- Huipulle ja yhteiskuntaan Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle - voiko sitä opiskella verkossa? Case: Co-op Network Studies Verkko-opetuskoordinaattori Pekka Hytinkoski Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti pekka.hytinkoski@helsinki.fi Ruralia-instituutti / Pekka Hytinkoski / Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle voiko sitä opiskella verkossa? Case: Co-op Network Studies 7.2.2011 1
Ruralia-instituutti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tehtävänä on edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita. Toiminnot tehtävän toteuttamiseksi ovat tutkimus, opetus, kehittäminen ja koulutus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Ruralia-instituutti toimii kolmella osaamisalalla: luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet, maaseutu ja yhteiskunta sekä yrittäjyys ja osuustoiminta. Ruralia-instituutin toimintayksiköt sijaitsevat Mikkelissä ja Seinäjoella. Yksiköissä työskentelee yhteensä noin kahdeksankymmentä henkilöä. -.
Taustoja I (2000-2004) EU- ja ESR -rahoitteinen opetuksen kehittämishanke, jonka tavoitteena oli vakiinnuttaa osuustoimintayrittäjyyden yliopistotasoinen opetus Helsingin ja Kuopion yliopistoihin. Opetuksen koordinaatio Mikkelissä. Tavoitteena oli sekä uudistaa opetuksen sisältöjä että hyödyntää opetuksessa tieto- ja viestintäteknologian (tvt:n) mahdollisuuksia (lähinnä sijainnin takia). Hankkeen suunnittelutyö käynnistyi jo vuosituhannen vaihteessa ja tästä syystä hankkeen alkutavoitteet olivat vahvasti sekä verkkoopintomateriaalin että itseopiskelun hyötyjä painottavia. Rahoitus syksyllä 2003. Co-op Studies tiimi aloitti toimintansa keväällä 2004.
Taustoja II (2004-2005) Hankkeen pitkän suunnitteluvaiheen, rahoitushaun, käynnistymisen, rekrytointien (erikoissuunnittelija ja verkkopedagogi) sekä kansallisten tvt-opetuksen uusien linjausten myötä, verkko-opetukseen tavoitteet siirtyivät mielekkään ja yhteisöllisen verkko-opetuksen kehittämisen suuntaan. Tiimimme tavoitteet: Toteuttaa pitkäkestoinen verkko-opetusta ja lähiopetuspäiviä yhdistelevä täydennyskoulutuskurssi. Edellisestä kurssipilotista saatujen kokemusten pohjalta suunnitella, toteuttaa ja käynnistää yliopistotasoinen osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opetus Helsingin ja Kuopion yliopiston opiskelijoille.
Taustoja III (2004-2005) Toteutui: Verkko-opiskelua ja lähiopetuspäiviä yhdistelevä Study COOP! täydennyskoulutuskurssi Mikkelin alueen AMKopettajille (syksy 2004-kevät 2005). Verkkokurssi Rural Studies opetusverkostolle loppuvuodesta 2004. Co-op Studies perusopintokokonaisuus käynnistyi syksyllä 2005 ja oli tarjolla HY:n opiskelijoille. Loppuvuodesta 2005 eteenpäin kurssejamme saattoivat valita myös Kuopion yliopiston opiskelijat.
Opetusverkostoksi laajentuminen I (2006-2007) Maaliskuusta 2006 jatkoimme (virallisesti) eteenpäin virtuaaliyliopisto-hankkeena, jonka tavoitteena oli laajentaa ja kehittää opetusverkostoaan. Co-op Studies >Co-op Network Studies Mikkelin Ruralia-instituutin Co-op Studies -tiimi koordinoi osuustoiminnan ja yhteisötalouden opintoja Co-op Network Studies yliopisto-opetusverkostossa. Kun vuoden 2005 lopussa opetusverkostomme muodostivat Helsingin yliopisto ja Kuopion yliopisto
Opetusverkostoksi laajentuminen II (2006-2007) Niin vuoden 2007 lopussa siihen kuului yhdeksän suomalaista yliopistoa: Helsingin yliopisto Helsingin kauppakorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Sivuaineena perusopinnot ja aineopinnot (tai niiden yksittäisiä kursseja).
Tyyntä, myrskyisää ja uusi alku (2008 -) Vuosina 2008-2009 toimintaa jatkettiin ja kehitettiin. Ei haettu uusia verkostoyliopistoja. Tuotettiin uusia aineopintokursseja. Näköpiirissä yliopistojen rakennemuutokset. Alkuvuodesta 2009 lähtien varauduttiin rahoituskatkoon alkuvuodesta 2010. Onnistuttiin saamaan yritysrahoitusta vuodesta 2010 eteenpäin. Uudet verkostosopimukset ja osuusmaksut.
Osuustoimintayrittäjyyden opetusta verkossa - nyt Helsingin yliopisto, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto
Verkko-opetuksen yleisiä ongelmia I Opiskelijat eivät keskustele ja opettaja ei kommentoi. Verkko-opetuksesta kiinnostuneet intoilevat uusista mahdollisuuksista, mutta vanhojakaan ei ole otettu vielä fiksusti käyttöön. Opettajalla ei ole riittävästi aika- tai osaamisresursseja oman verkko-opetuksensa tueksi. Verkko-opetus ei nivoudu muuhun opetukseen. Kurssiesittelyssä lukee, että tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia hyödynnetään monipuolisesti, mutta käytännössä verkko-oppimisympäristö on lähinnä materiaalipankki ja tiedotuskanava.
Verkko-opetuksen yleisiä ongelmia II Verkko-opetus hajautuu liian monimutkaisesti blogeihin, kurssialueisiin, sähköposteihin, chattiin yms. Verkkokurssin rakenne on liian avoin. Verkkokurssin rakenne on liian tiukka. Verkkokeskustelua verkkokeskustelun vuoksi. Tekniikka vanhenee. Verkko-opetusmateriaalien puute tai niiden päivittämisen tarve. Kehittämishankkeet jäävät piloteiksi, joilla ei ole jatkuvuutta. Keksitkö lisää?
Vuodet vierivät, haasteet pysyvät Edellä mainitut verkko-opetuksen haasteet ovat yllättävän samanlaisia kuin jo vuosia sitten (Opetusministeriö 1999; Ruokamo & Pohjolainen (toim.) 1999; Nevgi & Tirri 2003; Järvelä, Häkkinen & Lehtinen (toim.) 2006...) Ässät hihassa ovat sentään vaihdelleet: 90 luku: internetin tekniset mahdollisuudet. 90 luvun jälkimmäisen puoliskon usko nettisivujen ja sähköisen opetusmateriaalin vetovoimaan. 2000-luvun ensimmäiset vuodet: vuorovaikutus & yhteinen tiedon rakentaminen. Lähimenneisyys ja tulevaisuus: sosiaalinen media
Verkko-oppiminen ei ole itsenäinen oppimisen muoto, mutta oppimista voi tapahtua myös verkossa. (Aarnio & Enqvist 2002; 2004)
Verkko-opiskeluun liitettyjä (vääriä) uskomuksia Oppimisen laatu kärsii Opiskelu on yksinäistä Vain luentosaleissa voi kontrolloida läsnäoloa ja oppimista Opiskelu on ajasta vapaata Opiskelu on paikasta vapaata Verkko helpottaa ja nopeuttaa oppimista (Matikainen & Manninen 2000; Manninen 2001; Närhi 2003; Hytinkoski 2007)
Positiivisia asioita: nykyhetki Verkko-opetuksen arkipäiväistyminen: tavoitteet realistisia. Usko konsultteihin on laantunut. Tietoa riittää: 2000-luvun tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suomalaiset ja kansainväliset tutkimustulokset. Ilmaisilla sosiaalisen median ohjelmistoilla ja software/freeware ohjelmilla pystyy tekemään vaikka mitä! Suuntaus kohti vapaita oppimateriaaleja
Kolme näkökulmaa verkkoopetuksen laadunhallintaan Verkko-opetuksen ja oppimisen laatu Verkko-oppimateriaalin laatu Tukipalveluiden laatu (VOPLA 2007)
Opetuksen avoimuudesta Aiemmat verkko-opetuksen kehittämisprojektit usein koulukohtaisia. Vuosituhannen vaihteen rahoitushauista jäi vieläkin osittain ajankohtainen toimintamalli, jossa hyviä ideoita, käytäntöjä ja erityisesti opintomateriaaleja pidetään vain oman organisaation hallussa. Internet on täynnä tietoa totta ja tarua. Opiskelijat tietävät että maailma on kompleksinen. Vapaiden opintomateriaalien käyttö ja tarjoaminen avaa opetusta ja vie sitä koulun seinien sekä verkkooppimisympäristöjen ulkopuolelle. Usein myös taloudellisesti järkevää.
Paneutuneen ohjauksen merkityksestä Verkko-opiskeluun keskittyneiden tutkimusten perusteella suurimmat haasteet ovat usein puutteet ohjauksessa ja opiskelijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen kapeudessa. Opettajan/ohjaajan roolilla on voimakas merkitys erityisesti tiedonrakentamiseen pyrkivässä yhteisöllisessä toiminnassa. (esim. Ruokamo & Pohjolainen 1999; Nevgi & Tirri 2003; Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004 Mannisenmäki & Manninen 2004; Lallimo & Veermans 2005 ; Pöysä, Hurme, Launonen, Hämäläinen, Järvelä & Häkkinen 2007 )
Omat verkko-opetuksen linjaukset (2005 -) Merkityksellinen verkko-opiskelu Yhteisöllinen opiskelu Hanki tietoa, raportoi ja kommentoi Valmiudet alan keskusteluun ja verkostoituminen Opiskelua tukeva verkko-ohjaus/ohjaajan erilaiset roolit Verkko-opetusta ja -opiskelua tukevan ohjeistuksen ja apumateriaalin rakentaminen Opiskelijoiden verkko-opiskelu ja opetustaitojen kehittäminen Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 7.2.2011 19
Yhteisyrittäjyyden opetusta verkossa I Välimatkojen ylittäminen opiskelijoiden, opettajien ja luento-opetuksen maantieteellisen sijainnin välillä. Opiskelijoiden (ja asiantuntijoiden) erilaisten maantieteellisten sijaintien ja osaamisen hyödyntäminen. Erilaiset näkökulmat, teoria käytäntö ulottuvuus ja ajankohtaisuus. Co-op Network Studies verkkokursseilta löytyy kootusti Suomen laajin osuuskuntamuotoisten yritysten case esittelyjen kokoelma. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 7.2.2011 20
Yhteisyrittäjyyden opetusta verkossa II Verkko-opetuksessa aktivoidaan parhaimmillaan sekä omaehtoiseen että yhteisölliseen työskentelyyn. Aktiivinen toiminta ja yhteisöllinen ilmapiiri ovat sekä yhteisyrittäjyyden että onnistuneen verkko-opiskelun yhteisiä ominaisuuksia. Tvt:n mahdollisuudet - valmiit opintomateriaalit ja sisällöt sekä mahdollisuus tuottaa uutta aineistoa (esim. sosiaalisen median keinoin). Uusi toimintamalli noudattaa hyvin uuden yliopistolain linjauksia työelämäyhteyksien jatkuvasta kehittämisestä ja ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämisestä. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 7.2.2011 21
Yhteisyrittäjyyden opetusta verkossa III Co-op Network Studies verkko-opetuksen arviointi Opetusministeriön tilaamassa ja vuosina 2006-2007 toteutetussa tutkimuksessa: Verkkokurssille kiitosta pedagogisesta suunnittelusta ja aktiivisesta ohjauksesta. Näitä toimintamalleja nostettiin esiin myös tutkimuksen suositus-osuudessa. (Pöysä et al. 2007.) Verkosto mahdollistaa monitieteisyyden ja parhaimmat asiantuntijat.
Tiedosta ja rahasta Hyvää verkko-opetusta ei synny vain tiedolla. Tarjolla monipuolinen tvt:n opetuskäytön koulutus, suomalaisen verkko-opetuksen tutkimustulokset, verkkoopetusta sivuavat seminaarit ja lukuisat verkko-opetuksen kehittämisprojektien raportit. Hyvää verkko-opetusta ei synny vain rahalla Kehittämishankkeiden väliaikaisuus, erikoisjärjestelyjen kustannukset, rahan budjetointi minne eurot menevät?
Opetusyhteistyötä verkossa Yksittäinen opettaja voi tehdä hyviä yksittäisiä verkkokursseja, mutta laajemmat verkko-opetusta hyödyntävät onnistuneet opetuskokonaisuudet syntyvät usean ihmisen yhteistyönä. Yhteistyön haasteina päätäntävallan, vastuun ja työn jakautuminen. Yhteistyön mahdollisuuksina monipuolinen sisältöjen ja pedagogisten sekä teknisten ratkaisujen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Hyvää verkko-opetusta syntyy ja ylläpidetään riittävillä henkilö- ja työaikaresursseilla.
Lähteet I Aarnio,H. & Enqvist, J. 2002. DIANA-toimintamallin kehittäminen ja soveltaminen. Teoksessa Aarnio, H., Enqvist, J. & Helenius, M. (toim.) Verkkopedagogiikan kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa ja työssäoppimisessa: DIANAtoimintamalli. Opetushallitus, 9-272. Aarnio, H. & Enqvist, J. 2004. Kohti tiedon yhdessä luomista verkossa: DIANA projekti 2002-2003. Hämeen ammattikorkeakoulu. Evälä, A., Karjalainen, K. & Rytkönen-Suontausta, T. (toim.) 2007. Laatuaskeleita - kokemuksia verkko-opetuksen laatutyöstä. Verkko-opetuksen laadunhallinta ja laatupalvelu -hankkeen raportti II. Helsinki: Yliopistopaino. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2001. Tutkiva oppiminen älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Helsinki: Werner Söderström osakeyhtiö. Hytinkoski, P. 2005. Co-op Studies verkko-opetuksen linjaukset. Hytinkoski, P. 2007. Verkko-ohjaajan arki. Teoksessa Rajalla Aikuiskasvatus suuntaa verkkoon. M. Julkunen & P. Väänänen (toim.) Mikkelin ammattikorkeakoulu, A: Tutkimuksia ja raportteja 25 (2007). http://www.mamk.fi/showattachment.asp?id=931&docid=1473 Järvelä, S., Häkkinen, P. & Lehtinen, E. (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Porvoo: WSOY Oppimateriaalit Oy. Lallimo, J. & Veermans, M. 2005. Yhteisöllisen verkko-oppimisen rakenteita. Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston julkaisusarja 1. Helsinki: Yliopistopaino. Manninen, J. 2001. Verkko aikuisen oppimisympäristönä. Teoksessa: Sallila, P. & Kalli, P. (toim.) Verkot ja teknologia aikuiskasvatuksen 42. vuosikirja. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy, 53-73. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 7.2.2011 25
Lähteet II Mannisenmäki, E. (2000): Oppija verkossa yksin ja yhdessä. Teoksessa J. Matikainen & J. Manninen (toim.) Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Tampere. Mannisenmäki, E., & Manninen, J. (2004). Avoimen verkko-opiskelijan muotokuva. Tutkimus opetuksesta, opiskelusta ja opiskelijoista verkossa. Palmenia-kustannus Raportteja ja selvityksiä 44. Helsinki: Yliopistopaino. Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) 2000. Aikuiskoulutus verkossa: Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Nevgi, A. & Tirri, K. 2003. Hyvää verkko-opetusta etsimässä. Turku: Painosalama Oy. Närhi, M. 2003. Lukuvuoden 2002-2003 Aikuiskouluttajan pedagogisten opintojen verkko-opetuksen - erikoistumisjakson luento. Opetusministeriö. 1999. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004. http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/1999/liitteet/koul_tutk_tietostrat/welcome.html Pöysä, J., Hurme, T-R., Launonen, A., Hämäläinen, T., Järvelä, S. & Häkkinen, P. (2007): Millaista on laadukas yhteisöllinen oppiminen verkossa? Osallistujalähtöinen näkökulma yhteisöllisen oppimisen ja toiminnan käytänteisiin Suomen virtuaaliyliopiston tieteenalaverkostojen verkkokursseilla. Suomen virtuaaliyliopiston julkaisuja 3/07. Helsinki: Paino Multiprint Oy Ruokamo, H & Pohjolainen, S. 1999. Etäopetus multimediaverkossa (ETÄKAMU) tavoitetutkimus. Teoksessa H. Ruokamo & S. Pohjolainen (toim.) Etäopetus multimedia Kansallisen multimediaohjelman ETÄKAMU-hanke. Sipoo: Paino- Center Oy. 1-38. 7.2.2011 26