Joonas Korpisalo, Fysiikka harjoittelu, kausi 2014-2015 Joonas tuli meille Ilvekseen keskellä kautta 2013 2014 Juha Järvenpään Loukkaannuttua. Hyvä tekniikka oli nähtävissä heti, mutta myös fysiikka puolen puutteet näkyivät. Joonas väsyi nopeasti, keskivartalon voimattomuus näkyi. Hän ei jaksanut vielä pitää ns. pakettia kasassa. Kauden 2013-2014 lopun keskityimme kuitenkin enemmän jäällä tapahtuviin harjoitteisiin tekniikka puolella, ja sitä kautta henkiseen puoleen ja kadonneen itseluottamuksen nostamiseen. (alku kausi Jokereissa oli ollut hänelle hankala.. ) Fysiikka puolella isoin teema sinä keväänä oli kokonaisvaltainen urheilijana eläminen tai sen elämisen opettelu! Joonas muutti silloin ensimmäistä kertaan kotoa pois yksin asumaan. Puhuimme alkuun paljon mm. nukkumaan meno ajoista, ruokailuista, herätys ajoista ja aamupalan tärkeydestä jne. Ensimmäistä kertaa yksin asuvalla nämä ei aina ole itsestään selvyyksiä, ja siihen päälle pitäisi vielä urheilla ja pelata jääkiekkoa ammatikseen! Hän kuitenkin ymmärsi nopeasti asioiden tärkeyden kokonaisuuden kannalta. Hän oli alusta lähtien hyvin vastaan ottava ja kaikesta näki että hän oli valmis tekemään kaikkensa kehittyäkseen.
Kesäharjoittelu Kun aloitimme kesäharjoittelun kauteen 2014-2015, teimme yhdessä fysiikka valmentajamme Petteri Piirosen suunnitelman Joonaksen fysiikan kehittämiseksi. Fyysiset testit teimme Kuortaneen urheilu-opistolla toukokuun alussa 2014. Testien perusteella isoimmat teemat kesälle olivat aerobisen kunnon nostaminen ja max. voiman lisääminen. Yleiskunto nousikin Joonaksella kesän aikana huimasti, tämä oli mielestäni iso syy siihen että hän pystyi ensimmäisellä kokonaisella SM liiga kaudella pelaamaan paljon ja tasaisesti.
Viikko-ohjelma Ohessa tyypillinen viikko ohjelma SM - liigasta. Tahti ja paine on viikosta toiseen kova. Ilman hyvää aerobista kuntoa sitä ei jaksa. Pelejä on paljon, palautumisaika on lyhyt, ja välipäivinä pitäisi pystyä harjoittelemaankin. Ilman hyviä pohjia palautuminen hidastuu, ei jaksa harjoitella, kaikki tämä vaikuttaa sitten tärkeimpään eli henkiseen puoleen negatiivisesti, keskittyminen oikeisiin asioihin kärsii. Oman ajatuksen mukaan harjoituksissa pitäisi pystyä/pyrkiä torjumaan ja taistelemaan joka kiekosta, jotta sieltä ei tulisi vääriä malleja peleihin. Ilman hyvää aerobiaa et sitä jaksa tehdä.
Kehittyminen Myös Joonaksen voimatasot nousivat hyvin. Kauden alkaessa Joonas huomasi olevan fyysisesti hyvässä kunnossa ja vahvempi. Hän jaksoi harjoitella jäällä kovempaa, palautuminen nopeutui, keskittyminen säilyi paremmin. Tämä kaikki vaikutti hänen henkiseen puoleen positiivisesti. Mielestäni tärkeää lopputuloksen kannalta on kuitenkin miten jatkaa fysiikka harjoittelua peli kauden aikana. Kun jääharjoittelu ja pelit alkavat, miten jatkaa sitä työtä mitä on kesällä tehnyt, miten pitää yllä tai jopa kehittää kesällä hankittuja ominaisuuksia. Jäiden ja pelien alettua jatkoimme tietoisesti fysiikan harjoittelua ja kehittämistä. Aluksi jopa hieman pelien kustannuksella. Alkuun jouduin monesti sanomaan hänelle että älä välitä jos huomenna pelissä hieman lihaksissa tuntuu otan kaiken vastuun ja minun piikkiin jos peli sen takia menee huonommin Jatkoimme voimaharjoituksia, pidimme pitkiä aerobisia harjoitteita ohjelmassa läpi kauden. Nämä usein unohtuu tai jää tekemättä kun ajatellaan vain seuraavaa peliä. Pyrimme pitämään kesällä saavutut tasot. Maajoukkue tauoilla pidimme testejä jotta näimme sen hetkisen tilanteen
Jang shu Näiden lisäksi aloitimme kauden aikana Sami Karjalaisen johdolla Jang shu harjoittelun, joka osoittautui Joonakselle erittäin hyödylliseksi keskivartalo harjoitteluksi. Lisäsimme myös tukilihas harjoitteita, kuminauha jumppia ym. muita. Fysiikka harjoittelu sen kehittäminen on tietenkin tyyppi kohtaista. Eri maalivahdeilla on eri kehittämisen kohteet. Testaus ja lähtötilanteen kartoitus ensi arvoisen tärkeää. Fysiikan kehittäminen huippumaalivahdin tasolle on pitkäjänteistä työtä. Se ei tapahdu kesässä eikä yhden kauden aikana. Sitä työtä Joonas jatkaa nyt Pohjois-Amerikassa!
Maanantai 10.11.2014 9.30 Lämpö : - Aerobia 20 min. liikkuvuus kävelyt, Hyppelyt, kuminauha jumppa 10.45 MV jää 15 min. ( Molemmat MV:t ) - Joukkue jää 50 min - Loppu jumppa 20 min. 15.00 MV Voimaharjoitus 2 ( oma lämpö ) Tiistai 11.11.2014 10.15 OT lämpö 11.15 MV jää 15 min. ( Pelaava MV Korpisalo ) 11.30 Joukkue jää 25min. 12.00 MV jää 30 min. ( Varamaalivahti Järvenpää ) 18.30 Ilves Kalpa - Pelin Jälkeen varamaalivahti 30 min pyörä. ( Järvenpää ) Keskiviikko 12.11.2014 9.30 Lämpö - Juoksu tai pyörä 15 min. - Avaavat liikkeet paikalla, tasapaino jumppa pallolla 10.30 MV jää 15 min. ( Molemmat MV:t ) - Joukkue jää 40 min. 11.45 Välipala 12.00 Jang su/sami Karjalainen. 90 min. Torstai 13.11.14 10.30 Lämpö - Aerobia 15 min. Kuntopallot,aitakävelyt,tikapuut 11.30 MV jää 10 min ( Molemmat MV.t ) - Joukkue jää 45 min - MV jää 20 min. ( Molemmat MV.t ) Aerobia 20 min. Palauttavat venyttelyt + Hieronnat Perjantai 14.11.14 9.00 OT Lämpö 9.45 MV jää 15 min. ( Pelaava MV Järvenpää ) 10.00 joukkue jää 20 min. 10.20 MV jää 20 min. ( Varamaalivahti Korpisalo ) 18.30 Ässät Ilves - Pelin jälkeen varamaalivahti 30 min pyörä tai lenkki ( Korpisalo ) Lauantai 15.11.14 9.00 OT Lämpö Terävät kyykyt + Rinnalle vedot 10.00 MV jää 20 min. ( Pelaava MV Korpisalo ) - Ei joukkue jäätä 17.00 Ilves Blues - Pelin jälkeen Varamaalivahti 30 min. pyörä ( Järvenpää) Sunnuntai 16.11.14 Lepo Pieni kävely ja kevyet venyttelyt. Valmistautumista tulevaan viikkoon.
Fysiikka harjoittelu ei ole Extraa, vaan se kuuluu maalivahdin päivittäiseen harjoitteluun vaikka ei olisi jääharjoitusta tai peliä : Jäätä ennen ja jälkeen tehtävät lämmittelyt/palauttavat harjoitukset ensi arvoisen tärkeitä jaksamisen ja tason pitämisen kannalta. Iso vaikutus tärkeimpään eli henkiseen puoleen. Hyvä lämmittely/oheisharjoitus valmistaa siihen että olet valmis antamaan jäällä kaikkesi, taistelemaan joka kiekosta. Niin pelaat kuin harjoittelet. Ei vääriä malleja jäältä. Jään jälkeisillä palautteluilla/oheisharjoitteilla palautuminen nopeutuu ja valmistat itsesi taas seuraavan päivän harjoitukseen tai peliin. Jälleen iso vaikutus henkiseen puoleen, antaa itselleen paremman mahdollisuuden onnistua Pitää olla jatkuvaa ja säännöllistä, kuulua jokapäiväisiin rutiineihin Nuoren maalivahdin pitää uskaltaa tehdä kehittäviä harjoitteita myös sarjakauden aikana Kokeneemmalla oheisharjoittelu enemmän ominaisuuksien ylläpitävää, kehon huollon merkitys vielä korostuu. Pelivuosia lisää. Mitä enemmän vuosia takana, sitä enemmän pitää tämän asian kanssa tehdä hommia. Itse pitänyt siitä kiinni että yksi vapaa päivä viikossa, Liiga pelaajilla usein sunnuntai. Silloinkin suosituksena käydä hieman ulkoilemassa ja tehdä pienet venyttelyt. Valmistaa näin kehoa ja mieltä tulevaan viikkoon. Jos viikolla ei jonain päivänä jäätä, silloin fysiikkaa kehittävä harjoitus
Yleiskunnon merkitys ja vaikutukset Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan henkisesti ja fyysisesti pitkän kauden. Pelimäärät kovat. Jaksaa tehdä huolella valmistavat ja palauttavat harjoitteet säännöllisesti Jaksaa harjoitella kovaa ja kehittää itseään pelien ohella Loukkaantumiset vähenee Jaksaa pelata isomman määrän pelejä Palautuminen nopeutuu Tämä osa-alue missä ei saa antaa tasoitusta
Esimerkki maalivahdista jolla fyysinen puoli ei ole kehityksen jarru Mielestäni Juuse Saros on hyvä esimerkki tällaisesta. Korvannut puuttuvat sentit erinomaisella fysiikalla. Nopea, terävä, sähähäkkä. Hyvän yleiskunnon ansiosta jaksaa pelata paljon ja tasaisella tasolla. Jaksaa harjoitella ja kehittää itseään jäällä joka päivä. Tekee paljon töitä valmistautumisen ja palautumisen eteen. Henkisesti vahvan oloinen, luottaa omaan fysiikkaansa.