Kannustava vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa Saija Tanhuanpää 20.4.2016
Varhaiskasvatus yhteiskunnassa KASVU- YHTEISÖ DEMO- KRAAT- TINEN YHTEISÖ OPPIMISEN PAIKKA 4/20/2016 OSA KUNTAA YHTEIS- KUNTAA PÄIVÄKOTI PAIKKA MYÖS VANHEM- MILLE TILA, JOSSA KOHDA- TAAN VERTAISIA
Mitä kasvatus ja opetus on? I Kasvatus on jonkun henkilön tukemista, kertomista mikä on väärin ja mikä on oikein, sen ihmisen kanssa viettämistä yhteistä aikaa jne. (tyttö 12 v). Opetus on
Pedagogiikkaa Krokfors 2007 Lähtökohtana on ajatus siitä, että opetus kasvatustieteellisenä käsitteenä on jatkuva prosessi preinteraktion (suunnittelun) interaktion (vuorovaikutuksen) ja postinteraktion (arvioinnin) kehällä Osallistavassa pedagogiikassa keskeistä on kaikkien osallistuminen. Enää ei suunnitella sitä, mitä opetetaan tai opitaan vaan paremminkin sitä, miten yhdessä suunnitellaan oppimista ja minkälaista toimijuutta se oppilailta ja opettajalta edellyttää 4/20/2016
Yhteistoiminnallinen oppiminen Näykki 2014 Tiedollisesti ja taidollisesti haastava oppimisprosessi Taitavuus on kiinni ryhmän jäsenten aktiivisesta kyvystä reflektoida omaa toimintaansa ja jakaa ajatuksiaan Tehokas yhteistoiminta edellyttää kaikkien ryhmän jäsenten proaktiivisuutta yhteisesti hankitun tiedon jakamisessa ja lisäksi omien tunteiden ilmaisemista, tuntemista ja tiedostamista 4/20/2016
Osallisuuden toimintakulttuuri AMMATILLINEN VUOROVAIKUTUS Nousiainen & Piekkari 2005 Peruselementtien tulee olla kunnossa: asenne, ympäristö ym. tekijät Ammatillisessa vuorovaikutuksessa nousevat esiin vuorovaikutusvastuu hyvä tahto välittäminen ihmisen kunnioitus vastuu omista ajatuksista, tunteista ja teoista oikein kuuleminen ymmärtäminen tärkeiden asioiden sanominen rehellisyys 4/20/2016
Osallisuus opetukseen Antti Moilanen 2014, Kasvatustieteen päivät Jos opetus edellyttää oppilailta liian suurta määrää itsesäätelyä, oppimisympäristön vaatimusten ja oppilaiden kykyjen välille syntyy tuhoava jännite. Siksi avoimeen opetukseen siirtyminen tulisi tehdä sellaisen avoimen opetuksen mallin avulla, jossa avoimuuden aste eri dimensioiden suhteen on melko pieni. 4/20/2016
Oppimisympäristön merkitys Turvallinen Lasta kunnioittava Vuorovaikutteinen ympäristö Leikin avulla oppiminen Lähiaikuisten yhteistoiminnan merkitys: Yhteinen suunnittelu Aikuinen /aikuiset vastaa /-vat vuorovaikutuksesta, (myös vanhempien suhteen tapahtuvasta vuorovaikutuksesta) Liittyvät: lapset / henkilöstö / perheet / hallinto / moniammatillinen, monialainen yhteisö 4/20/2016 Sumeat rajapinnat
Hyvän osallisuuden tunnusmerkit Dialogia, vuorovaikutusta ja palautetta Kuuluu kaikille Oikea-aikaista Turvallista Demokraattista? Kohderyhmän kokoista ja näköistä Tasa-arvoista, luo tunteen arvokkuudesta ja hyväksymisestä 4/20/2016
Perhekeskeinen vuorovaikutustapa (McWilliam, Maxwell & Sloper 1999) mielenkiinto lapsen ohella koko perheestä positiivisuus - ajatellaan perheestä hyvää sensitiivisyys - ymmärretään perheiden tarpeita ystävällisyys kohtelu ystävällisesti ja kunnioittavasti
Lasten oikeudet YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) kolme perusoikeutta: PROTECTION = OIKEUS HOIVAAN JA SUOJELUUN PROVISION = OIKEUS OSUUTEEN YHTEISKUNNAN VOIMAVAROISTA PARTICIPATION = OIKEUS OSALLISTUA IKÄNSÄ JA KEHITYSTASONSA MUKAISESTI ITSEÄÄN KOSKEVAAN PÄÄTÖKSENTEKOON MYÖS 4. P = PROMOTION EDISTÄÄ OIKEUKSIEN TOTEUTTAMISTA MYÖS 5. P = PROCESS LOS ON JATKUVA PROSESSI I 4/20/2016
Kannustava vuorovaikutus Empatiaan perustuva Terveyttä ja hyvinvointia edistävä Yksinkertainen ja selkeä Yleispätevä Yhteiskuntasuuntautunut 4/20/2016 Klara Schauman-Ahlberg
ICDP = International Child Development Program ruotsiksi VÄGLEDANDE SAMSPEL suomeksi KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS Norjalaisten professorien Karsten Hundeiden ja Henning Ryen kehittämä Käytössä nykyisin noin 20 maassa Tapa lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteuttamiseksi Pohjoismaissa ensimmäiset ohjaajat koulutettiin vuonna 1999 ja tämän jälkeen ohjelmaa on kehitetty jatkuvasti yhteistyössä Norjan ja Tanskan verkostojen kanssa 4/20/2016
Pohjautuu kehityspsykologiaan Turvallinen kiintymyssuhde Kyky herkistyä (empatia) ja olla läsnä Tunteiden vastavuoroinen huomioiminen ja tulkinta Vuorovaikutuksellinen ymmärtäminen Sosiokulttuurinen ympäristö Huomion ja tuen kohdistaminen taitoihin sekä mielenkiinnon kohteisiin Tärkeän tiedon ja osaamisen välittäminen ympäröivästä maailmasta, jossa elämme 4/20/2016 Klara Schauman-Ahlberg
ICDP - mallin viisi tärkeintä tekijää I Lapsi persoonana ja lähiaikuisen määrittely lapsesta Hyvän vuorovaikutuksen kolme dialogia ja kahdeksan vuorovaikutusteemaa Lähiaikuisten sensitiivisyys ja ohjaus Perusperiaatteet opitun mallin implementoinnista ja pysyvyydestä Joustavat suunnitelmat eri kohderyhmille 4/20/2016
Lapsen kohtaaminen ja osallistuminen Lasten osallisuus ideointiin, toteutukseen ja arviointiin Mahdollisuus herkistyä lapsen kuulemiselle - välineitä lapsen ajatusten ja kokemusten ymmärtämiseen Tuottaa suoraa palautetta organisaation toiminnasta Kohtaaminen voi tuottaa vahvan kokemuksen oman työn merkityksestä Lasten kanssa työskentely koetaan palkitsevana, motivoivana ja työlle aikaisemmin annettuja merkityksiä muuttavana. 4/20/2016
Tutkimusta vuorovaikutuksen merkityksestä I Suotuisassa ympäristössä aikuinen on herkkä kuuntelemaan ja havainnoimaan lapsen kehon kieltä (Bae 2009, Karlsson 2005) Kansalaiskasvatus, yhteistoiminnallinen oppiminen ja kestävä kehitys tuovat kasvatustieteeseen sosiologista näkökulmaa (Corsaro 2005) Osallisuudessa korostetaan lapsen huomioimista yksilönä, subjektiivisena minänä (Linder & Breinhild Mortensen 2008, Hundeide 2005)
Tutkimusta vuorovaikutuksen merkityksestä I Aikuisen hoivan ja läheisyyden merkitys korostuu parempana oppimisprosessin hallintana. Lapsi kokee kouluviihtyvyyttä ja positiivista asennetta akateemisia taitoja kohtaan (Shin 2012, Lee 2006, Buchs & Ladd 2001) Aikuisen ja lapsen välisillä positiivisilla vuorovaikutussuhteilla on positiivisia pitkäaikaisvaikutuksia lapsen kehitykseen (Bowlby 1969) Lapsille muodostuu tuetussa ja turvallisessa ympäristössä laajempi tunnesanasto (Corsaro 2012, Westling ym. 2011, Hamre & Pianta 2006)
Tutkimusta vuorovaikutuksen merkityksestä I Aikuiset ovat äänessä 70 80 % toimintahetken tai oppitunnin ajasta päiväkodissa ja koulussa (Karlsson 2008) Opettajat esittävät pitkiä kysymyssarjoja, johdattelevia kysymyksiä, johon lapset vastaavat usein yhdellä tai kahdella sanalla (Tizard & Hughes 1984, Gutirrez 1995, Riihelä 1996, Bruner 1996) Lasten keskinäinen vuorovaikutus edistää lapsen oppimista ja lapset oppivat paremmin toisilta lapsilta kuin opettajalta. Opettajan rooli muodostuu fasilitaattoriksi eli oppimisen mahdollistajaksi (Pramling Samuelsson, Dahlberg, Hundeide 2005)
Tutkimusta vuorovaikutuksen merkityksestä I Lapsilla on mahdollisuus tehdä valintoja, kommunikoida tuntemuksiaan, ideoitaan ja toiveitaan jo paljon ennen kuin he pystyvät kommunikoimaan puhutulla kielellä (UNICEF 2006, Moss 2005) Opettajan työhön kiinnittyminen näkyy aitona läsnäolona, toiminnan joustavuutena, johdonmukaisuutena ja sitoutumisena (Soini ym. 2012, OPS perusteet) Toimivat vuorovaikutussuhteet auttavat ryhmän aikuisia lasten yhteen saattajina ja leikkien rakentajina (Cantell 2012, Shin 2010) Tutkiva, reflektiivinen, oppimisprosessiin suuntautunut opettaja ottaa huomioon myös vanhempien näkemykset (Moss 2006, Pekki & Tamminen, Penn 1999)
Thomas (2002) Lasten keskinäiset suhteet vaihtelevat ja lapsen kokemus osallisuudesta muuttuu sen mukaan 1. Minkälaiset mahdollisuudet lapsella on valita, osallistuuko hän johonkin prosessiin vai ei 2. Saada tietoa tilanteesta, prosessista, omista oikeuksista ja roolista siinä 3. Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoprosessiin 4. Mahdollisuus ilmaista itseään ja puhua omista ajatuksista ja mielipiteistä 5. Saada apua ja tukea itsensä ilmaisemiseen
Osallisuuden tikapuut / Vallankäytön portaat (Hart 1992, Shier 2001, Hoikkala 2002, Turja & Fonsen 2011 ) I 4/20/2016
Kannustava vuorovaikutus Kannustavan vuorovaikutuksen tärkeimmät osatekijät: I II III I Hoitajan käsitys lapsesta / oppilaasta / hoivaajasta Hyvän vuorovaikutuksen kolme dialogia ja kahdeksan vuorovaikutus - teemaa Sensitiivisyyden ja empatian periaatteet Hyvän vuorovaikutuksen kolme dialogia ja kahdeksan vuorovaikutusteemaa I Tunnepohjainen dialogi 1.Osoita positiivisia tunteita 2. Huomaa lapsi ja vastaa hänen aloitteisiinsa 3. Läheinen molemminpuolinen dialogi 4. Anna tunnustusta ja osoita arvostusta II Merkityksiä luova ja avartava dialogi 5. Yhteinen huomion kohde ja keskittyminen 6. Rikastuta lapsen kokemusta ulkomaailmasta kuvailemalla, mitä te molemmat koette ja osoita eläytymistäsi 7. Avarra merkityksen käsitettä ja selitä, mitä te molemmat koette yhdessä III Säätelevä ja rajat asettava dialogi 8a. Vaiheittainen suunnittelu 8b. Sovellettu tuki 8c. Säätely, jossa hyödynnetään käytännön tilanteita ja kiinteitä rutiineja 8d. Positiivinen rajojen asettelu Saija Tanhuanpää, saitan@utu.fi, +358 40 593 6895
Emotionaalinen dialogi ilmaisu kosketus/eleet katse Osoita positiivisia tunteita Ilmaise positiivisia tunteita Hellä kosketus, huolenpito, lohdutus Näe toinen rakkaudella, osoittamalla huomiota Huomaa lapsi ja vastaa hänen aloitteisiinsa Nähdä seurata lapsen ajatuksia ja tekoja puheella Seuraamalla lapsen elekielen ilmaisuja Nähdä lapsen tarpeet, katsoa samansuuntaisesti ja toimia Läheinen molemminpuolinen dialogi Puhu läheisesti lapselle Kosketa lasta Katseiden vaihtoa, sensitiivisiä ilmaisuja Anna tunnustusta ja osoita arvostusta Kommentoi sanallisesti ja kiinnitä huomio positiivisiin asioihin Kannustus kosketuksella ja eleillä Kannustavia katseita
Merkityksiä luova ja laajentava dialogi teema ilmaisu toiminta Yhteinen huomion kohde ja keskittyminen Katso yhteinen katsekontakti kohteeseen tai tapahtumaan Osoittaa, näyttää, katsella samansuuntaisesti Rikastuta lapsen kokemusta ulkomaailmasta kuvailemalla, mitä te molemmat koette ja osoita eläytymistäsi Merkitys kuvaile tässä ja nyt Mikä se on? Anna selityksiä, kuvauksia Esittele kohteita, toimintaa Avarra merkityksen käsitettä ja selitä, mitä te molemmat koette yhdessä Miksi? Anna asialle selityksiä, vertailuja kertomuksia tai tarinoita. Laajenna mene kuvausten taakse Käytä draamaa tai pantomiimia
Säätelevä dialogi Auta lasta suunnittelemaan, säätelemään itseään ja oppimaan rajoja ja arvoja teema ilmaisu toiminta Vaiheittainen suunnittelu Ilmaistaan selkeä päämäärä, mitä kohti ollaan menossa ja miten Kannustetaan ja tuetaan lapsen ilmaisua ja annetaan lapselle tarkka vaihekohtainen kuva siitä, mitä tehdään Sovellettu tuki Aikuinen auttaa lasta löytämään erilaisia ratkaisuja ja tekee välikatsauksen etenemisestä lapsen tukeminen lapsen määrittelemän tarpeen mukaan Aikuinen auttaa näyttämällä liikkeen, miten toiminta toteutuu tai auttaa/tukee kädestä pitäen Säätely, jossa hyödynnetään käytännön tilanteita ja kiinteitä rutiineja Aikuinen luo sopivan oppimisympäristön, jossa toistuvat turvalliset rutiinit ja jossa lapsen on helppo aloittaa toiminta Luottamuksellinen, kannustava ilmapiiri Positiivinen rajojen asettelu Myönteinen ilmapiiri, jossa lasta arvostetaan sellaisena kuin hän on ja kunnioitetaan persoonana Positiivinen, kannustava ilmaisu, myötämielinen kosketus ja kannustava katse
Onko kolmiosi oikeinpäin? Säätelevä vuoropuhelu 12,7 % Merkityksiä luova vuoropuhelu 41,3 % Tunteisiin pohjautuva vuoropuhelu 46,0 % i 4/20/2016
Empaattinen samaistuminen Empaattinen alue ja sen rajat Yksityisyysalueen ulkopuolella: Lapseen ei samaistuta Yksityisyysalueen sisäpuolella: Lapsi koetaan omana henkilönä, omilla pehmeillä inhimillisillä tarpeillaan Lapsen torjuminen ja poissulkeminen Lapsi kokee ulkopuolisuutta Sisäistäminen Poissulkeminen Lapsi kokee että häntä kuullan ja hänen tarpeitaan tyydytetään Lasta laiminlyödään, pahoinpidellään Lapsi kokee yhteenkuuluvuutta K. Schauman-Ahlberg, ICDP, 2012 28
Käsityksemme lapsesta Lapsi, joka koetaan hankalaksi käyttäytyy kaiken todennäköisyyden mukaan hankalasti, mikä vuorostaan vahvistaa ympäristön käsitystä, että lapsi on hankala! Itse asiassa juuri lapsen määrittely luo hänen käyttäytymisensä! Lapsen negatiivinen määrittely Negatiivinen käyttäytyminen Tällainen lapsi on määriteltävä uudestaan! Vahvistaa määrittelyä Klara Schauman-Ahlberg, 2012 I I
Käsityksemme toisesta aikuisesta minkälaisella eettisellä periaatteella kohtaamme aikuisen? Asiakkaan / Työtoverin? RAKKAUDEN KAKSOISKÄSKY: Tee toiselle samoin kuin tekisit itsellesi Toista ihmistä ei voi ymmärtää täydellisesti (Levinas 1969, Berger & Luckmann 2009) Tulisiko ajatella siis: Toiselle tulisi pyrkiä tekemään ei niin kuin itselleen - vaan kuten ymmärtää Toisen toivovan tehtävän itselleen
Lapsen (tai aikuisen) määrittely UUDELLEENMÄÄRITTELY -KAAVIO 1) Ajattele lasta/ aikuista, jonka kanssa on vaikea tulla toimeen, tai josta et pidä. 2) Anna välitön ja suora kuvaus lapsesta/ aikuisesta. 3) Muotoile tämä yhdellä tai useammalla ominaisuudella (adjektiivi). 4) Kerro tämä muille ryhmäläisille (dialogi). 5) Yrittäkää yhdessä löytää yksi tai useampi kuvaus, joka sisältää vähemmän negatiivisen adjektiivin (mahdollisimman positiivisen kuvan lapsesta/ henkilöstä). Miettikää uudelleen määriteltäessä, mistä tämä piirre johtuu. 6) Ota huomioon, että uudelleen määrittelyn on tunnuttava mahdolliselta. 7) Uudelleenmäärittelyt tehdään sen jälkeen pienin askelin aina positiivisempaa adjektiivia tavoitellen. 1. Määrittele lapsi (tai aikuinen) 2. Muunna määrittelysi positiivisemmaksi Henkilön määrittely 1. määrittely Liisa 1. määrittely 2. määrittely Positiivisempi arvio Hyökkäävä 3. määrittely Määritellään edellistä positiivisemmin 3. Kuukauden jälkeen voit muuttaa määrittelyn jälleen positiivisemmaksi 2. määrittely Liisa Hyökkäävä Ahdistunut 3. määrittely Liisa Hyökkäävä Ahdistunut Pelokas
4/20/2016 Lapsen kohtaaminen Vastavuoroisuus, kontakti ja tarkkaavaisuus Minkälainen toiminta saa lapsen huomion kohdistumaan siihen? Mikä kiinnittää lapsen huomion? Mistä lapsi on kiinnostunut ja mistä hän puhuu eniten? Minkälaiset kokemukset ovat tyypillisiä lapsen arjessa? Ovatko lapsi ja hoitaja vastavuoroisessa suhteessa leikkiessään yhdessä vai liittyykö suhteeseen häiriötekijöitä niin, että aikuinen ja lapsi puhuvat toistansa ohi tai ovat keskittyneet muihin asioihin? Onko hoitaja sijoittunut tilanteessa fyysisesti paikkaan, jossa on mahdollisuus luonnollisen kontaktin syntymiselle? Miten hoitaja kiinnittää lapsen huomion? Sopeuttaako hoitaja toimintansa lapsen aloitteisiin ja aktiiviseen toimintaan vai pakottaako hän lapsen toimimaan omien ajatustensa mukaan? Esittääkö hoitaja lapselle hänen mielenkiintoaan ja elämysmaailmaansa kiehtovia ajatuksia? Saako lapsi ilmaista omia ajatuksiaan? Tulevatko lapsen aloitteet esiin toiminnassa? Onko lapsen ja aikuisen suhde vastavuoroinen? Näyttävätkö aikuinen ja lapsi toisilleen eikielellisiä eleitä ja vahvistaako aikuinen lapsen toimintaa eleillä?
Osallisuutta Edistävät tekijät Estävät tekijät 4/20/2016 Positiivinen, kannustava ilmapiiri Hyvä didaktiikka: selkeät rakenteet Kasvatuskumppanuus: opettajan tunteminen tärkeää Palaute aamuin illoin Erilaiset yhteistyömuodot Yhteinen suunnittelu, tavoitteiden asettelu ja arviointi Halu osallistua ja olla yhteydessä myös toisten vanhempien kanssa Lapsikeskeiset menetelmät Toimintamuotona leikki Lapsilta tulevat ehdotukset ja niiden toteuttamisen tukeminen Arjessa joustavuutta Epäselvät roolit: kohtaamista ei tapahdu Toimintastrategian puuttuminen kasvatuskumppanuudessa Tarkka, etukäteen lukkoon lyöty esiopetussuunnitelma Arkuus yhteydenottamisessa, opettajalla ensisijainen vastuu Opettajan asettaminen ja asettuminen auktoriteettiasemaan Jännittäminen lapsen taitojen suhteen Vetäytyminen yhteistyöstä (vanhemmat, opettajat) Testit ja arviot Lapsilähtöisyyden ymmärtäminen väärin Esiopetuksen arki jää vieraaksi
I Oppiminen on iloinen asia! Yhteystiedot: Saija Tanhuanpää saitan@utu.fi +358 40 593 6895 4/20/2016