Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Talousjohtaja Kai Ollikainen

Transkriptio

1 Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Talousjohtaja Kai Ollikainen

2 Eläkevastuurahasto Laki Kansaneläkelaitoksesta 12g Eläkevastuurahasto (elva) perustettiin 1991 lisäämällä lakiin sitä koskevan säännökset Elvan varat ovat Kelan henkilöstön eläkelaitoksen palvelukseen perustuvan eläkevastuun katteena Rahaston varoista maksetaan lain 13 :ssä tarkoitetut eläkkeet ja perhe-eläkkeet Rahaston avulla Kela varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja pyrkii tasaamaan eri vuosien eläkemenoja Elvan varojen on kunkin kalenterivuoden päättyessä oltava vähintään 41 % eläkevastuun täydestä määrästä Vähimmäistason saa alittaa ainoastaan tilapäisesti 2

3 Eläkevastuun kattamisvelvoitteen muutokset Vähimmäiskate oli 19 % vuosina Määrä vastasi suunnilleen 1,5 kertaa Kelan palkkasummaa, mikä oli TYEL:ssä silloin säädetty katettava määrä Vähimmäiskate oli % vuosina Lisäeläkkeet haluttiin kattaa kokonaan 19 %:n kate + lisäeläkkeet vastasi tuolloin noin 41 %:n kokonaiskatetta Vähimmäiskate 41 % vuodesta 2009 alkaen Kansaneläkerahaston jäljelle jääneet osakeomistukset haluttiin siirtää elvaan (kansaneläkerahastosta tehtiin läpikulkurahasto ) 41 %:n eläkevastuurahaston katteen vähimmäistaso voidaan alittaa vain tilipäisesti ja ylittää ainoastaan omaisuuden arvonvaihteluista johtuvista syistä tai jos kattaminen tapahtuu siirtämällä käyttö- tai sijoitusomaisuutta etuusrahastoista eläkevastuurahastoon 3

4 Eläkevastuun kattaminen omaisuudensiirroilla eläkevastuusta katettiin omaisuuden siirroilla yht. noin 424 milj. ( noin 168 milj. ) Tämän hetkisten laskelmien mukaan vuoden 2016 kannatusmaksusta katetaan omaisuuden siirroilla tilinpäätöksen yhteydessä noin 9,4 milj. ja vuoden 2017 kannatusmaksusta noin 10 milj. Samoin tämän hetkisten laskemien mukaan etuusrahastojen omistama eläkevastuun kattamiseen käytettävissä ollut omaisuus on siirretty kokonaisuudessaan tai lähes kokonaisuudessaan eläkevastuurahastoon vuoden 2017 kannatusmaksun suorittamisen jälkeen Vuonna 2018 kannatusmaksu joudutaan suorittamaan pääosin tai kokonaisuudessaan rahana Etuusrahastojen toimintakuluksi ei ole luettu sitä osaa kannatusmaksusta, joka suoritetaan siirtämällä niiden sijoitus- tai käyttöomaisuutta etuusrahastosta eläkevastuurahastoon Tämä tulee lisäämään Kelan toimintamenoja ja siten myös valtion osuuksia Kelan toimintamenoihin Vuoden 2018 kannatusmaksun määräksi on arvioitu 70 milj. 4

5 Kannatusmaksut osa Kelan toimintakuluja Etuusrahastoista on maksettava Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkevastuun kattamiseksi ja eläkkeiden maksamiseksi eläkevastuurahastoon kannatusmaksua => Kannatusmaksu on osa etuusrahastojen toimintakuluja Etuusrahaston toimintakuluksi ei lueta sitä osaa kannatusmaksusta, joka suoritetaan siirtämällä käyttö- tai sijoitusomaisuutta etuusrahastosta eläkevastuurahastoon Viime kädessä kannatusmaksut on suoritettava rahana 5

6 Toimintakulujen rahoitus (ns. muut toimintakulut) Kelan muut kuin etuuksien toimeenpanosta aiheutuvat toimintamenot jaetaan etuusrahastojen toimintakuluiksi etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa Etuusrahastojen toimintakuluosuudet päätetään vuosittain ja ne perustuvat Kelan toimintolaskennan kautta saataviin tietoihin Etuusrahastojen vuoden 2015 toimintakuluosuudet ovat seuraavat: kansaneläkerahasto 17 % sairausvakuutusrahasto 48 % sosiaaliturvan yleisrahasto 35 % Valtion osuus Kelan kaikista toimintakuluista on yhteensä noin 67 %, vakuutettujen osuus (sairaanhoito- ja työtulovakuutus) noin 18 % ja työnantajien osuus noin 15 % (työtulovakuutus) 6

7 Eläkevastuun kattaminen vuonna 2016 ja sen jälkeen Vuonna 1998 säädetty 41 %:n kattamistavoite perustui ajatukseen, jonka mukaan kokonaiseläkevastuusta katettaisiin TYELin tasoa vastaava määrä ja lisäksi katettaisiin Kelan lisäeläkevastuuvastuu kokonaisuudessaan Lainmuutosta koskevassa hallituksen esityksessä todettiin lisäeläkkeiden osuuden Kelan kokonaiseläkevastuusta pienenevän tulevaisuudessa ja tämän vuoksi 41 %:n tavoitetasoa tulisi tarkistaa aika-ajoin Eläkevastuuta koskevat laskelmat osoittavat 41 %:n katetason ylittävän lisäeläkevastuun pienenemisen johdosta edellä kerrotut kattamiselle asetetut tavoitteet Tilanteesta keskusteltiin sosiaali- ja terveysministeriön kanssa jo vuonna 2012 ja tuolloin päätettiin, että Kelan eläkevastuun kateprosenttia tarkastellaan seuraavan kerran vuonna 2015 Kateprosentin muuttaminen edellyttää lainmuutosta 7

8 8 Kelan henkilöstön eläkevastuu ja lisäeläkkeiden osuus

9 Esitetyn toimintamallin perusteet Kelan kannalta tarkoituksenmukaista olisi jatkaa vuoden 1998 lainmuutoksessa toteutetun menettelytapaa eli kattaa lisäeläkkeistä aiheutuva vastuu täyteen määrään myös jatkossa Eläkevastuun kateprosenttia voitaisiin alentaa asteittain ja hallitusti lisäeläkevastuun pienenemisen myötä siten, että sen oletetaan poistuvan kokonaan vuoteen mennessä Asteittainen alentaminen olisi perusteltua toteuttaa 0,5 % vuosivauhdilla Vuonna 2037 kokonaiseläkevastuusta olisi näin laskien katettu 30 %, joka asetettaisiin kattamisen tavoiteprosentiksi siitä eteenpäin (esim. TyEL:n ja kuntapuolen rahastointitaso lähes 30 %) Kateprosentin laskeminen 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa pienentäisi kannatusmaksuja noin 10 milj. euroa vuodessa vuoteen 2037 saakka Vuoden 2037 jälkeen kannatusmaksut olisivat noin 6 prosenttiyksikköä suuremmat kuin ilman katteen muutoksia Kelan toimintamenot laskisivat ja vastaavasti nousisivat kannatusmaksun pienenemistä tai kasvua vastaavasti 9

10 Kelan eläkevastuun katteen kehitys