PORIN SEUDUN KUNTAJAKOSELVITYSRAPORTTI Raportin runko ja keskeiset nostot Ohjausryhmän kokous Luvia 6.6.2014 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, FCG Konsultointi Konsultti Anna Laiho, FCG Konsultointi 10.6.2014 Page 1
Selvittäkää ensin tosiasiat, sitten voitte vääristellä niitä mielenne mukaan (Mark Twain) 10.6.2014 Page 2
RAPORTIN RUNKO 10.6.2014 Page 3
1. Johdanto 2. Selvityksen tausta ja tavoite 2.1 Kuntarakennelain asettamat lähtökodat 2.2 Selvitystyön vaiheet 3. Selvitysalueen kuvaus 3.1 Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella 4. Elinvoimaisuus ja kilpailukyky 4.1 Ulkoinen elinvoima 4.1.1 Porin seudun kilpailukyky 4.1.2 Elinvoimapolitiikka ja elinkeinopalvelut 4.2 Sisäinen elinvoima 4.3 Yhteenveto ja johtopäätökset 5. Yhdyskuntarakenne 5.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 5.2 Asiointi ja liikkuminen 5.3 Asuminen ja asuntomarkkinat 5.4 Yhteenveto ja johtopäätökset 10.6.2014 Page 4
6. Palvelut 6.1 Palvelutarpeen muutos 6.2 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut 6.3 Kasvatus- ja koulutoimen palvelut 6.3.1 Varhaiskasvatus ja perusopetus 6.3.2 Toisen asteen koulutus 6.3.3 Vapaa sivistystyö 6.4 Vapaa-aikatoimen palvelut 6.5 Tekniset palvelut 6.5.1 Tekninen toimi 6.5.2 Mittaus ja kiinteistönmuodostus 6.5.3 Liikenneväylät 6.5.4 Rakennusvalvonta ja ympäristöpalvelut 6.6 Hallinto- ja tukipalvelut 6.6.1 Hallinto- ja henkilöstöpalvelut 6.6.2 Tieto- ja asiakirjahallintoprosessit 6.6.3 Muut tukipalvelut 6.7 Yhteenveto ja johtopäätökset 10.6.2014 Page 5
7. Talous 7.1 Kuntien talouden nykytila 7.2 Arvio talouden kehityksestä 7.3 Yhteenveto ja johtopäätökset 8. Henkilöstö 9. Demokratia ja johtaminen 9.1 Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen 9.2 Poliittinen ja strateginen johtaminen 9.3 Palveluorganisaatio ja konsernirakenteet 10. Johtopäätökset 10.6.2014 Page 6
KESKEISIÄ NOSTOJA RAPORTISTA 10.6.2014 Page 7
Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella Selvitysalueen kuntien kesken on paljon sekä organisatorista että sopimuksenvaraista yhteistyötä Yhteistyö on suurimmaksi osaksi hajautunut erilaisiin kuntien tehtäviin ja erilaisiin kuntakokoonpanoihin Yhteistyön moninaisuus ja erilaiset kuntakokoonpanot lisäävät hallinnollisia tehtäviä ja aiheuttavat kustannuksia (transaktiokustannuksia) 10.6.2014 Page 8
Ulkoinen elinvoima Alueen väestön määrä laskee ennusteen mukaan Porin kaupunkia lukuun ottamatta Pori on saanut 2000-luvulla muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja kehyskunnat muuttotappiota Porin seudun kokonaiskilpailukyky suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen keskitasoa seudun vahvuuksina teollisuusvaltaisuus ja työn tuottavuus Työpaikkojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla kaikissa seudun kunnissa Poria ja Ulvilaa lukuun ottamatta Porin seutu on hintatasoltaan ja asumiskustannuksiltaan Suomen kilpailukykyisimpiä seutuja 10.6.2014 Page 9
Sisäinen elinvoima Yli 100 %:n työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 Harjavallassa ja Porissa ja yli 80 %:n Siikaisissa, Kokemäellä ja Merikarvialla 25 %:n pendelöintiaste keskuskuntaan ylittyi vuonna 2011 Ulvilassa, Luvialla, Pomarkussa ja Nakkilassa Pori sai muiden suurten kaupunkiseutujen keskuskaupungeista poiketen muuttovoittoa kehyskunnista 10.6.2014 Page 10
Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Seudun kunnilla pitkät perinteet yhteisessä maankäytön suunnittelussa ja hyväksytty yhteinen rakennemalli Selvitysalueen yhdyskuntarakenteessa kehittämisvyöhykkeet ovat valtateiden 2 ja 8 varret sekä pienempänä valtatie 23 10.6.2014 Page 11
Asiointi ja liikkuminen Porista Harjavaltaan ulottuvalla vyöhykkeellä sijaitsee suurin osa seudun yrityksistä, mikä vaikuttaa työmatkoihin ja asiointiin Karhukuntien alueelle laadittiin keväällä 2013 Porin seudun joukkoliikennesuunnitelma. Seudullista ja maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ollaan päivittämässä ja samoin seudullinen liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistelussa 10.6.2014 Page 12
Asuminen ja asuntomarkkinat Seudulla on aiemmin tehty yhteinen asuntopoliittinen ohjelma vuosille 2012-2016, mutta toimenpiteiden toteutus kesken. Kuntien omistaman asuntokannan ylläpidossa tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä (korjausvelka ja peruskorjaukset) Seudun asuntokannan hallintamuodon suurimmat muutokset ovat olleet vuokra-asuntosektorilla, jossa vapaarahoitteisten asuntojen osuus on kasvanut. 10.6.2014 Page 13
Sosiaali- ja terveyspalvelut Selvitysalueen kuntien sote-palvelujen kustannukset ovat kasvussa. Kustannuspaineet perustuvat toisaalta yleiseen kustannustason nousuun, toisaalta palvelutarpeen kasvuun (kustannukset jäävät, järjestämisvalta menee) Soteyhteistyötä on järjestetty sekä yhteistoiminta-alueina että kuntien välisenä Palvelujen nykyinen järjestämismalli näyttäytyy pirstaleisena ja on myös haavoittuva nykyisellä kuntarakenteella 10.6.2014 Page 14
Varhaiskasvatus ja perusopetus Väestörakenteen mukainen palvelutarve laskee hieman varhaiskasvatuksessa ja kasvaa jonkin verran perusopetuksessa vuoteen 2029 mennessä Varhaiskasvatuksen lapsikohtaisissa kustannuksissa on kuntien välillä suuriakin eroja Kunnat eroavat toisistaan kouluverkkojen rakenteessa. Toisissa kunnissa on tiheä kouluverkko, toisissa keskitetty Kasvatus- ja oppimisympäristöt eivät kaikilta osin vastaa nykypäivän tarpeisiin ja haasteisiin Kiinteistöjen peruskorjaustarve on alueella merkittävä 10.6.2014 Page 15
Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö Selvitysalueen lukioverkko on kattava ja opiskelijamäärään nähden tiheä Tulevaisuudessa lukiokoulutuksen järjestäjätahoksi suunnitellaan yli 500 oppilaan organisaatiota Kansalaisopistoverkko on mahdollista tiivistää 10.6.2014 Page 16
Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikapalveluissa on mahdollisuuksia päällekkäisyyksien purkamiselle ja järjestämistapojen yhtenäistämiselle Kolmannen sektorin osuus vapaa-aikatoimen palveluissa on kirjastoa lukuun ottamatta merkittävä Vapaa-aikatoimen maksut, vuokrat ja avustukset ovat eri tasoisia eri kunnissa 10.6.2014 Page 17
Tekniset palvelut Porissa tekniset palvelut tuotetaan pitkälti omana tuotantona, muissa kunnissa käytetään pääosin ostopalveluja Rakennuskannassa on suuri investointitarve tulevina vuosina Teknisissä palveluissa on yli kuntarajojen toimivia organisaatioita esim. ympäristöterveydenhuollossa ja jätehuollossa Rakennusvalvonnan ja ympäristöpalveluiden keskeiset kehittämistarpeet liittyvät kuntien välisten toimintatapojen yhdenmukaistamiseen ja seudullisen yhteistyön tiivistämiseen Pienten kuntien lupa-, suunnittelu- ja valvontaviranhaltijat hoitavat yksinään laajoja toimintakokonaisuuksia, isommissa kunnissa on enemmän erikoistuneita henkilöitä 10.6.2014 Page 18
Hallinto- ja tukipalvelut Kuntien ICT-laitekanta ja tietoliikenneyhteydet ovat keskimäärin hyvällä tasolla Tietojärjestelmien ja sovellusten osalta haasteita tuovat moninaisuus ja keskinäisen yhteensopivuuden puute Tieto- ja asiakirjahallintoon liittyvät tehtävät hoidetaan useissa kunnissa osana viranhaltijan muuta varsinaista päätehtävää Päätearkistotilat eivät kaikilta osin täytä arkistolaitoksen arkistotilamääräyksiä Tukipalveluita tuotetaan kunnissa erilaisissa organisaatiomuodoissa ja osa myös ostopalveluina 10.6.2014 Page 19
HARJAVALTA KOKEMÄKI LAVIA LUVIA MERIKARVIA NAKKILA POMARKKU PORI SIIKAINEN ULVILA PORIN SEUTU Talous - Vuoden 2013 kriisikuntakriteerien täyttyminen selvitysalueen kunnissa Raja-arvo e2013 Vuosikate, /as < 0 162 67 56-31 772 169 780 495 420 441 422 Tulovero-% > 20,00 18,75 20,25 21,00 19,75 19,50 20,25 20,50 19,25 21,00 20,50 19,39 Lainamäärä, /as > 3830 1816 2204 2513 1922 614 1095 690 2828 1515 1167 2349 Kertynyt alijäämä, /as < 0 1184 92-2515 -280 1884 399 1136 682 703 737 636 Omavaraisuusaste, % < 50 % 57,9 % 35,8 % 15,7 % 39,2 % 82,0 % 59,0 % 70,7 % 59,5 % 68,0 % 66,1 % 58,7 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 48,5 % 45,8 % 46,8 % 46,7 % 17,3 % 30,5 % 20,0 % 50,5 % 32,5 % 30,1 % 46,1 % 10.6.2014 Page 20
Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen 2014-2025 Tulo vanhusten hoidon palvelujen piiriin myöhentyy 75 vuodesta vuonna 2012 77 vuoteen vuonna 2029, Tuottavuus ei muutu
Demokratia ja johtaminen Kuntalaisten äänestysaktiivisuus on laskenut ja kiinnostus päätöksentekoon vähentynyt Mahdollisessa uudessa kunnassa puolueiden valtasuhteet kunnallisvaaleissa saattaisivat muuttua Kuntien toiminnan ja tulevaisuuden strategiset painopisteet ovat samansuuntaiset 10.6.2014 Page 22
Johtopäätökset Porin seudun vapaaehtoisen kuntajakoselvitys on osoittanut, että seudun kunnat ovat entistä enemmän riippuvaisia toisistaan. Porin seutu on viime vuosina parantanut asemaansa suurten kaupunkiseutujen kilpailukyvyn ja vetovoiman kehityksessä. Myönteisen kehityksen varmistaminen edellyttää voimakkaampaa sitoutumista ja yhteistä panostusta seudun kilpailukyvyn ja vetovoiman edellytyksiin sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen. Vetovoiman osatekijä ovat erityisesti laadukkaat palvelut, joiden järjestäminen ja tuottaminen edellyttää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja tuottavuuden parantamista. Rahaa tulee ulkoa, kuluu sisällä, siksi on oltava tuloja ennen menoja. Seudun kunnissa on pakko tehdä rakenteellisia muutoksia, joko yksin tai yhdessä 10.6.2014 Page 23
Elinvoima on monisyinen ja erilainen erilaisissa toimintaympäristöissä Elinvoiman perusmittari miten vetovoimainen alue ja kunta on, jotta olisi ja tulisi asukkaita ja yrityksiä eli porinaa ei korinaa Aineellinen: väestö ja väestörakenne, elinkeinorakenne, työpaikat ja työllisyys, tulotaso, yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, koulutus ja osaaminen, kunnan palvelut ja palveluverkot, yksityiset palvelut ja kauppa jne. Henkinen: paikallisidentiteetti ja sosiaalinen pääoma, luottamus ja verkostojen toimivuus, kuntalaisten vireys ja tulevaisuusko, kulttuuri- ja liikunta, yritysten kehittämistoimet ja kasvuhakuisuus jne. Mystinen: uskomukset, tarinat, mytologiat, legendat, asenteet jne. 10.6.2014 Page 24
Palvelut, elinvoima ja demokratia alueella Pyhä kolminaisuus: alueellinen elinvoima, lähipalvelut ja lähidemokratia. Tarvitaan alueellista elinvoimaa, jotta olisi olemassa palveluja ja toimintaa, johon kuntalaiset voi vaikuttaa. Tarvitaan lähidemokratiaa, jotta kuntalaiset innostuisivat elinvoiman ylläpitämiseen sekä palvelujen kehittämiseen ja kutomiseen. Tarvitaan lähipalveluja, jotka voimaannuttavat elinvoimaa ja antavat konkretiaa vaikuttamiseen. 10.6.2014 Page 25
Porin seudun kuntauudistuksen selvitysvaiheen päätöskäsittely ja jatkotoimenpiteet kunnissa 10.6.2014 Page 26
Uuden kunnan valmistelun TTT TUNNE Vuorovaikutus ja luottamus TAITO Prosessointi ja projektihallinta TIETO Tietoperusta ja tiedonkäyttö 10.6.2014 Page 27
Se on selvitys, erilainen tuntemus 10.6.2014 Page 28
Ajankohta Työvaihe Jatkoaikataulu - luonnos 9-19.6.14 Selvitysraportin kuntakommentointi Karhusopimuksen käsittely kunnissa Toimija Työvaliokunta Kunnat 8-9/14 Sidosryhmäkuulemiset Työryhmät 27.8.14 Selvitystyön keskeiset tulokset ja kommentointi Karhusopimuksen esittely ja kommentointi Selvityksen jatkokäsittelyn linjaaminen 29.9.14 Kuntien näkemys selvityksestä ja Karhusopimuksesta Kuntien päätökset yhdistymissopimusvaiheeseen siirtymisestä Kuntien valtuustot Kuntien valtuustot 3.10-31.12.14 Yhdistymissopimuksen valmistelun käynnistäminen ja neuvotteluprosessista sopiminen 11-12/14 Kuntalaistilaisuudet Kunnat Kuntaedustajat Kunnanhallitus 5.1.15 Ehdotus sekä yhdistymissopimus ja selvitys kuultavaksi kuntalaisille 16.2.15 Kuntien valtuustojen päätökset esityksestä kuntarakennemuutokseksi 2017 Kunnanhallitus Valtuusto 10.6.2014 Page 29