ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia
PERIODISOINTI ASUNTOPOLIITTISEN REGIIMIN MUUTOKSEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHTANA Bo Bengtsson (toim.): Varför så olika?nordisk bostadspolitik i jämförande historiskt ljus (2006) Analyyttinen malli, jonka avulla voi jäsentää asuntopolitiikan kehitystä Jossain mielessä sopii kaikkien Pohjoismaitten asuntopolitiikkojen kehitykseen (ehkä joidenkin muittenkin) Todellisuus on aina hiukan sotkuisempi ja monimutkaisempi kuin onnistuneinkaan analyyttinen malli
Asuntopolitiikan neljä vaihetta Neljä periodia: (1) perustamisvaihe (introduktionsfas); (2) rakentamisvaihe (uppbyggnadsfas); (3) hallinnointivaihe (förvaltningsfas); (4) purkamisvaihe (avvecklingsfas); Periodit (1)-(3): asuntopolitiikan kehityksen sisäsyntyinen logiikka, (4) kenties ideologisemmin värittynyt Ylipäätään: malli voi olla sykli miten politiikat kehittyvät, kypsyvät ja purkautuvat Periodit voidaan karkeasti ajoittaa; ajoitus ei ole sama kaikissa Pohjoismaissa
PERUSTAMISVAIHE (INTRODUKTIONSFAS) Asuntokysymys politisoituu ja asumisen instituutioita aletaan perustaa Suomessa perustamisvaihe alkaa teollistumisen ja kaupungistumisen myötä 1800-luvun lopulla ja kestää kauan Asuntoreformistisesta debatista huolimatta hyvin vähän tapahtuu ennen toista maailmansotaa Institutionaalisia merkkipaaluja: sisällissodan jälkeinen lyhytaikainen vuokrasäännöstely, huoneenvuokralaki, asunto-osakeyhtiölaki
RAKENTAMISVAIHE I (UPPBYGGNADSFAS) Rakentamisvaiheessa asuntopolitiikan ylin päämäärä on asuntopulan poistaminen rakennustoimintaa tukemalla Rakennetaan paitsi asuntoja myös asuntohuollon järjestelmä Ei vain tuotantopoliittisia vaan myös asuntososiaalisia päämääriä Kaikissa Pohjoismaissa toisen maailmansodan jälkeen Suomi: rakennusvaihe jakaantuu kahteen osaan Ajanjakso jälleenrakennuskaudelta 1960-luvun alkuun sisältää paitsi asuntorakentamisen tukemista myös asuntopoliittisten instituutioiden perustamista rakentamisvaiheen valmistelua? ARAVA, vuokrasäännöstely, asuntotuotannon verohuojennukset
RAKENTAMISVAIHE II Rakentamisvaiheen alussa institutionaaliset järjestelyt ymmärrettiin väliaikaisiksi paluu normaaliin markkinaperusteiseen asuntohuollon järjestelmään Rakentamisvaihe pääsee kunnolla vauhtiin 1960-luvulla Valtion asuntorahoituksen laajeneminen, asuntopoliittisten instituutioiden vakiintuminen, asuntohallinnon kasvu Asuntosektorin suunnittelu, sosiaalinen oikeuden- ja tarkoituksenmukaisuus asuntopolitiikan päämääränä Institutionaalisia uudistuksia: asumistukijärjestelmä, asuntotuotanto-ohjelmat
HALLINNOINTIVAIHE (FÖRVALTNINGSFAS) Rakennetun asuntokannan uudistaminen ja hallinnointi tulee uustuotantoa keskeisemmäksi asuntopolitiikan päämääräksi Asuntojen peruskorjaus, lähiöuudistus, ympäristön laadun parantaminen, asumissegregaation torjuminen, asukasosallistuminen ynnä muu sellainen hallinnointivaiheen huolia Lähiökritiikki Asuntopolitiikasta asumispolitiikkaan Suomessa hallinnointivaihe alkoi 1980-luvulla, jatkuu edelleen
PURKAMISMISVAIHE (AVVECKLINGSFAS) Rakennettuja asuntopoliittisia instituutioita arvioidaan, kyseenalaistetaan ja osin puretaan Supistumisvaihe, yksityistämisvaihe tai leikkausvaihe Pohjoismaissa alkoi 1990-luvulla Suomessa: vuokrasääntelyn purkaminen, valtion asuntorahoituksen merkityksen väheneminen, asuntohallinnon uudelleenorganisointi, aravalainoituksen lopettaminen ynnä muuta 1980-luvulla lakipisteensä saavuttanutta asuntopoliittista regiimiä aletaan purkaa murrosvaihe!
PERIODIMALLI JA SUOMI Mallin avulla voi jäsentää Suomen kehitystä, mutta useita erityispiirteitä Perustamis- ja rakennusvaihe osin päällekkäisiä Rakentaminen jatkuu verrattain runsaana pitempään kuin muissa Pohjoismaissa Hallinnointi- ja purkamisvaihe osin samanaikaisia Suomessa
PURKAMISVAIHEEN MERKKEJÄ: VALTION ASUNTORAHOITUKSEN MERKITYS 350000 300000 250000 200000 150000 Valtion rahoittama Koko tuotanto 100000 50000 0 1971-1975 1976-1980 1981-1985 1986-1990 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010
PURKAMISVAIHEEN MERKKEJÄ: ASUNTOPOLIITTISEN TUEN PAINOPISTEEN SIIRTYMINEN Vanhassa asuntopoliittisessa mallissa omistusasumista tuettiin merkittävästi verotuilla ja aravalainoituksella Korkojen verovähennysoikeuden osuus asuntopoliittisesta tuesta putosi melkein puolesta runsaaseen neljännekseen; asumistuen osuus nousi viidenneksestä yli puoleen Omistusasuntojen osuus valtion tukemassa uustuotannossa: 1971-80: 54 prosenttia, 2001-10: 6 prosenttia asuntopolitiikka suuntautuu vuokra-asumiseen asuntopolitiikasta tulee entistä erityistyneempää (residuaalinen malli)
PURKAMISVAIHEEN MERKKEJÄ: SOSIAALINEN VUOKRA-ASUNTOSEKTORI MUUTOKSESSA Sosiaaliseen vuokra-asuntosektorin säätelyä on purettu: tulorajojen poistaminen, harkinnanvarainen käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuminen, käyttö- ja luovutusrajoitusten luonnollinen päättyminen 73000 asuntoa vapautettu sääntelystä (2009 mennessä) kuitenkin vain osa muutettu omistusasunnoiksi (viidesosa luonnollisesti vapautetuista, puolet pyynnöstä vapautetuista) Yleishyödyllisten toimijoitten suuntautuminen kasvavassa määrin kaupalliseen, markkinaehtoiseen toimintaan
PURKAMISVAIHE JA KOHTUUHINTAISEN ASUMISEN TULEVAISUUS Väistyvä asuntopoliittinen regiimi on pyrkinyt edistämään kohtuuhintaista asumista suorin ja epäsuorin keinoin: valtion asuntolainojen korkosubventiolla, sosiaalisen asuntotuotannon vuokra- ja hintatason säätelyllä, yleisellä vuokrien sääntelyllä, asumistuella, omistusasuntolainojen korkojen verovähennysoikeudella ynnä muulla Joistakin keinoista on luovuttu: vuokrasääntely, aravalainoituksen alikorko Toiset ovat menettäneet merkitystään: korkovähennys, korkotuki Jäljellä on instrumentteina sosiaalinen asuntosektori ja asumistuki
UUSI REGIIMI KEHITTEILLÄ? Nyt haetaan terveesti toimivia eli pidäkkeettömämpiä markkinoita ja uskotaan, että kun pidäkkeet poistuvat, kohtuullistuvat asuntojen hinnat ja vuokrat Katsotaanko tarvittavan asuntopoliittisia keinoja kohtuuhintaisen asumisen edistämiseen? Ja mitä ne voisivat olla? Pitäisi kuitenkin varoa fundamentalismia (Barry Hindess) suhteessa sekä markkinoiden että julkisen vallan erinomaisuuteen; markkinat voivat olla paras konsti tuottaa tietokoneita, mutta ovatko ne paras keino tuottaa kohtuuhintaista asumista?
KIITOS! SATO Oyj, Espoo, uudistuotantoa 27 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa Niiralan Kulma Oy ja Kuopas Oy, Kuopio Vuokra-asuntoja ja opiskelija-asuntoja vuosikymmenten takaa