Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu Yli-insinööri Timo Repo
Lähtökohtia työelämälähtöisyyden lisäämisestä/osaavan työvoiman tarve yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle tarve ilmaista opiskelijoille ja työelämälle, mitä opiskelijoiden tulee osata koulutuksen jälkeen tarve lisätä koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja parantaa koulutuksen laatua oppimistulosten merkitystä korostaen tarve suuntautua opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen ja opiskelijalähtöiseen oppimiseen tarve vahvistaa opiskelijakeskeisyyttä ja tuoda opiskelijat oppimis- ja arviointiprosessien omistajiksi ja subjekteiksi oppimisympäristöjen monipuolistuminen työpaikoilla ja muissa erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan opiskelun lisääntyminen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen merkityksen arvostaminen
Osaamisperusteisuuden vieminen koulutuksen järjestäjän toimintaan lähtötilanteen arvio tavoitetila suunnitelma ja muutosprosessi seuranta ja parantaminen ajoitussuunnitelmat
Osaamisen hankkiminen ja osaamisen laadunvarmistaminen lähtökohdaksi oppijan osaaminen ja sen saavuttamiseksi tarvittavat Oppimisprosessit Opetus- ja ohjausprosessit Arviointiprosessit osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostaminen mahdollistavatko opetussuunnitelmat erilaiset osaamisen hankkimistavat ja ajat?
Miten työelämän osaamiskokonaisuuksiin pohjautuva koulutus toteutetaan käytännössä? Miten huomio siirtyy oppiaine-, sisältö- ja aikakeskeisyydestä osaamiskeskeisyyteen? Tapahtuuko koulutuksen järjestäminen tutkinnon osittain työelämälähtöisesti?
Oppimisen arviointi osaamisen arviointi oppimisen arviointi on oppimisprosessin tukea ja osaamisen arviointi oppimistulosten arviointia arviointikriteerit ilmaisevat osaamisen tason kolmiportaisesti
Ammatillisia perustutkintoja koskevia perusteiden ja muiden määräysten muutoksia on valmisteltu rinnakkain säädösmuutosten kanssa Suunnitellut voimaantuloaikataulut eivät mahdollista säädösten valmistumisen odottamista Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämishanke (TUTKE2) on tehnyt esityksensä tutkintojärjestelmän kehittämisestä ja siihen liittyvistä säädösmuutoksista. Muutoksia on tulossa ammatillisesta peruskoulutusta koskevaan lakiin ja asetukseen, tutkintorakenneasetukseen sekä tutkinnon perusteisiin
Merkittävimmät muutokset perustutkintojen perusteissa mahdolliset tutkintonimikkeiden tarkistukset, joita tulee ilmeisesti vain muutama tutkinnon muodostumissääntöjen tarkistaminen uusien säädösten mukaiseksi opintoviikkojen korvaaminen osaamispisteillä ammatillisessa peruskoulutuksessa yhteisten tutkinnon osien uudistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa työelämälähtöisyyden, osaamisperusteisuuden, joustavuuden ja valinnaisuuden vahvistaminen terminologian tarkistaminen.
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava ammatillinen perustutkinto sisältää (ei koske näyttötutkintoja) ammatillisia tutkinnon osia (135 osaamispistettä) joista 15 osaamispistettä voi olla ammatillisia valmiuksia syventäviä ammatillisia tutkinnon osia, yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja ja 30 osaamispistettä hankitaan työssäoppimisen kautta yhteisiä tutkinnon osia (35 osaamispistettä) vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osaamispistettä Ammatillisten tutkinnon osien kokonaispistemäärä jakautuu tutkinnon osille tutkinnon osan kattavuuden, vaikeusasteen ja suhteellisen merkittävyyden kriteerien pohjalta.
Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen laajuus on 11osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet: (tutkintoon on sisällytettävä osaamistavoitteita kaikilta seuraavilta osaamisalueilta) 1) äidinkieli; 2) toinen kotimainen kieli; ja 3) vieraat kielet.
Matemaattis-luonnontieteellisen osaaminen laajuus on 9 osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet: (tutkintoon on sisällytettävä osaamistavoitteita kaikilta seuraavilta osaamisalueilta) 1) matematiikka; 2) fysiikka ja kemia; ja 3) tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen
Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen laajuus on 8 osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet: (tutkintoon on sisällytettävä osaamistavoitteita kaikilta seuraavilta osaamisalueilta) 1) yhteiskuntataidot; 2) työelämätaidot; 3) yrittäjyys ja yritystoiminta; ja 4) työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto
Sosiaalinen ja kulttuurillinen osaaminen laajuus on 7 osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet: (tutkintoon on sisällytettävä osaamistavoitteita vähintään yhdeltä seuraavista alueista) 1) kulttuurien tuntemus; 2) taide ja kulttuuri; 3) etiikka; 4) psykologia; 5) ympäristöosaaminen; ja 6) jokin 2-4 momenteissa tarkoitetuista osa-alueista
Hallitus on 25.3.2014 sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018 Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan kehyskaudella Oppivelvollisuusikä nousee ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään määräaikaisesti Sopeutustoimet leikkaavat hallinnonalan määrärahoja 100 miljoonalla eurolla vuonna 2015
Hallitus on 25.3.2014 sopinut.. Oppivelvollisuusikä nostetaan Nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi nuorisotakuun toimeenpanoa tehostetaan ja oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen vuodesta 2015 alkaen. Tämän johdosta yleissivistävän koulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuksia ja koulumatkatukeen varattua rahoitusta lisätään. Lähtökohtana on tavoittaa erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Jatkovalmistelussa korostetaan yhteyttä ammatilliseen kuntoutukseen ja etsivään nuorisotyöhön sekä opinto-ohjauksen vahvistamista.
Hallitus on 25.3.2014 sopinut.. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan Toisen asteen koulutuksen järjestäjien rahoituksen keskeiseksi määräytymisperusteeksi otetaan suoritettujen tutkintojen ja tutkintojen osien määrä Hallituksen lakiesitys annetaan syksyllä 2014 ja uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran vuodesta 2017 alkaen Toisen asteen koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan vuoden 2017 alusta lukien siten, että oppilaitosverkko tehostuu
Hallitus on 25.3.2014 sopinut.. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä Lukion ja ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen Valtion rahoitus lopetetaan ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen
Suomen oppilaat Euroopan parhaita PISA-ongelmanratkaisussa (Tiedote1.4.) Suomi menestyi hyvin PISA 2012 - tutkimuksen ongelmanratkaisutehtävissä. Suomalaisoppilaiden pistemäärä oli OECD-maiden neljänneksi korkein yhdessä Australian kanssa ja Euroopan maiden paras
TYÖELÄMÄ, SÄ TARVIIT MUA! DIALOGI-SELVITYS AMIKSISTA JA TYÖN TULEVAISUUDESTA http://www.uusityöontäällä.fi/binary/file/-/id/3/fid/171 TIESITKÖ, ETTÄ... Kolme viidestä amiksesta tietää, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä työkseen. Kuinka moni lukiolainen tai korkeakoulutettu voi sanoa samaa?
93 % amiksista valitsi koulutusalansa oman kiinnostuksen perusteella.