Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille
|
|
- Leena Helmi Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big Data hankkeen tulosseminaari 8.3. Heureka, Vantaa
2 Tutkimuksen lähtökohta ja tavoite Puunkorjuun t&k hankkeissa on kehitetty ja testattu monilähdetietoa hyödyntäviä karttaopasteita puunkorjuutyön suunnittelun ja toteutuksen tueksi EffFibre, Stig (Skogforsk ), D2I/FBD Tavoite Selvitettiin hakkuukoneenkuljettajien näkemys uusien karttaopasteiden tarpeesta ja merkityksestä korjuutyön suunnittelussa ja toteutuksessa Kuljettajapalautetta kerättiin tarveanalyysin sekä karttaesimerkkien avulla Tutkimuksesta valmistumassa pro gradu työ Itä-Suomen Yliopistosta, tuloksia julkaistaan Luken työraporteissa Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Luken ja Ponsse Oyj:n kanssa osana DIGILE D2I/FBD ohjelmahanketta (Task FBD Operator Tutoring Systems for Harvesting)
3 Tutkimuksen aineisto Kuljettajia haastatteluissa 24 Työkokemus keskim. 16 vuotta Hakkuukoneenkuljettajat Itä-Suomesta (PONSSE konemallit: Ergo 6/8W, Fox, Beaver, Scorpion) Kuljettajien arviot hakkuun yleiskuvasta: Työajasta kohdistui 60 % harvennuksille Puutavaralajimäärät harvennuskohteilla vaihtelivat kuljettajittain keskimäärin 5:stä 12:een kappaleeseen Korjuukohteet jakautuivat 61 % kivennäismaille, 30 % turv le ja 9 % rinnekohteille
4 Tulokset Näkemykset käytössä olevista karttajärjestelmistä Välttämätön korjuun toteutuksessa Osalla lisänä Ajopiirto (ajoreitin tallennus tärkeä) Ilmakuva koettu erittäin hyväksi Karttajärjestelmät: (Suuret metsäyhtiöt 70,8 %, Metsähallitus 8,3 %, PONSSE Optimap 8,3 % ja muut 12,5 %) Suoritearvojen seuraaminen Kolmannes kuljettajista seurasi suoritearvoja päivittäin, 46 % seurasi työmaakohtaisesti Seurattavina tunnuksina enimmäkseen koneen työaika, tuntituotos, polttoaineenkulutus (l/m³), lisäksi pienemmässä määrin keskituotos, rungon keskikoko
5 Tulokset Kaikki lähtee suunnittelusta, Paljon ajateltava siten, että tänne tullaan hakkaamaan uudestaan Selvä enemmistö (92 %) teki ennakkosuunnittelua työmaaohjeiden perusteella (osa jo kotona, osa edellisellä leimikolla) Puutteellinen tilarajojen merkintä vaikeuttaa hakkuuta, GPS ei ole aina riittävän luotettava näissä tilanteissa, heijastavat nauhat otettu erittäin hyvin vastaan Ennen hakkuuta 84 % kuljettajista yhteydessä maanomistajaan ja metsäyhtiöön Kolmannes kuljettajista hyödyntää ajopiirtoa ajouravälin tulkinnassa ja ajouran suuntaamisessa
6 Tulokset Maastossa käydään varmistamassa ongelmakohtia (jyrkänteet, notkelmat, pehmeiköt, kivikot yms.) hakkuun edetessä etenkin pimeän aikaan Kaikki toivat esille ajourien suunnittelussa tärkeimmäksi metsäkuljetuksen huomioimisen Toteutettu ennakkoraivaus ja GPS-tarkkuuden paraneminen helpottaisi ajourien suunnittelua Tarkempaa karttainformaatiota kaivattiin erityisesti rinnekohteille, kesäaikaisille turvemaahakkuille, pimeän aikaan tapahtuvaan korjuuseen, harvennuskohteille
7 Tulokset Tiedon ja opastukset tarve
8 Kuljettajien näkemykset karttaopaste-esimerkeistä Ilmavalokuva Kohtalainen tai suuri tarve (ka 3,5) Hieman yli kolmannes kuljettajista käytti ilmakuvaa apuna (osa hankki paperina tai erilliseen näyttöön) Kolmannes piti tietoa erittäin tarpeellisena Saa tiedon puuston eroista, näkyy kaikki ojat, parantaa ennakointia, leimikon rajat erottuvat, auttaa urasuunnittelussa, tärkeää hakkuun alussa 63 % mielestä ilmakuva tulisi olla korjuuohjeen mukana Aina ei ole GPS:n syy, joskus ojalinjat voi olla digitoitu systemaattisesti väärään paikkaan
9 Kuljettajien näkemykset karttaopaste-esimerkeistä Kantavuusennustekartta Laskennallinen ennuste maksimaalisesta ajokertojen määrästä kohteella Kohtalainen tai suuri merkitys (ka 3,7) Hakkuun lisäksi tieto tarpeellinen metsäkuljetukseen Kesäkorjuuseen hyvä tieto, tietää minne mennä, peruskartta kertoo että on suota, muttei kerro millaista suota 63 % kuljettajista piti vähintään merkittävänä tietona ennen hakkuuta kesäkorjuun turvamaakohteilla Kuvan selkeys ja värit plussaa Taustatiedot Lindeman ym. 2013
10 Kuljettajien näkemykset karttaopaste-esimerkeistä Ilmakuva ja pohjavesikartta - yhdistelmä Kuvalla kohtalainen merkitys (ka 3,0) Kuvan tulkinta hankalaa kuljettajien kesken Näkemykset kuljettajittain vaihtelivat kuvien välillä (vrt edellinen) Apuna kulkukelpoisuuden määrittelyyn, ajourien suunnitteluun, lumiseen ja pimeään aikaan, harvennuksille ja suurille kohteille Kaivattiin mukaan korkeuskäyräesitystä ja sinisen värisyvyyden määritystä Bergkvist ym. 2014
11 Kuljettajien näkemykset karttaopaste-esimerkeistä Tarkka maastokartta rinnekohteesta, Versio A Tarkkaan maastomalliin perustuva karttaesitys Värit kuvaavat korkeusvaihtelua, kohtalainen tai suuri merkitys (ka 3,6) Karttaa pidettiin värisävyiltään, tarkkuudeltaan ja informaatioltaan parempana kuin peruskarttaa
12 Kuljettajien näkemykset karttaopaste-esimerkeistä Tarkka maastokartta rinnekohteesta, Versio B Värit kuvaavat rinteen jyrkkyyttä Kohtalainen tai suuri merkitys (ka 3,5) Kartta vaati pidemmän syventymisen Kuljettajien mukaan karttamallien parempi hyödyntäminen edellyttäisi hyvää GPS-paikannusta Miksei tällaista ole jo nyt käytössä, tästä voi ennakoida ja nähdä urapaikat, antaa keinot tehdä uria joita ei peruskartan avulla voi toteuttaa, auttaa pimeällä hakkuussa
13 Kuljettajien näkemykset karttaopaste-esimerkeistä Kartta puuston kertymästä ja harvennustarpeesta leimikolla Molemmilla kohtalainen merkitys hakkuussa (ka 3,1 ja 3,0) Karttaesitykset soveltuvat puulajin etsintään (kiireellinen puutavaralaji), ajourasuunnitteluun ja kokoojauran tekoon. Epäiltiin ennusteiden tarkkuutta. Firman metsiin ja isoille leimikoille. Tilanteissa, jos jotain puuta pitäisi saada, kulkukelpoisuus mukaan. Ei merkitystä, kun koko kohde pitää käydä läpi
14 Kuljettajien näkemykset karttaopaste-esimerkeistä Ajouraehdotus tarkassa maastomallikartassa Kartan merkitys kohtalainen tai suuri (ka. 3,6) Yli 60 % koki kartan hyvänä ja käyttökelpoisena, jos ajouraennuste on luotettava Rinn le tarpeellinen, leimikolle menon ohjeistus koettiin tärkeäksi Etukäteistieto tulevasta tärkeää, jolloin parempi ennakointi, ottaako tämä säätilan ja kulkukelpoisuuden vaihtelut huomioon?, kuusivaltaisilla harvennuksilla hyvä
15 Yhteenveto Tiedon tarve ja karttaopasteiden merkitys yhtä suurta kokemustasosta riippumatta Monet toivat esille sen, että todellinen näkemys karttaopasteen tarpeesta tulisi vasta kokeilun jälkeen Monet karttaopasteet olisi tarpeellisia jo hakkuuajankohdan määrityksessä ja leimikon ennakkosuunnittelussa Kulkukelpoisuuden tarkempi esittäminen pehmeillä maapohjilla ja rinnekohteissa koettiin hyvin tarpeelliseksi Tarkkaan maastomallikarttaan laadittu ajouraennuste koettiin hyväksi Muutama hyvä karttaopaste on riittävä. Adaptiivinen, käyttäjäpersonoitu karttaopastus toiveena, säätilan huomioon ottoa ennusteeseen toivottiin ** KIITOS! **
Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy 3/2011 Tausta I Turvemaasavotat on perinteisesti suunniteltu maaston heikon kantavuuden
Suometsien puunkorjuun ratkaisu koostuu useista osista
Suometsien puunkorjuun ratkaisu koostuu useista osista Matti Sirén/Luonnonvarakeskus Metsätieteen päivä, metsäteknologiaklubi 26.11.2018 Lähde: Antti Ihalainen/Luke Merkittävä osuus tutkimus- ja kehitystoiminnasta
Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia
Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Tietojärjestelmät ja sovellukset Sovellus X Sovellus X Sovellus
Sami Lamminen PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari Hämeenlinna 6.9.2012
Tarkka kulkukelpoisuustieto k l t kuljettajan j apuna puunkorjuussa Sami Lamminen PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari Hämeenlinna 6.9.2012 Ajouraverkon suunnittelun haasteet Hakkuukoneen kuljettajan
Älykäs kuljettajaopastus lisää tuottavuutta metsäkuljetukseen
Älykäs kuljettajaopastus lisää tuottavuutta metsäkuljetukseen Kari Väätäinen, Sami Lamminen, Matti Sirén, Jari Ala Ilomäki and Antti Asikainen PUU ohjelman väliseminaari Hämeenlinna 6.9.2012 Kuljettajaa
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien
Kuljettajan opastusjärjestelmästäkö lisää tuottavuutta puunkorjuuseen?
Kuljettajan opastusjärjestelmästäkö lisää tuottavuutta puunkorjuuseen? Kari Väätäinen, Sami Lamminen, Jari Ala- Ilomäki, Matti Sirén ja Antti Asikainen Kannattavat metsänkäsittelyn menetelmät seminaari
Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu
Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä
Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia
Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Matti Sirén, Erkki Salo, Esko Oksa, Mikko Kukkola ja Ville Laamanen Tieto poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta
Kuljettajaa opastavat järjestelmät koneellisessa puunkorjuussa kooste hankkeen avaintuloksista
ISBN 978-951-40-2453-5 (PDF) ISSN 1795-150X Kuljettajaa opastavat järjestelmät koneellisessa puunkorjuussa kooste hankkeen avaintuloksista Kari Väätäinen, Sami Lamminen, Jari Ala-Ilomäki, Matti Sirén ja
Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto
Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
Poimintahakkuiden puunkorjuu
Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja
Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa
Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Kehittämistavoitteet Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden arvoketjun
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa
Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Kehittämistavoitteet Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden arvoketjun
Energiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien
Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo 21.5.2014
Aluejohtaja 21.5.2014 Puunkorjuun kehittämisen painopisteet Puunkorjuun kausivaihtelun vähentäminen Puun jalostamisen ja katkonnan optimointi 1000 m3 Kausivaihtelun vähentäminen 6000 Puunkorjuun kausivaihtelu
Trimble Forestry. Juha Käppi, ,
Trimble Forestry Juha Käppi, 040-3040 32, juha.kappi@trimble.com Trimble pähkinänkuoressa Yritys Innovaatiot Ihmiset NASDAQ: TRMB 2 000 Patenttia 9000+ työntekijää 35 maassa $2.36 Mrd Liikevaihto 4 % Tuotekehitykseen
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
METSÄTIEDOT KOHTI 2020-LUKUA Janne Uuttera UPM
METSÄTIEDOT KOHTI 2020-LUKUA 15.4.2015 Janne Uuttera UPM Esityksen sisältö 1. Lähihistorian kehitysaskeleet 2. Seuraavan sukupolven järjestelmän visioita 3. Lähitulevaisuuden kehitysaskeleet UPM Metsäkeskuksen
Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola
Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja Marjo Ahola 29.8.2019 RUSLE2015-eroosiomalli RUSLE2015-eroosiomalli Eroosiomalli kuvaa paljastetun maanpinnan eroosioherkkyyttä. Malli kuvaa potentiaalista
Forest Big Data, uuden sukupolven metsävara7etojärjestelmät Tapio Räsänen Metsäteho Oy
Forest Big Data, uuden sukupolven metsävara7etojärjestelmät Tapio Räsänen Metsäteho Oy Bitcomp Oy:n kesäseminaari 4.6.2015 Vantaa www.metsateho.fi Tehokas puuhuolto 2025 -visio Tehostuva, täsmäohjattu
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu
Kuljettajaa opastavat järjestelmät
Kuljettajaa opastavat järjestelmät Kari Väätäinen, Sami Lamminen, Jari Ala-Ilomäki, Matti Sirén ja Antti Asikainen 18.3.2014 Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU) -tutkimus ja kehittämisohjelman
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
UUDEN KARTTAPOHJAISEN OPASTUKSEN TARVE KONEELLISESSA HAKKUUSSA
University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry UUDEN KARTTAPOHJAISEN OPASTUKSEN TARVE KONEELLISESSA HAKKUUSSA Jarkko Kauppinen METSÄTIETEEN
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki
Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki 26.4.2017 Kausivaihtelu 8 Puunkorjuun kausivaihtelu (m 3 /kk) 1981-2016 7 6 Resurssimitoitus 5 4 3 2
PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus
PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot
Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015
Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti
KUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017
Kuusamon kaupunki KUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017 Laatinut FM Kalle Luoto Kuusamo Arkeologinen inventointi SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 3 Perustietoa inventointialueesta...
Energiapuun laadukas korjuutekniikka
Energiapuun laadukas korjuutekniikka 12.10.2011 Risto Julkunen Korjuun tehokkuus Karhukoplan uusin kone yksi heilautus -harvesteri hakkaa energiapuuta hehtaarin kerralla. Laadukas korjuu Korjuukohteen,
Maanmuokkaus ja kunnostusojitus koneyrittäjien näkökulmasta
Maanmuokkaus ja kunnostusojitus koneyrittäjien näkökulmasta Ojat kuntoon 25.-26.4.2018 Timo Makkonen kehittämispäällikkö Koneyrittäjien liitto 2400 jäsenyritystä 1 Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjien
Metsähallituksen metsätalous Lapissa
Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä
Uudet paikkatietolähteet puunhankinnan operaatioiden tukena Tapio Räsänen
Uudet paikkatietolähteet puunhankinnan operaatioiden tukena Tapio Räsänen EffFibre Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.6.2013 Lahti Paikkatieto puunhankinnan suunnittelussa
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen
Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus
Uudet informaatiolähteet puunhankinnan tukena
Uudet informaatiolähteet puunhankinnan tukena Tapio Räsänen 1, Jarmo Hämäläinen 1, Sami Lamminen 2, Harri Lindeman 2, Mika Salmi 1, Kari Väätäinen 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos 9/2013 Päivitetty
Tietopalveluja metsävaratiedosta? Miten kohtaavat käyttäjien tietotarpeet ja käytettävissä oleva tieto
Tietopalveluja metsävaratiedosta? Miten kohtaavat käyttäjien tietotarpeet ja käytettävissä oleva tieto Annika Kangas 1 Teppo Tutkija METsävaratiedon tuottamisen KUstannushyötyanalyysi METKU Hankkeen yleisenä
Korjuri ainespuun korjuussa
Korjuri ainespuun korjuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kaarlo Rieppo, TTS tutkimus Asko Poikela, Metsäteho Oy Valokuvat: Ponsse Oyj, Komatsu Forest Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 1 Mikä ihmeen
URN: NBN:fi-fe19991228
URN: NBN:fi-fe19991228 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62
Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa
Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 Kalle Kärhä, Ville Koivusalo & Matti Ronkanen, Stora Enso Oyj Metsä Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela,
KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA
Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon
Tuuli- lumituhojen ennakointi. Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto
Tuuli- lumituhojen ennakointi Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto Tuuli- lumituhojen ennakointi 1. Ilmastonmuutos 2. Kaukokartoitusperusteinen metsien inventointi Laserkeilaus
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke
Energiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa
Kuva: Erkki Oksanen Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa Harri Silvennoinen, Eeva Karjalainen ja Liisa Tyrväinen Metsätieteen päivä 2010 4.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?
Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä
Liite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
Puunkorjuu ja toimitukset automatisoituvat. Lapin Metsätalouspäivät Tuomo Moilanen Ponsse Oyj
Puunkorjuu ja toimitukset automatisoituvat Lapin Metsätalouspäivät 15.2.2018 Tuomo Moilanen Ponsse Oyj Miksi automatisaatiota halutaan? Haetaan parempaa laatua Haetaan parempaa tuottavuutta Parannetaan
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016
PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen
METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.
METSÄKONEENKULJETTAJA Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. Metsäkoneita ovat mm. 1. harvesterit (kaato-, karsimis- ja
Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos
Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 14/2010 Tausta Metsäkoneiden kuljettajilla on tärinän aiheuttamia vaivoja
TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN
TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden
Kokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen
Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen
KARTTASOVELLUSTEN KÄYTTÖ RAJOJEN ETSINNÄSSÄ Juho Kotakorva, Maanmittauslaitos, Ikaalinen 1
KARTTASOVELLUSTEN KÄYTTÖ RAJOJEN ETSINNÄSSÄ 27.11.2017 Juho Kotakorva, Maanmittauslaitos, Ikaalinen 1 MOBIILISOVELLUKSET - Erilaisia karttasovelluksia on paljon. Useimmista ei löydy rajatietoa (esim. Maastokartat,
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela
PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA Asko Poikela Isoja ja pienempiä kysymyksiä Korjuukustannukset Tuottavuus (konetunti maksaa olosuhteista riippumatta x eur) Käsittely-yksikön koko tai hakkuukertymä / konesiirto Kausivaihtelu
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen
Kasvillisuus Kasvillisuuden kuvaaminen on tärkeätä, koska se vaikuttaa suunnistajan kulkunopeuteen ja kartanlukuun. Kulkukelpoisuus riippuu metsän rakenteesta (puulaji ja tiheys) sekä maapohjan laadusta
Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana
Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)
Suometsien puunkorjuu
Suometsien puunkorjuu Suomen metsäkeskus 2014 1. Taustaa Etelä-Pohjanmaan metsätalouden maan ala, joka käsittää metsä- kitu- ja joutomaan on noin miljoona hehtaaria. Tästä määrästä noin kaksi viidesosaa
Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015
Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Kalle Kärhä, Jari Ronkainen & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Joonas Mutanen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Tapio Räsänen
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
Suometsien puunkorjuu tänään
Suometsien puunkorjuu tänään, Stora Enso Oyj Metsä Suomen metsäkeskuksen Suometsien puunkorjuu -tilaisuus 26.11.2014, Juustoportti, Jalasjärvi 1 Stora Enso Metsä lyhyesti Stora Enso Metsä toimittaa puuta
Asioita Metsään.fi-palvelusta ja luomuasioiden huomioimisesta. Luomukeruun mahdollisuudet -seminaari Veikko Iittainen
Asioita Metsään.fi-palvelusta ja luomuasioiden huomioimisesta Luomukeruun mahdollisuudet -seminaari 7.2.2018 Veikko Iittainen 2 Metsään.fi-palvelun periaatteet Metsään.fi on asiointipalvelu metsänomistajille
Heikosti kantavan maan puunkorjuu sulan maan aikana
Heikosti kantavan maan puunkorjuu sulan maan aikana Toimintamallit Metsäkoneen varustaminen heikosti kantavalle maalle Konetyön sopeuttaminen heikosti kantavalle maalle Asiantuntija arviointi Asiantuntijaryhmä:
Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke
Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke Metsänomistajia tavoitetaan tiedonvälitystilaisuuksissa eri teemoin. Metsänomistajat saadaan hyödyntämään aktiivisemmin
METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ
1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa.
METSURI Metsurin työhön kuuluu puiden kaato moottorisahalla ja niiden pinoaminen vesakon raivaus ja taimikon hoito raivaussahalla puiden istutus hakkuualoille ja uudistuskohteille muut metsätyöt kuten
SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON
SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua 12.11.2013 kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus
Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS
Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi
IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .
IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka
Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset
Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Petteri Packalén Matti Maltamo Laseraineiston käsittely: Ohjelmistot, formaatit ja standardit Ei kovin monia ohjelmia laserpisteaineiston käsittelyyn» Terrasolid
SIMO-pilotointi Metsähallituksessa. SIMO-seminaari
SIMO-pilotointi Metsähallituksessa SIMO-seminaari Hakkuiden optimointi tiimitasolla Metsähallituksen metsissä Heli Virtasen Pro gradu -tutkielma Tutkimusalue ja aineisto Metsätalouden Kainuun alue Kuhmon
Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi
Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite
METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun
Metsätehon raportti 187 7.4.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Teemu Kallio Reima Liikkanen Jarmo
Avoin data liiketoiminnassa. EnviroCase Oy
Avoin data liiketoiminnassa Taustaa Perustettu lokakuussa 2013 Toimipaikka Porissa (Hallituskatu 1 D4) Tällä hetkellä kahden henkilön yritys tarkoitus pysyä pienenä Tausta ydinjätteen loppusijoituksen
Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen
Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen
Startti lokakuun alussa
Ryhmät RAMKin ohjaussuunnitelmaan (opetuksen tukitoimet) ja ryhmän suunnitelma Yhteydenotto sähköpostitse loppuvaiheen opiskelijoihin ja markkinointi Ilmoittautuminen sähköpostitse ohjaajalle ja ryhmään
Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.
Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön
Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7
Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014
Lannoitushankkeet Mhy Lakeus, Jussi Parviainen Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Mhy Lakeuden Lannoitushankkeet Yhteishankkeita, noin 500-700 ha vuosittain Pääasiassa helikopterilevitystä kesäkaudella
???? 4???????????????? YLEISTÄMINEN SUUNNISTUSKARTOITUKSESSA. Tasapainoilua havainnollisuuden ja täsmällisyyden välillä
4 YLEISTÄMINEN SUUNNISTUSKARTOITUKSESSA Tasapainoilua havainnollisuuden ja täsmällisyyden välillä Suunnistuskartoittajien talvipäivä 16.2.2008, Jussi Silvennoinen Ei ongelmia! 4 I Mitäs tämä oikein on
Kyselytutkimus metsänomistajille hakkuujäljestä
Jouni Tuohimäki Kyselytutkimus metsänomistajille hakkuujäljestä Opinnäytetyö Kevät 2017 SeAMK Elintarvike ja luonnonvara Metsätalousinsinööri (AMK) 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä
Forest Big Data -tulosseminaari
FOREST BIG DATA Forest Big Data -tulosseminaari 8.3.216 Metsäkoneen urapainumat laserilla Jarmo Hämäläinen jarmo.hamalainen@metsateho.fi Jari Ala-Ilomäki jari.ala-ilomaki@luke.fi Mikko Miettinen mikko.miettinen@argone.fi
Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen
1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian
TRESTIMA. Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa , Seinäjoki. Simo Kivimäki
TRESTIMA Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa 22.3.2017, Seinäjoki Simo Kivimäki simo.kivimaki@trestima.com 050 3872891 Trestima Oy Vuonna 2012 perustettu metsäsektorille erikoistunut