Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Transkriptio

1 Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Taustaksi yhteismetsistä Yhteismetsä on kiinteistöjen yhteinen alue kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaiden hyväksi Ensimmäiset perustettu jo 1800 luvulla, eniten perustettiin ja 1960-luvuilla asutusyhteismetsinä Yhteismetsien vedenjakajavuosi 2003 Uusi yhteismetsälaki (109/2003) voimaan Mahdollisti uusien yhteismetsien perustamisen muutoin kuin viranomaisaloitteesta Tällä hetkellä yhteismetsiä kaikkiaan 176 kpl Osakkaita noin Maa-ala kaikkiaan runsaat ha Koko vaihtelee 19 ha ha, keskimäärin ha Metsäsuunnitelma on yhteismetsälle pakollinen 2

3 Yhteismetsien kehitys 2003 alkaen Lähde: Maanmittauslaitos Uusia perustettu kaikkiaan 38 ja vireillä 30, yhteensä 68 Yhteismetsiä nyt kaikkiaan 176, pian 206 Yhteismetsä tutuksi-kampanja ( MML, Tapio, metsäkeskukset) ja muu viestintä tuottanut tulosta 3

4 Perustettujen yhteismetsien koko Kaikkiaan n ha, keskikoko n. 300 ha Osakastilojen keskikoko 50 ha, joten ihan pienistä tiloista yhteismetsiä ei ole perustettu 4

5 Yhteismetsien kokojakauma Kokoluokka /2010 Muutos ha ha ha ha ha ha Yli 1000 ha Yhteensä Lähde: Maanmittauslaitos Uusia tiloja syntyy eniten kokoluokkaan ha Kaikkien keskikoko ha, mediaanikoko 880 ha 5

6 Metlan yhteismetsätutkimus 2010 Tavoitteena selvittää millaisista tiloista on perustettu uusia yhteismetsiä kartoittaa uuden yhteismetsän perustaneiden ja uusien yhteismetsäosakkaiden päätösten taustoja (motiivit) miten yhteismetsä on vastannut osakkaiden odotuksia onko yhteismetsissä havaittu puutteita ja kehittämistarpeita Toteutus Haasteltu 27 osakasta, joista puolet uuden yhteismetsä perustaneita ja puolet metsänsä olemassa olevaan liittäneitä Haastattelut kirjoitettu, mutta analyysi ja raportointi vielä kesken Tulokset toistaiseksi alustavia! Tulokset auttavat tunnistamaan ja vähentämään yhteismetsiin liittyviä epäkohtia, ennakkoluuloja ja kehittämään niihin liittyvää viestintää 6

7 Millaisia tiloja, omistajia ja motiiveja Yhteismetsän perustaneet tyypillisesti pitkään suvun omistuksessa olleita tiloja suurehkoja tiloja, tavallisesti noin 300 ha perustajat lähes ammattilaisia metsäasioissa usein monia omistajia Keskeiset motiivit pirstoutumisen estäminen hajallaan olevien tilojen kokoaminen yhteen Vanhaan liittäneet perintötila, omistettu yksin keskimääräistä metsätilaa suurempia, mutta alle 100 ha omistajat asuvat kaukana tilasta (yli 400 km) liittäneet yleensä varsin iäkkäitä (yli 70 v) Keskeiset motiivit ei jaksettu enää hoitaa ei haluttu riidan siementä perillisille Uudet ovat lähes poikkeuksetta suvun yhteismetsiä 7

8 Metsien käytön muutokset Uudet yhteismetsät metsien hoito ja käyttö valtaosalla ei muutosta aiempaan, sillä metsät olleet hyvässä hoidossa muutamalla metsät hoitamatta mutta nyt pannaan kuntoon metsien käyttö selkiytynyt, tullut suunnitelmallisemmaksi töiden teko pienemmissä (n. 100 ha) työt tehdään usein itse, jaetaan hommat kullekin, palkkaa ei yleensä makseta vaan tehdään talkoina (ei siis muutosta aiempaan) isommissa työt kilpailutetaan ja ostetaan kaikki ulkopuolelta Vanhaan liittäneet ei osata arvioida, luultavasti tehostuu itse ei osallistuta töihin eikä muuhun toimintaan 8

9 Uusien yhteismetsien laajentuminen useimmilla selkeä laajentumistavoite ostetaan vapailta markkinoilta, mielellään läheltä mutta varsin kaukaakin laajentumishaluiset hintatietoisia: metsätilat nyt liian kalliita Metsähallituksen toimintaa moititaan: ostaa nenän alta tiloja pois ulkopuolisia osakkaita ei haluta leimallista: yhteismetsä halutaan pitää vain suvun piirissä ulkopuoliset osakkaina valtaosalle mahdoton ajatus liitäminen olemassa olevaan yhteismetsään valtaosa ei edes harkinnut vaihtoehtona 9

10 Yhteismetsien yleistymisen vaikutukset Laajentuvat markkinat metsäsuunnittelupalveluille Suunnitelmapakko metsäsuunnitelmapakko ei nouse esiin ongelmana riitaisen sukutilan tapauksessa yhteismetsään liittyvää valvontaa (metsäsuunnitelma, tilintarkastus, verottaja, metsäkeskus) pidettiin etuna, tarjoaa selkänojan Osuuksien arvonmääritys edellyttää ajantasaiset metsävaratiedot Metsien käytössä ei tapahtune olennaisia muutoksia Valtaosa ollut ammattimaisessa hoidossa jo nytkin Yhteismetsät eivät ole ratkaisu pientilojen ongelmaan Yhteismetsien muodostaminen lilliputtimetsälöistä harvinaista ja epätodennäköistä Uusjakojen yhteydessä tehokas keino koota pienet tilat yhteen Hillitsee isompien tilojen pirstoutumista Sijoittajien yhteismetsiä voi syntyä (velkavipu ei mahdollinen) Yhteismetsien nauttimat etuudet voivat nousta silmätikuksi 10

11 Lisätietoja aiheesta Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Harri Hänninen Jussi Leppänen Simo Tikakoski Kiitokset yhteistyöstä Pekka Vilskalle, Maanmittauslaitos Pirjo Havialle, Tapio 11