SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet

Transkriptio

1 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet

2 Maaliskuu 2014 Lisätiedot: Pia Björkbacka puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 1 SISÄLTÖ Johdanto SAK:n ilmasto ja energiapolitiikka vuoteen 2020 asti SAK:n ilmasto ja energiapolitiikka vuoden 2020 jälkeen Ilmastopolitiikan ja energiamarkkinoiden yhteys Päästökaupan toimivuuden parantaminen Uusiutuvan energian innovaatioita edistettävä Energiatehokkuutta lisättävä joustavasti Cleantechistä keskeinen osa Suomen vientiä... 12

4 2 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet JOHDANTO Maailmanlaajuista ilmasto- ja energiapolitiikkaa arvioidaan tällä hetkellä sekä Suomessa, Euroopan unionissa että YK:ssa. EU:ssa valmistellaan vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteita ja niitä tukevia käytännön ohjauskeinoja. YK:n Pariisin ilmastokonferenssissa vuoden 2015 lopulla tavoitellaan yhtä globaalia ja sitovaa sopimusta. Komissio esitti tammikuussa 2014 tiedonannon ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista. Suomen kantaa asiaan muodostetaan parhaillaan. Hallitus antoi eduskunnalle selonteon Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta jo viime vuonna. Eduskunnan parlamentaarinen työryhmä puolestaan valmistelee Suomen matalahiili tiekarttaa. Myös SAK reagoi muuttuneeseen ilmasto- ja energiapoliittiseen kenttään. Tässä muistiossa käydään tiiviisti läpi SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset kannat vuoteen 2020 asti sekä yksityiskohtaisemmin vuosille SAK:n ilmasto- ja energiapolitiikan peruslähtökohta on, että päästövähennystavoitteet johdetaan tavoitteesta rajoittaa maapallon ilmaston lämpeneminen enintään kahteen asteeseen. Nyt SAK esittää vuoteen 2020 asti ulottuvista linjauksistaan poiketen, että siitä eteenpäin ilmastopolitiikassa tulisi olla vain yksi tavoite: päästöjen vähentäminen. Pääasialliseksi vähentämiskeinoksi SAK kannattaa toimivaa ja kattavaa päästökauppaa. 1 SAK:N ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKA VUOTEEN 2020 ASTI SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset kannat pohjautuvat vuosiin 2008 ja 2009, jolloin myös EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan strategiat uudistettiin. Silloin valmistauduttiin YK:n ilmastokonferenssiin 2009 Kööpenhaminassa. SAK:ssa tehtiin kysely keinoista, joilla päästövähennykset pitäisi jäsenliittojen mielestä toteuttaa sekä laadittiin ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro. SAK päätti tukea EU:n ja Suomen hallituksen ilmastopolitiikkaa. Linjausten lähtökohdaksi hyväksyttiin, että päästövähennystavoitteiden täytyy olla linjassa maapallon enintään kahden asteen lämpenemistavoitteen kanssa. SAK linjasi, että YK:n ilmastoneuvotteluissa on tavoiteltava nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvointia. On pyrittävä oikeudenmukaiseen, kattavaan ja sitovaan kansainväliseen ilmastosopimukseen, jossa ovat mukana kaikki teollistuneet maat ja vähintään keskeiset kehittyvät maat. Järjestön kannoissa painotettiin päästökauppaa, uusiutuvan energian ja kaiken puhtaan energian edistämistä sekä asetettiin tavoitteita energiatehokkuudelle. Päätettiin, että EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonepäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ei ole syytä korottaa 30 prosenttiin, jos muut maat eivät ole

5 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 3 valmiit vähentämään sitovasti omia päästöjään. Tavoitteiden tiukentamisen vain EU:ssa nähdään siirtävän teollisuustuotantoa entistä varmemmin pois Euroopasta. Todettiin myös, että ilmastopolitiikan vaikutukset tulonjakoon ja työllisyyteen on selvitettävä tarkemmin. Energian hinnan kallistuminen vaikuttaa suhteellisesti eniten pienituloisiin kotitalouksiin. On huolehdittava, että energian hinta pysyy kohtuullisena tai sen nousu kompensoidaan pienituloisille. SAK:n kannat pähkinänkuoressa Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään päästökaupalla, energiatehokkuudella ja lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Energiatehokkuus on merkittävä keino vähentää päästöjä. Tavoitteena on parempi elintaso vähemmillä päästöillä 1. Suomen energiatehokkaan teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava ja hiilivuoto ehkäistävä. Tulonjaon oikeudenmukaisuus ja ostovoimakehitys on huomioitava ilmastopolitiikassa paremmin. Tarvitaan laaja ja kattava kansainvälinen ilmastosopimus, johon myös kehittyvät maat sitoutuvat. 2 SAK:N ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKA VUODEN 2020 JÄLKEEN EU:n ilmastopolitiikan ongelma on viime vuosina ollut se, että ilmastopolitiikalla on tavoiteltu myös joidenkin jäsenmaiden teollisuuspoliittisia intressejä sen sijaan, että olisi keskitytty ilmastonsuojeluun ja tehokkaiden keinojen käyttöön. Kustannustehokkaan ilmastopolitiikan tärkeyttä on korostanut Euroopan talouskriisi. Velkaiset julkistaloudet eivät kykene suoriutumaan velvoitteistaan ilman talouskasvua. SAK haluaa EU:lta selkeää ja kustannustehokasta energia- ja ilmastopolitiikkaa, joka johtaa kasvihuonekaasupäästöjen riittävään vähenemiseen maailmanlaajuisesti heikentämättä suhteettomasti EU:n kilpailukykyä tai kansalaisten elintasoa. Euroopan komission tammikuussa 2014 tekemä ehdotus vuoteen 2030 asti ulottuviksi tavoitteiksi on oikeansuuntainen. Se toisi ilmasto- ja energiapolitiikkaan toivottua selkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja kustannustehokkuutta. Komission esittämillä ilmastopoliittisilla linjauksilla voidaan hakea parempaa tasapainoa päästöjen vä- 1 Tästä käytetään myös käsitettä irtikytkentä, jolla tarkoitetaan sitä, ettei talouden kasvun tulisi jatkossa tarkoittaa myös päästöjen kasvua.

6 4 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet hentämisen sekä EU:n kilpailukyvyn, varman energiajärjestelmän ja kohtuuhintaisen energian välille. Komission tiedonannossa esitetty tavoite vähentää kasvihuonekaasuja yli 40 prosenttia kannustaa niin jäsenvaltioita kuin niissä toimivia laitoksia ja yrityksiä kehittämään sellaisia toimia, joilla vähennetään aidosti päästöjä ja lisätään vähäpäästöisiä investointeja. On perusteltua, että komissio esittää tärkeimmäksi ohjauskeinoksi päästökauppaa, koska se on kustannustehokas tapa saavuttaa tuloksia. Päästökauppa on olemassa olevista keinoista todennäköisimmin myös se, josta voitaisiin saavuttaa yhteisymmärrys neuvoteltaessa YK:n ilmastosopimuksesta Pariisissa vuonna Viime kädessä ilmastopolitiikassa on oleellista tavoitteiden johdonmukaisuus ja se, että päätavoite pysyy kirkkaana. EU:ssa on asetettu vuoteen 2050 mennessä prosentin vähennystavoite. Kataisen hallituksen ohjelmassa halutaan vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia. Päästökauppa ei yksin riitä tavoitteeseen pääsemiseksi, koska päästökauppaan kuuluvat laitokset tuottavat koko EU:ssa 45 prosenttia ja Suomessa noin puolet kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Lähde: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen enintään kahteen asteeseen on mahdollista vain maailmanlaajuisin toimin, joihin osallistuvat EU:n lisäksi Yhdysvallat ja kehittyvät taloudet varsinkin Kiina. Kioton ilmastosopimuksen toiselle velvoitekaudelle osallistuvat maat kattavat vain 15 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. EU:n osuus niistä on 12 prosenttia. Suurimmat fossiilisten päästöjen

7 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 5 aiheuttajat maailmassa olivat viime vuonna Kiina (27 %), Yhdysvallat (14 %), EU (10 %) ja Intia (6 %) 2. EU:n päästövähennystavoite kiristynee vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä mahdollisen globaalin sopimuksen osana. EU:n ei pidä sitoutua yksipuolisesti sovitun päästövähennystavoitteen kiristämiseen valmistautuessaan YK:n ilmastoneuvotteluihin Pariisissa vuonna 2015, vaikka niin tehtiinkin vuoden 2020 tavoitteiden osalta. Jos EU:n tavoitteita kiristetään, ehtona täytyy olla, että myös muiden osapuolten tavoitteet tiukkenevat. Jos kansainvälistä sopimusta ei synny, EU:n päästövähennystavoitteen kiristämistä 40 prosenttiin on harkittava uudelleen. Silloin ilmastopolitiikassa on mahdollisesti edettävä kahdenvälisin päästövähennys- ja teknologiasopimuksin. Päästökauppa ja tiukempi tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:ssa nostavat hyvin todennäköisesti päästöyksiköiden ja sitä kautta myös sähkön hintaa. Useissa EU-maissa on käytössä tai suunnitteilla hyvitysmekanismeja aloille, joita uhkaa hiilivuoto eli investointien siirtyminen ilmastotoimien osalta vähemmän säännellyn politiikan maihin. Myös Suomen on tarjottava energiaintensiiviselle teollisuudelleen kilpailukykyinen toimintaympäristö. SAK:n kannat pähkinänkuoressa EU:n ilmastopolitiikassa on asetettava päätavoitteeksi 40 prosentin kasvi- ja pääkeinoksi huonekaasupäästöjen vähentäminen päästökauppa. Päästökauppasektorin ulkopuolella (esimerkiksi liikenne, rakentaminen ja maatalous) on käytettävä muita ohjauskeinoja. 2 Global Carbon Project julkaisu. Raportin mukaan päästöt fossiilisten polttoaineiden käytöstä nousevat vuonna 2013 yhteensä ennätykselliseen 36 miljardiin tonniin.

8 6 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet YK:n ilmastoneuvotteluiden tavoitteena pitää on kunnianhimoinen ja vähintään kaikkia G20-maita sitova maailmanlaajuinen ilmastosopimus Pariisissa vuonna Jos kansainvälistä sopimusta ei synny, EU:n päästövähennystavoitteen kiristäminen 40 prosenttiin on harkittava uudelleen. Ilmastopolitiikassa on mahdollisesti edettävä kahdenvälisin päästövähennys- ja teknologiasopimuksin. 3 ILMASTOPOLITIIKAN JA ENERGIAMARKKINOIDEN YHTEYS Ilmastopolitiikalla on huomattava vaikutus energiamarkkinoiden ja varsinkin sähkömarkkinoiden kehitykseen. Ilmasto- ja energiapolitikkaa on vaikea ohjata EU:ssa, koska ilmastopolitiikka tavoitteineen on yhteisön toimialuetta ja energia- politiikan käytännön ratkaisut taas jäsenmaiden toimivallan piirissä. SAK:n mielestä energiapoliittisten ratkaisujen päätösvallan tulee olla jäsenmaiden vastuulla myös jatkossa. Ongelmia on viime vuosina aiheuttanut EU:ssa hyväksytty sitova tavoite uusiutuvan energian osuudesta ja siihen pyrkiminen kansallisella tukipolitiikalla. Pääsääntöisesti uusiutuvan energian tuet on toteutettu niin, että laskun maksavat vii- me kädessä kotitalousasiakkaat. Teollisuus on pääsääntöisesti vapautettu tukimaksujen maksamisesta. Tosin Saksassa on pyritty vuoden 2013 liittopäivävaalien jälkeen siirtämään osa kustannuksista yritysten maksettaviksi 3. EU:n jäsenmaiden tukipolitiikka on ollut tuensaajien näkökulmasta tuloksellista: uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut merkittävästi. Kolikon kääntöpuoli on se, että tuotanto ei ole lisääntynyt kustannustehokkaasti. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimaa on takuuhinnan vallitessa rakennettu tuotantoon huonosti sopiville paikoille. Kotitaloudet maksavat kasvaneen tukipotin sähkölaskussaan ylimääräisinä uusiutuvan energian maksuina. Sähkön tarjontaan uusiutuvan energian tuntuva ja nopea lisääminen on tuonut vaihtelua. Uusiutuvan energian tuotanto on kuitenkin epävarmempaa kuin fossiilisen energian tuotanto. Rinnalla tarvitaan säätövoimaa, jolla turvataan sähkön saanti tuotannon vaihdellessa. Euroopan haaste on turvata sen riittävä saatavuus, kun uusiutuvaa energiaa lisätään. Sähköä kun olisi oltava aina tarjolla kysyntää vastaava määrä, ellei sitä haluta ryhtyä säännöstelemään. Päästöoikeuden halpaan hintaan on vaikuttanut uusiutuvan energian tukipolitiikka yhdessä taloustaantuman ja käyttämättä jääneiden päästöoikeuksien suuren määrän kanssa. Päästöoikeuden eli sähkön markkinahinta on useissa maissa niin 3 Saksan teollisuuspolitiikan strategia on silti muuttumaton: muun muassa autoteollisuuden keskeiset osat pidetään Saksassa kaikin mahdollisin keinoin.

9 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 7 alhainen, että markkinaehtoisesti toimivien sijoittajien ei kannata investoida uuteen perusvoimatuotantoon. Tämä on johtanut esimerkiksi Iso-Britanniassa nurinkuriseen tilanteeseen, jossa uudelle ydinvoimallekin on taattava takuuhinta investoinnin toteutumiseksi. Toisaalta myös hiilivoimaan investoidaan, sillä sitä tarvitaan perus- ja säätövoimaksi, kun ydinvoima ei monessa maassa tule poliittisten syiden vuoksi kyseeseen. Hiilivoima on kannattavaa, koska hiilen raaka-ainekustannus on pieni. Eurooppalainen kehitys puoltaa seuraavia johtopäätöksiä Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on perusteltua tukeutua mahdolli- ratkaisujen simman markkinaehtoisiin keinoihin, joilla voidaan varmistaa kustannustehokkuus. Energia- ja sähkömarkkinoiden tulisi toimia niin, että tuottajat voivat investoida perusvoimakapasiteettiin ilman valtion tai kuluttajien tukia. Perusvoimaratkaisuissa EU:n ei pitäisi sulkea pois mitään puhtaita energiantuotantomuotoja. Säätövoimaa (käytännössä vesivoimaa) on lisättävä ekologisesti kestävästi. 4 PÄÄSTÖKAUPAN TOIMIVUUDEN PARANTAMINEN Hiilidioksidipäästöjä syntyy Euroopan unionissa niin päästökauppasektorilla kuin muuallakin. Päästökauppasektoriin kuuluvat voimalaitokset ja suuret lämpökeskukset sekä pääosa teollisuudesta. Päästökaupan ulkopuolella on liikenne, lukuun ottamatta sähköllä kulkevaa liikennettä. Ulkopuolella ovat lisäksi maatalouden päästöt ja talokohtainen lämmitys. Kaukolämpö taas on päästökaupan piirissä, samoin kuin sähkölämmitys. Päästökaupassa yritys ostaa hiilidioksidipäästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Päästökauppajärjestelmään kuuluvat yritykset palauttavat vuosittain viranomaiselle todellisia päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Päästöt saadaan vastaamaan käytettävissä olevia päästöoikeuksia joko vähentämällä omia päästöjä tai ostamalla lisää oikeuksia. Päästöoikeudella luodaan markkinahinta puhtaalle ilmalle. Jos päästöt eivät maksaisi mitään, päästöjä syntyisi ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta liikaa. Päästökauppajärjestelmä ohjaa päästövähennykset sinne, missä vähennykset saadaan aikaan halvimmin eli tehokkaimmin. Päästöoikeuden hinta toimii myös taloudessa automaattisena vakauttajana siten, että korkeasuhdanteessa hinta nousee ja matalasuhdanteessa se on alhaisempi. Laajin käytössä oleva kasvihuonekaasupäästöjen päästökauppajärjestelmä on EU:ssa. Siinä päästöille asetetaan kiintiö. Päästökauppajärjestelmiä valmistellaan EU:n lisäksi muun muassa Japanissa, Australiassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

10 8 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet Vuoden 2020 jälkeen ilmasto- ja energiapolitiikan tavoite on korjata päästökaup- energiatehokkaisiin ja hiili- paa niin, että se ohjaa voimakkaammin investoimaan vapaisiin energiamuotoihin. Näin päästökaupan käyttäminen ilmasto- ja energiapolitiikan pääasiallisena välineenä olisi mahdollista. Komission esittämä tavoite vähentää päästöjä 40 prosenttia ja päästökauppamekanismin päivitys eivät kuitenkaan ratkaise automaattisesti päästökaupan halvan hinnan ongelmaa. Vaikutukset päästöoikeuksien hintaan riippuvat siitä, paljonko EU:n jäljelle jäävistä päästöistä (3 345 miljoonaa tonnia) kohdistetaan päästökat- EU:ssa jaetaan ilmaisia päästöoikeuksia hiilivuotosektoreilla oleville laitoksille eli energiaintensiiviselle teollisuudelle, joka olisi muuten mahdollisesti siirtymässä vähemmän säänneltyyn toimintaympäristöön Euroopan ulkopuolelle. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 450 suomalaiselle laitokselle ilmaisia päästöoikeuksia vuosille Laitosten yhteenlaskettu ilmaisjaon määrä on lähes 20 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä vuodessa. Siitä kaukolämpötuotannon päästöoikeuksien määrä on kuusi miljoonaa tonnia, rauta- ja terästeollisuuden melkein viisi miljoonaa tonnia ja massa- ja paperiteollisuuden noin neljä miljoonaa tonnia vuodessa. EU:n nykyiset ilmasto- ja energiatavoitteet ovat osittain ristiriitaisia ja johtaneet tehottomaan politiikkaan. Ongelma on muun muassa se, että päästöoikeuden hinnan ollessa alhaalla päästöjä leikataan kalliisti uusiutuvan energian tukien avulla. Tuet rahoitetaan yleensä joko valtioiden budjeteista tai kuluttajien sähkölaskun lisänä. Päästöoikeuden alhainen hinta ei myöskään ohjaa suunnitellulla tavalla vähähiiliseen tuotantoon eikä energiatehokkaisiin investointeihin. Halpaan hintaan ovat vaikuttaneet esimerkiksi taloustaantuma, tuettu uusiutuva energia ja aiemmin jaetut päästöoikeudet. Hinta on jäämässä hyvin alhaiseksi ainakin vuoteen 2020 asti. Lähde: Suomen ilmastopaneeli, Raportti 6/2013

11 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 9 tona päästökauppasektoriin. Eli kuinka paljon päästökauppasektorin sallitaan päästävän? Komission mukaan päästöoikeuksien jakamista vähennetään vuosittain 2,2 prosenttia, eli oikeuksia jaetaan vuonna 2030 hieman yli 1,3 miljardin tonnin edestä. Se vastaa noin 40 prosenttia päästöistä. Oleellinen kysymys kuuluu, onko se riittävästi vai liian vähän. Useat tutkijat arvioivat sen olevan liikaa. Tällöin päästöyksi- kön hinta ei nousisi ohjaavalle tasolle 4. Myös toisensuuntaisia näkemyksiä on. Päästökauppasektorille kohdistettavien päästöoikeuksien määrä ratkaisee, kuinka suureksi päästöoikeuksien ja hiilen hinta nousee. Nämä, samoin kuin päästökauppamarkkinan vakautta edistävät päätökset jäivät ratkaisuehdotusta vaille komissi- on ilmasto- ja energiapolitiikka tiedonannossa. EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen kiristäminen ja päästökaupan vahvistuminen nostavat hyvin todennäköisesti päästöyksiköiden ja sähkön hintaa. Useissa EU-maissa on käytössä tai suunnitteilla hyvitysmekanismeja teollisuudelle. Suomen hallitus on sitoutunut siihen, ettei teollisuuden kustannuksia nosteta. Tämän vuoksi päästökaupasta johtuvaa sähkön hinnan nousua on varauduttava hyvittämään, kunnes vääristymiä korjaava globaali ratkaisu on saavutettu. SAK:n kannat päästökaupasta Päästökauppamekanismin on oltava sekä kustannustehokas että uskottava keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Komission olisi tehtävä päästökauppasektorista selkeä markkina-analyysi ja kuultava tässä yhteydessä keskeisiä sidosryhmiä, myös ay-liikettä. Päästökauppaa tulisi kehittää siten, että päästöoikeuden hinta olisi jatkossa vakaampi. Energiaintensiiviselle teollisuudelle on taattava tasavertainen kilpailuase- ma EU:n sallimin keinoin 5, jotta hiilivuodon uhka torjutaan. 4 Yleinen, myös komission jakama käsitys on, että kuluvalla kauppakaudella päästöoikeuksia jää käyttämättä yli miljoonan tonnin edestä ja ne siirtyvät kaudelle Vuonna 2030 päästöoikeuksien suuri ylijäämä on kyllä kutistunut, mutta riskinä on, että ylijäämää on edelleen liki 200 miljoonan tonnin edestä. Paine päästöoikeuksien hinnan nousuun jää pieneksi, koska tarjonta ylittää kysynnän vielä vuonna Kyseeseen tulevat mm. energiaveroleikkuri ja päästövähennystavoitteen ja päästökaupasta johtuvan sähkön hinnan nousun kompensointi.

12 10 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 5 UUSIUTUVAN ENERGIAN INNOVAATIOITA EDISTETTÄVÄ Uusiutuvan energian edistämisen on aina vähennettävä hiilen käyttöä. Esimerkiksi Manner-Euroopan uusiutuvan energian tuet ovat luoneet monissa maissa tilanteen, jossa sähkö on kuluttajille tukimaksujen vuoksi ennätyskallista, ja samaan aikaan tuottajien saama hinta on poikkeuksellisen alhainen. Koska alhaiset tuottajahinnat eivät mahdollista investoimista puhtaaseen perusvoimakapasiteettiin, Euroopassa on jälleen alettu investoida hiilivoimaan. Kehitystä on edesauttanut myös hiilen alhainen maailmanmarkkinahinta. Se taas johtuu muun muassa liuskekaasun voimakkaasti lisääntyneestä käytöstä Yhdysvalloissa. Uusiutuvan energian loppukulutustavoite on Suomessa EU:n vuoden 2020 jakotavan mukaisesti peräti 38 prosenttia. Suomi on saavuttamassa tavoitteen, mikä kertoo onnistuneesta politiikasta. Meillä on tuettu uusiutuvaa energiaa järkevästi. Toimijat saavat määräaikaista tukea sellaiseen uusiutuvan energian toimintaan, joka ei varhaisen kehitysvaiheen ja/tai kalleutensa vuoksi olisi muuten päässyt markkinoille. Tätä linjaa on hyvä jatkaa, kunhan varmistetaan, ettei muissa EUmaissa käytetä valtion tukia tai veropolitiikkaa toimintaan, joka vääristää yritysten välistä kilpailua maiden välillä ja ylläpitää muun muassa hiilen käyttöä energiantuotannossa. Päästökaupan ulkopuolella tarvitaan EU-tasolla jatkossakin koordinoituja velvoitteita, koska esimerkiksi moni suomalaisyritys on tehnyt isoja investointeja liikenteen biopolttoaineisiin. Jotta investoinneista saadaan kannattavia, se edellyttää hyvin todennäköisesti vuoden 2020 jälkeen esimerkiksi sitovaa tavoitteitta edistyksellisten polttoaineiden käytöstä. Suomessa on Euroopan suurimmat biomassavarannot. On luonnollista, että pääosa uusiutuvasta energiastamme tulee olemaan puupohjaista bioenergiaa, josta suurimman osan tuottaa metsäteollisuus. Kotimaisen uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamista saattaa vaikeuttaa komissiossa valmisteilla oleva kestävän metsän biomassakriteerejä koskeva asetusluonnos. Onkin huolehdittava tarkoin kotimaisen metsäteollisuuden edellytyksistä toimia nyt ja tulevaisuudessa. SAK:n kannat uusiutuvasta energiasta Vuoden 2020 jälkeen uusiutuvien energiamuotojen tuissa on EU:ssa pyrittävä kustannustehokkuuteen ja tukien asteittaiseen harmonisointiin. Pääpaino on asetettava tuotantotukien sijasta uusiutuvan energian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Toimiva päästökauppa kannustaisi myös uusiutuvan energian tuottamiseen. Suomen pääasiassa markkinavetoinen uusiutuvan energian tukipolitiikka on toimivaa, ja sitä on perusteltua jatkaa.

13 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 11 Edistyksellisten polttoaineiden käyttöä EU-tasolla on syytä edistää vuoden 2020 jälkeen. Metsää on käytettävä hyväksi kestävästi, niin ettei siitä tule turhaa hallinnollista taakkaa bioenergiaa käyttäville laitoksille tai kestävästi kasvatetun metsän tuotteiden myyjille. 6 ENERGIATEHOKKUUTTA LISÄTTÄVÄ JOUSTAVASTI Suomen energia- ja ilmastostrategiassa todetaan, että 37 terawattitunnin (TWh) energiasäästötavoitteen osalta loppukulutuksesta laskettuna viiden TWh:n sähköenergian tavoite saavutetaan Suomessa etupäässä hidastuneen talouskasvun ja rakennemuutoksen seurauksena. Lämpöenergian ja liikennepolttoaineiden osalta tavoitteeseen ei ehkä päästä. Silloin vuoden 2020 loppukulutustavoitetta 310 TWh ei saavutettaisi. Sähköverkkojen kehittäminen ja älykkäiden sähköverkkojen käyttöönotto tarjoavat mahdollisuuksia lisätä energian käytön tehokkuutta ja tasoittaa sähkön kysyntäpiikkejä. Sähkön kuluttajahinnoittelun joustavuutta on tutkittava avoimin mielin, kun verkkojen tekninen infrastruktuuri paranee ja mahdollistaa reaaliaikaisemman hinnoittelun. Energiayhtiöiden velvoiteohjelmasta ei ole löytynyt vakuuttavia kokemuksia maista, joissa vastaavanlaisia järjestelmiä on käytössä. Velvoiteohjelma tuskin voi toimia johdonmukaisena osana energiapolitiikkaa. Hyvänä esimerkkinä energiatehokkuuden lisäämisestä SAK pitää vapaaehtoisia toimialakohtaisia energiatehokkuussopimuksia. Niiden hyödyntämistä on syytä jatkaa ja pyrkiä parantamaan energiatehokkuutta pääasiassa ei-sitovin toimin. Energiatehokkuussopimuksia on kyettävä lisäämään erityisesti maataloudessa ja liikenteessä. Päästökappasektorin ulkopuolisille toimijoille voisi harkita myös sitovia energiatehokkuustoimia. Lisäksi Suomeen pitäisi laatia pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta energiatehokkuusdirektiivin määräajan puitteissa. SAK:n kannat energiatehokkuudesta Energiatehokkuus on tärkeä osa ilmastoratkaisua. Tavoitteena on oltava parempi elintaso vähemmillä päästöillä. Vapaaehtoisten toimialakohtaisten energiatehokkuussopimusten käytäntöä on jatkettava. Päästökappasektorin ulkopuolelle voisi harkita myös sitovia energiatehokkuustoimia. Suomeen tarvitaan pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.

14 12 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 7 CLEANTECHISTÄ KESKEINEN OSA SUOMEN VIENTIÄ Sekä Suomen että EU:n ilmasto- ja energiastrategioissa on syytä huomioida, että kaikki mahdolliset energian tuotantoon ja käyttöön liittyvät keinot on otettava käyttöön, jotta enintään kahden asteen lämpenemistavoitteessa pysytään. On tärkeää toimia maailmanlaajuisesti, vaikka Suomi näyttääkin saavuttavan vuoden 2020 päästövähennystavoitteet nykyisin toimin. Talouden laaja integraatio merkitsee sitä, että ympäristönäkökulma ja tarve rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä tulee saavuttamaan kaikki keskeiset talousalueet. Esimerkiksi maailman suurin kasvihuonekaasujen päästäjä Kiina on lähivuosina investoimassa merkittävästi puhtaaseen teknologiaan. Tämä tarjoaa mahdollisuuden uusille, innovatiivisille kasvuyrityksille, jotka voivat onnistuessaan työllistää enemmän ihmisiä myös kotimarkkinoillaan Suomessa. Ilmastopolitiikkaan liittyvät mahdollisuudet ja hyötyvaikutukset on osattava hyödyntää Suomessa paremmin. Kun suunnitellaan energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta vuoden 2020 jälkeen, olisi kartoitettava myös vientimahdollisuudet. On pyrittävä siihen, että Suomessa toimivat energia- ja cleantech-yritykset tuottavat globaaleja markkinoita kiinnostavia tuotteita ja niitä markkinoidaan yhteisesti muun muassa Team Finland -verkostossa. Suomessa toimivan vientiteollisuuden kestävää uudistumista ja erityisesti cleantech-toimijoita on tuettava riittävästi yritysten tutkimus- ja kehitystuin.

15 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin