OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA



Samankaltaiset tiedostot
LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?

Sek$ofrekvenssin vaikutus äidin ja lapsen ennusteeseen

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

OECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorit Suomessa

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS

Liitetaulukko 1. Kirjallisuuskatsauksen taustalla olevat peräaukon sulkijalihaksen repeämien riskitekijöihin liittyvät tutkimukset (n=24)

Maaret Laakso Syventävien opintojen tutkielma PEDEGO/ synnytykset ja naistentaudit Oulun yliopisto Maaliskuu 2017 LT Liisa Laatio

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala

FINPOP GKS Nina Mattsson, oyl K- HKS

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS Sari Silventoinen

Oikea sektiotekniikka?

PLACENTA PERCRETA. Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

Synnytystavan vaikutus äidin ja lapsen terveyteen

GKS 2010 Reita Nyberg

SYNNYTYSTAPANA KEISARINLEIKKAUS ISIEN KOKEMUKSIA SEKTIOSTA. Laura Yläjärvi

Vuotava obstetrinen potilas

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Keisarileikkauksen riskit. Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki

Naisen Sterilisaatio

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

SEKTIOSYNNYTYS ÄITIEN KOKEMANA

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana


Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS Helsinki. Arto Leminen

Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsauksen taustalla olevat ponnistamiseen liittyvät tutkimukset (n=16)

Perätarjonnassa olevan sikiön synnytystavasta

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*

Elvytys: Erityisryhmät

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Naistenklinikka

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

USKALLANKO SYNNYTTÄÄ

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

KIIREELLISTEN JA HÄTÄKEISARILEIKKAUSTEN AIHEET JA AIHEIDEN VASTAAVUUS LOPULLISEEN DIAGNOOSIIN KUOPI- ON YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

Synnytyksen käynnistäminen

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta

Liitetaulukko 2. Kirjallisuuskatsauksen taustalla olevat välilihan leikkaukseen liittyvät tutkimukset (n=16)

KOHDUNREPEÄMÄN ESIINTYVYYS, RISKITEKIJÄT, KLIININEN KUVA JA ENNUSTE

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS

LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU. Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät

Synnytyksen käynnistäminen

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, Päivi Vuolo-Merilä el

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Synnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler

LISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala GKS

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays

KYS Neuromodulaatiorekisteri. Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa Tuula Tervonen Kätilö LKS

Kun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta. Saisto, Terhi.

RMP section VI.2 Elements for Public Summary

Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN

Miten sektio tehdään? GKS Virva Nyyssönen P-KKS

HÄTÄSEKTIO JA KIIREELLINEN SEKTIO SYNNYTYSKOKEMUKSENA. Äitien kokemuksia

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA

Synnytysten turvallisuus

KOHTUVALTIMOIDEN EMBOLISAATION VAIKUTUS HEDELMÄLLISYYTEEN

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK Jutta Sikkinen TAYS

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Synnytys pelottaa miten autan ja ymmärrän

Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa. Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS

KEINOALKUISTEN RASKAUKSIEN PERINATOLOGINEN ENNUSTE TAYS:SSA VUOSINA

Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.

Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa

Transkriptio:

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015

ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin Keisarileikkauksiin liittyvät komplikaatiot Alatiesynnytyksiin liittyvät komplikaatiot Sektiofrekvenssin vaihtelu Synnytystapa vastasyntyneen kannalta Vaarantuuko sikiö jos sektioprosentti laskee

Onko alatiesynnytys aina optimaalinen synnytystapa? Onko optimaalinen synnytys se joka on turvallisin? Entä jos äidin ja lapsen edut ovat ristiriidassa? Entä äidin toive? Kenen näkökulma riskistä on oikea?

Voidaanko eri synnytystapoja vertailla? Kullakin synnytystavalla on oma indikaationsa? Keisarileikkausten osuus vaihtelee Suomessa 8.3%:n ja 22.9%:n välillä indikaatioiden asettelussa ja leikkauskynnyksessä on eroa Jos leikkaus tehdään muun kuin tiukasti lääketieteellisen syyn vuoksi, on erityisen tärkeää tiedostaa itse synnytystapaan liittyvät riskit

EHDOTTOMIA SEKTIOINDIKAATIOITA Etinen istukka, absoluuttisen ahdas lantio, asfyksia SUHTEELLISIA SEKTIOINDIKAATIOITA Dysproportio, uhkaava asfyksia, sikiön kasvuhäiriö, makrosomia, perätila, äidin sydänsairaus Miten riskit alatiesynnytyksessä ja sektiossa punnitaan?

ALATIESYNNYTYSYRITYS VS. SUUNNITELTU SEKTIO Jotkut näkevät synnytyksen päätymisen päivystyskeisarileikkaukseen tai imukuppiulosauttoon niin suureksi riskiksi, että pitävät suunniteltua sektiota turvallisempana vaihtoehtona Suomessa päivystyssektioita 10% ja imukuppiulosauttoja 8.7% kaikista synnytyksistä (2013), eli alatieyrityksistä 1/10 päätyy päivystyssektioon ja 1/11 imukuppiulosauttoon

HENKEÄ UHKAAVIEN KOMPLIKAATIOIDEN ESIINTYVYYS: ELEKTIIVINEN SEKTIO VS. ALATIEYRITYS Komplikaatiot elektiivisessä sektiossa vs. alatiesynnytysyrityksessä (spontaanit alatiesynnytuykset, instrumentaaliavusteiset alatiesynnytykset, päivystyskeisarileikkaukset Kaikki synnytykset, rekisteritutkimus. Vuosi Vakavan komplikaation esiintyvyys (1000 synn. kohti) 1997 Alatieyritys 5.5 NA Elektiivinen KL 9.9 1.8 2002 Alatieyritys 7.2 NA Elektiivinen KL 12.1 1.9 OR (Elektiivinen KL vs. alatieyritys) Vakavat komplikaatiot: Tromboosit, kohdunpoistoon tai uusintaleikkaukseen johtavat vuodot, sepsis, uusintaleikkauksen vaativat infektiot, muut uusintaleikkaukset, kohturuptuurat, suolitukos Pallasmaa, Ekblad, Gissler 2008

Ihannetapauksessa osattaisiin valita ne, joiden alatiesynnytys ei tule onnistumaan, ja näille tehtäisiin suunniteltu sektio. Muut synnyttäisivät alakautta. Ennustaminen vaikeaa. Useita ennuste-malleja koitettu kehittää, mikään niistä ei ole toimiva. Kokemus ja tieto auttaa arvioinnissa Oikea synnytystapa oikeille potilaille, ei turhia riskejä. MITÄ ENEMMÄN PÄIVYSTYSTOIMENPITEITÄ, SITÄ ENEMMÄN KOMPLIKAATIOITA!!

KEISARILEIKKAUSFREKVENSSI ERI RISKIRYHMISSÄ ERI SAIRAALOISSA 12 synnytyssairaalaa Suomessa 2005, rekisteriaineisto SAIRAALA KL-%, kaikki synnyttäjät Ikä >35v Syntymäpaino >4.5kg Perätila Kaksosraskaus <37 rv Induktio Aiempi KL >42 rv Ensisynnyttäjät 1 (n=2432) 25.1 32.4 27.9 75.0 50.3 47.5 20.6 54.5 11.9 29.7 2 (n=1440) 19.4 26.7 33.3 24.2 79.0 48.4 11.2 51.7 15.9 23.1 3 (n=1001) 19.1 24.9 27.9 91.7 60.0 50.0 15.2 41.1 21.3 24.7 4 (n=1240) 18.7 28.8 20.0 91.0 76.7 46.2 15.7 38.8 14.6 19.7 5 (n=2738) 17.6 21.9 33.8 79.5 42.9 25.8 18.9 62.1 20.4 20.7 6 (n=2503) 16.4 20.3 31.3 72.5 43.5 41.0 12.1 44.8 10.2 19.8 7 (n=1035) 15.8 18.0 31.0 79.4 80.8 40.3 10.1 48.1 16.7 22.3 8 (n=762) 15.0 20.4 29.4 85.2 50.0 39.5 8.1 47.7 13.3 20.7 9 (n=1001) 14.7 22.1 33.3 47.4 50.0 43.9 13.7 48.7 16.7 16.0 10 (n=1983) 14.6 19.3 23.5 79.4 35.3 44.5 6.9 49.7 11.6 19.1 11 (n=1677) 13.5 17.1 14.3 96.7 50.0 25.5 6.7 43.1 11.5 17.2 12 (n=1952) 12.9 20.0 8.6 61.7 31.4 30.4 8.9 45.5 10.9 14.7 KAIKKI** (n=19 764) 17.2 23.2 25.7 75.9 50.1 41.2 12.7 48.9 14.4 20.9 P-arvo**** <.0001 <.0001 <.0001 <.0001 <.0001 <.0001 <.0001 <.0001 0.0423 <.0001 RR* 1.4 1.5 4.4 2.9 2.4 1.4** 2.8 1.6** 1.2 * RR: sektio% ryhmässä vs. koko populaatiossa. **päivystyssektiot ryhmässä vs. päivystyssektiot koko populaatiossa Pallasmaa & al. 2013

ÄIDIN TOIVE SEKTIOINDIKAATIONA Useissa maissa keisarileikkaus äidin toivomuksesta on yleistynyt Suomessa äidin toive ei ole hyväksyttävä sektioindikaatio (Potilasvahinkolautakunta 2002) Keisarileikkaukseen tarvitaan lääketieteellinen syy esim. synnytyspelko asiantuntijan diagnosoimana on lääketieteellinen syy Useissa tutkimuksissa on todettu raskauden alkupuolen kyselyjen perusteella, että harvemmat raskaana olevat toivovat sektiota kun mitä äidin toiveen perusteella tehdään useissa maissa. Epäily siitä, että ilmiö on osittain lääkäreiden aiheuttamaa ja ohjaamaa Monissa maissa, etenkin yksityissairaaloissa, suunniteltu keisarileikkaus on helpompi hoitaa kuin arvaamaton alatiesynnytys

ONKO SYNNYTYSTAVALLA VÄLIÄ? Maallikot, mutta myös monet ammattilaiset uskovat että nykyisen kehittyneen lääketieteen aikana sektio on muuttunut niin turvalliseksi, että sen voi tehdä ilman indikaatiota Ruotsalainen kyselytutkimus synnytyslääkäreiden keskuudessa (1280 gynekologia ja obstetrikkoa): o 31-41% uskoi, että elektiivinen KL on äidille yhtä turvallinen kuin alatiesynnytys (useammin >50v kolleegat) o 48-57% uskoi, että elektiivinen KL on lapselle yhtä turvallinen kuin alatiesynnytys o 3-7% uskoi, että KL on turvallisin synnytystapa sekä äidille että lapselle (Gunnervik & al 2008.AOGS)

KOMPLIKAATIOT ELEKTIIVISISSÄ- JA PÄIVYSTYSKEISARILEIKKAUKSISSA (%) (2496 keisarileikkausta Suomessa 2005, prospektiivinen tutkimus) KAIKKI ELEKTIIVI- NEN PÄIVYSTYS HÄTÄ KAIKKI KOMPLIKAATIOT 27.2 21.3 30.5 42.4 VAKAVAT KOMPLIKAATIOT 10.4 7.1 11.7 25.0 VERENVUOTO >1500ML 8.4 5.8 9.0 20.4 LEIKKAUKSENAIKAISET KOMPLIKAATIOT 4.4 3.0 4.6 12.2 ANESTESIAKOMPLIKAATIOT 4.3 4.2 4.9 1.6 PUERPERAALIKOMPLIKAATIOT 20.2 14.8 23.8 29.6 -INFEKTIOT 11.2 7.6 14.5 12.8 Pallasmaa et al. Acta Obstet et Gynecol 2010.

ALATIESYNNYTYKSISSÄ (SPONTAANIT JA IMUKUPIT) ILMENEVÄT KOMPLIKAATIOT (TYKS:in synnyttäjiä 2005-2006, prospektiivinen aineisto) KOMPLIKAATIO SPONTAANI ALATIE, n=376 IMUKUPPI, n=303 Vuoto > 1500ml 2.4% (9%) 1.0% (3) Verensiirto s-salissa 2.0% (7) 0.7% (2) Verensiirto vuodeosastolla 3.3% (10) 2.6% (7) Ist.käsinirrotus/kaavinta 2.1% (8) 1.7% (5) III-IV asteen repeämä 1.3% (5) 6.7% (20) VTI 0 0.7% (2) Episiot/repeämän infektio 0 0 Endometriitti 0.3% (1) 0.7% (2) Sepsis 0 0.4% (1) Virtsaretentio (katetrointi) 0.3% (1) 2.9% (8) Veripaikka (spin.päänsärky) 0.3% (1) 1.1% (3) Tromboosi,embolia 0 0 Synn.kanavan hematooma 0 0 Muu 2.0% (6) 3.3% (9) Pallasmaa, Ekblad, julkaisematon (14.0%) (21.8%)

SYNNYTYSTAPA VASTASYNTYNEEN KANNALTA Alatiesynnytyksessä pelätyimmät riskit asfyksia ja synnytystrauma Sektiolla syntynyt menettää alatiesynnytyksen hyödyt Hengityksen ja muiden elintoimintojen käynnistyminen hitaampi keisarileikatuilla (elektiivinen KL vs. alatie: vastasyntyneen tehohoito 3.6X) (Fogelson & al. Am J Obst Gynecol 2005) Tarkoituksenmukaisen mikrobialtistuksen menettäminen (allergisten oireiden ja astman lisääntyminen: Meta-analyysi 23 tutkimuksesta: sektiolla syntyneillä 20% enemmän astmaa) (Thavagnanam et al. Clin Exp Allergy 2008) Pehmeät arvot (imetys, vuorovaikutus)

VAARANTUUKO VASTASYNTYNYT, JOS SEKTIOITA PYRITÄÄN VÄHENTÄMÄÄN?

VAARAANTUUKO SIKIÖ, JOS KEISARILEIKKAUKSIEN MÄÄRÄ LASKEE? Suomessa länsimaisittain matalat sektioluvut, silti PNM ja MM-luvut matalimpien joukossa. Arviolta 8-20% CP-vammaisuudesta liittyy synnytykseen. Suurin osa liittyy keskosuuteen, intrauteriinisiin infektioihin, istukan toimintahäiriöihin. (Stanley F.Acta Obstet Gynecol Scand 1994, Visser 1996, Clark et al. 2008) Suomalainen aineisto, 12 sairaalaa, 2005: -sektioiden osuus 12.9% - 25.1% -asfyksian vuoksi keskolassa hoidettujen osuus 0.1% -2.8% -sektioiden osuudella ei yhteyttä asfyktisten osuuteen (Pallasmaa et al. 2013)

Keisarileikkausfrekvenssi (%), asfyksian vuoksi keskolassa hoidettujen osuus (%) ja asfyksiauhan vuoksi tehtyjen keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä Sairaala Keisarileikkausfrekvenssi(%) Asfyksia (%)* Asfyksiauhan vuoksi tehdyt k.leikkaukset (% kaikista synnytyksistä) ** 2 19.4 1.7 3.7 3 19.1 1.6 5.2 4 18.7 0.2 4.3 5 17.6 1.0 3.5 6 16.4 3.1 3.7 7 15.8 0.5 4.5 8 15.0 0.1 2.1 9 14.7 1.9 2.2 10 14.6 0.9 3.2 11 13.5 0.5 2.3 12 12.9 0.4 2.7 KAIKKI 17.2 1.2 3.7 2 srlassa keskim. enemmän asf.vd:ssä, vähän KL:sissa leikattu liian vähän 3 srlassa keskim.enemmän asf. KL:ssa ja VD:ssa, näistä 2/3 korkea KL% -potilasvalinta ja ajoitus huonot 3 srlassa matala asf% VD:ssä, mutta korkea KL:sissa leikattu liian myöhään? 4 srlassa keskim. vähemmän asf KL:ssa ja VD:ssa, näistä ¾ matala KL% Luvuissa mukana näkymästä poistettu 1 sairaala (Korkeimman sektiofrekvenssin sairaala poistettu tunnistettavuuden vuoksi) *Niiden vastasyntyneiden osuus, joita hoidettu keskolassa/lasten teholla dg:lla P21.0 and P21.1 **tieto peräisin prospektiivisesta aineistosta (Pallasmaa & al. 2013)

VÄHENEEKÖ SFINKTERRUPTUUROIDEN MÄÄRÄ JOS KEISARILEIKKAUKSIEN MÄÄRÄÄ LISÄTÄÄN? Kaikki synnyttäjät 2012-2014, THL:n rekisterit. Sfinkterrepeämät, % Keisarileikkaus, % HYKS 2.1 17.1 27.3 TYKS 1.7 17.0 5.9 KYS 0.7 12.1 16.5 OYS 0.8 17.2 22.3 TAYS 1.2 14.5 25.2 Kaikki sairaalat 1.1 16.3 22.3 Episiotomia,%

Vakavien äitikomplikaatioiden insidenssi eri synnytystavoilla per 1000 synnytystä eri vuosina Suomessa Kaikki synnytykset Alatiesynnytykset Elektiivinen sektio Päivystys-sektio Alatieyritys* 1997 5.9 4.3 9.9 19.6 5.5 2002 7.6 5.5 12.1 27.2 7.2 2007 8.6 6.9 13.9 20.5 8.3 *Spontaani alatie, imukuppisynnytys, päivystyssektio Päivystyssektioita 48% - 46% - 59.7% (2012-13: 61.6%) Imukuppeja 5.4% - 6.3% - 8.2% (2012-13: 8.8%) Vakavat komplikaatiot: Tromboosit, kohdunpoistoon tai uusintaleikkaukseen johtavat vuodot, sepsis, uusintaleikkauksen vaativat infektiot, muut uusintaleikkaukset, kohturuptuurat, suolitukos Pallasmaa, Ekblad, Gissler 2008 ja julkaisematon

ÄITIYSKUOLLEISUUS Sektion yhteydessä kuolleisuus 4x suurempi kuin alatiesynnytyksissä, päivystyssektiossa 1.4x suurempi kuin elektiivisissä (Deneux-Tharaux et al. 2006, vakioitu aineisto) Mm. USAssa ja Hollannissa raportoitu äitiyskuolleisuuden nousseen viimeisen 20 v:n aikana Suomessa ei äitikuolleisuudessa muutosta 70-luvun jälkeen (n. 5/100 000) Europeristat tilaston mukaan MMR (äitikuolema/ 100 000 elävänä syntynyttä) Euroopan maissa 6.2/100 000 (24.5 2.6) Kuolinsyyt yleisyysjärjestyksessä: verenvuoto, hypertensiiviset ongelmat, alkuraskauden ongelmat (GEU, abortti), tromboosi, lapsivesiembolia, sepsis (Europeristat 2010)

KEISARILEIKKAUS SUOMESSA JA MUUALLA MAAILMASSA Suomessa keisarileikkauksia 7.9% 1975 Vuodesta 1994 15-17% USA >30%, useissa Euroopan maissa >30% (Kypros 52.2%). Euroopassa vain Suomessa, Ruotsissa, Islannissa, Norjassa, Hollannissa ja Sloveniassa <20% WHO:n suositus: 10-15% optimaalinen äidin ja sikiön kannalta 10-15% vain 10%.ssa maailman maista. Arviolta 6milj turhaa leikkausta ja 3 milj leikkausta liian vähän (Gibbons et al.2010. World Health Report 2010)

SYNNYTTÄJIEN, KÄTILÖIDEN JA LÄÄKÄREIDEN KÄSITYKSET HYVÄKSYTTÄVÄSTÄ RISKISTÄ (Turner et al. BJOG 2008) Kyselytutkimus, jossa selvitettiin ensisynnyttäjien (122), kätilöiden (84), obstetrikkojen (166), urogynekologien (12) sekä suolikirurgien (79) näkemys siitä, minkä suuruinen komplikaatioriski alatiesynnytyksessä olisi hyväksyttävissä ennen kuin toivottaisiin/ suositeltaisiin sektiota Testattuja riskejä: kipu, pitkittynyt synnytys, imukuppisynnytys, päivystyssektio, välilihan kipu, lievemmät ja vakavat (3.-4. asteen) repeämät, seksuaaliongelmat, virtsainkontinenssi, laskeumat, ulosteinkontinenssi.

SYNNYTTÄJIEN, KÄTILÖIDEN JA LÄÄKÄREIDEN KÄSITYS HYVÄKSYTTÄVÄSTÄ RISKISTÄ.. Raskaana olevat naiset hyväksyivät itse suurimmat riskit alatiesynnytykseen liittyen Seuraavaksi eniten riskejä hyväksyivät kätilöt, sitten synnytyslääkärit, urogynekologit ja vähiten suolikirurgit.

YHTEENVETO Optimaalinen synnytys aiheuttaa mahdollisimman vähän haittoja äidille ja lapselle Normaali synnytystapa on alatiesynnytys Keisarileikkaus tehdään jos alatiesynnytyksen riskit arvioidaan keisarileikkauksen riskejä suuremmiksi Turhat toimenpiteet aiheuttavat turhia komplikaatioita toimenpiteet niille jotka niitä tarvitsevat Arvioinnissa useita huomioitavia tekijöitä vaatii asiantuntemusta eikä voida jättää maallikon tehtäväksi

KIITOS!

VAKAVIEN SYNNYTYSKOMPLIKAATIOIDEN ESIINTYVYYS ERI SYNNYTYSTAVOILLA (YKSISIKIÖISET SYNNYTYKSET/ 1000 SYNNYTYSTÄ 2002). SYNNYTYSTAPA Elektiivinen keisarileikkaus Päivystyskeisarileikkaus Imukuppi/pihtiavus teinen alatiesynnytys Spontaani alatiesynnytys TROMBOO- SIT VAKAVAT INFEK- TIOT VAKAVA VUOTO MUUT* KAIKKI VAKAVAT KOMPLI- KAATIOT 1.5 4.5 4.5 1.5 12.1 1.0 8.2 10.7 7.2 27.2 0.6 4.0 0.9 2.7 8.0 0.4 4.1 0.4 0.4 5.2 Kaikki synnytykset 0.6 4.4 1.5 1.1 7.6 *uudelleenleikkaukset, kohturuptuura, ileus, kohdun inversio Syntymä- ja Hoitoilmoitusrekisterit/THL Pallasmaa N, Ekblad U, Gissler M:. Acta Obstet Gynecol Scand 2008

KEISARILEIKKAUKSEN PITKÄAIKAISKOMPLIKAATIOT Aiemmin keisarileikatulla kohturuptuura myöhemmässä synnytyksessä 0.2-0.5% Voi johtaa sikiön asfyksiaan tai kuolemaan, äidin massiiviseen vuotoon, kohdunpoistoon Istukan kiinnittymishäiriöt tulevissa raskauksissa Etinen istukka (sitä yleisempi mitä useampi aiempi sektio tehty: 1:n jälkeen 1.3%, 4:n jälkeen 2.3%) Placenta accreta (ei aik. KL: 0.2%, 1 aik. KL 0.3%, 4aik. KL 2.1%, 6 aik. KL 6.7%) -Usein massiivinen vuoto, voi johtaa kohdunpoistoon Myöhemmissä leikkauksissa (sektio ja muut) enemmän verenvuotoa, elinvaurioita, teknisiä ongelmia Kivut, vuotohäiriöt vuosia keisarileikkauksen jälkeen

ALATIESYNNYTYKSIEN PITKÄAIKAISKOMPLIKAATIOT Vaikeiden repeämien ja lantionpohjan vaurioitumisen aiheuttamat pitkäaikaisongelmat Virtsainkontinenssi Anaali-inkontinenssi Laskeumat -Näitä kaikkia myös keisarileikkauksella synnyttäneillä, mutta vähemmän -Riskitekijöinä alatiesynnytyksen lisäksi ylipaino, tupakointi, geneettinen kudostyyppi

MUUTTUUKO SYNNYTYSTAPOJEN RISKISUHDE ERI RISKIRYHMISSÄ -Obeeseilla ja iäkkäillä (>35v) kohonnut riski päätyä sektioon (normaalip./ylipainoinen/ obeesi 15.2% - 19.4% - 24.6% (Raatikainen et al. 2006)) -Lisäksi obeesilla suurentunut riski leikkauskomplikaatioihin ja postoperatiivisiin komplikaatioihin -Lihavilla ja iäkkäillä komplikaatioita enemmän myös alatiesynnytyksissä vs. normaalipainoiset, mutta alatiesynnytyksen yritys sisältää vähemmän komplikaatioita kuin elektiivinen sektio