EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä
EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen vientiteollisuudelle Ei uusia yksipuolisia kiristyksiä EU:n ilmastopolitiikkaan ennen vuotta 2015 Vuoden 2020 jälkeiselle ajalle sitova tavoite vain kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiselle edellyttäen, että kansainvälinen ilmastosopimus todella syntyy vuonna 2015 Energiatehokkuustavoite säilytettävä indikatiivisena Uusiutuvien energialähteiden edistämisvelvoite vuoden 2020 jälkeen muutettava indikatiiviseksi 2
Energiaverot ja uusiutuvan energian tuet Suomessa on kylmä ilmasto, pitkät etäisyydet, harva asutus ja vientiteollisuuden rungon muodostavat energiaintensiiviset teollisuudenalat: metalli-, metsä- ja kemianteollisuus Näistä syistä Suomen energiaverojen pitäisi olla lähellä EU:n sallimia minimitasoja eikä moninkertaisia, kuten nyt Energian verottaminen johtaa teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemiseen, kaikkien yritysten tuotantokustannusten nousuun sekä kotitalouksien asumiskustannusten kohoamiseen Hallituksen päätökset polttoaineiden verojen korottamisesta vievät väärään suuntaan samoin kuin esitetty voimalaitosvero (windfall-vero) Uusiutuvien energialähteiden velvoitepaketin mukaiset tuet on säilytettävä ennallaan vuoteen 2020 asti; näin luodaan edellytyksiä pitkäjänteisille energiainvestoinneille 3
Päästökaupasta aiheutuvien epäsuorien kustannusten kompensointi Päästöoikeuden hinta menee sähkömarkkinoilla moninkertaisena sähkön tukkuhintaan, koska hinta määräytyy hiilivoiman mukaan, jota päästöoikeuskustannukset eniten rasittavat Tästä aiheutuu hiilivuodon uhka sähköintensiivisten teollisuudenalojen kohdalla Päästökauppadirektiivissä on pykälä, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat myöntää tukea hiilivuotouhan alaisille teollisuudenaloille Tuki on välttämätön myös Suomessa energiaintensiivisille teollisuudenaloille, jotka toimivat avoimessa kansainvälisessä kilpailutilanteessa Esimerkiksi sinkin valmistuksessa sähkön osuus tuotantokustannuksista on yli 40 prosenttia ja ferrokromin valmistuksessa yli 30 prosenttia 4
EU tarvitsee oikeaa teollisuuspolitiikkaa, ei lisäkustannuksia EU on aiheuttanut omalle terästeollisuudelleen epäreiluja kustannuksia ja luonut investointeja estäviä rakenteita muihin tärkeisiin teräksentuotantoalueisiin verrattuna EU:n hiilidioksidipäästökauppajärjestelmä: CO 2 -päästöoikeuksien leikkaukset (monialainen korjauskerroin, päästöoikeuksien takapainottaminen jne.): päästöoikeuksien niukkuus ja sähkön hinnan nousu Ehdotetut sisäiset pitkän aikavälin (2030 ja 2050) päästövähennystavoitteet ja päästörajat Ankara rikki- ym. päästöjen sääntely Terästeollisuus on hiilivuotoala, mutta se saa vain osan (keskimäärin noin 62 %) sille alun perin luvatuista hiilidioksidipäästöoikeuksista Tällaiset toimenpiteet syövät komission uskottavuutta alan kilpailukyvyn ja työllisyyden edistäjänä Komission eri pääosastoilla on toistensa kanssa ristiriitaisia tavoitteita Lähde: Outokumpu Oyj 5
Lisääntyvä tuonti Kiinasta suurentaa eurooppalaisten hiilijalanjälkeä Merkittävimpien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen litteiden tuotteiden tuonti ja vienti (EU) Kiinan tuotanto aiheuttaa huomattavasti enemmän hiilidioksidipäästöjä koska energia tuotetaan hiilellä ja raaka-aineena käytetään nikkelipitoista raakarautaa, jota ei käytetä Euroopassa *) Lähde: EU:n tullitilastot, litteät tuotteet, Heinz H. Pariser Alloy Metals & Steel Market Research. Lähde: Outokumpu Oyj 6
Outokummun kokemuksia EU:n päästökauppajärjestelmästä 2005 2012 Merkittävimpiä päästökaupasta jo aiheutuneita kustannuksia: Epäsuorat sähkön kustannukset keskimäärin 45 milj. euroa joka vuosi Terästeollisuus ja sähkönkuluttajat maksavat sähköstään kalleimman tuotantotavan eli hiililauhdevoiman muuttuvat kustannukset päästöoikeuskustannuksilla lisättynä Hallinnolliset kulut 1 milj. euroa vuodessa Järjestelmään kuuluminen, sääntelytyö ja byrokratia Outokummun käyttökate vuonna 2012 oli -50 milj. euroa Päästökauppajärjestelmän epäsuorat kustannukset 85 % negatiivisen käyttökatteen määrästä Heikentynyt kilpailukyky markkinoilla: Ylimääräisiä kustannuksia ei voi siirtää globaaleihin tuotteiden hintoihin Vaikuttaa markkinaosuuteen Euroopassa ja maailmassa tuonti kolmansista maista kasvaa Lähde: Outokumpu Oyj 7
EU:n ilmastopolitiikka haittaa talouden toimintaa, vähentää työpaikkoja ja lisää globaaleja päästöjä EU:n terästeollisuus on todistetusti maailman puhtainta päästöillä mitattuna Outokummun tuotteilla on alan pienin hiilijalanjälki (ympäristötuoteselosteet, www.outokumpu.com) Kiinan ruostumattoman teräksen tuotanto aiheuttaa kolme kertaa enemmän CO 2 -päästöjä tuotettua tonnia kohti kuin Euroopassa (sähkö tuotettu pääasiassa hiilellä, nikkelin lähteenä nikkelipitoinen raakarauta, raaka-aineet sisältävät runsaasti hiiltä) EU:n ilmastopolitiikasta lisäkustannuksia Euroopan tuottajille Ilmastopolitiikka heikentää Euroopan terästeollisuuden toimintaedellytyksiä, on siirtänyt työpaikkoja Euroopan ulkopuolelle ja kasvattanut globaaleja CO 2 - päästöjä Hiilivuoto on tosiasia Ruostumattoman teräksen tuottajat sulkeneet tuotantolaitoksia Euroopassa samalla, kun tuotanto EU:n ulkopuolella on kasvanut voimakkaasti Lähde: Outokumpu Oyj 8