Tutkimustiedon välitys

Tutkimustiedon välitys - selvitys tutkimustiedon välittymisestä käytännön metsätalouteen TYÖTEHOSEURA JARI VALKONEN PERTTI HOURUNRANTA Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 HELSINKI 2006 METSÄ

Tutkimustiedon välitys selvitys tutkimustiedon siirtymisestä käytännön metsätalouteen Jari Valkonen Pertti Hourunranta Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 ISBN 951-788-388-9 ISSN 1458-7858 HELSINKI 2006

TYÖTEHOSEURA PL 5 (Kiljavantie 6) 05201 RAJAMÄKI Tekijä(t) Jari Valkonen Pertti Hourunranta Julkaisun nimi Tutkimustiedon välitys - selvitys tutkimustiedon välittymisestä käytännön metsätalouteen Julkaisusarja ja numero Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 Julkaisuaika (kk ja vuosi) marraskuu 2006 Toimeksiantaja Maa- ja metsätalousministeriö Tutkimuksen nimi Tiivistelmä Työtehoseuran metsäosasto selvitti syksyn 2005 ja talven 2006 aikana, miten käytäntöä palveleva metsäntutkimustieto välittyy Metsäntutkimuslaitoksesta käytännön metsäorganisaatioille sekä millä tavoin tutkimustietoa hyödynnetään käytännössä. Selvityksessä tarkasteltiin myös Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion roolia tutkimustiedon välityksessä. Tutkimus toteutettiin käytännön metsäammattilaisille suunnatulla Internet-kyselyllä. Tutkimustiedon välittymistä tarkasteltiin yleisellä tasolla ja erikseen kolmen tutkimusaiheen osalta. Lisäksi haastateltiin Metlassa ja Tapiossa esimerkkitutkimusten asiantuntijoita. Metsäammattilaisista vain alle puolet tunsi olevansa riittävän hyvin perillä omaa työtehtäväänsä koskevista uusista tutkimustuloksista. Merkittävä syy heikkoon tulokseen löytyy metsäammattilaisten kiristyneestä työtahdista. Toivotuimmat tutkimustiedonhankintatavat metsäammattilaisten keskuudessa olivat koulutuspäivät ja lyhytkurssit, sähköposti ja Internet sekä erityisesti metsänhoitoyhdistyksissä ammattilehdet. Tiedon tuottajilta kaivattiin tiivistettyä ja kohdennettua tiedostusta tuloksista, jotka olisivat sellaisenaan hyödynnettävissä käytännön päätöksentekotilanteissa. Avainsanat tutkimustieto, tiedonvälitys, tutkimustiedon välitys, ekstensio ISBN 951-788-388-9 ISSN 1458-7858 Kieli suomi Sivuja 47 Hinta vain verkkoversiona Yksikkö Metsäosasto PL 5 05201 RAJAMÄKI Myynti Työtehoseura PL 5, 05201 RAJAMÄKI puh (09) 2904 1200 http://www.tts.fi

SISÄLTÖ ALKUSANAT...4 1 JOHDANTO...5 2 SELVITYKSEN TARKOITUS...7 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO...8 4 TUTKIMUSTIEDON VÄLITYS METSÄNTUTKIMUS- LAITOKSESSA JA TAPIOSSA...9 5 TULOKSET...10 5.1 Yleinen tutkimustiedon välittyminen... 10 5.2 Hankekohtainen tarkastelu... 13 5.3 Tapion rooli tutkimustiedon välittäjänä... 16 6 TULOSTEN TARKASTELUA...18 7 PÄÄTELMIÄ...20 KIRJALLISUUTTA...21 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 3

ALKUSANAT Selvitys metsäntutkimuksen tutkimustiedon välityksestä käynnistyi Työtehoseurassa metsäneuvos Liisa Saarenmaan aloitteesta keväällä 2005. Tiedot tutkimustiedon siirtymisestä palvelemaan käytännön metsätaloutta ja tiedot tutkimustulosten hyödyntämisestä olivat tarpeen ja tuolloin ajankohtaisia, sillä aiemmin ilmestyneen Jussi Huttusen sektoritutkimuslaitosten kehittämistä koskevan raportin kritiikki kohdistui myös metsäalalla tutkimuksen vaikuttavuuteen ja tutkimustulosten hyödyntämiseen. Kiireellisestä aikataulusta ja vähäisistä resursseista johtuen selvitys rajattiin tutkimuksen vaikuttavuuskysymysten ulkopuolelle ja koskemaan vain kolmea esimerkkitutkimusta. Lisäksi selvitettiin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion roolia tutkimustiedon välityksessä. Selvityksen tekivät Työtehoseuran tutkijat Pertti Hourunranta ja Jari Valkonen ja sen toteuttamisen suunnitteluun osallistuivat metsäneuvos Liisa Saarenmaa ja ylitarkastaja Matti Heikurainen maa- ja metsätalousministeriöstä, vanhempi tutkija Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitoksesta, asiantuntijat Arto Koistinen ja Matti Ruotsalainen sekä markkinointipäällikkö Pirjetta Laine Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Selvityksestä valmistui käsikirjoitus maaliskuussa 2006 ja siihen tekivät huomioon otettuja parannusehdotuksia edellä mainittujen henkilöiden lisäksi ylijohtaja Hannu Raitio Metsäntutkimuslaitoksesta ja johtaja Ilmo Kolehmainen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta sekä useat Työtehoseuran tutkijat. Selvityksen aineiston keruussa haastateltiin useita henkilöitä ja runsaat 650 metsäammattilaista vastasi Internet-kyselyyn. Parhaimmat kiitokset heille ja muille selvityksen valmistumiseen myötävaikuttaneille tahoille. Helsingissä, lokakuussa 2006 Pekka Ripatti Työtehoseura Metsäntutkimuksen tutkimusjohtaja Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 4

1 JOHDANTO Tutkimustiedon välityksellä tarkoitetaan tiedon jalostamiseen ja markkinointiin liittyviä toimenpiteitä, joilla tietoa levitetään asiakkaille mahdollisimman käyttökelpoisessa muodossa. Tutkimustiedon välityksen tavoitteena on tiedon käytettävyyden, mutta myös tunnettuuden, vaikuttavuuden ja saavutettavuuden lisääminen. Metsäntutkimuslaitoksessa (Metla) tutkimustiedon tuottaminen ja tutkimustulosten julkaiseminen tieteellisissä tutkimusjulkaisuissa luetaan kuuluvaksi tutkimustoimintaan. Viestintä, jossa keskeisenä osana on tutkimustiedon välittäminen, on tutkimuslaitoksen toiminnan elinehto. Laadukas tutkimus ei yksin riitä, vaan työstä ja laitoksesta on myös pystyttävä kertomaan ulospäin. Kasvavia haasteita viestinnälle nousee sekä laitoksen toiminnan että viestintäympäristön muutoksista. Kuvassa 1 on kuvattu tutkimustiedon välitykseen liittyviä tekijöitä. Kuva 1. Tutkimustiedon välitykseen liittyviä tekijöitä Tutkimustiedon merkityksen kasvaessa tiedon välittyminen tutkijoilta tiedon hyödyntäjille ja muille kiinnostuneille on aiempaa tärkeämpää. Tiedon tuottajien ja välittäjien valmiudet ottaa osaa julkiseen keskusteluun, viestintätaidot sekä kyky selvitä lisääntyvistä asiantuntija- ja viestintätehtävistä tulevat yhä tärkeämmiksi. Myös tutkimustiedon käyttäjiltä vaaditaan entistä parempia taitoja ja aktiivisuutta, jotta he löytävät tarvitsemansa alati lisääntyvästä tiedon määrästä. Onnistunut tutkimustiedon välitys edellyttää, että jo tutkimushankkeen alkaessa on tunnistettava, kenelle tutkimuksessa tuotettava tieto on tärkeää, ketä tulokset palvelevat ja kuka tietoa tarvitsee. Tutkimuksen tarpeellisuus, toteutus, tulosten esittämisen muoto sekä tutkimustiedon välityksen onnistuminen riippuvat siitä, miten hyvin tiedon käyttäjien ja heidän tietotarpeidensa tunnistaminen onnistuu. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 5

Tiedon merkityksen kasvaessa sen tuottajien ja välittäjien määrä kasvaa. Tutkimuslaitokset joutuvat yhä useammin kilpailemaan markkinoista niin tiedeyhteisön sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Kilpailua käydään tutkimusresursseista, tutkimuskohteista, tutkijoista ja näkyvyydestä. Tämän kilpailun keskeisiä menestystekijöitä ovat viestinnällä luodut mielikuvat, suhteet ja arvostus. Muutokset tiedon kuluttajien odotuksissa edellyttävät uudenlaista otetta tietoon, tieteen popularisointia sekä uusia muotoja ja keinoja tutkimustiedon välittämiseen. Metlassa tutkimustietoa välitetään kirjallisesti, sähköisesti, konsultointina tai muiden tietoa jalostavien ja välittävien organisaatioiden välityksellä. Useat metsäalan toimijat ovat tiedon välitystä ajatellen samalla Metlan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita (tiedon jatkojalostajia). Tämä edellyttää hyvin toimivaa yhteistyötä. Metlassa tutkimushankkeiden tuloksista tiedottamista tehostetaan tukitoimilla. Tukitoimista tärkeimpiä ovat henkilökunnan koulutus, viestintä, julkaisutoiminta, verkkopalvelut, omien metsien tuki sekä markkinointi ja sidosryhmäyhteistyö. Säännölliset sidosryhmäpalaverit ovat tärkeitä tiedonhankinta- ja tiedonsiirtoprosessin kaikissa vaiheissa. Jatkuva yhteydenpito ja yhteistyö tiedon jatkojalostajien ja välittäjien kanssa on olennainen osa toiminnan kehittämistä. Tiedon kuluttajien odotukset ovat muuttuneet selvästi viime vuosikymmenen aikana. Enää ei riitä yksisuuntainen tieteen tuloksista tiedottaminen. Tarvitaan myös osallistumista koulutuksen kehittämistä koskevaan keskusteluun ja erilaisia vuorovaikutteisen viestinnän muotoja. Tiedon välittyminen kattavasti kaikille tarvitsijoille edellyttää useiden viestintävälineiden samanaikaista käyttöä. On myös syytä muistaa, että lisääntyvän tutkimustiedon tuottamisen myötä tiedon hyödyntämisen on todettu vaativan tiedon käyttäjiltä suunnittelua, aikaa tiedon sulattamiseen sekä tiedon työstämistä ja soveltamista omaan työhön sopiviksi toimintamalleiksi. Valitettavasti organisaatioiden supistamisen myötä metsäalan toimihenkilöillä työaika kuluu yhä enemmän varsinaisten ydintehtävien tekemisessä kiireellisesti ja kouluttautumiseen kuuluva uuden tiedon hankinta on tehtävä varsinaisen työajan ulkopuolella. Tässä selvityksessä ei tarkastella tutkimusten vaikuttavuutta metsätalouteen, koska selvitys oli resursseiltaan suppea. Tutkimustiedon vaikuttavuuden arviointi on pitkäkestoinen prosessi, johon yhteiskunnan kannattaa kuitenkin panostaa tutkimusresurssien entistä paremman suuntaamisen takia. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 6

2 SELVITYKSEN TARKOITUS Selvityksen tarkoituksena oli tutkia, miten käytäntöä palveleva metsäntutkimustieto välittyy Metsäntutkimuslaitoksesta käytännön metsäorganisaatioille sekä millä tavoin tutkimustietoa hyödynnetään käytännössä. Lisäksi selvitettiin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion roolia metsäisen tutkimustiedon välittämisessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin tutkimustiedon välittymistä yleisesti ja erikseen kolmen esimerkkitutkimuksen osalta. Esimerkkitutkimukset olivat tyvilahokuusikon uudistaminen, kunnostusojituksen vesiensuojelu ja puustovaikutukset sekä paakkutaimien kesäistutus. Tutkimuksen tehtävänä oli: 1. tarkastella, miten tutkimusten tulokset ovat välittyneet kentän metsäammattilaisille ja miten he ovat hyödyntäneet tietoja, 2. selvittää, millainen rooli Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolla on tutkimustulosten välittämisessä, 3. selvittää, millä tavalla tutkijat ovat välittäneet tietoa esimerkkitutkimusten tuloksista. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 7

3 Tutkimusmenetelmät ja -aineisto Tutkimus suoritettiin syksyn 2005 ja talven 2006 aikana. Tutkimusmenetelminä käytettiin Internetin avulla suoritettua kyselyä ja asiantuntijahaastatteluita. Esimerkkitutkimuksiin liittyviin asiantuntijahaastatteluihin osallistui viisi Metsäntutkimuslaitoksen tutkijaa ja kolme Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion asiantuntijaa. Internet-kyselyyn vastasi yhteensä 664 metsäammattilaista ja vastausprosentti oli noin 40. Vastanneista 51 prosenttia oli metsäkeskusten, 43 metsänhoitoyhdistysten ja 6 prosenttia teollisuuden ja metsähallituksen palveluksessa. Internet-kyselyyn vastaamattomista satunnaisesti valituille 45 toimihenkilölle lähetettiin sähköpostia kolme viikkoa varsinaista kyselyä myöhemmin. Siinä kysyttiin toimenkuvaa ja syytä vastaamattomuuteen. Katoanalyysiin saatiin 15 vastausta. Toimenkuvaltaan vastaamattomat eivät juuri poikenneet kyselyyn vastanneista. Yleisimpinä syinä vastaamattomuuteen olivat kiire, vastaaja ei kokenut kuuluvansa kohderyhmään sekä kyllästyminen kyselyihin. Katoanalyysin perusteella voidaan arvioida, että kyselyyn vastasivat ne, joiden työtä tarkastellut tutkimushankkeet sivusivat. Esimerkkitutkimukset ja niiden suoritteet on esitelty liitteessä 1. Suoritteet poimittiin Metlan Tuska-tietokannasta. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 8

4 Tutkimustiedon välitys Metsäntutkimuslaitoksessa ja Tapiossa Metsäntutkimuslaitoksen tuottama tutkimustieto palvelee metsäammattilaisia, metsänomistajia, tiedeyhteisöä ja kaikkia muita metsätietoa tarvitsevia sekä metsistä kiinnostuneita. Tutkimustuloksia julkaistaan Metlan julkaisusarjoissa, muissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa sekä muissa alan julkaisuissa. Internetissä toimivat Metinfo Metsätietopalvelut sisältävät Metlan tutkimustietoon perustuvia tietopalveluita ja asiantuntijajärjestelmiä. Tietopalvelut huolehtivat osaltaan metsäsektorin tietohuollosta ja vastaavat tiedon tarvitsijoiden kysymyksiin ja tietotarpeisiin Metlan asiakaslehdessä esitellään Metlan tutkimustoimintaa ja sen ajankohtaisia tuloksia. Metlan tutkimusmetsiin on rakennettu opastettuja polkuja ja muita palveluita, joiden avulla kaikki halukkaat voivat tutustua metsäntutkimukseen ja sen tuloksiin. Tutkimustuloksia esitellään myös tiedotteissa, esitteissä ja katsauksissa, lehtiartikkeleissa, ajankohtaiskatsauksissa sekä erilaisissa koulutustilaisuuksissa, seminaareissa, messuilla ja näyttelyissä. Tapion asiantuntijoiden työ on kokonaisuudessaan tiedon jalostamista ja levitystä, sisältäen muun muassa oppaiden ja koulutusten suunnittelua ja toteuttamista. Lisäksi metsäkeskusten välistä tiedonvälitystä varten kehitetty Silmu-intranet palvelee myös tutkimustulosten levittämisessä. Silmuun eri alojen vastuuhenkilöt koostavat oman sektorinsa tuoreita tutkimustuloksia. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 9

5 TULOKSET 5.1 Yleinen tutkimustiedon välittyminen Taulukko 1. Miten työpaikallanne toimihenkilöt pidetään ajan tasalla alan uusista tutkimustuloksista? Valitkaa yksi tai useampi vaihtoehto. Tutkimustiedon välittymistä ja siinä esiintyviä eroja on tarkasteltu pääosin ristiintaulukoinnin avulla. Aineiston luonteen vuoksi ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi tehdä tilastollista testausta. Lähinnä on tarkasteltu, oliko eri tutkimusaiheiden ja organisaatioiden kohdalla eroja tulosten välittymisessä käytäntöön. Kyselyssä toimihenkilöiltä kysyttiin tutkimustiedon hankkimiseen yleensä liittyviä kysymyksiä sekä kysymyksiä tiettyihin tutkimusaiheisiin liittyen. Kukin toimihenkilö sai tällöin valita kolmesta aiheesta omaa toimenkuvaansa lähinnä olevan aiheen. Eri tutkimusaiheiden tulosten välittymisestä oli samat kysymykset. Internet-kyselyyn vastanneiden toimenkuvat poikkesivat hieman organisaatioittain. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöiden toimenkuvaan kuului keskimäärin viisi, yhtiöiden ja metsähallituksen vajaa neljä ja metsäkeskusten kaksi työlajia. Metsänhoitoyhdistyksissä useimmilla toimihenkilöillä työnkuvaan kuului metsän uudistamista, taimikon ja nuoren metsän hoitoa sekä puukauppaa. Yhtiöissä uudistamisja nuoren metsän hoitotöiden lisäksi yleisiä olivat metsäsuunnittelu ja metsäteiden rakennus. Metsäkeskuksissa työskentelevien työhön kuului metsäsuunnittelua, neuvontaa ja koulutusta sekä metsäteiden rakennusta ja ojitusta. Metsäammattilaiset eivät olleet kovin hyvin perillä oman alansa uusista tutkimustuloksista. Vain 43 prosenttia toimihenkilöistä koki olevansa riittävän hyvin perillä omaa työtehtäväänsä koskevista uusista tutkimustuloksista. Metsänhoitoyhdistyksissä osuus oli muutaman prosenttiyksikön pienempi kuin metsäkeskuksilla ja yhtiöillä. Yleisin tutkimustiedon hankintapa oli toimihenkilön omatoiminen tiedonhankinta, kuten taulukosta 1 ilmenee. Satunnainen koulutus ja/tai kurssitus oli huomattavasti yleisempää kuin systemaattinen. Eri organisaatioiden välillä ilmeni eroja siinä, että yhtiöillä ja Metsähallituksella eri tiedonhankintatavat jakaantuivat tasaisemmin ja varsinkin systemaattista koulutusta ja kurssitusta oli enemmän kuin metsäkeskuksissa ja metsänhoitoyhdistyksissä. Metsäkeskukseyhdistykset Metsänhoito- Yhtiöt Yhteensä % metsätoimihenkilöistä toimihenkilön omatoiminen tiedonhankinta 61 71 47 64 satunnainen koulutus/kurssitus 56 59 42 56 systemaattinen koulutus/kurssitus 32 23 50 29 muu menetelmä 8 6 0 6 Yhteensä, % 157 159 139 157 Metsätoimihenkilöitä, kpl 338 283 38 659 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 10

Taulukon 2 tuloksista on nähtävissä, että halutuimpana uusien tutkimusten tiedonlähteenä ovat koulutuspäivät ja lyhytkurssit. Tulevaisuudessa kaksi kolmasosaa vastaajista halusi tietoa tutkimuksista Internetistä ja sähköpostin välityksellä. Metsänhoitoyhdistyksillä korostui muita enemmän ammattilehtien merkitys, yhtiöllä Internet ja sähköposti ja metsäkeskuksilla koulutuspäivät ja lyhytkurssit sekä Tapion opasmateriaali. Viidennes vastaajista halusi tietoa suoraan eri laitosten tutkijoilta. Taulukko 2. Millä tavoin toivotte jatkossa saavanne tietoa tutkimuksista ja niiden tuloksista? Valitkaa enintään 3 vaihtoehtoa. Metsäkeskukseyhdistykset Metsänhoito- Yhtiöt Yhteensä % metsätoimihenkilöistä koulutuspäivät / lyhytkurssit 73 69 65 71 Internet ja sähköposti 60 67 76 64 ammattilehdet 55 73 51 63 Tapion opasmateriaali 50 29 38 40 suoraan eri laitosten tutkijoilta 24 21 14 22 muulla tavoin 2 1 5 2 Yhteensä, % 264 260 249 261 Metsätoimihenkilöitä, kpl 338 284 37 659 Taulukossa 3 on esitetty, missä määrin eri organisaatioissa on hyödynnetty jonkin kyselyssä olleen kolmen tutkimusaiheen (tyvilahokuusikon uudistaminen, kunnostusojituksen vesiensuojelu ja puustovaikutukset ja paakkutaimien kesäistutuksen) tuloksia organisaation käytännön työohjeissa sekä miten eri organisaatioiden toimihenkilöt ovat hyödyntäneet tuloksia omassa työssään. Tutkimustulosten hyödyntäminen oli keskimäärin hieman yleisempää toimihenkilöiden omassa työssä kuin organisaatioiden työohjeissa. Metsäkeskuksissa tuloksia oli hyödynnetty hieman muita enemmän organisaation työohjeissa ja metsänhoitoyhdistyksen toimihenkihenkilöt hyödynsivät tuloksia eniten omassa työssään. Taulukko 3. Onko tutkimustuloksia hyödynnetty organisaationne käytännön työohjeissa ja omassa työssänne? Tutkimustuloksia on hyödynnetty oman organisaation käytännön työohjeissa (metsätoimihenkilöitä 619 kpl) Tutkimustuloksia on hyödynnetty omassa työssä (metsätoimihenkilöitä 619 kpl) Metsäkeskukseyhdistykset Metsänhoito- Yhtiöt Yhteensä % metsätoimihenkilöistä 68 63 62 65 70 78 57 73 Taulukossa 4 on esitetty mielipiteet siitä, kuinka hyvin metsätutkimus yleensä vastaa käytännön metsäammattilaisten tiedontarpeisiin. Liki neljän viidenneksen mielestä tutkimus vastaa tarpeisiin hyvin, mutta lähes viidenneksen mielestä tiedontarpeisiin vastataan heikosti. Positiivisia ja negatiivisia ääripäitä edustavia mielipiteitä oli kumpiakin noin kaksi prosenttia. Muita ryhmiä jonkin verran tyytymättömimpiä olivat yhtiöiden toimihenkilöt. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 11

Taulukko 4. Kuinka hyvin metsätutkimus yleensä vastaa käytännön metsäammattilaisten kokemiin tiedontarpeisiin. Metsäkeskukseyhdistykset Metsänhoito- Yhtiöt Yhteensä % metsätoimihenkilöistä erittäin heikosti 3 1 3 2 heikosti 24 22 30 23 hyvin 72 74 62 72 erittäin hyvin 1 3 5 2 Yhteensä, % 100 100 100 100 Metsätoimihenkilöitä, kpl 332 283 37 652 Taulukossa 5 esitetään toimihenkilöiden mielipiteet Tapion merkityksestä tutkimustiedon välityksessä. Taulukosta on nähtävissä, että 70 prosenttia vastaajista näkee Tapion roolin joko merkittäväksi tai erittäin merkittäväksi. Vähäisenä Tapion roolin kokevia oli selvästi eniten metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöissä. Taulukko 5. Kuinka tärkeäksi arvioitte Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion roolin tutkimustulosten välittämisessä käytännön metsätalouteen? Metsäkeskukseyhdistykset Metsänhoito- Yhtiöt Yhteensä % metsätoimihenkilöistä merkityksetön 3 5 0 4 vähäinen 22 33 22 27 merkittävä 64 57 76 62 erittäin merkittävä 11 5 3 8 Yhteensä, % 100 100 100 100 Metsätoimihenkilöitä, kpl 337 282 37 656 Kyselyssä selvitettiin myös toimihenkilöiden mielipiteitä Tapion onnistumisessa tutkimustulosten välittämisessä käytännön metsätalouteen. Toimihenkilöistä 51 prosenttia antoi arvosanan hyvä ja yksi prosentti arvosanan erittäin hyvä. Toisaalta 44 prosenttia piti onnistumista heikkona ja neljä prosenttia erittäin heikkona. Taulukko 6. Miten Tapio on mielestänne onnistunut tutkimustulosten välittämisessä käytännön metsätalouteen? Metsäkeskukseyhdistykset Metsänhoito- Yhtiöt Yhteensä % metsätoimihenkilöistä erittäin heikosti 4 4 0 4 heikosti 43 45 42 44 hyvin 52 49 55 51 erittäin hyvin 1 1 3 1 Yhteensä, % 100 100 100 100 Metsätoimihenkilöitä, kpl 334 282 38 654 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 12

5.2 Hankekohtainen tarkastelu Selvitettäessä tutkimustulosten välittymistä yksittäisen tutkimusaiheen kohdalla kukin toimihenkilö sai valita kolmesta aiheesta omaa toimenkuvaansa lähinnä olevan aiheen. Vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti eri tutkimusaiheiden kesken. Tyvilahokuusikon uudistamisen valitsi aihealueekseen 31 prosenttia vastaajista, kunnostusojituksen vesiensuojelu ja puustovaikutukset -aiheen 33 prosenttia ja paakkutaimien kesäistutuksen 36 prosenttia vastaajista. Taulukosta 7 nähdään, että viisi prosenttia vastaajista ei tuntenut lainkaan valitsemansa aiheen tuloksia ja toisaalta viisi prosenttia tunsi tulokset erittäin hyvin. Väittämän tunnen hyvin osuus oli jonkin verran suurempi kuin tunnen heikosti. Eri tutkimusaiheiden osalta paakkutaimien kesäistutuksen tuloksia tunnettiin jonkin verran paremmin kuin kahden muun tutkimuksen. Taulukko 7. Kuinka hyvin eri aiheiden vastaajat tunsivat kyseisten tutkimusten tuloksia. Tyvilahokuusikon uudistaminen Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja puustovaikutukset Paakkutaimien kesäistutus Yhteensä % metsätoimihenkilöistä en tunne lainkaan 8 5 3 5 tunnen heikosti 44 44 37 41 tunnen hyvin 43 47 54 49 tunnen erittäin hyvin 5 4 6 5 Yhteensä, % 100 100 100 100 Metsätoimihenkilöitä, kpl 207 219 237 663 Taulukosta 8 on puolestaan nähtävissä, että yhtiöiden toimihenkilöillä oli selvästi vähemmän vastauksia luokassa tunnen vastaukset hyvin, mutta kohdan tunnen erinomaisesti osuus oli kaksinkertainen kahteen muuhun ryhmään verrattuna. Tuloksiin voi vaikuttaa yhtiöiden toimihenkilöiden pieni määrä vastanneissa. Taulukko 8. Kuinka hyvin eri organisaatioiden toimihenkilöt tunsivat valitsemansa tutkimusaiheen tuloksia? Metsäkeskukset Metsänhoitoyhdistykset Yhtiöt Yhteensä % metsätoimihenkilöistä en tunne lainkaan 6 4 11 5 tunnen heikosti 43 39 47 41 tunnen hyvin 47 53 32 49 tunnen erittäin hyvin 4 5 11 5 Yhteensä, % 100 100 100 100 Metsätoimihenkilöitä, kpl 340 285 38 663 Vastaajat arvostivat tutkimustuloksia omien työtehtäviensä kannalta. Suurin osa eli 58 prosenttia vastaajista piti tuloksia erittäin tärkeinä ja 38 prosenttia jonkin verran tärkeinä. Eri aiheiden osalla tärkeydessä ei ollut suuria eroja, kuten taulukosta 9 nähtävissä. Tyvilahokuusikon uudistamisen valinneet näkivät tulokset hieman muita tärkeimpinä omien työtehtäviensä kannalta. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 13

Taulukko 9. Kuinka tärkeinä pidätte valitsemanne aiheen tutkimustuloksia omien työtehtävienne kannalta? Tyvilahokuusikon uudistaminen Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja puustovaikutukset Paakkutaimien kesäistutus Yhteensä % metsätoimihenkilöistä ei lainkaan tärkeä 0 0 1 0 ei juurikaan tärkeä 4 3 3 3 jonkin verran tärkeä 35 39 40 38 erittäin tärkeä 61 58 56 58 Yhteensä, % 100 100 100 100 Metsätoimihenkilöitä, kpl 200 210 219 629 Tutkimustulosten tärkeys näkyi myös siinä, että niitä oli hyödynnetty runsaasti sekä oman organisaation käytännön työohjeissa että omassa työssä. Taulukossa 10 näkyy, että eri tutkimusaiheiden välillä oli jonkin verran eroja. Liki 80 prosenttia oli sitä mieltä, että kunnostusojitusta koskeneen tutkimuksen tuloksia oli hyödynnetty oman organisaation työohjeissa. Lähes 80 prosenttia paakkutaimien kesäistutusta koskeviin kysymyksiin vastanneista oli puolestaan hyödyntänyt tutkimustuloksia omassa työssään. Taulukko 10. tutkimustuloksia on hyödynnetty oman organisaation käytännön työohjeissa (n=619) tutkimustuloksia on hyödynnetty omassa työssä (n=621) Kuinka olette hyödyntänyt valitsemanne aiheen tutkimustuloksia? Tyvilahokuusikon uudistaminen Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja puustovaikutukset Paakkutaimien kesäistutus Yhteensä % metsätoimihenkilöistä 49 80 66 65 69 70 79 73 Selvitykseen valittiin kolme hyvin käytännönläheistä tutkimusaihetta. Tämä näkyy myös taulukon 11 tuloksissa. Vastaajista noin 60 prosenttia oli sitä mieltä, että tulokset ovat sovellettavissa käytäntöön helposti ja 16 prosentin mielestä jopa erittäin helposti. Paakkutaimien kesäistutus -aiheeseen vastanneet suhtautuivat tulosten käytäntöön sovellettavuuteen hieman muita myönteisemmin. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 14

Tyvilahokuusikon uudistaminen Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja puustovaikutukset Miten valitsemanne tutkimusaiheen tulokset ovat sovellettavissa käytän- Taulukko 11. töön? Paakkutaimien kesäistutus Yhteensä % metsätoimihenkilöistä erittäin vaikeasti 0 0 1 0 vaikeasti 18 24 8 16 helposti 60 55 68 61 erittäin helposti 12 21 14 15 ei voi vielä arvioida 10 0 9 6 Yhteensä, % 100 100 100 100 Metsätoimihenkilöitä, kpl 199 207 217 617 Taulukossa 12 tarkastellaan, kuinka paljon eri tutkimusten tuloksilla on ollut vaikutusta toimihenkilöiden toimintaan. Valtaosa eli noin 72 prosenttia oli sitä mieltä, että tutkimuksen tuloksilla on ollut jonkin verran vaikutusta toimintaan. Eri aiheiden kohdalla ei juurikaan ollut eroja siinä, kuinka tulokset olivat vaikuttaneet toimintaan. Organisaatioryhmien välillä oli hieman eroja suhtautumisessa tulosten vaikutuksiin. Positiivisinta näkemystä edustivat yhtiöiden toimihenkilöt, joista viidenneksen mielestä tuloksilla on ollut erittäin paljon vaikutusta toimintaan Taulukko 12. Kuinka hyvin eri aiheita koskevat tutkimustulokset on otettu vastaan? Tyvilahokuusikon uudistaminen Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja puusto-vaikutukset Paakkutaimien kesäistutus Yhteensä % metsätoimihenkilöistä ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta toimintaan 2 1 3 2 ei ole ollut juurikaan vaikutusta toimintaan 19 12 15 15 on ollut jonkin verran vaikutusta toimintaan 75 69 72 72 on ollut erittäin paljon vaikutusta toimintaan 4 18 10 11 Yhteensä, % 100 100 100 100 Metsätoimihenkilöitä, kpl 193 207 217 617 Taulukko 13. Kuinka hyvin eri organisaatioissa toimivat metsäammattilaiset ovat ottaneet vastaan tutkimustulokset? Metsäkeskukset Metsänhoitoyhdistykset Yhtiöt Yhteensä % metsätoimihenkilöistä ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta toimintaan 2 3 0 2 ei ole ollut juurikaan vaikutusta toimintaan 15 15 21 15 on ollut jonkin verran vaikutusta toimintaan 71 74 58 72 on ollut erittäin paljon vaikutusta tuloksiin 12 8 21 11 Yhteensä, % 100 100 100 100 Metsätoimihenkilöitä, kpl 313 271 33 617 82 prosenttia toimihenkilöistä koki, että esimerkkitutkimukset olivat tuoneet käytännön metsäammattilaisille sellaista uutta tietoa, jota heillä ei entuudestaan ollut. Voi- Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 15

daankin arvioida, että ainakin kyseisillä kolmella tutkimuksella oli selkeästi tuotettu kentän metsäammattilaisille uutta tietoa, tieto oli välittynyt metsäammattilaisten käyttöön ja sillä oli myös ollut vaikutusta käytännön toimintaan. Toimihenkilöt olivat hankkineet tietoa esimerkkitutkimuksista useista eri lähteistä. Kyselyssä pyydettiin mainitsemaan enintään viisi tärkeintä lähdettä taulukon 14 tietolähteistä. Selvästi suositumpana tietolähteenä kaikkien tutkimusaiheiden kohdalla olivat metsäalan ammattilehdet. Myös koulutuspäivät ja seminaarit olivat tärkeitä tiedon lähteitä. Lisäksi Metlan tutkimusjulkaisut ja oppaat sekä Tapion oppaat olivat tietolähteenä yli 40 prosentilla toimihenkilöistä. Merkille pantavaa on Internetin ja muiden sähköisten tiedotuskanavien vähäinen merkitys tiedonlähteenä. Osuus oli olennaisesti pienempi kuin sähköisen tiedonvälityksen osuus toimihenkilöiden toivotuimpien tutkimustiedon lähteiden listalla. Merkittävin ero eri tutkimusaiheiden välillä oli se, että kunnostusojituksen vesiensuojelu ja puustovaikutuksista kiinnostuneilla Tapion osuus tietolähteenä oli kaksi kertaa niin suuri kuin muissa aiheissa ja heillä koulutuspäivät ja seminaarit olivat ammattilehtiä merkittävämpiä tietolähteitä. Tässä ryhmässä noin viidennes oli ollut myös suoraan yhteydessä Tapion asiantuntijoihin, kun vastaava osuus kahden muun tutkimusaiheen kohdalla oli lähes olematon. Tuloksiin vaikuttaa voimakkaasti metsäkeskusten suuri osuus kunnostusojitusten toteutuksessa ja Tapion merkittävä rooli metsäkeskusten yhteistyökumppanina. Taulukko 14. Mistä lähteistä vastaajat hankkivat tietoa taulukoissa mainittuihin tutkimuksiin liittyen? Tyvilahokuusikon uudistaminen Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja puustovaikutukset Paakkutaimien kesäistutus Yhteensä % metsätoimihenkilöistä metsäalan ammattilehdistä 84 69 83 79 koulutuspäiviltä ja seminaareista 53 76 56 62 Metlan tutkimusjulkaisuista ja tiedotteista 41 37 52 44 Tapion oppaista 35 64 32 43 muista lehdistä 20 19 24 21 Työtehoseuran metsätiedotteista 16 14 18 16 Metlan sähköisistä palveluista 21 12 15 16 Tapion sähköisistä tiedotuskanavista 12 16 9 12 suorilla kontakteilla Metlan tai muiden org. tutkijoihin 7 12 15 12 muuten 7 5 11 8 suorilla kontakteilla Tapion asiantuntijoihin 1 19 2 7 Yhteensä, % 298 344 317 320 Metsätoimihenkilöitä, kpl 188 206 229 623 5.3 Tapion rooli tutkimustiedon välittäjänä Metsäammattilaisilta pyydettiin näkemyksiä Tapion roolista tutkimustulosten levittämisessä tulevaisuudessa. Avoimeen kysymykseen saatiin yhteensä 326 vastausta. Vastauksista 188:ssa Tapion roolin uskottiin säilyvän merkittävänä ja jopa lisääntyvän tulevaisuudessa, 67 vastauksessa Tapion rooliin tutkimustiedon välittäjänä suhtauduttiin negatiivisesti ja 71 vastauksessa ei selvästi otettu kantaa puolesta tai vastaan. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 16

Vastauksissa, joissa Tapion rooli nähtiin tärkeänä, tuotiin voimakkaasti esille tiedon jalostaminen helposti omaksuttavaan muotoon. Käytännön metsäammattilaisilla on harvoin aikaa tutustua laajoihin tieteellisiin tutkimuksiin tai seuloa tietotulvasta oman työtehtävän kannalta olennaisimmat tuotokset. Tapion toivottiinkin seulovan, tiivistävän ja suoramarkkinoivan tutkimustulokset metsäammattilaisten käyttöön helposti käytännön päätöksentekotilanteisiin soveltuvassa muodossa. Suoramarkkinoinnin keinoja olisivat esimerkiksi tietoiskut sähköpostiviestein ja lyhyet koulutustilaisuudet myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tapion toivottiin myös tuovan palvelunsa entistä laajemmin kaikkien käytännön metsäammattilaisten ulottuville. Negatiivisissa arvioissa päällimmäiseksi nousi Tapion tarjoamien palveluiden korkeaksi koettu hinta. Tapion nähtiin olevan myös liiaksi keskittynyt tuottamaan palveluita vain metsäkeskuksille. Lisäksi toiminnan koettiin painottuvan liiaksi pääkaupunkiseudulle ja asiantuntijoiden olevan vieraantuneita käytännön metsäammattilaisten ongelmista. Tapion antamat ohjeiden pitäisi olla helpommin sovellettavissa käytäntöön ja antavan nykyistä paremmat perustelut eri toimenpiteille. Moni piti Tapiota myös turhana välikätenä, joka syö resursseja suorittavan portaan toiminnalta. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 17

6 Tulosten tarkastelua VTT:n 2005 tekemässä Tapion ja metsäkeskusten välisen palvelusopimuksen arvioinnissa nähtiin tutkimustiedon välittämisen ja käyttöönoton haasteena usein tutkijoiden valmiuksien (ja usein myös kiinnostuksen) rajoittuneisuus tutkimustiedon välittämisessä. Erityisesti tämä näkyi välittömän akateemisen ympäristön ulkopuolella. Toisaalta voidaan sanoa sekä yleisesti että tässä selvityksessä haastateltujen Metlan tutkijoiden kommenttien perusteella että tutkija on tutkimuksensa paras viestijä, eikä roolia ole syytä siirtää liiaksi tiedottajille tai toisille tutkijoille. Kaikkien tutkijoiden tulee osallistua viestintään, jotta muodostuisi tasapuolinen ja oikea kuva organisaation tekemästä tutkimuksesta. Yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa edellyttää tutkijoilta valmiuksia astua julkisuuteen. Tieteellisen tiedon muokkaaminen arkikielelle tulee nähdä osana tutkijan työtä. Tutkimustuloksista kertomisen lisäksi tarvitaan osallistumista keskusteluun tiedotusvälineissä ja tutkimuksesta esiin nousevien teemojen tuomista julkiseen keskusteluun. Joukkoviestimillä on omat päämääränsä ja toimintatapansa. Niiden lisäksi tieteen esillepääsyyn tiedotusvälineissä vaikuttavat myös kunkin organisaation tunnettuus, julkisuuskuva sekä viestintäosaaminen. Viestintäyksikön tehtävänä on valita tarkoituksenmukaiset mediat ja sovittaa tiedotus lehtien suunnitelmiin ja uutispäiviin. Tässä selvityksessä tarkasteltiin tutkimustiedon välittämistä ja välittymistä yleisellä tasolla ja kolmen esimerkkitutkimuksen valossa Metsäntutkimuslaitoksesta käytännön metsäammattilaisille. Esimerkkitutkimukset olivat vast ikään valmistuneita ja teemoiltaan hyvin käytännönläheisiä. Tarkastelluissa hankkeissa toimenpiteet tutkimustiedon käytäntöön saattamiseksi olivat kaikissa hyvin samanlaiset. (kts. liite 1) Hankkeista erottui ainoastaan paakkutaimien kesäistutusta koskeva tutkimus, jonka tulosten levittämisessä Tapiolla ei toistaiseksi ole ollut juurikaan roolia. Sähköiseen viestintään olisi syytä panostaa, sillä kentän metsäammattilaisista yli 60 prosenttia toivoi jatkossa saavansa tietoa uusista tutkimustuloksista sähköpostin ja Internetin välityksellä. Ajan tasalla olevat listat sähköpostiosoitteista ja metsäammattilaisten toimenkuvista olisivat tarpeen tiedotuksen kohdentamiseksi, sillä muuten vastaanottajat hukkuvat tietotulvaan. Toimihenkilöt voisivat esimerkiksi omatoimisesti ilmoittaa metsäntutkimuslaitoksen viestintäosastolle sähköpostiosoitteensa ja ammatilliset mielenkiinnon kohteensa. Tapion asiantuntijat kokivat Silmu-intranetin tärkeäksi kanavaksi tutkimustiedon siirtämisessä metsäkeskusten käyttöön. Silmun avulla tieto siirtyy nopeasti ja samalla Tapion asiantuntijat pysyvät ajan hermolla oman alansa tutkimuksista. Metsäammattilaisten antamassa palautteessa yhdeksi Tapion ongelmaksi nousi tutkimustiedon hidas välittyminen oppaiden ja metsänhoitosuositusten välityksellä. Sähköisen viestinnän laajentaminen myös metsänhoitoyhdistysten, Metsähallituksen ja metsäyritysten käyttöön auttaisi tässä asiassa. Tapio tarjoaa oppaita ja kursseja kaikille metsäalan toimijoille, mutta monet kentän metsäammattilaisista toivoivat nimenomaan tietoisku-tyyppistä tiedotusta heti tutkimusten valmistuttua. Mikäli metsäntutkimuslaitos kehittää omaa tiedotustaan enemmän sähköpostin ja Internetin suuntaan, herää kysymys Silmu-intranetin tarpeellisuudesta tutkimustiedon välittäjänä. Silloinhan myös metsäkeskusten väki saa tuoreet tutkimuskoosteet suoraan Metlasta. Tässä lienee hyvä sauma haastateltujen tutkijoiden ja asiantuntijoiden peräänkuuluttamalle yhteistyön edelleen kehittämiselle. Metlan tutkijat ja Tapion asiantuntijat pitivät henkilökohtaisia kontakteja parhaana tiedonvälityskanavana metsäammattilaisten suuntaan. Metsäammattilaisten toivotuimpien tiedonsaantikanavien listalla henkilökohtaiset kontaktit olivat sitä vastoin vasta vii- Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 18

dennellä sijalla. Henkilökohtaisten kontaktien avulla sanoman saa varmasti tehokkaasti ja vääristymättä perille, mutta tällainen viestintä tulee kalliiksi, mikäli tieto pitäisi saada levitettyä suurille joukoille. Seminaarit ja koulutuspäivät olivat sitä vastoin kummassakin ryhmässä arvoasteikossa korkealla. Tiedon levittäjät siis uskoivat tiedon menevän seminaareissa tehokkaasti kentälle ja kaiken lisäksi kohderyhmäkin piti sitä mieluisana tiedonhankintatapana. Metsäammattilaisten vastauksissa tuli kuitenkin voimakkaasti esille, että seminaareja pitäisi järjestää myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Metsäammattilaisten keskuudessa nousi esiin myös tyytymättömyys Tapion järjestämän koulutuksen hintaan. Sitä pidettiin liian korkeana. Toimihenkilöiden vastauksissa tuotiin esille, että varsinkin pienille metsänhoitoyhdistyksille koulutukset ovat liian kalliita. Metsänhoitoyhdistysten vastauksissa ammattilehdet painottuivatkin selvästi muita kohderyhmiä enemmän toivottavimpana tutkimustiedon välityskanava. Hintakysymysten lisäksi metsäammattilaisten vastauksissa tuotiin voimakkaasti esiin kiireinen työtahti, joka tehokkaasti vähentää mahdollisuuksia seurata tutkimuksen uusia tuloksia. Tämä asettaa tiedon tuottajat erityisen haastavaan asemaan, sillä tulokset on pystyttävä jalostamaan hyvin lyhyiksi ja helposti omaksuttaviksi iskulauseiksi. Lisäksi tiivistelmät on osattava välittää juuri oikeille henkilöille. Edellä mainitut kiire ja kouluttamattomuus koskevat suurelta osin tutkimustulosten nopeaa välittymistä kentälle. Silloin kun tutkimustulokset siirtyvät hitaasti esimerkiksi metsänhoitosuosituksiin ja organisaatioiden työohjeisiin, niiden vaikutus leviää tasaisemmin kentän eri toimijoiden keskuuteen. Yleensäkin uusi tieto muuttuu käytännöksi hitaasti ja käytännönläheisillä toimenpiteillä. Usein esitetään, että käytännön metsäammattilaiset pitävät monia tutkimuksia liian teoreettisena ja käytäntöön soveltumattomina. Tämä väittämä kumoutui ainakin valittujen esimerkkitutkimusten kohdalla. Vastaajista 58 prosenttia piti esimerkkitutkimusten tuloksia erittäin tärkeinä ja 38 prosenttia jonkin verran tärkeinä. Lisäksi lähes neljän viidenneksen mielestä tutkimus vastaa käytännön metsäammattilaisten tarpeisiin hyvin. Mutta kaikki eivät ole tyytyväisiä, sillä viidenneksen mielestä tiedontarpeisiin vastataan heikosti. Hieman yli 70 prosenttia oli hyödyntänyt esimerkkitutkimusten tuloksia omassa työssään ja peräti noin 80 prosentin mielestä tutkimukset olivat tuoneet sellaista uutta tietoa, jota kentällä ei entuudestaan tunnettu. Tutkimustulosten tuottajien ja välittäjien kannalta on kuitenkin hälyttävää, että vain 43 prosenttia toimihenkilöistä oli mielestään riittävän hyvin perillä omaa työtehtäväänsä koskevista uusista tutkimustuloksista. Esimerkkitutkimusten tuloksista oli hankittu vain vähän tietoa sähköisistä palveluista tai kanavista. Toisaalta kun tiedusteltiin tutkimustiedon hankintaa tulevaisuudessa, Internetillä ja sähköpostilla nähtiin olevan suuri merkitys. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 19

7 Päätelmiä Käytäntöä palvelevien tutkimusten tuloksista tiedottamista on tehostettava. Yksikään tällaista tutkimustietoa tuottava tai välittävä organisaatio ei voi olla tyytyväinen, jos vain alle puolet käytännön metsäammattilaisista uskoo olevansa riittävän hyvin perillä omaa työtehtäväänsä koskevista uusista tutkimustuloksista. Tutkimustulokset on esitettävä lyhyesti, helppotajuisesti ja käytännön päätöksentekotilanteisiin soveltuvasti. Sähköiset tiedonvälityskanavat soveltuvat hyvin tällaiseen nopeaan täsmätiedottamiseen. Kaikessa tiedottamisessa on muistettava asiakaslähtöisyys. Tutkimuslaitoksilla ja tiedon jatkojalostajilla on palveluksessaan tiedotuksen ammattilaisia, joiden on tunnettava asiakaskuntansa niin hyvin, että tutkimustulokset pystytään välittämään tarkasti niille asiakkaille, jotka tietoa oikeasti tarvitsevat. Jos sähköiset tiedotteet toimitetaan aina massalähetyksinä mahdollisimman suurelle vastaanottajajoukolle, siirretään samalla vastuu viestinnän onnistumisesta asiakkaille. Työn raskauttamat metsäammattilaiset eivät ala seulomaan kymmenien sähköpostiviestien joukosta sitä yhtä tiedotetta, josta olisi hyötyä heidän omassa työssä. Tämä seulominen kuuluu viestintäosastojen ammattilaisille. Nopean täsmätiedottamisen lisäksi tarvitaan edelleen myös hitaampaa ja syvällisemmin vaikuttavaa viestintää. Tällaista viestintää ovat muun muassa tutkimustulosten pohjalta jalostetut koulutukset ja metsänhoidon suositukset, jotka siirtyvät myös organisaatioiden kirjallisiin työohjeisiin. Tutkimustulosten tunnettavuuteen näyttäisi vaikuttavan viestinnän lisäksi vähintään yhtä voimakkaasti niiden ajankohtaisuus ja kyky vastata metsäammattilaisten päivittäin kohtaamiin ongelmiin. Jotta tutkimukset pystyisivät vastaamaan käytännön tarpeisiin, on tiedon kuljettava myös kentältä tutkimuslaitoksiin päin. Tällaisen jatkuvan yhteydenpidon ja verkostoitumisen ylläpidossa myös Tapiolla on merkittävä rooli. Kentän tarpeiden toivoisi kantautuvan myös tutkimusten rahoituksesta päättävien korviin, sillä hyviäkään tutkimusaiheita ei viedä suunnitelmaa pidemmälle ilman rahoitusta. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 20

KIRJALLISUUTTA Fogelberg, P. (toim) 1985. Tutkimusviestinnän opas. Lähteenmäki-Smith, K.Hyytinen, K. & Konttinen, J. 2005. Vaikuttavuutta metsäosaamiseen. Tapauksena metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion palvelusopimus. Metlan työryhmä. 2001. Tutkimustulosten käytäntöön siirron (ekstensio) organisoiminen Metlassa. Loppuraportti. Sainio, E. 2000. Metsäntutkimuslaitoksen ekstensiotoiminnasta saadut kokemukset ja ekstensiotoiminnan kehittäminen. Joensuun yliopisto. Metsäsuunnittelun ja ekonomian pro gradu -työ. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 28 (2006) 21

Liite 1 (1/26) Liite 1. Esimerkkitutkimusten suoritteet Tyvilahokuusikon uudistaminen Tyvilahokuusikon uudistamista koskevien tutkimustulosten pääasiallisia hyödyntäjiä ovat metsäkeskusten, metsänhoitoyhdistysten ja metsäyritysten metsäammattilaiset, jotka tekevät käytännön päätöksiä metsän uudistamisessa. Tuloksia voivat hyödyntää toki myös metsänomistajat, jotka omatoimisesti uudistavat tyvilahon vaivaamia kuusikoita. Aihealueen viime vuosien tutkimusten avaintuloksia ovat: Alikasvokset ovat erityisen alttiita juurikäävälle älä käytä juurikääpäalueen uudistamisessa alikasvoksia, Istutuskuuset ovat luontaisesti syntyneitä taimia kestävämpiä älä istuta 2 3 metriä lähemmäs lahoa kantoa, Lehtikuusi on altis tyvilaholle älä käytä tyvilahokuusikon uudistamisessa lehtikuusta. Tutkimus sai lehdistössä ja metsäammattilaisten keskuudessa hyvän vastaanoton. Lehtiartikkeleissa tulokset välittyivät vääristymättöminä ja kentän ammattilaiset antoivat positiivista palautetta. Tapio hyödynsi tutkimusta metsänhoitosuositusten uudistamisessa. Tapio on julkaissut aiheesta myös oppaan ja sitä on käsitelty Tapion järjestämillä koulutuspäivillä. Tapio teki tiedotusyhteistyötä aiheen tiimoilta tutkijoiden, metsäkeskusten ja UPM- Kymmenen metsäosaston kanssa. Tutkimuksen hyödyntäjäorganisaatioissa yhteistyökumppaneina olivat metsänhoitopäälliköt. Suoritteet Hallaksela, A.-M. 1999. Lahoisuus haavikossa. Julkaisussa: Hynynen, J. & Viherä- Aarnio, A. (toim.). Haapa monimuotoisuutta metsään ja metsätalouteen. Vantaan tutkimuskeskuksen tutkimuspäivä Tammisaaressa 12.11.1998. Asp mångfald i skog och skogsbruk. Forskningsdag i Ekenäs 12.11.1998. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 725: 49 55. (Hankkeet: 3205, 3234) Korhonen, K. 1999. Missä itiöt syntyvät? (Vastaus Näin metsä vastaa -palstan lukijakysymykseen). Metsälehti 10: 6. (Hankkeet: 3234) Piri, T. 1999. Liming/fertilization and Heterobasidion annosum root rot. Liming and fertlization of forest soils in Finland. In: Thomsen, I.M. & Ingerslev, M. (eds.). Proceedings of SNS meeting on liming/fertlization and Heterobasidion annosum root rot. Danish Forest and Landscape Research Institute Proceedings 1 1999: 12 14. (Hankkeet: 3206, 3234) Piri, T. 2000. Lahottajasienien merkitys metsän uudistamisessa. Taimiuutiset 2: 11. (Hankkeet: 3234) Piri, T. & Korhonen, K. 2001. Infection of advance regeneration of Norway spruce by Heterobasidion parviporum. Canadian Journal of Forest Research 31: 937 942. (Hankkeet: 3234) Piri, T. 2001. Juurikääpä alikasvoskuusten vaarallinen seuralainen. Metsälehti 1: 20. (Hankkeet: 3234)

Liite 1 (2/26) Piri, T. 2002. Lahon kuusikon ongelmat eivät lopu päätehakkuuseen. Metsäntutkimus 3: 4 6. (Hankkeet: 3234) Piri, T. 2002. Tyvilahoisen kuusikon uudistaminen. Metsätieteen aikakauskirja 1/2002: 42 46. (Hankkeet: 3234) Piri, T. 2003. Early development of root rot in young Norway spruce planted on sites infected by Heterobasidion in southern Finland. Canadian Journal of Forest Research 33(4): 604 611. (Hankkeet: 3234) Piri, T. 2003. Silvicultural control of Heterobasidion root rot in Norway spruce forests in southern Finland. Regeneration and vitality fertilization of infected stands (väitöskirja). Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja The Finnish Forest Research Institute, Research Papers 898. 64 s. + 4 osajulk. (Hankkeet: 3234, 3336) Korhonen, K. & Piri, T. 2003. How to regenerate Norway spruce on sites infested by Heterobasidion? In: Thomsen, I.M. (ed.). Forest health problems in older forest stands. Proceedings of the Nordic/Baltic Forest Pathology Meeting, Denmark, September 2002. Skov & Landskab 13: 21 29. (Hankkeet: 3234, 3336) Piri, T. & Korhonen, K. 2003. Early development of Heterobasidion root rot in young Norway spruce stands. In: Laflamme, G., Bérubé, J.A. & Bussières, G. (eds.). Root and Butt Rots of Forest Trees, 10th International Conference on Root and Butt Rots. Laurential Forestry Centre Information Report LAU-X-126: 432 435. (Hankkeet: 3234) Piri, T. & Korhonen, K. 2003. Lahottajasienten merkitys kuusikon uudistamisessa. Julkaisussa: Luoranen, J. (toim.). Etelä-Suomen metsien uudistaminen. Tutkimusohjelman loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 888: 37 42. (Hankkeet: 3234) Infection of advance growth of Norway spruce by Heterobasidion annosum. Esitelmä tieteellisessä kokouksessa. Seminar oo Forest Pathology, Vantaa. Henkilöt: Piri, Tuula Organisaatiot: Metla Päiväys/Kesto: 23.11.2000 Piri, T. Tyvilahoisen kuusikon uudistaminen. Esitelmä. Metsänhoidon koulutus- ja neuvottelupäivät 8. 9.10.2002. Henkilöt: Piri, Tuula Organisaatiot: Tapio Päiväys/Kesto: 08.10.2002 Piri, T. Juurikäävän infektiobiologiatutkimus tavoitteena tyvilahotuhojen vähentäminen. Esitelmä. Laboratoriopäivät, Vantaa 12. 13.11.2002. Henkilöt: Piri, Tuula Organisaatiot: Metla, Keskuslaboratorio Päiväys/Kesto: 12.11.2002 Piri, T. Kuusen tyvilahon leviämisriski ja kantojen noston merkitys torjunnassa. Esitelmä tieteellisessä kokouksessa. Metsätaimitarhapäivät. Henkilöt: Piri, Tuula

Liite 1 (3/26) Organisaatiot: Kekkilä Oyj & Metla Päiväys/Kesto: 04.02.2003 Lectio praecursoria. Esitelmä tieteellisessä kokouksessa. Väitöstilaisuus. Henkilöt: Piri, Tuula Organisaatiot: HY, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Päiväys/Kesto: 17.10.2003 Tyvilahoissa kuusikoissa vaihdettava puulajia. Haastattelu. Metsälehti 7: 12 13. Henkilöt: Korhonen, Kari & Piri, Tuula Päiväys/Kesto: 11.04.2002 Suoritetyyppi: 32 esiintyminen muulla julkisella foorumilla Kuusen alikasvos herkkä laholle. Haastattelu. Maaseudun Tulevaisuus. Henkilöt: Piri, Tuula Päiväys/Kesto: 22.10.2001 Suoritetyyppi: 32 esiintyminen muulla julkisella foorumilla Tyvilahon kuusikon alikasvos arvoton. Haastattelu. Maaseudun Tulevaisuus. Henkilöt: Piri, Tuula Päiväys/Kesto: 24.06.2002 Suoritetyyppi: 32 esiintyminen muulla julkisella foorumilla Älgbekymmer utan ände. Lehtihaastattelu. Skogsbruket. Henkilöt: Piri, Tuula Päiväys/Kesto: 15.08.2002 Suoritetyyppi: 32 esiintyminen muulla julkisella foorumilla Frizon räddar granplantor. Lehtihaastattelu. Skogsbruket 12. Henkilöt: Piri, Tuula Päiväys/Kesto: 09.12.2002 Suoritetyyppi: 32 esiintyminen muulla julkisella foorumilla

Liite 1 (4/26) Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja puustovaikutukset Kunnostusojituksen vesiensuojelua ja puustovaikutuksia koskevien tutkimustulosten pääasiallisia hyödyntäjiä ovat metsäkeskusten ojitusasioista vastaavat metsäammattilaiset ja vähäisemmässä määrin metsänhoitoyhdistysten ja metsäyritysten metsäammattilaiset. Aihealueen viime vuosien tutkimusten avaintuloksia ovat: vesiensuojelumenetelmien (laskeutusaltaat, pintavalutuskentät) entistä tarkempi mitoitus valuma-alueen koon perusteella, tunnetaan ojien kunnon muutokset entistä paremmin ja osataan ennakoida kunnostusojitustarpeet, tunnetaan kunnostusojituksen puustovaikutukset entistä paremmin. Tarkastellusta tutkimushankkeesta tiedotettiin Metsäntutkimuslaitoksen julkaisusarjoissa, siitä tehtiin Tapion opassarjaan Metsätalouden vesiensuojeluopas sekä Internet-julkaisu Karjaanjoki-Life -hankkeessa. Vesiensuojelusta on viime vuosina kirjoitettu lehtien palstoilla melko usein. Tarkasteltu hanke sai osakseen huomiota ammattilehdissä, mutta yleislehdissä vastaanotto oli heikompi. Vain eräät paikallislehdet kirjoittivat tutkimuksesta. Haastatteluihin perustuvissa lehtijutuissa on ollut jonkin verran virheitä lähinnä asioiden painotuksissa. Metsäammattilaisten keskuudessa aihe on herättänyt suurta mielenkiintoa, erityisesti tutkimuspaikkakunnilla. Tutkimuksen tulokset on viety käytäntöön, jopa tietojärjestelmiin saakka. Metsänomistajien keskuudessa uudet tutkimustulokset on otettu myös hyvin vastaan, mutta vesiensuojelumenetelmät ovat aiheuttaneet myös vastustusta. Pintavalutuskentät vievät pinta-alaa pois metsänkasvatukselta ja kaivukatkot saattavat paikallisesti heikentää ojituksen tehoa. Vesiensuojeluoppaan lisäksi Tapio on hyödyntänyt aihepiirin tutkimuksia metsänhoitosuositusten uudistamisessa. Lisäksi aiheesta on järjestetty koulutusta yrityksille. Suoritteet Aarnio, J. 2004. Investointien yksityistaloudellinen kannattavuus: Kunnostusojitus. Julkaisussa: Aarnio, J. (toim.). Julkinen tuki yksityismetsätaloudessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 923: 77 78. Hankkeet: 3337 Ahti, E. 1996. Kunnostusojituksen aiheuttama vesistökuormitus. Julkaisussa: Finér, L., Ilvesniemi, H., Kortelainen, P. & Karvinen, L. (toim.). Metsätalouden ympäristökuormitus tutkijaseminaari Vääksyssä Päijänne luontokeskuksessa 20. 21.5.1996. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 607: 67 69. Hankkeet: 3087 Aarnio, J., Ahti, E., Hytönen, L.A. & Lauhanen, R. 1997. Kunnostusojitus. Julkaisussa: Mielikäinen, K. & Riikilä, M. (toim.). Kannattava puuntuotanto. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti, s. 102 108. Ahti, E. 1995. Kunnostusojituksen vaikutus pohjavesipinnan syvyyteen ja männyn pohjapinta-alan kasvuun karuhkoilla rämemuuttumilla. Julkaisussa: Hytönen, J. & Polet, K. (toim.). Metsäntutkimuspäivä Kälviällä 1994. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 540: 49 58.

Liite 1 (5/26) Ahti, E. 2002. Kunnostusojituksen puustovaikutukset. Julkaisussa: Hiltunen, A. & Kaunisto, S. (toim.). Suometsien kasvatuksen ja käytön teemapäivät, 26. 27.9.2001 Joensuu. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 832: 25 29. Ahti, E. & Lauhanen, R. 1995. Kunnostusojituksen vaikutukset alkavat näkyä. Kasvu selvintä Pohjois Suomessa. Metsälehti 14: 16. Ahti, E. & Päivänen, J. 1997. Response of stand growth and water table level to maintenance of ditch networks within forest drainage areas. In: Trettin, C.C., Jurgensen, M.F., Grigal, D.F., Gale, M.R. & Jeglum, J.K. (eds.). Northern Forested Wetlands: Ecology and Management. CRC Press Inc.; Lewis Publishers, p. 449 457. Ahti, E., Alasaarela, E., Ylitolonen, A. & Nieminen, M. 1993. Kunnostusojituksen vaikutus suon hydrologiaan. Julkaisussa: Saukkonen, S. & Kenttämies, K. (toim.). Metsätalouden vesistöhaitat ja niiden torjunta. METVE-projektin väliraportti. Vesija ympäristöhallituksen monistesarja 455: 45 46. Ahti, E., Joensuu, S. & Vuollekoski, M. 1999. Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitusalueiden valumaveden kemiallisiin ominaisuuksiin. Julkaisussa: Ahti, E., Granlund, H. & Puranen, E. (toim.). Metsätalouden ympäristökuormitus. Seminaari Nurmeksessa 23. 24.9.1998. Tutkimusohjelman väliraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 745: 79 90. Ahti, E., Joensuu, S., Nieminen, M. & Vuollekoski, M. 2000. Effects of drainage maintenance on the quality of runoff from Finnish peatland forests. In: Rochefort, L. & Daigle, J.-Y. (eds.). Sustaining our Peatlands. Proceedings of the 11th International Peat Congress. Volume II. CSPP & IPS, Edmonton, Alberta. p. 928 931. Ahti, E., Moilanen, M. & Pietiläinen, P. 2004. Suometsien kasvatuksen haasteet auttaako uusin tutkimustieto? Metsäikkuna Pohjois-Pohjanmaan metsäalan toimijoiden ja metsänomistajien yhteinen julkaisu 1: 4 5. Hytönen, L.A. 1998. Onko soiden ojittaminen metsänkasvatusta varten ollut järkevää? Kalajokilaakso 17.1. Hytönen. L.A. & Hytönen, J. 1998. Hoidatko sinä suometsäsi? Sieviläinen 17.9. Hökkä, H. 1997. Models for predicting growth and yield in drained peatland stands in Finland (väitöskirja). Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 651. 45 s. + 3 osajulkaisua. Hökkä, H. & Ahti, E. 2003. Detecting drainage effect using the regression between mean ground water table level in peat and estimated local precipitation. In: Järvet, A. & Lode, E. (eds.). Ecohydrological Processes in Northern Wetlands. Selected papers of International Conference & Educational Workshop, Tallinn, Estonia 30 June 4 July 2003. Tallinn Tartu. p. 274 278. Hökkä, H. & Kojola, S. 2002. Kunnostusojituksen kasvureaktioon vaikuttavat tekijät. Julkaisussa: Hiltunen, A. & Kaunisto, S. (toim.). Suometsien kasvatuksen ja käytön teemapäivät, 26. 27.9.2001 Joensuu. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 832: 30 36. Hökkä, H. & Kojola, S. 2003. Suometsien kunnostusojitus kasvureaktion tutkiminen ja kuvaus. Julkaisussa: Jortikka, S., Varmola, M. & Tapaninen, S. (toim.). Soilla ja kankailla Metsien hoitoa ja kasvatusta Pohjois-Suomessa. Metsäntutkimuspäivät Rovaniemellä 21. 22.5.2003. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 903: 13 20.