LAUSUNTO SÄÄKSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA I:STÄ



Samankaltaiset tiedostot
vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

Kaavassa osoitettua rakennuspaikkojen enimmäismäärää ei saa ylittää. Pysäköintipaikkoja tulee varata 1/35 k-m² kohti.

Loma- ja matkailualue. Alueelle saa rakentaa loma- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia.

ELY-keskus katsoo, että ranta-asemakaavaehdotus täyttää MRL 73 :n sisältövaatimukset.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ

ELENIA OY:N LAUSUNTO KUKON RANTA-ASEMAKAAVASTA JA RANTA- ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONNOKSESTA

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava


VIHTI MOKSKOSKI RANTA-ASEMAKAAVA

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

Metsähallitus Laatumaa

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

Vastine Kallaveden Riinin ja Itä-Korpijärven ranta-asemakaavojen muutoksesta ja laajennuksesta saatuihin palautteisiin

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA


Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä , koskee koko suunnittelualuetta.

MIEHIKKÄLÄ SAVAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA (MIEHIKKÄLÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , 31.3.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ja arviointisuunnitelma

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

KORPPOON ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KALGARHOLM-HÄSSLÖ

RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

Kaavassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 24 ) säädetyllä tavalla.

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

TIIVISTELMÄ. Alle kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee kaupunkiliikenteen bussipysäkkejä, Tasanteen päiväkoti sekä Olkahisen koulu.

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Muonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaluonnoksen selostus

Nurmijärven kunta/metsähallitus Sääksjärven ranta-asemakaava I Ranta-asemakaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja vastineet niihin

KEURUUN KAUPUNKI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

LIITE 4 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/RAKM VIRPILAMPI II

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS MA-ARKKITEHDIT

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

RAMSÖN RANTA-ASEMAKAAVA

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/VIRPILAMPI II 111 Heinola - Hirvisalon kylä 402 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS SELOSTUS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Osmajärven kylän tilan 39:96 (osa) ranta-asemakaava ja Rengonlahti-Suottalahti rantakaavan muutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 137. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

Riskonkarta Krookkarranriisa. Yht.878:3 Yht.878: Krookkarta 7.

TÖYSÄ Liite 1

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

TONTTEJA JA KIINTEISTÖJÄ

L A H J A K I R J A. Sissolan pihapiirin muodostavat seuraavat tilat rakennuksineen;

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS


TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA

1.1 Kaava-alueen sijainti Muutosalue sijaitsee Pyhätunturin matkailukeskuksen ydinalueella.

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

Lausunto Riihimaan ranta-asemakaavan muutoksesta 5, ehdotusvaihe

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

MANNINSAAREN RANTA ASEMAKAAVA

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus

KESKI-LAHTI AK-1 A-2618 VAIHTOEHTO 1 / SÄILYTTÄVÄ. pv-1 hu. 1ap/80 1ppp/ ol. 16ap. as m

Kaavoitukseen liittyvä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään Kaava-asiakirjat esityslistan oheismateriaalina.

BRÄNDÖÖN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Läntinen palvelualue SUUNNITELMA VÄHÄ LEPPIJÄRVEN VESIENSUOJELU. 1. Hankkeen tausta ja perustelut

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KANKAANMÄKI, KANKAANMÄENTIE

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan Kylä. Työ: E Turku,

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava. Kaavaluonnoksen selostus (MRA 30 )

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Viranomaisneuvottelun muistio

PUNTTINEN LEIKLUOTO RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

684 Rauma 423 Kodisjoki

PYHTÄÄN KUNTA. Ahvenkosken osayleiskaavan muutos, Volttila. Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh

KAXJÄLA STRANDDETALJPLAN, ÄNDRING 2 KAXJÄLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

Liite C MUISTUTUKSET:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio:

15.4.2016 Nurmijärven kunta Viitaten lausuntopyyntöönne 15.2.2016 LAUSUNTO SÄÄKSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA I:STÄ Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ja Nurmijärven Luonto ry kiittävät lausuntopyynnöstä ja toteavat seuraavaa. YLEISTÄ Sääksjärvi on ympäristöministeriön asettaman vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mukaan erityisesti suojeltava vesistö. Sen vesialue kuuluu Natura-alueeseen toteutuskeinonaan vesilaki. Vesilain avulla suojellaan järven veden laatua, hydrologiaa ja vedenalaista eliöyhteisöä. Myös kaava-alueeseen kuuluva Haukilampi on Natura-suojeltu, toteutuskeinonaan niin ikään vesilaki. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen ja virkistysalueiden viihtyisyys. Alueen lomakäytön suunnittelussa on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Sääksjärven suojeltavien harjujen luonnontilaa ei saa heikentää ja maisemakuvan on kaavan toteuttamisen jälkeenkin pysyttävä mahdollisimman muuttumattomana. Harjujen suojelun toteutuskeinona on maa-aineslaki. Natura-alueen luonnonarvoja on vaalittava eikä niitä saa ranta-asemakaavalla heikentää. Luonnoksen lähtökohtana on säilyttää yhtä lukuun ottamatta kaikki loma-asuntotontit, jolloin rantaviivaa sulkeutuisi noin 700 metrin matkalta. Nurmijärvellä on kasvukuntana ongelmia, jotka rantarakentamisessa on huomioitava: rannat uhkaavat sulkeutua luonnolta ja jokamieskäytöltä, vesihuolto alkaa vaatia erityisjärjestelyjä, palveluinvestoinnit ovat välttämättömiä, rantaa on jätettävä myös taajamaväestön tarpeisiin (Rantarakentamisen ympäristöopas Nro 120). Huomautamme, että Sääksjärven ranta-asemakaava I -luonnos on esitelty hyvin nopealla aikataululla ja eräiltä osin valmistelu on ollut puutteellinen.

RAKENNUSPAIKAT Tontti 20 Röykän uimarannan lännenpuoleinen tontti (Liite 1C, tontti nro 20) puuttuu rantaasemakaavaluonnoksesta. Tämä johtunee siitä, että kaavaselostuksen mukaan vuokratontista on ajan mittaan tarkoitus luopua, mikä on alueen käytön kannalta positiivinen asia. Tontilla nykyisin sijaitseva loma-asunto on ympärivuotisessa käytössä, ja aluetta koskevassa vesihuoltosuunnitelmassa rakennus on osoitettu vesihuollon piiriin. Kaavassa (mukaan lukien kaavaselostus) ei riittävän selkeästi esitetä miten nykyisen tontin loma-asuntokäytöstä on tarkoitus luopua, eikä aseteta aikamäärää mihin mennessä luopumisen ajatellaan tapahtuvan. Nämä asiat on kaava-asiakirjoihin täsmennettävä. Korttelit 4250-4252 Sääksjärven Natura-alueelle avautuvat rantakiinteistöt (kortteli 4251) on luokiteltu maisemallisesti arvokkaiksi (Lammi ym. 2003). Kiinteistöllä nro 11 on nykyisellään yleiseen käyttöön tarkoitettu rakennus (Veteraanimaja). Osa rakennuspaikoista on tällä hetkellä aidattuja. Kaavassa tulisi määritellä miten kiinteistöjen aitaaminen on suoritettava. Nykyiset kanaverkko- ja piikkilanka-aidat eivät ole asianmukaisia. Huomioitavaa on, että rantakiinteistöt (10 kpl) sulkevat kokonaan n. 700 metriä rantaviivaa Natura-alueelle, jos kaikki tontit ovat aidattuja. Luonnonvaraisten eläinten liikkumista alueella ei saa estää liian tiiviillä aidoilla. Lisäksi rakennuspaikat 1, 2 ja 6 korttelissa 4252 ovat osittain Natura-alueella. Näiden rakennuspaikkojen osalta tonttien kokoa on pienennettävä siten, etteivät ne ulotu Natura-alueelle (Liite 1). Kortteli 4253 - Haukilammen leirikeskus Ehdotetussa rantakaavassa Haukilammen leirikeskukselle on osoitettu 2400 k-m 2 suuruinen rakennusoikeus. Nykyinen kerrosala puuttuu kaavaselostuksesta. Ollaanko kaavassa antamassa lisää rakennusoikeutta leirikeskukselle? Tätä pitää täsmentää. Korttelin 4253 pohjoisosa on Natura-alueella. Tälle alueelle ei voida sallia lisärakentamista, vaan tonttivaraus on poistettava lukuun ottamatta nykyisten rakennusten välitöntä lähiympäristöä (Liite 1).

Venevalkama LV-1 Ranta-asemakaavaluonnoksessa on esitetty alueen itäosaan venealkama niille rakennuspaikoille (4252/2-7 ja 4250/1), jotka eivät rajoitu rantaan. Haukilampi ja sen lähiympäristö kuuluvat Natura 2000- alueeseen. Alueen kasvillisuus ja harjumuodostumien metsäinen luontotyyppi (Natura-koodi 9060) ovat yksi alueen suojeluperusteista. Venevalkaman sijoittaminen suojelun kannalta arvokkaimmalle rantapaikalle on kyseenalaista. Venevalkama-alue on myös ylisuuri ottaen huomioon että sitä tarvitaan vain enintään 7 kiinteistön käyttöön. Venevalkamaa on supistettava siten, että se jää Natura-alueen ulkopuolelle. Venevalkamaan ei tule sallia rakennettua laituria. Ranta-asemakaavaluonnoksessa on jo yleinen venevalkama laitureineen Röykän uimapaikan yhteydessä, johon kiinteistöltä 4250/1 on lyhyempi matka kuin ehdotetulle uudelle LV-1 alueelle. Kohdetta ei myöskään tule kaavoittaa uimarannaksi, koska Röykän uimaranta on kaikilta em. kiinteistöiltä helposti saavutettavissa. Mikään ei toki estä uimasta myös venevalkaman viereisellä alueella, mutta uimaranta-alueen rakentamista kohteelle ei tule sallia. LUONTO JA SUOJELUALUEET Luontoselvityksestä puuttuu tonttien kasvillisuuden ja luontoarvojen inventointi, koska tontit ovat aidattuja. Huomattava osa nykyisten vuokratonttien pinta-alasta on kuitenkin luonnontilaisen kaltaista, iäkästä metsää. Luontoselvitystä on tarkennettava tonttien osalta, koska ehdotettu kaava vaatii kiinteistön rakentamattomien osien säilyttämisen luonnonmukaisena. Luontoselvitys on puutteellinen myös Sääksjärven linnuston osalta. Kaavaluonnoksessa esitetyt virkistysalueiden kaavamääräykset eivät riittävällä tavalla turvaa alueen luonnonarvojen säilymistä, koska ne sallisivat kategorisesti harvennushakkuut. Kaava-alueella on useita edustavia, luonnonsuojelutasoisia, valtapuustoltaan iäkkäitä-vanhoja ja puustorakenteeltaan erirakenteisia metsäkokonaisuuksia (kaava-alueen läntisin osa, itäpään Natura-alue ja keskiosan soistuneen supan ympäristö), joihin sisältyy useita uhanalaislistattuja luontotyyppejä edustavia kohteita (kuivia harjulehtoja, tuoreita lehtoja, korpia). Harvennushakkuut olisivat näiden kohteiden luontoarvoille tuhoisia, ja ne tuleekin säilyttää luonnontilaisina ja osoittaa kaavassa suojelualueiksi joilla virkistyskäyttö ja kulkuväylien sekä viereisten tonttien/virkistykäytön keskittymien turvallisuuden kannalta välttämätön vaarallisten puiden maahan kaataminen olisi sallittua. Tämän osalta varaamme mahdollisuuden täydentää myöhemmin lausuntoamme tarkkojen rajausten osalta. POHJAVESI Kaava-alue on kokonaisuudessaan Kiljavan I -luokan pohjavesialuetta ja Röykän vedenottamon kaukosuojavyöhykettä. Pohjavesialueella tulee estää toiminnot, jotka aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kiinteistöjen tulisi olla kunnallisen vesihuollon piirissä ranta-asemakaavan toteutuessa. Tonttien 10, 13 ja 18 (korttelin 4252 tontit 1, 2 ja 6) eteläiset reunaosat ovat kaavaluonnoksessa Natura-alueen puolella. Vesihuoltosuunnitelmassa esitetty vesihuollon runkolinja on sijoitettu kulkemaan näiden

tonttien rajaa pitkin, jolloin se kulkisi Natura-alueen kautta ja tontilla 10 jopa Natura-alueella sijaitsevan muinaisrannan kautta. Tämä ei ole hyväksyttävä ratkaisu, vaan näitä tontteja tulee supistaa niin etteivät ne ulotu Natura-alueelle, ja vesihuoltolinja tulee osoittaa tonttien puolelle siten, että maanmuokkaus ei ulotu Natura-alueelle. Lisätietoja - metsätalousinsinööri Jyri Mikkola, puhelin 0400 372 433, jyri.mikkola@sll.fi SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY Laura Räsänen puheenjohtaja Ursula Immonen toiminnanjohtaja NURMIJÄRVEN LUONTO RY Selen Raiskila puheenjohtaja Tapio Tiirikainen varapuheenjohtaja

Liite 1 Natura-alueelta poistettava tonttivarauksen osa Natura-alueelta poistettava venevalkamavaraus Natura-alueelta poistettava tonttivarauksen osa