Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Samankaltaiset tiedostot
Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

arvioinnin kohde

hyvä osaaminen

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

arvioinnin kohde

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka

KEMIA VUOSILUOKAT 7-9

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7-9

Tavoitteet ja sisällöt, 7. luokka

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka

FYSIIKKA_ opetussuunnitelma-7_9_maol

FYSIIKKA (7 9lk)

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

Ympäristöopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Oulun kielten opetussuunnitelma. Kielten opettajien tapaaminen 3.3. Pauliina Kanervo ja Eija Ruohomäki

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Maantieteellinen tieto ja ymmärrys 7 Maapallon karttakuvan 8. keskeisen paikannimistön tunteminen 7 Luonnonmaantiete ellisten ilmiöiden 8

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)

Aikuisten perusopetus

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Historia vuosiluokat 5-8

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

AINEKOHTAINEN OPS / biologia

FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

Kansalaisen taidot 2 (OPH 2011) Opettajan peruskysymykset

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

FYSIIKKA JA KEMIA. Fysiikan ja kemian tehtävät

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

3.lk 4.lk 5.lk 6.lk (valtakunnalliset kriteerit) Oppilas ymmärtää kierrätyksen merkityksen ympäristölle ja osaa lajitella jätteitä.

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Terveystieto vuosiluokat 7-9

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

KOTITALOUS. Oppiaineen tehtävä

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Horisontti

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 7-9 VUOSILUOKAT

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

TERVEYSTIETO. Oppiaineen tehtävä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi : Satu Jehkonen ja Katri Tenetz

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

Toinen kotimainen kieli

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä

Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurilähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

MUSIIKKI. Oppiaineen tehtävä

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria.

Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Transkriptio:

1 KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään kemian ja sen sovellusten merkitystä jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opetus tukee oppilaan valmiuksia tehdä valintoja sekä käyttää tietoja ja taitoja elämän eri tilanteissa. Opetus välittää kuvaa kemian merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa: kemia on yksi keskeisistä luonnontieteistä, jonka osaamista tarvitaan ongelmien ymmärtämisessä, ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Opetus ohjaa oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan käsitteiden rakentumista sekä ilmiöiden ymmärtämistä. Vuosiluokilla 7-9 opiskelun pääpaino on makroskooppisella tasolla, mutta oppilaan abstraktin ajattelun kehittyessä yhteyttä mikroskooppiseen ja symboliseen tason selityksiin vahvistetaan. Oppilaan aikaisemmista kokemuksista ja havainnoista edetään ilmiöiden kuvaamiseen ja selittämiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin eri tilanteissa. Kemian opetuksen lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havainnointi ja tutkiminen. Kokeellisuudella on oleellinen merkitys käsitteiden sisäistämisessä, tutkimisen taitojen oppimisessa ja luonnontieteiden luonteen hahmottamisessa. Kokeellisuuden avulla kehitetään luovan ja kriittisen ajattelun taitoja, työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostetaan oppilasta kemian opiskeluun. Opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta hahmottamaan kemian osaamisen merkitystä myös jatkoopintojen ja työelämän kannalta. Sukupuolten välistä koulutuksellista tasa-arvoa vahvistetaan tarjoamalla oppilaille mahdollisuuksia soveltaa kemiaa erilaisissa konteksteissa sekä tutustua monipuolisesti ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista. Kemian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Opetuksen tavoitteena on Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata oppilasta arvioimaan kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa sekä oman tulevaisuutensa, erityisesti ammatinvalinnan ja jatko-opintojen kannalta T3 ohjata oppilasta ymmärtämään, että kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan kemian osaamista sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta T4 ohjata oppilasta asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen ja työskentelemään pitkäjänteisesti sekä kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan Laajaalainen osaaminen L6, L7 L3, L7 L1, L6

2 Tutkimisen taidot T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään johdonmukaisesti ja turvallisesti T7 ohjata oppilaita käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan tutkimusprosessia ja -tuloksia T8 ohjata oppilasta hahmottamaan teknologisten sovellusten ja kemian teknologian merkitystä sekä osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea havainnollistavien simulaatioiden avulla oppilaan oppimista Kemian tiedot ja niiden käyttäminen T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä. T11 ohjata oppilasta käyttämään malleja aineen rakenteen ja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoihin erityisesti sisältöalueilla S5 ja S6 T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian käyttämiseen elinkeinoelämässä, tiedeyhteisöissä tai muissa luokkahuoneen ulkopuolisissa ympäristöissä Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9 S1, S4 S5, S6 L1, L7 L2, L5 L2, L5 L2, L3, L5 L5 L1 L1 L2, L4 L6 Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueet ovat keskenään päällekkäisiä. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. S1 Luonnontieteellinen tutkimus: Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot luovat pohjan kokeelliselle työskentelylle. Ohjeistettujen ja avoimien tutkimusten aihepiirejä valitaan eri sisältöalueista sekä oppilaiden ja opettajan yhteistyönä. Eri tutkimuksissa painotetaan tutkimusprosessin eri vaiheita tarkoituksenmukaisesti (mm. ongelman tai ilmiön pohtiminen, suunnittelu, koejärjestelyn toteuttaminen, havainnointi, arviointi, esittäminen). Harjoitellaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tutkimusten eri vaiheissa.

3 S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä: Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö. Perehdytään ympäristön tilaan sekä kodin kemikaaleihin. S3 Kemia yhteiskunnassa: Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja teknologian näkökulmista. Pääpaino on kestävässä luonnonvarojen käytössä, ja tuotteiden elinkaariajattelu on yhtenä tarkastelutapana. Pohditaan kemian osaamisen merkitystä jatko-opinnoissa ja eri ammateissa. S4 Kemia maailmankuvan rakentajana: Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulee esiin kemian luonne tieteenä, aineen ja energian säilymisen periaatteet sekä luonnon mittasuhteet. Sisältöihin kuuluu myös joidenkin ajankohtaisten ilmiöiden tai uutisten käsittely sekä tutustuminen joihinkin nykypäivän kemian tutkimuksiin tai sovelluksiin. S5 Aineen ominaisuudet: Tutkitaan seosten ja puhtaiden aineiden ominaisuuksia monipuolisesti (esim. olomuoto, happamuus, liukoisuus ja pitoisuus). Tutustutaan hiileen ja sen yhdisteisiin. Perehdytään ravintoaineisiin ja johonkin orgaaniseen yhdisteryhmään. S6 Kemian merkkikieli ja aineen rakenne: Aineiden ominaisuuksien pohjalta tutustutaan atomin rakenteeseen ja jaksolliseen järjestelmään. Malleja ja simulaatioita voidaan käyttää yhdisteiden rakentumisen hahmottamisessa. Hiilen kiertokulkua käytetään yhtenä mallina aineen säilymisestä. Harjoitellaan yksinkertaisten reaktioyhtälöiden ja kemian merkkikielen tulkitsemista. Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9 Monipuolisilla työtavoilla ja oppimisympäristöillä tuetaan kemian tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee käsitteiden rakentumista ja tutkimisen taitojen oppimista. Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan kemikaali- ja jätelainsäädäntöä sekä työturvallisuuslainsäädäntöä ottaen huomioon erityisesti nuoria työntekijöitä koskevat rajoitukset. Oppimisympäristöissä käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa luontevalla tavalla. Kemian ja teknologian soveltamiseen tutustutaan eri tilanteissa esimerkiksi vierailemalla yrityksissä, tiedeyhteisöissä tai muissa luokkahuoneen ulkopuolisissa ympäristöissä. Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 7-9 Kemian tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata ja tukea oppilaita itsenäisen ja pitkäjänteisen työskentelyn kehittymisessä. Käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä tuetaan, jotta oppilas hahmottaa käsitteet selkeänä kokonaisuutena. Kokeellisessa työskentelyssä ohjataan turvalliseen ja sujuvaan työskentelyyn. Eriyttämistä voi toteuttaa tutkimustehtävissä, joissa oppilas voi toimia erilaisissa rooleissa sekä harjoituksissa, joissa hän voi edetä yksilöllisesti ajattelun taitojen eri tasoille. Erilaisilla malleilla ja niiden käyttötavoilla voidaan myös haastaa oppilaan kehittyviä abstraktin ajattelun taitoja. Ohjaus ja tuki, työtapojen valinta sekä onnistumisen kokemukset tukevat oppilaan oppijaminäkuvan vahvistumista kemiassa huolimatta mahdollisista oppimisvaikeuksista. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 7-9 Monipuolista arviointia tukee opittavien asioiden jakaminen kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai kokeellisiksi töiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa. Kokeellisissa töissä keskitytään arvioimaan vain työn tavoitteen kannalta tärkeisiin osuuksiin. Kokeellisen työskentelyn arviointi voi edetä hierarkkisesti turvallisen työskentelyn periaatteista taitotehtäviin ja tutkimustehtävistä aina avoimiin tutkimuksiin asti.

4 Oppilasta ohjataan tunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten muodossa olevien kehittämishaasteiden avulla. Kannustava palaute tukee erityisesti tutkimisen taitojen kehittymistä ja motivaation rakentumista. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huomiota kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena. Arvioinnin kohteena eivät ole oppilaan arvot, asenteet, temperamentti tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet. Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona kemian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut kemian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso kemian päättöarvioinnin kriteereihin. Kemiassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joillakin osaamisen alueilla voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joillakin muilla osa-alueilla.

5 Oppiaineen päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä ja niitä täydentävät kuvaukset Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata oppilasta arvioimaan kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa sekä oman tulevaisuutensa, erityisesti ammatinvalinnan ja jatko-opintojen kannalta T3 ohjata oppilasta ymmärtämään, että kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan kemian osaamista sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta T4 ohjata oppilasta asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen ja työskentelemään Sisältöalueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Motivaation kehittyminen Kemian merkityksen arvioiminen Kestävän kehityksen tiedot ja taidot kemian kannalta Tavoitteellinen työskentely ja oppimaan oppimisen taidot Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen Oppilas tunnistaa kemian osaamisen merkitystä arkisissa tilanteissa. Oppilas tuntee ammatteja, joissa tarvitaan kemian osaamista. Oppilas tuntee joitakin esimerkkejä kemian yhteydestä kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Oppilas osaa pohtia valintoja luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta. Oppilas harjoittelee omien tavoitteiden asettamista ja työskentelee yhteisten tavoitteiden suuntaisesti. Arvosanan kahdeksan osaaminen Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilas tunnistaa ja selittää kemian osaamisen merkitystä erilaisissa tilanteissa. Oppilas tunnistaa kemian osaamisen merkitystä eri ammateissa ja jatkoopinnoissa. Oppilas osaa kuvailla erilaisten esimerkkien avulla kemian osaamisen merkitystä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Oppilas osaa perustella valintoja luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren perusteella. Oppilas asettaa tavoitteita ja työskentelee niiden saavuttamiseksi pienten kokonaisuuksien osalta. Arvosanan kahdeksan ylittävä osaaminen Oppilas tunnistaa ja perustella kemian osaamisen merkitystä monipuolisissa tilanteissa. Oppilas osaa arvioida kemian osaamisen merkitystä ammateissa sekä jatko-opinnoissa monipuolisesti. Oppilas osaa perustella monipuolisten esimerkkien avulla, miten kemian osaamista tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Oppilas osaa perustella ja arvioida valintoja luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren perusteella. Oppilas asettaa sopivan haasteellisia tavoitteita ja työskentelee pitkäjänteisesti niiden

6 pitkäjänteisesti sekä kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan Tutkimisen taidot T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään johdonmukaisesti ja turvallisesti T7 ohjata oppilaita käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia Kysymysten muodostaminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan suunnittelu Kokeellisen tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusten tulosten käsittely, esittäminen ja arviointi Oppilas harjoittelee omaa osaamisensa tunnistamista opettajan antaman palautteen, kannustavan vertaispalautteen ja itsearvioinnin perusteella. Oppilas osaa muodostaa aiheeseen liittyviä yksinkertaisia kysymyksiä. Oppilas osaa pohtia kysymyksen käyttökelpoisuutta ja asiaankuuluvuutta. Oppilas osallistuu suljettujen ja avoimien tutkimusten yhteiseen toteuttamiseen. Oppilas työskentelee turvallisesti sekä tekee havaintoja ja mittauksia ohjeiden tai suunnitelman suuntaisesti. Oppilas harjoittelee tulosten käsittelyä ja johtopäätösten tekemistä sekä esittää omien tutkimustensa tuloksia. Oppilas pohtii tulosten Oppilas tunnistaa omaa osaamistaan opettajan antaman palautteen, kannustavan vertaispalautteen ja itsearvioinnin perusteella. Oppilas tunnistaa ennakkotietojaan aiheesta ja osaa muotoilla kysymykseksi sen, mitä haluaa ilmiöstä oppia. Oppilas osaa tarkentaa kysymystä, jotta tutkimus tai muu toiminta olisi käytännössä toteutettavissa. Oppilas toteuttaa yhteistyössä muiden kanssa suljettuja ja avoimia tutkimuksia. Oppilas hallitsee perustyötaidot, työskentelee turvallisesti sekä tekee havaintoja ja mittauksia ohjeiden tai suunnitelman mukaan. Oppilas käsittelee tulokset ohjeen tai suunnitelman mukaan, muodostaa yksinkertaisia johtopäätöksiä tuloksista ja saavuttamiseksi. Oppilas tunnistaa omaa osaamistaan opettajan antaman palautteen, kannustavan vertaispalautteen ja itsearvioinnin perusteella ja hyödyntää tätä tavoitteiden asettamisessa. Oppilas tunnistaa ennakkotietojaan aiheesta ja osaa muotoilla jäsentyneitä kysymyksiä tarkasteltavasta ilmiöstä. Oppilas osaa kehittää kysymystä monipuolisesti tutkimuksen tai muun toiminnan kohteeksi. Oppilas toteuttaa rakentavassa yhteistyössä suljettuja ja avoimia tutkimuksia. Oppilas hallitsee perustyötaidot, työskentelee turvallisesti ja johdonmukaisesti sekä havainnoi ja mittaa olennaiset asiat. Oppilas käsittelee tuloksia tarkoituksenmukaisella tavalla, muodostaa johtopäätöksiä tuloksistaan ja esittää

7 sekä arvioimaan tutkimusprosessia ja - tuloksia T8 ohjata oppilasta hahmottamaan teknologisten sovellusten ja kemian teknologian merkitystä sekä osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea havainnollistavien simulaatioiden avulla oppilaan oppimista Teknologinen osaaminen ja yhteistyö teknologisessa ongelmanratkaisussa Tieto- ja viestintätekniikan käyttö oikeellisuutta ja luotettavuutta. Oppilas osaa tunnistaa arkisen teknologisen sovelluksen yhteyttä kemiaan. Oppilas on mukana teknologisen ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa. Oppilas käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa ohjatusti tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen, esittämiseen. Oppilas osaa tehdä havaintoja simulaatiosta. esittää tuloksensa monipuolisesti. Oppilas arvioi saamiensa tulosten oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä pohtii niiden perusteella tutkimusprosessin toimivuutta. Oppilas osaa perustella arkisten teknologisten sovelluksien yhteyttä kemiaan ja tunnistaa kemian teknologiaa. Oppilas työskentelee yhteistyössä teknologisen ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa. Oppilas käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen, esittämiseen. Oppilas osaa tehdä havaintoja ja päätelmiä simulaatiosta. tutkimusten tuloksia monipuolisesti ja keskittyen oleelliseen. Oppilas arvioi saamiaan tuloksia ja ymmärtää niiden yhteyttä laajempiin kokonaisuuksiin sekä arvioi niiden perusteella tutkimusprosessia. Oppilas osaa perustella arkisten teknologisten sovellusten yhteyttä kemiaan ja kemian teknologian merkitystä. Oppilas työskentelee rakentavassa yhteistyössä teknologisen ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa. Oppilas käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen, esittämiseen. Oppilas osaa tehdä havaintoja ja päätelmiä simulaatiosta olennaisista näkökulmista.

8 Kemian tiedot ja niiden käyttäminen T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä. T11 ohjata oppilasta käyttämään malleja aineen rakenteen ja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla T13 ohjata oppilasta hahmottamaan Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen Oppilas osaa selittää kemian keskeisiä käsitteitä omin sanoin Oppilas osaa kuvata kemian ilmiöitä keskeisten käsitteiden avulla. Mallien käyttäminen Oppilas tunnistaa makro-, mikroja symbolisen tason kuvauksia. Oppilas osaa kuvata atomin rakennetta. Argumentointitaidot ja tietolähteiden käyttäminen S1, S4 Luonnontieteellisen tiedon luonteen Oppilas osaa käyttää ohjatusti erilaisia tietolähteitä ja ymmärtää luotettavan tietolähteen merkityksen. Oppilas osaa ilmaista näkemyksiä ja harjoittelee perustelemaan niitä kemialle ominaisella tavalla. Oppilas ymmärtää omien tutkimustensa yhteydessä, että Oppilas osaa käyttää kemian keskeisiä käsitteitä täsmällisesti ja tuntee niiden välisiä yhteyksiä. Oppilas osaa kuvata ja selittää erilaisia kemian ilmiöitä keskeisten käsitteiden avulla. Oppilas tunnistaa yhteyksiä makro-, mikro- ja symbolisen tasojen kuvausten välillä. Oppilas osaa kuvata atomien ja joidenkin orgaanisten yhdisteiden rakenteita, osaa tulkita yksinkertaista reaktioyhtälöä sekä harjoittelee ilmiöiden syyseuraussuhteiden selittämistä. Oppilas osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja pyrkii valitsemaan luotettavia tietolähteitä. Oppilas osaa ilmaista ja perustella näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla. Oppilas ymmärtää omien tutkimustensa yhteydessä, Oppilas osaa käyttää kemian käsitteitä täsmällisesti ja yhdistää ne selkeiksi kokonaisuuksiksi. Oppilas osaa kuvata ja selittää monipuolisesti kemian ilmiöitä käsitteiden avulla. Oppilas ymmärtää makro-, mikro- ja symbolisen tasojen kuvauksien välisiä yhteyksiä. Oppilas osaa kuvata atomien ja joidenkin orgaanisten yhdisteiden rakenteita, osaa tulkita yksinkertaista reaktioyhtälöä sekä osaa selittää ilmiöiden syyseuraussuhteita. Oppilas osaa käyttää monipuolisesti erilaisia tietolähteitä sekä osaa etsiä ja tunnistaa luotettavia lähteitä. Oppilas osaa ilmaista ja perustella näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla sekä vertailla keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Oppilas ymmärtää ja hyödyntää omien

9 luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoihin erityisesti sisältöalueilla S5 ja S6 T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian käyttämiseen elinkeinoelämässä, tiedeyhteisöissä tai muissa luokkahuoneen ulkopuolisissa ympäristöissä hahmottaminen S5, S6 Tiedollisten jatkoopintovalmiuksien saavuttaminen Tietojen ja taitojen soveltaminen eri tilanteissa luonnontieteellinen tieto on kehittynyt vastaavien, mutta vaativampien tutkimuksien avulla. Oppilas tunnistaa selkeästi epätieteellisiä väitteitä tai tutkimustapoja. Oppilas tuntee sisältöalueiden S5 ja S6 keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja malleja. Oppilas osallistuu omalla panoksellaan monialaiseen oppimiskokonaisuuteen tai tilanteeseen, jossa kemiaa sovelletaan eri ympäristössä että luonnontieteellinen tieto on kehittynyt vastaavien, mutta vaativampien tutkimuksien avulla, ja että luonnontieteellinen tieto on alati kehittyvää. Oppilas osaa vertailla erilaisten väitteiden tai tutkimustapojen tieteellisyyttä. Oppilas soveltaa sisältöalueiden S5 ja S6 keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja malleja. Oppilas käyttää joitakin kemian tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossa kemiaa sovelletaan eri ympäristöissä. tutkimustensa yhteydessä tietoa luonnontieteiden luonteesta. Oppilas osaa vertailla erilaisten väitteiden tai tutkimustapojen tieteellisyyttä sekä yhdistää havaitsemansa erot luonnontieteellisen tiedon piirteisiin. Oppilas soveltaa monipuolisesti sisältöalueiden S5 ja S6 keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja malleja sekä ymmärtää niiden välisiä yhteyksiä kokonaisuuksina. Oppilas käyttää monipuolisesti kemian tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossa kemiaa sovelletaan eri ympäristöissä.