Eviran henkilöstökertomus 2015

Eviran henkilöstökertomus 2015

SISÄLLYS 1 Pääjohtajan katsaus... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 5 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet...5 2.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan...6 2.3 Henkilöstön ikärakenne...6 2.4 Palvelussuhteiden luonne...7 2.5 Vaihtuvuus...9 2.6 Koulutustaso...9 3 Evira työnantajana... 12 3.1 Työtyytyväisyys... 12 3.2 Palkkaus ja rahallinen palkitseminen... 14 3.3 Kunniamerkit ja tunnustukset eviralaisille... 14 3.4 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus... 15 4 Yhteistoiminta Evirassa... 16 5 Henkilöstön toimintakyky ja työyhteisön hyvinvointi... 17 5.1 Työhyvinvoinnin johtaminen ja tukeminen Evirassa... 17 5.2 Työsuojelu... 19 5.3 Työterveyshuollon toiminta... 19 5.4 Tyky-toiminta ja kuntoutus... 19 5.5 Sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot... 20 6 Henkilöstön osaaminen ja kehittymisen tuki... 23 7 Lopuksi... 30 Eviran henkilöstökertomus 2015 Toimitus: Evira, henkilöstöyksikkö Taitto: Evira, virastopalveluyksikkö Kannen kuvat: Sami Markkanen, Ben Rydman, Maiju Tirri, Evira/Viestintä 5/2016

1 PÄÄJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2015 Eviran talous saatiin vakautettua. Tulojen keräämisessä onnistuttiin. Toiminta sopeutettiin käytettävissä oleviin toimintamenomäärärahoihin. Taloudellinen tilanne oli suunniteltua parempi vuoden lopussa ja siirtyvä määräraha saatiin kasvatettua tavoitellulle tasolle. Toiminnan kustannustietoisuus lisääntyi. Toiminnan sopeuttaminen ja uudet tehtävät näkyivät myös henkilöstön lisääntyneenä työmääränä. Toimintaa tehostettiin, toimintoja järjesteltiin ja tehtäviä priorisoitiin, jotta tehtävät saatiin hoidettua supistuneella henkilöstömäärällä. Työnjakoja ja henkilöstön tehtävänkuvia tarkastettiin ja toimipaikkojen väliseen työnjakoon tehtiin muutoksia. Vuodelle 2015 asetetut tulostavoitteet saavutimme oikein hyvin. Viraston tuottavuus nousi 5,3 %. Toiminnan kokonaistaloudellisuus parani 0,4 %. Evira luopui kokonaan koe-eläinten pidosta. Laboratoriotoimintaa muokattiin vastaamaan asiakkaiden tarpeita ja odotuksia. Uusia analyysi- ja diagnostiikkamenetelmiä otettiin käyttöön ja monia menetelmiä akkreditoitiin. Evira toteutti pilottivirastona VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn yhdessä valtiovarainministeriön kanssa kehitetyllä mallilla. Työtyytyväisyyttä mittaava kokonaisindeksi sai syksyn kyselyssä arvon 3,44. Myönteisiksi asioiksi vastaajat nostivat muun muassa sen, että työtovereiden ja lähiesimiesten arvioitiin kohtelevan vastaajaa oikeudenmukaisesti, myös työskentelytilat koettiin myönteisinä. Oman työn tavoitteet ovat hyvin tiedossa ja työnantajan tavoitteisiin on sitouduttu. Eniten muutoksen tarvetta koettiin palkkausjärjestelmän reagoinnissa työsuorituksen muutokseen. Myös ylimmän johdon toimintaan esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä odotetaan muutosta. Evira kehitti johtamisen ja itsearvioinnin välineeksi uuden vuorovaikutteisen VatuPassi-keskustelutyökalun. Tätä käytetään esimiehen ja työntekijän välisissä keskusteluissa, itsearvioinneissa ja ryhmäkeskusteluissa. Työkalu sai myönteisen vastaanoton. Monivuotisen valtakunnallisen elintarvikeketjun valvontasuunnitelman (VASU) konsepti ja siihen liittyvä jatkuvan parantamisen malli toimii. VASU kattaa nyt koko Eviran toimialan, myös eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä eläinlääkintähuollon. Yhteistyökumppaneiden, tulosohjattavan alaisen hallinnon ja myös informaatio-ohjattavan hallinnon raporttien laatu on parantunut. Itsearvioinnin merkitys toiminnan kehittämisessä ymmärretään yhä laajemmin. 2

Vuonna 2015 luotiin uutta perustaa viraston modernisoinnille ja erityisesti asiakasohjautuvuuden syventämiselle. Seuraavaksi johtamisessa siirrytään matriisista prosessiorganisaatioon. Prosessit saavat vastuun eri toimialojen tuloksista kansallisesti, ei vain Eviran puitteissa. Eviran eri prosessit tuottavat paljon tietoa, jonka nykyistä selkeämpi ja tieteellisesti perustellumpi hankintatapa ja hankittujen tietojen aiempaa harkitumpi analysointi lisää päätösten luotettavuutta ja tuo mahdollisuuksia välttää erilaisia laaduttomuuskustannuksia. Tietovarantojen avaaminen liittyy hankkeeseen. Valvojasta valmentajaksi -hankkeessa autamme toimijoita tuntemaan säädösten vaatimukset, ymmärtämään vaatimusten tarkoituksen ja toimimaan vaatimusten edellyttämällä tavalla. Lainsäädännön toimeenpanon edellytykset paranevat, kun toimijat ottavat itse pääroolin vaatimusten täyttymisestä ja vastuun turvallisuuden toteutumisesta. Tulevien vuosien erityinen tehtävä on kehittää sähköistä asiointia. Ratkaisuissa tavoitellaan vastavuoroisuuden ja dialogin tarpeiden toteuttamista. Eviran näkökulmasta suuria hankkeita ovat ympäristöterveydenhuollon yhteinen VATI, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ELVI ja eläinrekisterijärjestelmät, erityisesti nautarekisterin modernisointi. Synergialaboratoriohankkeessa tähdätään Eviran, Suomen ympäristökeskus Syken, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ja Tullin kesken yhteisten laboratoriotilojen avulla nykyistä syvempään yhteistyöhön ja kustannussäästöihin. Tämä tuo muutoksia myös toimistotyötä tekevien tiloihin ja tulee nykyaikaistamaan työtapoja entistä vuorovaikuttavammiksi. Pääjohtaja Matti Aho Kuva: Matti Aho 3

2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Eviran toiminnan sopeuttaminen käytettävissä oleviin resursseihin jatkui ja näkyi toimintavuoden aikana monin eri tavoin: henkilöstön kokonaismäärä, uusrekrytoinnit, sijaisten palkkaaminen ja määräaikaiset palvelussuhteet vähentyivät ja henkilöstön keski-ikä nousi. 2.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Evirassa työskenteli vuoden 2015 lopussa 648 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä vähentyi vuoden aikana 7,8 % ja henkilötyövuosikertymä 11,7 %. Pääkaupunkiseudulla työskenteli 418 henkilöä, aluetoimipaikoissa 119 ja teurastamoissa 111 henkilöä (Valtion henkilöstötietojärjestelmä TAHTI: 12/2015). Eviran henkilöstöstä 35 % työskenteli aluetoimipaikoissa tai teurastamoissa eri puolilla Suomea. Vuoden lopussa Eviran toimipaikkoja oli Helsingin lisäksi seitsemällä paikkakunnalla: Joensuussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Loimaalla, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Teurastamoita on eri puolella Suomea noin 70, joista pienteurastamoita on reilut 50. Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet (Tahti) 760 740 720 700 680 660 640 620 600 580 750 727 735 732,8 705,7 715,1 715,4 703 648 631,5 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstömäärä vuoden lopussa Henkilötyövuosi 4

Lappeenrannassa juhlittiin toukokuussa Eviran puuntarkastuksen 10-vuotistaivalta. Mikko Vainikka esittelee puisen pakkausmateriaalin tarkistusta. Kuva: Hannu Kukkonen Henkilöstömäärä vuoden lopussa Henkilötyövuosi 2011 2012 2013 2014 2015 727 735 750 703 648 705,7 715,1 732,8 715,4 631,5 2.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan Eviran henkilöstöstä oli naisia 80,2 % ja miehiä 19,8 %. Koko valtionhallinnon jakauma sukupuolten välillä on tasainen, naisia on 48,8 % ja miehiä 51,2 %. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonala on kokonaisuudessaan naisvoittoinen, hallinnonalan henkilöstöstä naisia on 57 % ja miehiä 43 %. Sukupuolijakauma Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 2015 Prosentti 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Lähde: Tahti 19,8 80,2 51,2 48,8 43,0 57,0 Evira Valtio MMM:n hallinnonala Miehet Naiset 2.3 Henkilöstön ikärakenne Eviran henkilöstö jakautui ikäryhmiin alla olevan taulukon mukaisesti. Suurin ikäryhmä oli 55 64-vuotiaat. Henkilöstön keski-ikä oli tasan 49 vuotta, kun se vuonna 2014 oli 48,3 vuotta. Koko valtion henkilöstön keski-ikä vuonna 2015 oli 46,4 vuotta ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 50,1 vuotta. 5

Eviralaisten ikäjakauma 12/2015 Prosentti 30 25 20 15 10 5 0 Lähde: Tahti -24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Ikäryhmä mies nainen Ikärakenne Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 12/2015 Prosentti 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Lähde: Tahti -24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Ikäryhmä Evira Valtio MMM:n hallinnonala 2.4 Palvelussuhteiden luonne Eviran henkilöstöstä 89,7 % oli virkasuhteisia. Työsopimussuhteisia olivat eri puolilla Suomea sijaitsevissa teurastamoissa työskentelevät lihantarkastajat sekä osa tietohallinnon henkilöstöstä. Vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöstöstä oli 90 %. Määräaikaisessa palvelussuhteessa Eviran henkilöstöstä oli vuoden lopussa 10 % (koko valtiolla 12,5 % ja MMM:n hallinnonalalla 9,8 %). Naisten osuus määraikaisista oli 69 %. Määräaikaisten määrä laski vuoden aikana 16,7 prosenttia muun muassa siksi, että määräaikaisuuksia jatkettiin vähemmän eikä kaikkia sijaisuuksia täytetty. Työnantaja- ja pääsopijajärjestöjen edustajat käsittelevät kaksi kertaa vuodessa määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita. Äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuudet muodostavat pääosan määräaikaisuuksista Eviran sukupuolijakaumaltaan naisvaltaisessa organisaatiossa. 6

Prosentti Lähde: Tahti 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Määräaikaiset virkasuhteet mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen 2011 2012 2013 2014 2015 Prosentti Lähde: Tahti 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Osa-aikaiset mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstöstä 90,0 % teki kokopäiväistä työtä. Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä oli vuoden lopussa siten 10,0 % (koko valtio 5,2 % ja MMM:n hallinnonala 7,9 %). Naisia osa-aikatyötä tekevistä oli 87,7 %. Osa-aikatyötä tekevien osuus on viime vuosina vakiintunut noin kymmenesosaan henkilöstöstä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet ja osittaisella hoitovapaalla olevat muodostavat pääosan Eviran osa-aikaista työaikaa tekevästä henkilöstöstä. 7

Kuva: Evira/Viestintä Yhteistyössä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Eviraan saadaan vuosittain useita kymmeniä korkeakouluharjoittelijoita. 2.5 Vaihtuvuus Ikärakenteen vuoksi eläköityminen kiiihtyy tulevina vuosina. Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle jäi 16 henkilöä, yksi henkilö jäi yksilölliselle varhennetulle eläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäi neljä henkilöä. Naisvaltaisessa Evirassa vaihtuvuutta kasvattavat perhevapaasijaisuudet. Myös tutkimusmäärärahoilla palkatut määräaikaiset palvelussuhteet lisäävät vaihtuvuutta. Eviralaisten halu vaihtaa työnantajaa oli yhtä vähäistä kuin edellisenäkin vuonna. Valtion työtyytyväisyyskyselyssä (VMBaro) käytettävä indeksi työpaikan vaihtoaikeille sai Evirassa arvon 1,86. Eviralaisten vaihtohalukkuus oli käytännössä yhtä suurta kuin vaihtohalukkuus keskimäärin valtion tai MMM:n hallinnonalan palveluksessa olevalla henkilöstöllä. 2.6 Koulutustaso Eviran henkilöstön koulutustaso on sangen korkea. Eviran koulutustasoindeksi 1 oli yhteensä 5,6 (miehet 5,4 ja naiset 5,6) ja indeksi pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Eviran indeksiluku oli koko valtion indeksilukua (5,1) korkeampi ja sama kuin MMM:n hallinnonalan koulutustasoindeksi. 1 Koulutustasoindeksi saadaan laskemalla eri henkilöiden koulutustasoindeksien keskiarvo. Koulutustasoja ovat 1 alempi perusaste, (1,5 tuntematon), 2 ylempi perusaste, 3,5 keskiaste, 5 alin korkea-aste, 6 alempi korkeakouluaste, 7 ylempi korkeakouluaste ja 8 tutkijakoulutusaste. 8

40 35 30 25 20 15 10 5 0 Koulutusaste Evirassa 12/2015 mies nainen Lähde: Tahti Prosentti 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Koulutusaste Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 12/2015 Evira Valtio MMM:n hallinnonala Lähde: Tahti Eri asteisen koulutuksen suorittaneiden suhteelliset osuudet säilyivät ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Korkeakoulu- ja yliopistotasoisen tutkinnon suorittaneita eviralaisista oli 59 %, kun koko valtiolla vastaava osuus oli 44 % ja MMM:n hallinnonalalla 57 %. 2 2 Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot sekä lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja (Tilastokeskuksen koulutusasteluokitus). 9

Kuva: Linda Tammisto Kesäkuussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan promootiossa vihittiin kymmenen eviralaista tohtoria: ELT Tuija Gadd, FT Riikka Holopainen, ELT Paula Kinnunen, ELT Riikka Laukkanen-Ninios, ELT Annukka Markkula, ELT Taina Niskanen, ELT Eveliina Palonen, ELT Riitta Rahkila, ELT Maria Rönnqvist ja ELT Pirkko Tuominen sekä kunniatohtoriksi pääjohtaja Matti Aho. Koulutusalat Evirassa 12/2015 Prosentti 35 30 25 20 15 10 5 0 mies nainen yhteensä Lähde: Tahti 10

3 EVIRA TYÖNANTAJANA 3.1 Työtyytyväisyys Evira toteutti VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn pilottivirastona yhdessä valtiovarainministeriön kanssa kehittämällään uudella mallilla. Uudistus sisältää uudenlaisen visuaalisen ilmeen, osin uudistetun asiasisällön ja kysymykset sekä lisää raportointimahdollisuuksia. Kysymyksillä tavoitellaan tietoa vastaajien oman aktiivisuuden, tavoitteellisuuden ja työyhteisöön osallistumisen kehittymisestä. Kysymyksissä hyödynnetään osin samaa VatuPassi-keskustelutyökaluun sisältyvää ajatusmallia, jota virasto käyttää myös kehityskeskusteluissa ja varhaisen tuen keskusteluissa. Kyselyn alkuun lisätyt uudet taustakysymykset tukevat tulosten tarkempaa virastotason luokittelua ja analyysiä. Viraston työtyytyväisyyttä mittaava kokonaisindeksi sai uudessa kyselyssä arvon 3.44. Myönteisiksi asioiksi Eviran arjessa vastaajat nostivat muun muassa oikeudenmukaisen kohtelun työtovereiden ja lähiesimiehen taholta sekä työskentelytilat. Myös oman työn tavoitteet ovat hyvin tiedossa ja työnantajan tavoitteisiin on sitouduttu. Eniten muutoksen tarvetta koettiin palkkaukseen liittyvissä asioissa, varsinkin palkkausjärjestelmän reagoinnissa työsuorituksen muutokseen. Myös ylimmän johdon toimintaan esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä odotetaan muutosta. Työnkiertoon oli halukkuutta noin puolella henkilöstöstä. Miesten ja naisten työtyytyväisyys on kokonaisuutena lähellä toisiaan, miesten kokonaisindeksi saa arvon 3,53 ja naisten vastaavasti 3,42. Työtyytyväisyyden osa-alueista miehet ovat naisia merkitsevästi tyytyväisempiä johtamiseen ja palkkaukseen. Muiden taustamuuttujien mukaan kokonaisindeksillä mitattuna tyytyväisimmät eviralaiset löytyvät 50 59-vuotiaista (3,51), johtotehtävissä toimivista (3,85), tutkijakoulutetuista (3,74) sekä määräaikaisessa palvelusuhteessa olevista (3,64). Kyselyn uudistuksiin kuului kouluarvosanan antaminen omalle työhyvinvoinnille. Eviralaisten antama tyyppiarvosana oli kahdeksan ja vähintään sen tasoisen arvosanan antoi 71 % vastaajista. 11 % vastaajista arvio työhyvinvointinsa korkeintaan vain kuutosen arvoiseksi. Vastaajien yksittäisille kysymyksille antamien tärkeystähtien perusteella kaikki johtamiseen liittyvät kysymykset koettiin tärkeiksi, erityisesti oikeudenmukainen kohtelu lähiesimiehen taholta. Vähiten tärkeänä kysymyksenä pidettiin työpaikan suositteluhalukkuutta. 11

Kyselyuudistuksesta annetussa yleispalautteessa kiiteltiin uutta visuaalista ilmettä, kieliasua ja helppoa täyttämistä. Kaiken kaikkiaan uusi kysely koettiin luonteeltaan positiivisena ja kehittämismyönteisenä. Eniten parannettavaa vastaajat löysivät työtyytyväisyyskyselyissä esiin tuotujen kehittämiskohteiden toteuttamisessa. Kyselyn vastausprosentti oli 61. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset käytiin lävitse esimies- ja henkilöstöinfoissa sekä perusteellisemmin yksiköissä, osastoilla ja toimintakokonaisuuksissa, joissa työtyytyväisyyskyselyn tuloksista etsitään virastolle vaiheittain kolme keskeisintä kehittämiskohdetta vuodelle 2016. Kuva: Evira/Viestintä Vuorovaikuttavaa johtamista ja esimiestyötä harjoiteltiin TheatreWorksin Satu-Mari Janssonin ja Pinja Hahtolan johdolla. Työtyytyväisyys 2015: prosenttijakauma kolmen skaalalla 0 20 40 60 80 100 1. Johtaminen 25,6 29,8 44,6 2. Työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet 8,2 18,0 73,8 3. Palkkaus 46,0 31,7 22,3 4. Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen 20,0 31,2 48,8 5. Työyhteisön toimintakulttuuri 7,2 22,7 70,1 6. Työ- ja toimintaympäristö 12,7 25,7 61,5 7. Vuorovaikutus ja viestintä 25,9 35,7 38,3 8. Työnantajakuva ja arvot 14,1 33,3 52,6 YHTEENSÄ 19,4 28,0 52,6 Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Samaa mieltä 12

3.2 Palkkaus ja rahallinen palkitseminen Kehityskeskusteluja on Evirassa käyty kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Keväällä on käyty tulos- ja tavoitekeskustelut, joissa on arvioitu edellisen vuoden tulokset ja tarkistettu kuluvan vuoden tulostavoitteet. Henkilökohtainen suoriutuvuus nousi 63 henkilöllä. Syksyn kehityskeskustelut ovat painottuneet osaamisen kehittämiseen ja lisäksi syksyllä asetetaan alustavat tulostavoitteet seuraavalle vuodelle. Palkkoja korotettiin valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisella 0,4 % yleiskorotuksella 1.8.2015 lukien. Eviran palkkausjärjestelmän arviointi- ja kehittämisryhmä kokoontui 10 kertaa ja se arvioi 37 esitystä tehtävien sijoittamisesta viitetehtäviin. Ryhmään tuotiin työnantaja- tai työntekijäosapuolen esityksestä arvioitavaksi 28 muuttunutta tehtävää ja 9 avoimeksi tulleiden virkojen ja tehtävien vaativuustasoa. Vaativuustaso muuttui 21 tehtävässä ja muutoksen kohteena oli 17 naista ja neljä miestä. Vuoden lopulla käynnistettiin palkkausjärjestelmän uudistaminen, mikä liittyy prosessiorganisaatioon siirtymiseen ja tarpeeseen kuvata palkkausjärjestelmän viitetehtävät selkeämmin sekä tarpeeseen kuvata palkkausjärjestelmän viitetehtävät selkeämmin ja lisätä urapolkuajattelua. 3.3 Kunniamerkit ja tunnustukset eviralaisille Kunniamerkit myönnettiin (vasemmalta) Ulla Rikulalle, Minna-Maija Väänäselle, Sari Simpaselle sekä kuvasta puuttuneille Taina Mikkoselle ja Kristiina Törmälle. Valtion ansiomerkki myönnettiin Leena Saarelle. Kuva: Evira/Viestintä Evira tekee vuosittain MMM:n kunniamerkkiesitykset ansioituneista virkamiehistä. Ministeriö toimittaa hallinnonalan esitykset Ritarikuntien käsiteltäväksi. Kunniamerkkiesityksillä Evira haluaa huomioida ja antaa julkista tunnustusta niille virkamiehille, jotka ovat tehtäviensä suorittamisessa osoittaneet erityistä ansioitumista. Tasavallan presidentti myönsi kunniamerkit viidelle eviralaiselle: Valkoisen Ruusun ritarimerkkejä neljä ja yksi Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali. Evira hakee henkilöstölle vuosittain myös valtion virka-ansiomerkkejä. Tasavallan presidentti myöntää virka-ansiomerkit tunnustukseksi virassa tai toimessa valtion hyväksi suoritetusta pitkäaikaisesta palveluksesta. Vuonna 2015 tunnustus myönnettiin yhdelle eviralaiselle. 13

Nura Farahille myönnettiin joulukuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministerin myöntämä Suomi-palkinto esikoisromaanistaan Aavikon tyttäret. Palkintoperusteissa korostettiin, että niin romaanillaan kuin julkisella esiintymiselläänkin Nura on pyrkinyt murtamaan suomalaisten ennakkoluuloja Somaliasta. Perusteissa korostettiin myös sitä, että Nura on itse loistava esimerkki kielen ja koulutuksen merkityksestä tyttöjen tasa-arvoistumisessa. Kuva: Otava, Dorit Salutskij Nura Farah Evira muistaa henkilökuntaansa pienin huomionosoituksin 50- ja 60-vuotispäivinä sekä henkilöiden lähtiessä eläkkeelle. Kuva: Evira/Viestintä Kuva: Evira/Viestintä Laatupalkinto myönnettiin koko työuran laatuasioiden parissa toimineelle laatupäällikkö Tuula Pirhoselle (vasemmalla), palkinnon luovuttivat pääjohtaja Matti Aho ja onnittelukukat ojensi tutkimus- ja laboratorio-osaston osastonjohtaja Pia Mäkelä (kuvassa oikealla). Toinen vuoden laatupalkinto myönnettiin Siementarkastuksen Kenttäkoe- ja lajikekuvausjaostolle sekä siementarkastuksen laatuvastaavalle erityisesti asiakasyhteistyön parantamiseen keskittyneiden uusien toimintamallien kehittämisestä. Kuvassa vasemmalta laatuvastaava Leena Pietilä, Tuija Vihervirta, Timo Salonen, laatupalkinnon Loimaalla luovuttanut pääjohtaja Matti Aho, Taija Rantanen, Sami Markkanen sekä Kaarina Paavilainen. Kuvasta puuttui Soile Alander. 3.4 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Evira ottaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussaan huomioon tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin vuoden 2015 alussa voimaan tulleiden muutosten vaikutukset. Evira tekee sukupuolivaikutusten arvioinnin kaikissa henkilöstöä koskevissa muutostilanteissa, kuten on tehnyt esimerkiksi toiminnan sopeuttamista koskevissa yhteistoimintaneuvotteluissa. Joulukuussa 2015 Eviran oman palkkarakenteen mukaisella vaativuusluokituksella samapalkkaindeksin arvo oli 101,3. Indeksin perusteella Evirassa ei ole havaittavissa palkkausjärjestelmästä ja sen soveltamisesta johtuvaa miesten ja naisten välistä palkkaeriarvoisuutta. Eroavuuksia syntyy lähinnä sukupuolten hakeutuessa alun perin eri tehtäviin. 14

4 YHTEISTOIMINTA EVIRASSA Koko Eviran tasolla toimiva yhteistyötoimikunta kokoontui yhteensä 14 kertaa. Se käsitteli yhteistoiminnan vuosikelloon kuuluvia säännönmukaisia asioita ja ajankohtaisia järjestöjen tai työnantajan toimikuntaan tuomia kysymyksiä. Yhteistoimintaa pyriittin kehittämään aiempaa osallistavammaksi. Toimitilahankkeita ja prosessiorganisaatioon siirtymistä vuonna 2016 käsiteltiin yhteistyötoimikunnan kokouksissa säännöllisesti. Lisäksi käsiteltiin työaikoihin liittyviä kysymyksiä ja siirtymistä valtion yhteiseen talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-järjestelmään sekä henkilöiden siirtymistä valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin. Kuva: Evira/Viestintä Viestintäyksikkö tarjosi opastusta sosiaaliseen mediaan kaikille halukkaille Viikissä vapun jälkeisenä maanantaina ja myöhemmin saatiin avattua Eviran Ämyri eli Eviran työntekijöiden ääni Twitterissä @Evira_amyri #Evira 15

5 HENKILÖSTÖN TOIMINTAKYKY JA TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTI 5.1 Työhyvinvointi Evirassa Monilla muilla on mennyt ohi, mutta Annika Nurttilalta täysosuma - viikkiläisten virkistyspäivää vietettiin syyskuussa Salmisaaressa. Kuva: Evira/Viestintä Evirassa on panostettu työhyvinvoinnin ja sen johtamisen kehittämiseen. Jatkumona strategisen hyvinvoinnin hankkeelle jatkettiin siirtymistä proaktiivisempaan toimintatapaan ja vuorovaikutteisempaan kulttuuriin. Vuorovaikutuksen lisäämiseksi käynnistettiin Valtiokonttorin Kaiku-hankerahoituksella uuden dialogisen keskustelutyökalun, VatuPassin, rakentaminen ja pilotointi. Keväällä järjestettiin neljä työpajaa esimiehille, henkilöstön edustajille sekä työterveyshuollolle, joissa rakennettiin Eviran näköistä mallia keskustelutyökaluksi. Keskustelutyökalu sai nimeksi Eviran VatuPassi. VatuPassista tehtiin pikaopas sekä esimiesten käyttöön VatuPassi-pelilauta. VatuPassin neljä peruskysymystä - tiedänkö, osaanko, kykenenkö ja haluanko - tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden vaikuttaa omaan ja työyhteisön työhön ja hyvinvointiin. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden kokeilla ja tehdä asioita uudella tavalla. Ratkaisukeskeisen VatuPassin avulla on mahdollista konkretisoida helposti nykytilanne, tavoitteet, toimenpiteet ja niiden seuranta. Työhyvinvoinnin kokonaisuuteen katsotaan kuuluvan useita eri toimintoja ja palveluja, kuten työsuojelu, ergonomia, työpaikkaruokailu ja työpaikkaliikunta. Myös esimiestyö ja johtaminen, organisaation yhteiset hyvinvointihankkeet, varhainen tuki sekä osaamisen kehittäminen ovat osa hyvinvoinnin johtamista. 16

Työhyvinvoinnille on asetettu selkeät tavoitteet. Työhyvinvoinnin tavoitteiden toteutumista seurataan sovituilla mittareilla. Johdolle tuotetaan omat raporttipakettinsa, joiden sisältämää tietoa hyödynnetään osana työhyvinvoinnin johtamista. Evirassa työhyvinvointia edistetään esimiesten ja johdon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun, työterveyshuollon toimintojen sekä erilaisten muiden verkostojen kautta. Työkaluja ovat esimerkiksi henkilöstön työpajat, VatuPassi-keskustelut, työsuojeluohjelman mukaiset toiminnot sekä työterveyshuollon tekemät toimenpiteet kuten työpaikkaselvitykset. Kuva: Jaana Molenius Eviran sählyjoukkueen pelaajarinkiin kuului vuonna 2015 liki 50 pelaajaa. Varhaisen tuen malli osana VatuPassia Eviran varhaisen keskustelun ja tuen malli päivitettiin Eviran VatuPassin mukaiseksi. Työyhteisön toimivuudelle, työn sujumiselle ja työkyvyn ylläpitämiselle tärkeät asiat otetaan yhteiseen keskusteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa varhaisen keskustelun ja tuen mallin avulla. Varhaisen keskustelun ja tuen puheeksioton rajaarvot ylittyivät vuoden aikana 186 eri henkilöllä. Eviran VatuPassi 17

5.2 Työsuojelu Uusi työsuojelutoimikunta aloitti vuoden alussa toimikautensa hyväksymällä uuden työsuojelun toimintaohjelman vuosille 2015-2017. Henkiseen työsuojeluun painottuvassa ohjelmassa työhyvinvoinnin johtamista ja esimiestyötä viedään edelleen kohti kokonaisvaltaisempaa ja ennakoivampaa toimintakulttuuria. Tavoitteen saavuttamiseksi kehitetään esimerkiksi yhteistyötä työterveyshuollon sekä kuntoutus- ja vakuutustahojen kanssa. Fyysisen työsuojelun puolella varaudutaan monitoimitilaratkaisujen käyttöönottoon. Työterveyshuollot tukivat työsuojelua tekemällä työpaikkaselvityksiä ja erillisiä ergonomiaselvityksiä Eviran eri toimipaikoissa. Toimipaikoissa tehtiin viisi työsuojelun vaaratilanneilmoitusta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tehdyistä 23 ilmoituksesta 12 liittyi teurastamoissa tehtävän lihantarkastuksen läheltä piti -tilanteisiin. Ensiapukoulutuksiin osallistuminen on tärkeä osa arjen työsuojeluvalmiuden ylläpitoa. Ensiapukurssi 1:n suoritti kaksi eviralaista ja ensiapuvalmiuden ylläpitokurssin 25 eviralaista. Defibrillaattorin käyttökoulutuksen suoritti kuusi eviralaista. 5.3 Työterveyshuollon toiminta Syksyllä valmisteltiin työterveyshuollon puitetoimintasuunnitelma 2016-2020, joka nimettiin samalla Eviran hyvinvointisuunnitelmaksi. Suunnitelmassa korostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja yhteistyön kehittämistä, työntekijän kokonaisvaltaista hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemista sekä työhyvinvoinnin edistämistä yhteisötasolla hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja. Hyvinvoinnin mittareina toimivat työtyytyväisyyskyselyn tulokset, työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta, sairauspoissaolojen määrä sekä työkyvyttömyysmaksuluokka. Työhyvinvoinnin johtamisesta vastaa ylin johto. Työhyvinvoinnin prosesseista vastaa henkilöstöhallinto, joka tuottaa tietoa ja seuraa omalta osaltaan tavoitteiden toteutumista. Syksyllä toteutettiin ensimmäisen kerran sähköinen työpaikkaselvityksen esikysely koko tutkimus- ja laboratorio-osastolla. Kyselyn tuloksia tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista. Samalla sovittiin prioriteeteista ja jatkoselvityksistä. Uusi malli tuotti runsaasti reaaliaikaista tietoa, jota pystyttiin hyödyntämään monin tavoin jatkoa varten. Työterveyshuollossa sairauden vuoksi tapahtuneet asiointimäärät olivat suunnilleen edellisvuoden tasoa. Käyntejä oli 7,0/henkilötyövuosi kun edellisvuonna niitä oli 6,7/henkilötyövuosi. Koko valtion tasolla käyntejä oli keskimäärin 4,3/henkilötyövuosi ja MMM:n hallinnonalalla 4,0/henkilötyövuosi. Valtionhallinnon uudistuksista johtuen vertailukelpoista tietoa terveysprosentista ja työterveyshuollon kustannuksista ei ole kuluneelta vuodelta saatavilla. 5.4 Tyky-toiminta ja kuntoutus Tyky-toimintaa toteutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti kaikissa Eviran toimipaikoissa. Tavoitteena on tuottaa ja järjestää Evirassa tyky-toimintoja, jotka sopivat 18

mahdollisimman monelle eviralaiselle. Tyky-toiminta koostui erilaisista liikunnallisista harrastuksista ja retkistä, kerhotoiminnasta, liikunta- ja virkistyspäivistä sekä kädentaitojen harrastuksista. Lisäksi eviralaisilla on mahdollisuus tilata työnantajan tukemaa kulttuuri- ja liikuntaetua. Kuva: Evira/Viestintä Eviran luontokerho ja Eviran Martat järjestivät syyskuussa sieniretken Sipoonkorven Bisajärvelle, kahvitauolla (vasemmalta) Pekka Saastamoinen, Pirjo Korpela, Markku Korpela sekä Päivi Ronni Kansaneläkelaitos myönsi Eviralle yksilöllisiä kuntoutuksia ja niihin osallistui kahdeksan henkilöä. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki myönnettiin yhdelle eviralaiselle, määräaikainen osatapaturmaeläke, osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki neljälle ja toistaiseksi voimassaoleva osatyökyvyttömyyseläke yhdelle eviralaiselle. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi neljä eviralaista. 5.5 Sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot Sairauspoissaolojen suhteellinen määrä nousi edellisvuoteen nähden hieman, 11,3 päivään/henkilötyövuosi, kun edellisvuonna määrä oli 10,6 päivää/henkilötyövuosi. Luku on korkeampi kuin MMM:n hallinnonalalla ja valtion yleisellä tasolla. Sairaustapausten määrä oli edellisvuoden tasolla, 1 620 tapausta. Sairauspäivien kokonaismäärä kuitenkin laski 7 153 päivään. Sairauspäiviä kertyi sairaustapausta kohden 4,4 päivää ja oli 14,1 päivää/edunsaaja. Nämä luvut olivat kuten aiempina vuosina hieman korkeampia kuin MMM:n hallinnonalan ja valtion yleisen tason vastaavat luvut. Sairaustapauksia/edunsaaja oli 3,2 ja tämä oli hieman korkempi luku kuin valtiolla yleisesti. Sairaustapauksia/henkilötyövuosi oli 2,6 ja luku nousi hieman edellisvuoteen verrattuna. Vastaava luku MMM:n hallinnonalalla oli 1,7 ja valtiolla 2,1. 2015 Sairaustapauksia kpl Sairauspäiviä kpl Evira 1 620 7 153 Valtio 150 356 630 939 MMM:n hallinnonala 7 555 33 337 19

Sairauspäivien lukumäärä Evirassa 2011-2015 700 600 500 400 300 200 100 0 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tahti Sairaspoissaolotietoja 2015: Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 16,0 14,0 12,0 14,1 12,0 11,7 11,3 10,0 8,0 8,6 7,6 6,0 4,0 2,0 0,0 4,4 4,2 4,4 3,2 2,9 2,6 2,6 2,1 1,7 Evira Valtio MMM:n hallinnonala Lähde: Tahti Tapaturmapoissaolopäivät Evirassa 2011-2015 12 10 8 6 4 2 0 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tahti 20

Työpaikka- ja työmatkatapaturmia sattui yhteensä 49. Tapaturmista aiheutui sairauslomia 23 henkilölle. Vuoden 2014 sattuneista tapaturmista vielä vuonna 2015 aiheutuneita sairauspoissaolopäiviä oli kahdella eviralaisella. Työmatkatapaturmia oli 19. Suurin osa työmatkatapaturmista oli liukastumisia ja kaatumisia. Työpaikalla tapahtuneita työtapaturmia oli 7, joista suurin osa oli kompastumisia ja kaatumisia. Työssä tapahtuneita tapaturmia oli 23 kappaletta. Tapauksista 19 oli teurastamoissa tapahtuneita viiltohaavoja ja 4 laboratorioissa tapahtuneita tapaturmia. Tapaturmapoissaolopäivien kokonaismäärä oli 303 päivää, edellisvuoden vastaava luku oli 310 päivää. Suurin osa tapaturmapoissaolopäivistä sijoittui luokkaan 11-45 sairauspäivää. Tapaturmapäivien poissaolojen pituus/tapaus laski hieman, 10,1 päivään/edunsaaja. Edellisvuoden vastaava arvo oli 10,3 päivää/edunsaaja. Tapaturmista johtuvia poissaoloja oli 0,5 päivää/henkilötyövuosi, kun edellisvuonna vastaava tunnusluku oli 0,4. MMM:n hallinnonalalla tapaturmista johtuvia poissaoloja oli 0,2 päivää/henkilötyövuosi ja valtiolla 0,3 päivää/henkilötyövuosi. 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Tapaturmatietoja 2015: Evira, valtio ja MMM:n hallinnonala 10,1 10,3 13,4 1,8 1,7 1,5 17,8 20,5 17,3 0,5 0,3 0,2 Evira Valtio MMM:n hallinnonala Lähde: Tahti 21

6 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA KEHITTYMISEN TUKI Ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lakipaketin mukaisesti virastolla on mahdollisuus hakea vuosittain koulutuskorvausta annetun koulutuksen ajalta maksetuista palkkakustannuksista. Vuonna 2015 koulutuskorvausta haettiin toista kertaa. Uudistuksen tarkoituksena on ollut kannustaa työnantajia ylläpitämään ja kehittämään työntekijöidensä osaamista ja varautumaan erilaisiin muutostilanteisiin. Tarkoituksena on myös tukea työntekijöiden sopeutumista muutostilanteisiin järjestämällä ammatillista osaamista edistävää tai ylläpitävää suunnitelmallista koulutusta, joka liittyy nykyisistä tai tulevista työtehtävistä selviytymiseen. Vuoden 2015 aikana johonkin viraston sisäiseen koulutus- tai infotilaisuuteen osallistui 94 % eviralaisista, joista 81 % oli naisia ja 19 % miehiä. Vuonna 2014 lukumäärä oli lähes sama, 97 % eviralaisista. Eviran Tiedepäivä 8.10.2015 Kalevi-sali Laaja posterinäyttely ja esitykset eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä elintarviketurvallisuudesta perehdyttävät Eviran tieteelliseen tutkimukseen. Ohjelma Tervetulotoivotus tutkimusjohtaja, professori Liisa Sihvonen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eläinten terveys ja hyvinvointi (klo 9.30-11.15) puheenjohtajina tutkija, ELT Maria Rönnqvist ja erikoistutkija, ELT Ulla-Maija Kokkonen Hevostautihanke erikoistutkija, ELT Ulla-Maija Kokkonen, eläintautivirologian tutkimusyksikkö Broilerin kolibasilloosi erikoistutkija Tarja Pohjanvirta, eläintautibakterilogian tutkimusyksikkö MRSA-infektiot sikatilojen ihmisillä ja sioilla erikoistutkija, DI Suvi Nykäsenoja, elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Neonikotinoidien vaikutukset mehiläisiin erikoistutkija, FT Kati Hakala, kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Rehusalmonellamalli erikoistutkija, FT, dos. Jukka Ranta, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Lounas Elintarviketurvallisuus (klo 12.15-13.55) puheenjohtajina erikoistutkija, ETT Helena Pastell ja tutkija, MML Arja Pohto Lampaat Yersinia enterocolitican reservuaarina laboratorioinsinööri, MMM Kirsi-Maria Eklund, elintarvike- ja rehumikrobiologian tutk.yks. Fineli ja Evira erikoistutkija, ETT Helena Pastell, kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Tilannekatsaus Talvivaaraan erikoistutkija, FT Eija-Riitta Venäläinen, kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Valvonnan tutkimus ylitarkastaja, elintarviketuotannon hygienian erikoiseläinl. Tiina Läikkö-Roto, elintarvikehygieniayks. Soijaravintolisät erikoistutkija, FT Tero Hirvonen, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö 22

Koulutuspanostus vuonna 2015 oli kaikkiaan 2,6 päivää/henkilötyövuosi. Edellisenä vuonna koulutuspanostus oli 2,5 päivää/henkilötyövuosi, vuonna 2013 3,2 päivää/ henkilötyövuosi ja vuonna 2012 3,0 päivää/henkilötyövuosi. Eviran ammatillista kehittämistä ohjaa Eviran strategian mukaiset kriittiset menestystekijät ja monivuotiset toimenpiteet sekä tulostavoitteet ja toimintaympäristön muutosvaatimukset. Näiden pohjalta on määritelty kehittämisen monivuotiset linjaukset ja vuosittaiset painopistealueet. Ammatillisen osaamisen kehittäminen koostuu koko Eviraa koskevien linjausten ja painopisteiden mukaisesta sekä yksiköiden sisäisestä kehittämisestä. Vuoden 2015 henkilöstö- ja koulutussuunnitelma toteutui pääosin. Painopistealueiksi oli valittu neljä yhteistä kehittämisaluetta: 1. Esimiestyö-, johtamis- ja vuorovaikutusosaamisen kehittäminen 2. Asiakkuuden hallinnan ja asiakaspalveluosaamisen kehittäminen (asiakkaan toiminnan tuntemuksen lisääminen, yhteisten rajapintojen löytäminen) 3. Verkostoitumisosaamisen kehittäminen, vaikuttaminen verkostoissa 4. Talouden hallittavuuden lisääminen Evirassa Esimiestyö-, johtamis- ja vuorovaikutusosaamisen alueella toteutettiin Varhaisen keskustelun ja tuen mallin VatuPassi-työpajoja, Vuorovaikuttava esimiestyö -valmennus sekä lukuisia Kiekun esimiesvalmennuksia ja henkilöstö- ja esimiestilaisuuksia. Evirasta osallistuttiin myös Lynet-yhteistyönä toteutettaviin uusien esimiesten, tiiminvetäjien ja projektipäälliköiden valmennukseen sekä Johtamisen erikoisammattitutkinnon koulutusohjelmaan (JET). Talouden hallittavuuden lisäämiseksi Evirassa pääpaino oli yksiköiden oman toiminnan ja talouden sekä toiminnan muutosten taloudellisten vaikutusten tuntemisessa. Kiekuun liittyen järjestettiin raportointikoulutusta. Kuva: Evira/Henkilöstöyksikkö Huhtikuun alussa talous- ja henkilöstöyksikön ammattikäyttäjät esittelivät uutta valtionhallinnon Kieku-järjestelmää. 23

Eviran henkilöstökertomus 2015 Eviran toimintatapoja kehitettiin edelleen kohti valmentavaa johtajuutta ja esimiestyötä sekä monipaikkaisen Eviran johtamista ja myös uusien sähköisten työkalujen käyttöä tuettiin. Eviran esimiesten vuosittaisilla kehittämispäivillä tutustuttiin uuteen prosessiorganisaatioon siirtymiseen liittyen prosessimaiseen työtapaan ja prosessimaisen toimintatavan kehittämiseen sekä Eviran prosessien periaatteisiin, vastuisiin ja rooleihin. Kuva: Evira/Viestintä Evira koordinoi hygieniaosaamisjärjestelmän mukaista hygieniapassia. Katri Vormisto suoritti lokakuussa Suomen miljoonannen hygieniapassin. Kuvassa kukitetun Katrin ympärillä vasemmalta Hannele Loppela ja Satu Meririnne elintarvikehygieniayksiköstä, pääjohtaja Matti Aho, kouluttaja ja osaamistestaaja Juha Alajoki, Sonja Roberts ja Jarkko Toivonen hygieniapasseja painavasta Cardplus-korttitalosta sekä hygieniaosaamisjärjestelmän jo Elintarvikevirastossa käynnistänyt Marianne Turja. Esimiehille suunnatut informaatio- ja keskustelutilaisuudet jatkuivat ja niitä pidettiin kuusi. Henkilöstölle järjestettiin viisi info- ja keskustelutilaisuutta. Henkilöstötilaisuudet videoitiin ja tallenteet julkaistiin Eviran intranetissä. Kuva: Evira/Viestintä Hallinto-osaston kehittämispäivää vietettiin Musiikkitalossa 24

Lynet-yhteistyö (Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä) Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä Lynet vahvistaa luonnonvaraja ympäristötutkimuksen vaikuttavuutta kokoamalla tutkijat ja asiantuntijat yhteen. Lynet-verkosto pyrkii uudistamaan toimintatapoja ja toimimaan tehokkaasti toisiltaan oppien. Lynet laajeni vuoden 2015 alusta ja Eviran, Luonnonvarakeskuksen (LUKE) sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) lisäksi yhteistyöhön tulivat mukaan Geologian tutkimuskeskus (GTK), Ilmatieteen laitos, Maanmittauslaitos ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy (VTT). LYNET laajeni näin neljän ministeriön (ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön) väliseksi yhteistyöksi. Lynet on toiminut vuodesta 2008 lähtien. Lynetin järjestämissä tilaisuuksissa tutkijat ja asiantuntijat jalostavat tutkimusideoita, vaihtavat kokemuksia ja oppivat toisiltaan. Laboratorioiden ja muiden infrastruktuurien sekä palveluiden välinen yhteistyö lisää toiminnan tehokkuutta. Tietoaineistot ovat Lynet-organisaatioiden keskeistä pääomaa. Hyviksi todettuja toimintamuotoja ovat tutkijatilaisuuksien lisäksi muun muassa koulutukset, laboratorioiden yhteishankinnat, yhteiset luonnonvara- ja ympäristöseurannat sekä tutkimusta tukevan henkilöstön vertaisverkostot. Lynet-organisaatioiden keskeinen voimavara on osaaminen. Lynet-yhteistyöllä kehitetään ja uudistetaan henkilöstön osaamista hyödyntämällä verkoston yhteistä asiantuntijuutta, toimintatapoja ja työvälineitä. Näin varmistetaan kriittisen osaamisen ylläpito ja kehittäminen tulevaisuuden tarpeita varten. Lynet-verkostolla on oma Osaamisen kehittämisryhmä ja vuosittain järjestetään kymmeniä koulutustilaisuuksia, joihin osallistuu satoja henkilöitä Lynet-organisaatioista. Yhteistyö mahdollistaa sellaisten koulutusten järjestämisen, joihin yksittäisillä organisaatioilla ei olisi resursseja. Koulutuksen keskeisiä aihepiirejä ovat johtaminen, viestintä ja vuorovaikutus sekä menetelmä- ja muu tutkimustoimintaan liittyvä osaaminen. Lynet-organisaatioiden arkipäivää on jakaa osaamista eri alojen vertaisverkoissa. Organisaatiot tarjoavat myös mahdollisuuksia henkilökiertoon toisessa organisaatiossa. Erityisen hyvin se soveltuu esimerkiksi uusien menetelmien opiskeluun ja tutkimusyhteistyön syventämiseen. Lynet Osaamisen kehittämisryhmä jatkoi vuonna 2015 uuden yhteistyömallin rakentamista, jossa kiinnitetään erityistä huomiota osaamisen johtamiseen, tulevaisuuden osaamisen varmistamiseen sekä osaamisen kehittämiseen kokonaisuutena. Lynetyhteistyössä on tavoitteena hyödyntää eri laitosten kehittämiseen käytettävissä olevat voimavarat tehokkaasti ja varmistaa kriittisen osaamisen ylläpitäminen ja strategisen osaamisen kehittäminen uusille tulevaisuuden tarpeita vastaaville alueille. 25

LYNET-koulutusohjelmaan osallistuneet 2015 Tilaisuuden nimi SYKE Luke Evira MML IL GTK Yht. 1 JET 6- koulutusohjelma, LYNET 10 6 5 0 0 21 2 Venäjän kielen alkeiskurssi, LYNET 6 0 0 1 0 0 7 3 Hanke ja innovaatiojohtamisen koulutusohjelma - info 14 0 0 0 3 9 26 4 SQL kielen perusteet 6 2 0 4 0 0 12 5 ArcGIS for Desktop 4 0 0 0 0 1 5 6 Arvonlisäverotuskoulutus 30 2 0 0 0 0 32 7 Infotilaisuus - AKATEMIAN syyskuun haku 8 Hanke ja innovaatiojohtamisen koulutusohjelma, (Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto), LYNET 31 11 0 6 0 2 50 11 2 0 1 2 6 22 9 Tilastotieteen peruskurssi 5 14 14 33 10 JET7 - koulutus (johtamisen erikoisammattitutkinto), LYNET 6 5 6 10 0 0 27 11 Bayes-tilastotieteen peruskurssi 6 25 6 37 12 Scientific Writing - Tieteellinen kirjoittaminen (eng.) 13 Ammatillisen kirjoittamisen valmennusohjelma 2015 2016 14 LYNET- laitosten väitöskirjatyöntekijöiden tapaaminen ja verkostoituminen 15 Ryhmänvetäjien, projektipäälliköiden ja tiiminvetäjien esimieskoulutus, LYNET 6 0 1 5 0 1 13 5 0 4 0 0 0 9 3 1 3 1 0 3 11 4 11 8 4 0 0 27 147 79 47 32 5 22 332 Kuva: Mikko Toiviainen/Tamora Lynet-yhteistyönä käynnistyneen Johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET7) esimieskoulutukseen osallistuu virastosta Henriikka Ahtiainen, Tiina Nokireki, Ville Kekkonen, Tuula Mäki- Valkama, Thimjos Ninios ja Minna-Maija Väänänen. 26

Euroopan komission käynnistämä Better Training for Safer Food (BTSF) -koulutusohjelma Better Training for Safer Food (BTSF) -koulutusohjelma on tarkoitettu Euroopan unionin jäsenmaiden, kandidaattimaiden ja kolmansien maiden viranomaisille. Koulutusohjelman tavoitteena on tarjota elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä valvovien ja tutkivien virkamiesten ammatilliselle osaamiselle välttämätöntä substanssikoulutusta. BTSF-ohjelman Suomen kansallinen koordinaattori, National Contact Point (NCP) on Evirassa. Vuonna 2015 BTSF-kokonaisuudessa oli käynnissä 32 erilaista koulutusohjelmaa, jotka kukin rakentuivat useista kymmenistä eri kursseista. BTSF-koulutukset ovat kansainvälisesti korkeatasoisia ja ohjelma on sekä eviralaisten että Eviran kansallisen verkoston asiantuntijoiden substanssiosaamisen ylläpidon ja kehittämisen keskeinen tuki. Suomalaiset täyttivät komission järjestämissä Better Training for Safer Food (BTSF) koulutuksissa yhteensä 198 kurssipaikkaa. Evirasta kurssipaikkoja täytettiin kaikkiaan 106 ja muista valvontaketjun organisaatioista 92. Perinteisiä, lähiopiskeluna suoritettavia kurssipaikkoja, täytettiin yhteensä 133, joista Evirasta 67 kurssipaikkaa ja muista organisaatioista 66 kurssipaikkaa. Vuonna 2014 käynnistyneet verkko-opiskeluna suoritettavat elearning koulutusohjelmat jatkuivat vuonna 2015. Verkkokoulutuksena toteutettavia elearning kurssipaikkoja täytettiin yhteensä 65, joista Evirasta 39 ja muista organisaatioista 26 kurssipaikkaa. BTSF-koulutuksiin osallistui Suomesta yhteensä 159 henkilöä. Osallistujista 80 oli Evirasta, 79 henkilöä muista valvontaketjun organisaatioista. Osa henkilöistä osallistui useampaan kuin yhteen BSTF-koulutukseen, moni esimerkiksi perinteiselle lähiopiskelukurssille sekä verkko-opiskeluna suoritettavalle elearning-kurssille. BTSF-koulutusohjelmien kurssien merkitys asiantuntijoiden osaamisen ja ammattitaidon kehittämiselle on suuri myös kansainvälisen verkostoitumisen kannalta sekä hyvien käytäntöjen jakamisessa EU-maiden asiantuntijoiden kesken. BTSF-koulutusten tavoitteena on kurssille osallistuvan asiantuntijan osaamisen kehittämisen lisäksi tukea jäsenmaan asiantuntijaverkoston ammattitaitoa. Kursseille osallistujan velvollisuutena onkin jakaa kurssilla saamaansa osaamista edelleen kotimaassaan. Tämän vuoksi BTSF-koulutuksista saatu hyöty on moninkertainen, eikä siis kohdistu ainoastaan kurssille osallistuvan yksittäisen asiantuntijan osaamisen tukemiseen. 27

Suomesta vuosina 2011-2015 BTSF-koulutusohjelmaan osallistuneet: Kurssi Osallistuneet kpl 2011 2012 2013 2014 2015 ANIMAL BY PRODUCTS (ABP) 4 1 9 4 ANIMAL HEALTH 9 8 ANIMAL HEALTH CONTROLS (BEES/ZOO) 2 2 ANIMAL TRACEABILITY 4 2 ANIMAL WELFARE 1 7 12 6 BORDER INSPECTION POST (BIP) 2 2 2 4 COMMERCIAL AND NON-COMMERCIAL MOVEMENTS OF PETS 10 1 CONTINGENCY PLANNING 1 2 8 CONTROLS ON CONTAMINANTS IN FEED AND FOOD 3 8 3 CONTROL ON SEMEN & EMBRYOS 2 4 EMERGING ANIMAL DISEASES 5 EU HYGIENE RULES AND HACCP 3 4 5 4 EU SANITARY AND PHYTOSANITARY (SPS) PROGRAMME 1 FEED AND FOOD OF NON-ANIMAL ORIGIN (FNAO) 8 5 2 1 FOOD ADDITIVES 8 3 11 4 FOOD AUDITS 7 4 7 4 4 FOOD BORNE OUTBREAKS 10 6 12 FOOD COMPOSITION 8 6 2 FOOD HYGIENE AND FLEXIBILITY 7 6 FOOD HYGIENE AT PRIMARY PRODUCTION 3 2 HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Point) 19 9 12 4 13 HYGIENE & CONTROLS 11 7 MICROBIOLOGICAL CRITERIA AND CONTROL OF ZOONOSES 5 2 MICROBIOLOGICAL CRITERIA ON FOODSTUFF 1 5 4 NEW FOOD INVESTIGATION TECHNIQUES 5 5 PESTICIDES APPLICATION EQUIPMENT CONTROL (PAE) 3 PLANT HEALTH CONTROLS 11 8 2 6 PLANT HEALTH RISKS 6 PLANT PROTECTION PRODUCTS (PPP) 4 4 22 PRINCIPLES AND METHODS OF FOOD RISK ASSESSMENT 6 6 QUALITY SCHEMES 8 12 2 RAPID ALERT SYSTEM FOR FOOD AND FEED (RASFF) 3 5 TRACES 1 5 5 5 2 TRANSMISSIBLE SPONGIFORM ENCEPHALOPATHY (TSE) 3 3 2 VETERINARY MEDICINAL PRODUCTS (VMP) 6 4 3 1 elearning: Animal Health Aquaculture Animals (AA) 3 elearning: Animal Nutrition (AN) 4 elearning: Animal Welfare (AW) 21 3 elearning: Food Contact Materials (FCM) 37 12 elearning: HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Point) 22 elearning: RAPID ALERT SYSTEM FOR FOOD AND FEED (RASFF) 21 BTSF workshops (Fishery Products, Post-slaughter traceability of meat) 4 YHT. 83 78 89 204 198 28

7 LOPUKSI Eviran toiminta ja työskentelytavat tulevat muuttumaan voimakkaasti seuraavien vuosien aikana. Muutokset tulevat koskettamaan koko viraston henkilökuntaa. Vuonna 2015 alkaneet synergialaboratoriohanke sekä siirtyminen prosessiorganisaatioon tulevat vaikuttamaan oleellisesti kaikkien eviralaisen toimintaan ja yhteiseen toimintaympäristöömme. Synergialaboratoriohanke tarkoittaa tulevaisuudessa yhdessä tekemistä, resurssien jakamista, toiminnallista tehokkuutta ja myös suuria muutoksia Eviran Viikin toimitaloon ja sen käyttämiseen. Toimitalon käyttäjämäärät tulevat kasvamaan, taloon tulee uusia toisien virastojen työntekijöitä ja nykyiset tilaratkaisut tulevat muuttumaan. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua sekä uusia työn tekemisen muotoja, joilla pystymme vastaamaan asetettuihin haasteisiin. Toinen suuri muutos tulee olemaan siirtyminen prosessiorganisaatioon, jolla pyritään parantamaan toiminnan vaikuttavuutta ja vastaamaan jatkossa paremmin asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeisiin. Prosessimainen työskentely tuo selkeyttä ja joustavuutta Eviran työskentelytapoihin sekä tehostaa toimintaamme selkeästi määriteltyjen vastuiden kautta. Eviran johtaja- ja esimiestehtävät tulevat vuoden 2016 aikana avoimeen sisäiseen hakuun. Avoimeksi tulevissa uusissa johtaja- ja esimiestehtävissä korostuvat valmius toiminnan uudistamiseen, asiakasvastuu, henkilöstöjohtamis- ja vuorovaikutusosaaminen sekä prosessiosaaminen. Kokonaisuutena esimiesten määrä vähenee ja prosessinomistajuus vahvistuu. Taloudellisen tilanteen vakauttaminen ja vuoden 2015 siirtomäärärahan asettuminen riittävälle tasolle, luovat hyvän pohjan vakaan talouden rakentamiselle sekä henkilöstöresurssien pitkäaikaiselle suunnittelulle. Tulevan vuoden tavoitteita ovat monivuotisen strategisen henkilöstösuunnitelman tekeminen sekä tiedon analysointija ennakointityökalujen parantaminen johdontietojärjestelmän käyttöönottamisen kautta. Eviran menestymiselle oleellisia arvoja tulevat olemaan: yhdessä tekeminen ja kehittyminen, Evira- hengen vahvistaminen, palveluiden korkea laatu, asioiden ratkaiseminen ja loppuunsaattaminen sekä itsemme haastaminen. Osastonjohtaja Erik Semenius 29