35

maadoitusjohdinta. Silmämääräisesti arvioiden asennukset ovat pääosin hyvä- tai tyydyttäväkuntoisia, mutta yksittäisiä korjattaviakin kohtia löytyi. Myös vanhoissa pistorasia-asennuksissa olisi syytä käyttää lapsisuojia, koska koululaiset ovat ala-asteikäisiä. : Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Puutteellisten asennusten korjaukset. Lisäksi tulee varautua uusimaan vanhat asennukset ja kaapeloinnit, jotka eivät ole toteutettu TN-S -järjestelmän mukaisesti tarkastelujakson aikana. 4.6 Valaisimet (H5) Valaisimet (H51) Sisällä valaisimet ovat pääosin eri-ikäisiä loisteputkivalaisimia ja pienloisteputkivalaisimia. Myös yksittäisiä hehkulamppuvalaisimia on veilä jäljellä. Iäkkäimmät loisteputkivalaisimet olivat varustettu vanhalla T8-loisteputkella. Valaisimien iän ja kunnon lisäksi niiden vaihtoa puoltaa uudempien valaisimien parempi valotehokkuus. Tulee varautua pääosan vanhojen valaisinten uusintaan tarkastelujakson aikana. Jäljelle jätettäville uudemmille valaisimille tulee suorittaa tarvittaessa korjauksia ja puhdistusta. 4.7 Laitteet (H6) Lämmittimet (H61) Rakennuksen 2. kerroksen länsipäädyn teknisen käsityön tiloissa on keraaminen uuni omassa huonetilassa. Vesikatolla tai syöksyputkissa ei ole sulanapitolämmityksiä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Keittiölaitteet (H62) Keittiölaitteista on tehty erillisen selvitys, joten niiden mahdollista uusimista ei sisällytetä PTS-ehdotukseen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Muut laitteet (H62) Kohteessa ei ole. 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä (H74) Rakennuksessa oli keskusakustolla varustetut poistumistiemerkkivalaisimet. Valaisimet ovat hehkulampullisia ilman poistumissuuntaa osoittavaa merkintää olevia valaisimia, joiden Ramboll Finland Oy 30 / 35

kunto on välttävä. Rakennuksen katolla on väestöhälytinkaiuttimet ja ullakkotiloissa niiden ohjausjärjestelmä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua vanhojen poistumisvalaisinten uusintaan tarkastelujakson aikana. Samalla on ehkä syytä vaihtaa keskusyksikkö itsetestaavaan malliin. Varavoimajärjestelmä (H74) Kohteessa ei ole. UPS-laitteet (H73) Kohteessa ei ole. 4.9 Tietojärjestelmät (J) Puhelinjärjestelmät (J1) Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon. Vanha puhelinjakamo on asennettu sähköpääkeskushuoneeseen. Aiempi puhelinsisäjohtoverkko on korvattu yleiskaapelointijärjestelmällä datajakoräkkeineen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Antennijärjestelmä (J2) Rakennus on varustettu vesikatolle asennetulla antenneilla ullakolle sijoitettuine vahvistimineen ja antenniverkon pistorasioinnilla. Järjestelmän kunto on tyydyttävä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet, Äänentoistojärjestelmä (J3) Rakennuksessa on äänentoistojärjestelmä, jonka toimivuutta ei päästy arvioimaan. ATK-järjestelmät (J4) Rakennukseen on asenettu yleiskaapelointijärjestelmä omalla valokaapeliin perustuvalla tietoliikenneliitynnällä, datajakoräkillä ja luokka- ja toimistotilat kattavalla työpisterasioinnilla. Järjestelmän kunto on hyvä. Ramboll Finland Oy 31 / 35

Normaalit tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valvonta- ja turvajärjestelmät (J5) Rakennuksessa on kameravalvontajärjestelmä ja keskitetty kaukovalvottu automaatiojärjestelmä, jota on kuvattu lähemmin LVIosuudessa. Rakennuksessa ei ole kattavaa keskitettyä palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmää. Rakennuksen tilat ovat kuitenkin jaettu hyvin vuonna 2012 päivitettyjen pohjapiirustusten mukaan useisiin palo-osastoihin. : Ehdotetaan keskitetyn palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmän asentamista turvaamaan tiloja ja sen käyttäjiä. 4.10 Siirtolaitteet (F8) Hissit (F81) Ei ole. Liukuportaat (F82) Ei ole. Muut nostinlaitteet (F83) Ei ole. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 32 / 35

4.11 Sähkötekniset valokuvat Kuva 4.11.1. Pääkeskuksen vieressä on myös vanha puhelinjakamo ja uusi tietoliikenteen valokuitupäätepaneeli. Kuva 4.11.2. Ilmanvaihtokonehuoneen ohjauskeskus on jo melko vanha. Kuva 4.11.3. Esimerkki siitä,miten viemäriä ei tulisi asentaa. Kuva 4.11.4. Poistumistievalaisimet ovat hehkulampullisia ja tarpeen uusia lähivuosina. Kuva 4.11.5. Osa valaisimista on vaihdettu vuoden 2012 saneerauksen yhteydessä. Kuva 4.11.6. Vialliset kytkimet tulee vaihtaa mahdollisimman nopeasti. Ramboll Finland Oy 33 / 35

5. ASB KARTOITUS Ramboll Finland Oy 34 / 35

5. ASBESTIKARTOITUS 5.1 Yleistä Asbestikartoitus sovittiin tehtäväksi pintamateriaaleista ja näytemääräksi määriteltiin n. 5 näytettä/kohde. Nyt tehty asbestikartoitus ei ole kattava, koko rakennusta ja kaikkia rakenteita koskeva kartoitus, vaan korjaus- ja muutostöiden yhteydessä tulee varmistua lisätutkimuksin materiaalien asbestipitoisuudesta ennen töiden aloittamista. 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset Näytteitä otettiin yhteensä seitsemän kappaletta kolmesta kerroksesta. Ensimmäisestä kerroksesta otettiin näytteet pitkän käytävän ikkunapenkistä ja liikuntasalin välinevaraston keraamisesta 5.3 Johtopäätökset laatasta. Toisesta kerroksesta otettiin yksi näyte opettajanhuoneen muovimatosta ja kellarista kaksi näytettä seinästä ja portaan tasoitteesta. Ulkopuolelta otettiin näytteet rappauksesta ja maalista. Mistään näytteistä ei löytynyt asbestia. Näytepisteet on merkitty pohjakuvaan. Kartoituksessa on tutkittu sellaiset materiaalit, joiden tutkiminen on mahdollista ilman laajempia purkutöitä. Jos purkutyön aikana puretaan materiaaleja, joita ei ole kartoituksessa tutkittu ja niiden oletetaan sisältävän asbestia, pitää ne tutkia ennen työn aloittamista. Jos materiaaleja ei ole tutkittu, tulisi purkutyöt tehdä olettaen materiaalin sisältävän mahdollisesti asbestia. Kartoituksessa havaitut asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa asbestipurkuna asbestipurkutöistä annettujen lakien ja asetuksien sekä ohjeiden mukaisesti. Asbestipurku-urakoisijalla täytyy olla työsuojelupiirin valtuutus asbestipurkutöiden suorittamiselle. Ennen purkutyön aloittamista asbestipurku-urakoitsijan tulee tehdä asbestipurkutyön työsuunnitelma, jonka hän toimittaa työsuojeluviranomaisille vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Rakenteiden purkutyöt tehdään ympäristöviranomaisten ja työsuojelumääräysten mukaisesti. Ramboll Finland Oy 35 / 35

Välittömästi 2016-2019 2020-2024 Tavastantie 10, 07955 Tesjoki Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Tesjoen koulu Korjauskustannukset x 1000 Kohde Toimenpiteen kuvaus Summa Rakennus Aluerakenteet (D) Jätekatoksen rakentaminen 3 3 Pohjarakenteet (E) 0 Perustukset (F1) 0 Rakennusrunko (F2) 0 Julkisivu (F3) Ikkunoiden uusiminen 1 35 10 46 Ulko-ovien uusiminen 5 5 Julkisivun osittainen kunnostaminen 2 8 15 25 Yläpohjarakenteet (F4) 0 Täydentävät sisäosat (F5) Piipunhatut 4 4 Sisäpinnat (F6) Varaus seinä-, lattia- ja kattopintojen osittaiseen uusintaan 1 15 25 41 Yhteensä 4 70 50 124 LVIA-järjestelmät LVI-järjestelmät (G) LVIA-järjestelmien dokumentaation täydennykset. 2 2 Lämmitysjärjestelmät (G1) Kattilahuoneen verkoston eristysten parannukset ja ylilämmön koneellinen poisto, öljysäiliön ja siihen liittyvän tekniikan tarkastus, säätöventtiileiden, pumppujen, polttimoiden ja kattilan korjaukset ja uusinnat 1 6 4 11 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmitysjärjestelmät (G1) Ruosteisten putkisto-osuuksien huoltomaalaus, läpivientien tarkastus, vanhojen sulku- ja linjasäätöventtiilien uusinta,yksittäiset verkoston osien uusinnat, kuntotutkimus. 1 5 4 10 Vanhojen pattereiden huoltomaalaus,vanhojen termostaattiventtiilien uusinta ja puuttuvien asennus, vanhojen pattereiden kuntotutkimus ja uusinnat 1 6 3 10

Tavastantie 10, 07955 Tesjoki Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Lämmitysjärjestelmät (G1) Vanhojen asbestieristysten poisto ja uusien asennus 3 3 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Ullakon eristysten ja tulppausten tarkistukset ja korjaukset, yksittäisten viemäriosuuksien korjaukset. 1 2 2 5 Lämmitysjärjestelmät (G1) Vanhojen asbestieristysten poisto ja uusien asennus 3 3 Ullakon eristysten ja tulppausten tarkistukset ja korjaukset, Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) yksittäisten viemäriosuuksien korjaukset. 1 3 2 6 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Yksittäisten kalusteiden uusinnat. 2 2 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Likaisten päätelaitteiden ja kanavien puhdistaminen, tarpeettomien ilmanvaihdon venttiilien tukkiminen tai poisto, huonekohtaiset ilmamäärien tarkastus ja ilmanvaihdon tasapainotus. 6 5 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Ilmanvaihtokoneiden uusinnat ja lisäykset, lämmön talteenoton sisältävällä koneellisella tulo- ja poistoilmavaihdolla, tarvittavat kanavamuutokset ja lisäykset 100 100 Automaatio (J6) Tulee tarkistaa, mitä laitteita ja järjestelmiä valvotaan ja ohjataan automaation avulla, kenttälaiteuusinnat ja alakeskusten keskusyksikköpäivitykset sekä lisäykset 25 25 Yhteensä 13 153 17 182 Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmät (H) Sähköjärjestelmien dokumentaation täydennykset 2 2 Aluesähköistys (H1) Kojeistot ja keskukset (H2) Johdot ja niiden varusteet (H4) Ulkovalaisinten korjaus ja uusinta ja lisäys varapoistumistielle, autopistorasiakoteloiden varustaminen tarvittaessa vikavirtasuojatuilla pistorasioilla. 3 2 5 Vikavirtasuojien lisääminen kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden suojaamattomille ryhmäjohdoille, vanhojen keskusten uusinnat 40 40 Maadoituksen tarkastukset ja korjaukset, puutteellisten asennusten korjaukset, vanhojen valaisinasennusten ja kaapelointien uusiminen TN-S -järjestelmän mukaiseksi 1 4 5