Taidekoulu Säkkisuo Taidekasvatus osana kuntouttavaa työotetta
Toimintakykynäkökulma The Human Development Approach Kaikille ihmisille kuuluvat seuraavat perustavanlaatuiset toimintakyvyt, joiden mahdollisimman täyttä toteutumista yhteiskunnan tulisi tukea: ELÄMÄ. Mahdollisuus elää normaalipituinen ja ihmisarvoinen elämä. RUUMIILLINEN TERVEYS. Mahdollisuus pysyä terveenä (riittävä ravinto ja suoja). RUUMIILLINEN KOSKEMATTOMUUS. Mahdollisuus liikkua vapaasti paikasta toiseen ilman pelkoa joutua väkivallan kohteeksi. AISTIT, AJATTELU JA MIELIKUVITUS. Mahdollisuus käyttää aistejaan ja mielikuvitustaan, ajatella ja päätellä sekä kehittää näitä taitoja riittävän koulutuksen turvin. Vapaus ilmaista itseään politiikan, kulttuurin ja uskonnon alueilla. TUNTEET. Mahdollisuus kiintyä toisiin ihmisiin ja asioihin sekä rakastaa heitä, jotka rakastavat ja huolehtivat meistä. Oikeus erilaisiin tunteisiin kaipuusta oikeutettuun vihaan. KÄYTÄNNÖN PÄÄTTELY. Mahdollisuus muodostaa käsitys hyvästä ja suunnitella oma elämänsä.
Toimintakykynäkökulma The Human Development Approach YHTEENKUULUVUUS. Mahdollisuus elää yhteydessä toisiin ihmisiin aidossa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, mahdollisuus eläytyä toisten asemaan sekä kantaa heistä huolta. Mahdollisuus kunnioittaa itseään ja luottaa siihen, että ihmiset kunnioittavat toinen toistensa ihmisarvoa ja pitävät toisiaan tasa-arvoisina sukupuolesta, rodusta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta tai etnisestä alkuperästä riippumatta. MUUT LAJIT. Mahdollisuus huolehtia luomakunnasta, eläimistä ja kasveista. LEIKKI. Mahdollisuus kokea iloa, leikkiä, pelata ja nauttia harrastuksista. HALLINTA, TYÖ- JA OMISTUSOIKEUS. Mahdollisuus osallistua niihin poliittisiin valintoihin, jotka koskevat omaa elämää. Oikeus poliittiseen osallistumiseen sekä sananvapauden ja yhdistymisvapauden suojaan. Yhtäläinen omistusoikeus (maa-alueeseen tai muihin aineellisiin hyödykkeisiin). Oikeus osallistua työelämään tasa-arvoisesti ja omista inhimillisistä lähtökohdista käsin. Nussbaum, Martha C. (2011) Creating Capabilities - The Human Development Approach. Cambridge (MA): Belknap Press
MIKSI TAIDETTA? Taiteen avulla voidaan harjoitella universaaleja taitoja: Taide kehittää kokonaisuuden ja sen olennaisten piirteiden hahmottamisen taitoa, ts. teoreettista ajattelukykyä. Taide kehittää tuntemattomien logiikkojen tajua. Taide kehittää tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja kärsivällisyyttä. Taide kehittää arviointitaitoa. Taide vaatii ja vahvistaa tunteiden tuntemisen ja tunteista tietoisena olemisen taitoja. Taide kehittää tyytyväisyyden taitoa. Taide vahvistaa empatiakykyä. Taide vahvistaa pyhän kokemisen, ylevöitymisen ja lohduttautumisen taitoa. Taide opettaa antamaan ja vastaanottamaan. Taide opettaa lepäämisen taitoa. Taide opettaa ilmaisemisen ja kuuntelemisen taitoa. Taide kehittää taitoa elää preesensissä, auttaa ymmärtämään aikaa, ajallista jatkuvuutta ja tapahtumien etenemistä ajassa. Venkula, Jaana (2011). Taiteen välttämättömyydestä. Alussa on teko IV. Books on Demand
Taide kasvatuksen välineenä Taiteella on oma erityisluonteensa kasvatuksen välineenä. Sitä voidaan kuvata esim. seuraavilla piirteillä: Taide on henkilökohtaista, sen avulla on mahdollisuus luoda kontakti omaan itseen. Taide huomioi ihmisen kokonaisuutena: tuntevana, tahtovana, toimivana ja ajattelevana. Taiteen avulla voidaan rakentaa ja jakaa merkityksiä. Taide lisää suvaitsevaisuutta ja arvopluralismia. Taide kehittää luovaa ongelmanratkaisukykyä. Taiteen avulla voidaan hyödyntää paradokseja, vastakohtia, sattumia ja mahdottomuuksia. Taide kasvattaa epävarmuudensietokykyä. Taide edistää esteettisten arvojen sisäistämistä. Parhaimmillaan taide on eheyttävää, voimaannuttavaa ja itsetuntemusta lisäävää.
Taidekasvatuksen tavoitteet Humanistiset tavoitteet: Oman ilmaisun löytyminen, kontakti omaan sisäiseen maailmaan, tunneelämysten käsittelytaito ja tunteiden jakaminen, terapeuttiset kokemukset, identiteetin kehittäminen, luovuus, mielikuvituksen kehittäminen, sisäinen motivaatio Kognitiiviset tavoitteet: Havainto- ja tiedonkäsittelytaidot, luova ongelmanratkaisukyky, vastaanotto- ja tulkintataitojen kehittäminen, itseohjautuvuus, itsearviointitaidot ja metakognitiot. Sisältökeskeiset tavoitteet: Tekninen osaaminen, elämysten ja kokemusten näkyväksi tekeminen ja muotoon saattaminen, taiteen kieliopin tunnistaminen, ilmaisuvoimaisen ja merkityksiä kantavan tuotoksen luominen, taiteen maailman (historia, taidehistoria ja estetiikka) tuntemus. Motoriset ja sosiaaliset tavoitteet Yleissivistävät tavoitteet: Tietoisuus ja osallisuus kulttuuriperinnöstä medialukutaito
Saa sitä ihminen olla oman elämänsä ihminen! Taidekoulu Säkkisuon toiminnan tavoitteita: Oppia ymmärtämään itseä Oppia ymmärtämään ja ilmaisemaan omia tunteita Oppia ymmärtämään toisia ihmisiä ja heidän tunteitaan Tutustua ympäröivään maailmaan Oppia sietämään epävarmuutta Oppia tekemään päätöksiä Oppia työskentelemään keskittyneesti, määrätietoisesti ja pitkäjännitteisesti Saada kokemuksia osallisuudesta Saada kokemuksia onnistumisesta
Mitä taidekoulussa tehdään? Teemme taidetta kuvataidekasvatuksen eri osa-alueita yhdistellen ja soveltaen Piirustus, maalaus ja sommittelu Kuvanveisto Arkkitehtuuri Muotoilu Värioppi Taidehistoria
Kulttuuri- ja taidematka Intiaan
Orientoituminen Tutustuimme Intiaan, sen asukkaisiin, luontoon ja kulttuuriin mm. kirjojen avulla
Katselimme kuvia intialaisista ihmisistä
ja intialaisista eläimistä
Haistelimme ja maistelimme intialaisia mausteita ja joimme teetä intialaisittain
Tutustuimme keittokirjojen avulla intialaisiin ruokiin ja niiden raakaaineisiin
Kuuntelimme intialaista musiikkia
Katselimme intialaista taidetta
Taiteellinen työskentely
Kokemamme asiat siirsimme omaan taiteeseemme Piirsimme mainoskartongille intialaisen naisen ääriviivat ja leikkasimme naisen irti Piirsimme naiselle kasvot Hiukset piirsimme tussilla tai leikkasimme villalangasta Vaatetimme naisen liimaamalla kartongin päälle erilaisia intialaisia kangastilkkuja Korut teimme paljeteista
Kulttuuri- ja taidematka päättyy yhteiseen keskusteluun: Mitä opin? Mikä kummastutti tai hämmästytti? Mikä oli samanlaista kuin meillä Suomessa? Oliko intialaisen naisen tekeminen ja pukeminen mukavaa? Oletko tyytyväinen lopputulokseen? Mitä pidät taiteilijatovereiden teoksista? Kiitos kaikille! Ensi maanantaina tavataan ja silloin meillä on aiheena