Kaupunginhallitus 191 06.10.2014 Kaupungin työllistämistoimien kehittäminen ja asiaan liittyvät valtuustoaloitteet 217/00.01.06/2014, 32/00.01.06/2014 KHAL 191 Kaupunginkamreeri: Keskustan valtuustoryhmä on 30.1.2014 tehnyt aloitteen uuden mallin valmistelun aloittamisesta pitkäaikaistyöttömien työl lis tä mi sek si. Valtuustoryhmä esittää, että pitkäaikaistyöttömien työl lis tä mi ses sä hyödynnetään Nurmeksen yritystoimintaa, jossa on ha luk kuut ta tarjota työpaikkoja ja ohjausta. Aloitteessa esitetään, et tä kaupungin jakaisi työllistämistukea julkisen haun kautta. SDP:n valtuustoryhmä on 28.8.2014 tehnyt aloitteen kuntouttavan työ toi min nan järjestämiseksi: 1) kaupunki alkaa järjestää kuntouttavaa työtoimintaa kaikille sii hen soveltuville pitkäaikaistyöttömille kullekin yhtenä päivänä vii kos sa neljän tunnin ajan, 2) kaupunki osoittaa työtoiminnan ohjaus-/järjestämisresurssiksi sekä muiden työllisyysasioiden hoitamiseen puolipäiväisen hen ki lön, 3) kaupunki maksaa työtoimintaan osallistuville palkkaa 25 / pv, 4) kaupunki kustantaa työtoimintaan osallistuville lounaan työ toi minta päi vä nä Nurmeksen Aktiivit työnhakijat ry:n ruokalassa. Kaupungin toimet vaikeasti työllistettävien osalta voidaan jakaa seuraa vas ti: Tuen perustelu Toimintamuodot ja tuet Työsuhteen ulkopuolella tapahtuva toiminta Vammaisten henkilöiden työtoiminta Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Kuntouttava työtoiminta Työkokeilu Tuettu työsuhteinen työ Vammaisten työllistymistä tukeva toiminta Palkkatuettu työ Sosiaaliset yritykset
Työpajatoiminta Muut tukimuodot Vammaispalvelulain mukaiset tukitoimet Työvoiman palvelukeskukset ja työpankki Työllistymisen edistäminen koulutuksella Vaikeasti työllistettäviä ovat voimassaolevan lain mukaan yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet. Pitkäaikaistyötön on yli 12 kuu kaut ta työttömänä ollut henkilö. Valmistelussa olevat muutokset Hallituksen vuoden 2015 talousarvion sisältyy esitys kuntien ra hoitus osuu den nostamisesta nykyisestä 50 %:sta yli 500 päivää työmark ki na tuel la olleiden maksetusta työmarkkinatuesta siten, et tä kunnan 50 %:n maksuvelvoite koskee myös 300-499 päivää työ markki na tuel la olleita ja nousee 70 %.iin yli 1000 päivää työ mark ki na tuel la olleiden tukisummasta. Kunta voi välttää mak su osuu den aktivoimalla työnhakijoita eri toimin, minimi on kun tout ta van työtoiminnan neljä tuntia viikossa. Kunnan velvoite maksaa osa työmarkkinatuesta poistuu vasta kun työn ha ki ja on ollut kuusi kuukautta töissä. Siten kaikilla toimilla tu lee pyrkiä työllistymiseen, koulutukseen tai eläkkeelle siirtymiseen. Toinen muutos koskee julkisen työvoima- ja yritystuesta annetun lain muutosta, joka edellyttää palkkatuen maksamisen ja työ ko kei lun edellytyksenä työn tarjoamista lomautetuille, irtisanotuille ja osa-ai kaisil le ennen palkkatukihakemuksen jättämistä. Erityisesti osa-ai kais ten osalta lainmuutos muodostaa riskin järjestöjen työl lis tä mis mah dol lisuuk siin. Kolmanneksi talousarvioesitykseen sisältyy palkkatukiuudistus, jos sa siirrytään yritysten ja kuntien osalta prosenttiperusteiseen palk ka tukeen. Esityksen perusteella yli 500 päivää työttömänä ol lei den keskimääräinen palkkatuki laskee 61%:sta 50%:iin. Neljäs muutos on moniammatillisten työvoiman palvelukeskusten perus ta mi nen 1.1.2016 Pielisen Karjalaan ja muualle Poh jois-kar ja laan jo 1.1.2015 (koska sellaiset ovat kokeiluna jo Joensuussa ja Keski-Kar ja las sa). Viides mahdollinen muutos on kuntien yhdistämissopimuksen hy väksy mi nen ja työllisyysasioiden kokoaminen uuden kunnan or ga ni saati oon. Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon organisaatiot ja toi min ta mal lit ovat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Vuonna 2011 Pikes Oy hallinnoi kehittämishanketta so si aa li yri tys toi min nas ta
pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa. Hankkeen tulos, esitys CB Pielisen Karjala ry/oy ei siirtynyt suunnitelman mukaisesti to teu tukseen. Nykyinen työllistämisen malli Nurmeksessa Nurmeksen työllisyystoimet voidaan jakaa viiteen osaan: ke hi tys vammais ten työtoimintaan, palkkatukityöllistämiseen, työl li syys hank keiden osarahoitukseen ja avustuksiin, nuorten työ pa ja toi min taan ja kuntouttavaan työtoimintaan. Tämän toiminnan volyymi on 826.000 euroa, josta kehitysvammaisten työtoimintaan 350.000 euroa ja lisäksi kaupunki maksaa työmarkkinatuen kun ta osuut ta 443.000 euroa. Työllistämistoimet eivät kohdistu vain pitkäaikaistyöttömiin vaan myös ryhmiin, jotka eivät kuulu työvoimaan (esimerkiksi kou lu lai set, opiskelijat tai työvoimasta poistetut sillä perusteella etteivät ole työmarkkinoiden käytettävissä). Työttömät työhakijat jakautuvat neljään ryhmään, joista yksi on he ti sijoitettavissa työmarkkinoille ( tällä hetkellä noin 50 % työt tö mis tä työllistyy alle kuukauden kuluessa), toinen täs mä kou lu tuk sen kautta sijoitettavissa ja kolmas ryhmä on vaikeasti työl lis tet tä vät ja neljäs on eläkeputkessa olevat, jotka eivät pidä itseään työt tö mi nä vaan eläkeläisinä. Työttömyyseläke- putkessa olevat eivät ole työmarkkinatuella vaan ansiosidonnaisella työt tö myys päi vä ra hal la, mutta näkyvät pitkäaikaistyöttömien määrässä. Vuoden aikana työttömiä Nurmeksessa on 1200-1300 henkilöä, jois ta joka laskentapäivä on työttömänä 440-600 henkeä. Nurmesta rasittaa historiallisesti palkkatuen laaja käyttö kau pun gin työllistämisessä 1990-luvulla. Ainoastaan työsuhteeseen pe rus tu vaa aktivointia pidetään yleisesti hyväksyttävänä. Kaupunki saa palkkatukea velvoitetyöllistämiseen. Te-toimisto on asettanut vii meiset 10 vuotta yritysten palkkatuen kunnalle myönnettävän palk ka tuen edelle vaikuttavuusperusteella, palkkatukea käytetään py sy vän työsuhteen aloittamiseen. Kun kaupunki ei yleensä tar vit se palkkatukea rekrytoinnissa, palkkatukiresurssit jäävät yri tys toi min nan käyttöön. Nurmeksen aktivointitaso vuonna 2014 on 38 %, mikä kil pai lu ky kyinen naapurikuntiin verrattuna ja selvästi man keskiarvoa 31 % korkeam pi. Työmarkkinatuen jakautuminen Nurmeksessa Työmarkkinatuen saajat kuukaudessa yhteensä alle 300 300-499 500-999 yli 1000 yhteensä
pv pv pv pv vuosi 2013 110 35 51 76 272 5 kk 2014 101 44 62 83 290 Työmarkkinatuen saajat kuukaudessa aktivoinnin perusteella alle 300 pv 300-499 pv 500-999 pv yli 1000 pv vuosi 2013 38 3 12 10 63 5 kk 2014 38 10 16 18 82 Kunnan maksuosuusperuste kuukaudessa vuoden 2015 pe rusteil la vuosi 2013 32 39 66 137 5 kk 2014 34 46 65 145
Noin puolet aktivointitoimista kohdistuu alle 300 päivää työ mark ki na tuella olleisiin, mikä on tarkoituksenmukaista. Kaupungin vaikeasti työllistettävien toimien volyymi on tällä hetkellä seu raa va: Aktiivien työnhakijoiden hanke keskimäärin 18, Pokalin han ke 2, sotaveteraanien kotipalvelu 4, Kristallin vaikeasti työl lis tet tä vät 12, kuntouttava työtoiminta 32, kaupungin oma työl lis tä mis oh jel ma 10 (pääosin velvoitetyöllistettäviä). Työkokeilua ja palkkatukea käyttävät lähinnä muut toimijat yritykset ja yhdistykset. Elyn rahoittaminen hankkeiden yhteydessä voi voi olla kuntout ta vaa työtoimintaa. Kaupungin organisaatiossa työllistämiseen liittyvät tehtävät on jaettu, kos ka kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista ja kau pungin muut työllisyystoimet liittyvät hankerahoitukseen. Ongelmat ovat kuntouttavan työtoiminnan tehtävistä kaupungin organisaatiossa ja vaikeasti työllistettävien ohjaukseen ja tukeen kykenevistä toi mi jois ta hankkeissa ja järjestöissä. Nykyisellä aktivointiasteella kaupungin rahoitusosuus työ mark ki na tuen kuntaosuuteen vuoden 2015 perusteilla on 701.000 euroa.
Vaikeasti työllistettävien aktivointitoimien laajentaminen Valtuustoryhmien aloitteet perustuvat yhden toimintamallin ko ros ta miseen. Vaikuttavan mallin pitää olla tasapainoinen, jotta toimilla pääs tään tavoitteen suuntaan eli vähintään kuuden kuukauden työs sä oloon, siirrytään koulutukseen tai eläkkeelle. Toiseksi kaupunki ei pää tä palkkatuesta vaan ko. päätökset tekee te-toimisto. Sosiaalilautakunnan talousarvioesityksessä esitetään kuntouttavan työtoi min nan ohjauksen ostopalveluiden nostamista 1200 päivätä 2200 päivää ja 20.000 euron varaamista eläkeselvittelyihin. Henkilöstön palkkaaminen työllisyyshallintoon Aktivointitoimien lisääminen kaupungin omalla henkilöstöllä vie li sä resurs si tar pees ta noin puolet. Kaupungin kannalta kus tan nus te hok kain tapa on käyttää rahat toimenpiteisiin eikä oman henkilöstön palk kaukseen. Nurmes on saanut te-toimistolta kiitosta siitä, että kun tout ta va työtoiminnan ohjaus ostopalveluna on ollut ta voit teel lis ta. Nykykokemuksen mukaan aktivointiasteen nostaminen noin 50 %:iin vaa tii noin kolmekymmentä lisätoimenpidettä vuodessa. Työsuhteen ulkopuolella tapahtuva toiminta Kaupunki lisää kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuutta sijoittamalla työ toi min taan osallistuvia järjestöihin, jotka tarjoavat siihen mah dol li suuden kunnan saaman päiväkorvauksen mukaisella korvauksella. Toi seksi kaupunki lisää omia työtoiminnan kohteita hallintokunnissa. Vuonna 2015 toiminnan laajentaminen on mahdollista noin 20:llä hen kilöl lä, josta yhdistyksissä noin15. Kuntouttavan työtoiminnan vo lyy mi kaupungin omassa organisaatiossa 700 päivästä 1000 päi vään ja yhdistyksissä 1700 päivään. Koska kuntouttava työtoiminta on työsuhteen ulkopuolista, siitä ei makse ta palkkaa. Lounaan tarjoamista ei voida pitää tar koi tuk sen mu kai sena, koska Aktiivit työnhakijat tarjoavat jo ruo kai lu mah dol li suut ta alennettuun hintaan jäsenilleen. Yritystoiminta voi tarjota työkokeilupaikkoja pitkäaikaistyöttömille. Yleensä kyse on ammatinvaihtajista, terveyssyistä työnvaihtajista. Työ ko kei lu tapahtuu aina työnhakijan ehdoilla. Järjestelyn osa puo li na ovat te-toimisto ja yritys. Työkokeilumahdollisuuden tarjoamisesta voi daan edistää yritysneuvonnalla. Yhteistyöllä pyritään lisäämään työ ko kei lua noin viidellä vuositasolla. Tuettu työsuhteinen työ
Kaupunki laajentaa toimintaa hankkeiden rahoituksen kautta ja te kemäl lä sopimukset kriteerit täyttäville vaikeasti työllistettävien tukea enintään 175 euroa kuukaudessa toimijoille. Sopimuksia tehdään kuu kau sittain toimijoiden kanssa enintään yhteensä 15 vaikeasti työl lis tet tä vän ohjauksesta ja tuesta.lisäkustannuksia sopimuksista kau pun gil le on 30.000 euroa. Toimijan tulee järjestää työttömän oh jaus ja tuki asianmukaisesti. Kaupungin toimenpiteiden kustannuslisä on yhteensä 47.000 euroa ja rahoitusosuuden alentuma vähintään 168.000 euroa. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää 1. antaa talousarviovalmisteluohjeen valmistella vuoden 2015 ta lous arvion työttömien aktivointitoimien lisäämistoimet edellä esitetyllä ta val la ja laajuudessa, 2. todeta, etteivät valtuustoaloitteet anna aihetta muihin toi men pi tei siin ja aloitteiden käsittely päättyy valtuuston hyväksyessä vuoden 2015 talousarvion. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana jäsen Ollilainen esitti, että talousarvio-ohjetta vuoden 2015 talousarvion työttömien aktivointitoimien lisätoimista muu tettai siin kohtaa "Kaupunki lisää kuntouttavan työtoiminnan vai kut ta vuut ta sijoittamalla työtoimintaan osallistuviä järjestöihin, jotka tar joa vat siihen mahdollisuuden kunnan saman päiväkorvauksen mu kai sel la korvauksella" siten, että termi "järjestöt" korvataan ter mil lä "järjestäjät", jotta muutkin yhteisöt voisivat toimia kuntouttavan työ toi min nan sijoituspaikkoina. Ollilaisen ehdotus raukesi kannattamattomana. Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.