Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä

Transkriptio

1 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä

2 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistaminen; viestintä osa tätä. Tieteellisen tutkimuksen aseman vahvistamiseksi kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä Akatemia edistää rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä. Viestintä parhaita keinoja tässä. Hankkeiden viestintä: hakemuksissa edellytetään yleensä suunnitelmaa, esim. selvitystä siitä, miten tietoa tutkimustuloksista aiotaan levittää. Raporteissa ilmoitettava, mitä on viestitty muualle kuin tiedeyhteisölle. Tutkimusohjelmien arviointivaiheessa tehdään mediaraportti ohjelman populaarista näkyvyydestä

3 Keinot Julkisuus on tärkeä osa tiedettä. Tutkimustuloksen jakaminen tiedoksi ja sen testaaminen. Kansleri Ilkka Niiniluoto: ei-julkinen tutkimus ei ole tiedettä. Tieteen yleisjulkisuutta ovat yleistajuiset kirjoitukset sanomalehdessä, haastattelujen antaminen, tutkimustulosten tiedottaminen ja uutisointi sekä yleisöluennot. Populaari tiedeviestintä: lehtijutut, TV:n tiededokumentit. Täytyy yleistajuistaa, ajatella vastaanottajaa. Tutkijoiden asenteet: Tieteentekijät itse ovat perinteisesti ajatelleet, että yleisjulkisuus on aika lailla turhaa. Sen voi jättää siitä kiinnostuneille. Aika poissa oikeasta tutkimuksesta. Vie uskottavuutta tutkijalta. Ei tuo meriittejä. Oppineisuuden osoittaminen kirjoitettava vaikeasti

4 Tiedeviestinnän merkitys Onko tiedeviestintä turhaa vai tärkeää suurelle yleisölle? Kaksi kolmesta suomalaisesta ilmoittaa seuraavansa kiinnostuksella tiedettä ja teknologiaa koskevia asioita (Tiedebarometri). Ihmisillä on hyvä syy olla välittämättä tieteellisestä tiedosta. Sillä ei ole mitään yhteyttä omaan elämään. Ei ole mitään tarvetta tai motiivia oppia näitä asioita. Entäpä jos viestintä rakennetaankin ihmisten arkielämän tarpeista, tilanteesta ja kiinnostuksesta käsin? Empatia, sympatia

5 Toimittajan kohtaaminen Tavallinen uutistoimittaja on kansalaisten edustaja. Tyhmiä, hyviä kysymyksiä. Tieteilijä ei saisi suhtautua alentuvasti. Yliopiston 3. tehtävä: vaikuttaa yhteiskuntaan. 1. tutkimus, 2. opetus. Tiedeviestintä - vuoropuhelua muun yhteiskunnan kanssa. Ekspertit kohtaavat toimittajan oman tieteellisen kulttuurinsa pohjalta: 1) puhutaan kuin toisille tieteilijöille (vaikeasti), 2) opetetaan kuin opiskelijoita (ärsyttävää), 3) julkaiseminen kuin tieteellisissä julkaisuissa (aika, tarkkuus, pituus). Kaikki nämä ongelmallisia. Toisen kulttuurin tuntemusta syytä opiskella. Jännitteitä jää, mutta eri intressit syytä tiedostaa. Pääosin suhde symbioottinen. Molemmat hyötyvät

6 Akatemian viestintäkeinoja tutkimusohjelmissa Tiedeaamiaiset: Pitkään käytössä ollut ja hyväksi havaittu formaatti. Aamiaisen lomassa tutkijat kertovat tutkimustuloksistaan toimittajille. Pyritään valitsemaan suurta yleisöä kiinnostavia aiheita. Voidaan pitää sitä mukaa kuin tuloksia alkaa syntyä. Tutkimusohjelmien avaus- ja päätösseminaarien yhteydessä pidettävät lehdistötilaisuudet. Asussa tiedotustilaisuuden sijasta toimittajat kutsuttiin mukaan avausseminaariin. Tiedekahvilat suurelle yleisölle erilaisten tiedetapahtumien yhteydessä (yhteyshenkilönä tiedottaja Risto Alatarvas). Messut Suunnitteilla Helsingin design-pääkaupunkivuoteen liittyvä tapahtuma. Tietobreikit lukiolaisille (yhteyshenkilönä tiedottaja Terhi Loukiainen) Verkkosivut. Vastuu ohjelmapäälliköllä ja projektisihteerillä. Etsi Xpertti -palvelu Asun nimikkotiedottaja Leena Vähäkylä vastaa lehdistötiedottamisesta

7 Pamfletti tutkimusohjelmien uusi viestintäkeino Akatemia on käynnistänyt kirjasarjahankkeen yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Ensimmäinen tulee tällä viikolla Work-ohjelmasta. Pokkarikokoinen pamfletti, joka popularisoi tiedettä ja pyrkii herättämään aiheesta yhteiskunnallista keskustelua. Kohteeksi valittu tutkimusohjelmat Asu-ohjelma on sopivasti populaari pamflettia ajatellen. Tutkijat voivat itse päättää, mistä artikkelit tekevät, mutta yhteisiä teemoja olisi hyvä pohtia. Tarvittaessa voidaan myös keksiä aiheita julkaistuista tutkimuksista eli hyödyntää jo julkaistua tieteellistä aineistoa. Hanke voi valita itse kirjoittajan/kirjoittajat. Tehdään myyntikirja. Akatemia osallistuu kustannuksiin ostamalla sata kirjaa. Kirjoja saavat mukana olevat hankkeet. Osa jää Akatemian jaettaviksi. Aikataulu: Asun kirja päätösvuonna 2014, valmisteluun