Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius
Yleistä kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksesta / 1 Puhdas jakojärjestelmä vuosina 1964 1987 Rahastointi aloitettiin v. 1988 Puskurirahasto, jolla tasataan maksua Tavoitteena vakaa maksutaso Tämän hetken näkemyksen mukaan 0,3 %-yksikön korotustarve 2
Yleistä kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksesta / 2 Työnantajan maksut peritään palkkojen ja eläkemenojen mukaan Työntekijäin maksut samat kuin TyEL:ssä Nyt tehtävän työn sivukuluiksi laskettavat eläkemaksut ovat keskimäärin samat kuin yksityisellä sektorilla Maksutason määräytymisen periaate: sukupolvien yli kestävä maksutaso, järjestelmän rahoitustasapainon tavoittelu, maksussa osa maksutasoon vaikuttavista riskeistä esim. palkkasumman/henkilöpiirin suurta muutosta ei ole järkevää sisällyttää maksuun etukäteen Vuoden 2012 lopussa Kertyneiden KuEL-etuuksien nykyarvo n. 98 mrd. euroa Rahasto noin 34 mrd. euroa (n. 35 prosenttia etuuksien nykyarvosta) 3
Henkilöpiirin muutoksen vaikutuksesta: -10, -20 tai -40 % (luonnollinen poistuma) / maksutaso 4
Kunnallisen eläkemaksun rakenne ja kehitys 30 25 prosenttia 20 15 10 työntekijämaksu eläkemenoperuste varhe omavastuut palkkaperuste 5 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Vuosi 5
Palveluntuotantotavat ja KuEL Kunnan oma organisaatio, liikelaitos KuEL:n piirissä Kuntien yhteistyömuodot (kuntayhtymä, seutuyhteistyö, ) Myös KuEL:n piirissä Kunnalliset yhtiöt ja säätiöt Valintamahdollisuus: KuEL tai TyEL 100-% kuntasektorin omistus: ei rajoituksia liittymiselle Kuntien määräysvalta: lakiin perustuvat kunnalliset palvelut ja näitä tukevat palvelut (tai enemmistö suoraan KuEL:sta) Mahdollistaa joustavan yhteistoiminnan kunnan ja yksityisen välillä Ostopalvelut Eivät KuEL:n piirissä Usein täydentävät kuntien palvelutuotantoa 6
Toimintaympäristö muuttunut koko 2000-luvun ajan Vuosi 2000 = 100 Lähteet: (*) Tilastokeskus; (**) KT Kuntatyönantajat 7
KuEL-vakuutettu henkilöstö: osakeyhtiöt, yhdistykset ja säätiöt 8
Kuntasektori muuttuu jatkossakin Rakenteita uudistetaan lainsäädännöllä Kuntarakenneuudistus Sote-uudistus Ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus Kuntien markkinoilla toimivien liikelaitosten yhtiöittämisvelvoite Palvelurakenteita uudistetaan kuntien omista lähtökohdista Tiukkeneva kuntatalous tarve tehostaa toimintaa Yhtiöittämiset Palveluostot Voimakas eläkepoistuma Kuntien vastuulla olevien palveluiden kysynnän oletetaan kasvavan väestön ikääntyessä Henkilövaikutus pitkällä aikavälillä jopa yli 100.000 työntekijän luokkaa 9
Jos palkkasummaa siirtyy merkittävissä määrin yksityiseen eläkejärjestelmään Kunnallista eläkemaksua suhteessa jäljelle jääneeseen palkkasummaan joudutaan korottamaan, koska vastuu kertyneiden eläkkeiden rahoituksesta ei siirry henkilöiden mukana, vaan jää kerryttäneen eläkejärjestelmän vastuulle eläkemenokehitys lähes entisellä uralla 10-20 vuotta tapahtuipa palkkasummalle mitä vaan käytännössä kestää 50 vuotta, ennen kuin menokehitys palautuu pienentynyttä palkkasummaa vastaavalle tasolle Tarvittavien maksujen periminen voi heikentää kunnallisen työn kilpailukykyä ja aiheuttaa tarvetta ulkoistaa lisää palveluita Edellä olevat eivät ole varsinaisesti ongelmia, jos seuraukset on mielletty oikein päätöstä tehtäessä järjestelyjä tehdään kaikkialla suhteessa saman verran 10
Palvelutuotannon ulkoistaminen ja kuntien eläkekustannukset Ottavatko kunnat huomioon palvelutuotantoa ulkoistaessaan ja henkilöstöään yksityisten yritysten palvelukseen siirtäessään, että Kuntien oman eläkejärjestelmän menokehitys ei kevene heti tasapainossa vasta noin 50 vuoden kuluttua Kuntien ostopalveluiden hintaan sisältyy yksityisen sektorin eläkemaksut, joista vain pieni osa rahastoidaan ja lopulla osalla kustannetaan yksityisen sektorin vanhoja eläkkeitä kunnat ottavat vuosikymmenten ajaksi roolin myös yksityisen sektorin vanhojen eläkkeiden rahoittajana Kunnat maksavat kahden järjestelmän eläkekustannuksia lisää kuntien eläkekustannuksia enimmillään jopa veroprosenttien verran usean vuosikymmenen ajaksi TyEL-järjestelmän rahoitus helpottuu, jollei yksityinen sektori korvaa eläkekustannusten lisäystä kunnille 11
Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen turvaamista selvitelty Hallitusohjelmassa kirjaus julkisen sektorin eläkkeiden rahoituksen turvaamisesta Siirrettiin eläkeneuvotteluryhmään selvitettäväksi Etlan selvitys Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut : Kunnallinen eläkejärjestelmä ei jarruta kuntapalvelujen organisointia Jos palvelutuotannon ulkoistaminen laajaa yksityisen sektorin eläkemaksuja voidaan keventää, mutta kevennykset siirtyvät korkeammiksi palkoiksi kuntien eläkemaksurasite ja veroprosentti nousevat (ja käytännössä näkyy eläkeläisille) Mahdollisen rahoitusdilemman ratkaisua ei tässäkään löytynyt Siirrettiin Pekkarisen työryhmän pohdittavaksi, josta palannee eläkeneuvotteluryhmään Eri vaihtoehtoja kunnallisen eläkejärjestelmän vakuutettujen määristä sekä vaikutukset eläkejärjestelmän rahoitukseen 12
Etla: vaikutus kunnallisveroihin ja TyEL-eläkemaksuihin, jos 30 prosenttia KuEL-vakuutetuista siirtyisi TyEL:iin Lähde: Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut; ETLA raportit No 4; 30.1.2013 13
Yksinkertaistettuja laskelmia eläkekustannusten lisäyksestä Kuntien eläkekustannusten lisäys vuositasolla riippuu ulkoistamisen asteesta, enimmillään jopa miljardien eurojen luokkaa Karkeasti, kaavamaisesti ja ilman dynaamisia vaikutuksia laskien Ulkoistamisen asteesta riippuen 50 vuoden yhteenlasketut kuntien eläkekustannusten lisäykset enimmillään nykyrahassa jopa 100 mrd. euron luokkaa Kuntien eläkekustannusten kasvu tulisi korvata Perusteita pohdittava Esimerkiksi valtion toimintojen yksityistämisissä sovelletaan ns. siirtymämaksua, jossa TyEL-järjestelmä hyvittää valtiolle 80 prosenttia TyEL-tasausmaksusta 10 vuoden ajan Pienentäisi kokonaisvaikutusta arviolta 30 prosentilla Koko eläkejärjestelmän hoitokustannukset kohoaisivat 14
Varovaisia johtopäätelmiä Edellä esitellyt laskelmat on tehty karkeasti ja kaavamaisesti sekä eri lähteitä yhdistelemällä ja vielä ilman dynaamisia vaikutuksia Mutta osoittavat silti, että muutoksiin liittyy erittäin suuria taloudellisia vaikutuksia Ja että henkilöiden ja palkkasumman siirtyminen yksityiseen eläkejärjestelmään ei vähennä kunnallisen eläkejärjestelmän kustannuksia kuin erittäin pitkällä aikavälillä Palvelutuotannon muutokset eivät ole aiheuttaneet ongelmia kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitukselle Jos ongelmia ilmenee, ratkaisua kannattaisi hakea nykyisen mallin pohjalta Muuten vaarana, että ratkaisu syventää ongelmaa If it ain t broke, don t fix it! 15
Kuntaeläkkeiden rahoitus vakaalla pohjalla Ikääntyneiden määrän kasvaessa kasvaa kuntien vastuulla olevien palveluiden kysyntä Voi tarkoittaa jopa yli 100 000 vakuutetun lisäystä Tehtyjen selvitysten perusteella ei ole syytä olettaa vakuutettujen määrän romahtamista Kaikesta ulkoistamisesta huolimatta kunnallisen eläkejärjestelmän palkkasumma vielä kasvanut Kuntien määräysvallassa olevat yhtiöt voivat tietyin ehdoin vakuuttaa kunnallisessa eläkejärjestelmässä Jos kuntien tehtäviä karsitaan, tulee kuntien eläkemaksujen kasvu hyvittää kunnille Kestävällä tasolla olevassa maksussa otettu huomioon järkevällä tavalla huomioon otettavat riskit Maksutasossa hienosäätöä, jos palkkasumma ei laske dramaattisesti 16
Lopuksi Työeläkejärjestelmä perustuu lakiin ja on osa sosiaaliturvaa Eläkejärjestelmän perustehtävä eli olemassaolon oikeutus nyt ja tulevaisuudessa: eläkkeet ovat riittäviä ja niiden rahoitus on turvattu Kun muutoksia tehdään, on varmistettava, että eläkejärjestelmä on kaikilta osin toimiva ja rahoituksellisesti kestävällä pohjalla 17
Kiitos! 18