LAATUA OHJAUKSEEN Juhani Pirttiniemi Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto
KESKEISET TOIMIJAT OPPILAANOHJAUKSEN HANKKEESSA OKE - HANKE PERUSKOULUT AMMATILLINEN KOULUTUS LUKIOT MUUT HANKKEET TILAA TIIVIIMMÄLLE YHTEISTYÖLLE Sosiaalityö Nuorisotyö Terveydenhuolto - Opetustoimen johto - Rehtorit ja opinto-ohjaajat -Erityisopettajat/ luokanvalvojat -OHR:t -Alueverkostot (OPO, OH) Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/ Sanna Mäkinen TYÖELÄMÄYHTEYDET - Yritykset -Työ- ja elinkeinotoimistot - TAT - Järjestöt, yhdistykset
Kehittämisen hidasteita Puutteellinen kunnan, kaupungin tasolla tapahtuva priorisointi Johto heikosti sitoutunut poikkihallinnolliseen yhteistyöhön (esim. TE-toimisto, sosiaalitoimi) Rehtorin merkitys Hallinto- ja organisaatiomuutokset vaikeuttavat toimintamallien kehittämistä Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/ Sanna Mäkinen
Oppilaanohjauksen kehittämisen keinot Yhteistyö opetustoimessa Oppilaitoksen sisäistä mm. Koulutus- ja yhteistyöpäivät Ohjaussuunnitelmatyö oppilaitoksessa Työnjaon uudistaminen oppilaanohjauksessa Tukimateriaalit mm. luokanohjaajan käsikirja, kasvatuskeskustelu, ohjauskansiot Aineenopettajien ohjauksen vahvistaminen Oppilaiden tutortoiminnan vahvistaminen (koulutus, materiaalit) Oppilaitosten välistä mm. Käytäntöjen mallintaminen (luokanohjaus, ohjaus aineenopetuksessa, tet) Ryhmäyttämisen tavat alakoulusta yläkouluun siirryttäessä Nivelvaiheen tiedonsiirto (tietojen keruu, kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee) Yläkouluun ja toisen asteen oppilaitoksiin tutustumisten kehittäminen (pienryhmävierailut, passit, koulupäivä, opettajien tutustumisjaksot) Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/ Sanna Mäkinen
Yhteistyö nuorisotoimeen Ohjauksen ulottaminen nuorisotiloihin Oppilaitosten tutustumiskäynnit nuorisotiloihin Koulutusyhteistyö työ- ja starttipajoihin Etsivä nuorisotyö nivel- ja siirtymävaiheessa Nuoriso-ohjaajat osallistuvat oppilaitoksen toimintaan Matalan kynnyksen ohjauspalvelut, jossa mukana myös nuorisotyöntekijöitä Etsivä ja hakeva nuorisotyö Kunnassa nimetty virallinen moniammatillinen nuorisotyöryhmä Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/ Sanna Mäkinen
Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimeen Tiedonkulun parantaminen peruskoulusta sosiaalitoimeen Verkostotapaamiset ja koulutustilaisuudet Prosessikuvaukset opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen vastuualueista nuorten hyvinvoinnin tukemisessa Erityisen tuen, oppilaanohjauksen ja kuntoutuspalveluiden (nuorisopsykiatriset yksiköt, sairaalakoulu) yhteistyön jäsentäminen kuntoutus-, sairaala- tai hoitojakson yhteydessä Peruspalvelukeskus Oivassa on laadittu prosessikuvaus yhteishausta ja sen jälkeisestä ajasta (ks. Lahti, Oiva) Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/ Sanna Mäkinen
Lähtökohta Vieraskielisten 16-vuotiaiden ikäluokka on suurempi kuin perusopetuksen päättövaiheessa olevien määrä: Suomessa oli vuonna 2008 52 % ja vuonna 2009 39 % enemmän 16-vuotiaita vieraskielisiä kuin perusopetuksen päättöluokalla oli vieraskielisiä oppilaita. Suomen- ja ruotsinkielisillä vastaava ero vuonna 2009 oli 1,6 %. Eri-ikäisinä maahan tulleiden määrät vaihtelevat vuosittain ja maahanmuuttajien ikäluokat eivät etene koulutusputkessa niin kuin kantaväestö. Taloudelliset satsaukset perusopetuksessa toisella asteella ei ole tarjolla rahoituksellista lisätukea.
Yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti hakeneet ja valitut vieraskieliset kevään varsinaisessa haussa 2000, 2005 2010 Vuosi 2000 2005 2 006 2007 2008* 2009 2010 Hakijoita 1559 2 084 2 355 2 376 2 240 2 791 3 153 Hyväksytyt 773 1 046 1 172 1 174 (999) 1 335 (1 173) 1 547 (1 306) 1508 1693 % vieraskielisistä hyväksytty 50 50 49,7 49,4 (44,5) 59,6 (42) 55,4 (41,2) 47,8 53,7 % kaikista hakeneista 2,9 4,1 4,4 4,4 3,9 4,5 4,7 Kasvu hakijamäärään: 2000 2010 100,5 % Edellinen vertailuvuosi % 13 0,9 13-5,7 24,5 13 Kasvu hyväksyttyihin: 2000 2009 100,1 % Edellinen vertailuvuosi % 35,3 12,0 0,2 13,7 15,9 Lähde: WERA web-raportointipalvelu * Siirtyminen sähköiseen KOULUTA-järjestelmään Vuosien 2008 2010 kohdalla suluissa oleva luku on kesäkuun poikkileikkausajankohta, ja siten edellisiin vuosien parhaiten vertailukelpoinen. Kevään 2010 luvuista on kaksi vertailulukua: kesäkuun loppu ja 15.11. Esimerkki siitä kuinka luvut muuttuvat koulutuksen järjestäjien päivittäessä valintatietoja.
Yhteishaussa hakeneet ja hyväksytyt Vieraskielisistä ammatilliseen hakeneita 80 %, lukioon 20 % Vieraskielisistä hyväksyttiin keväällä 2009 ammatilliseen koulutukseen 55 %. Ero kaikkien hakijoiden ja vieraskielisten hyväksymisprosenteissa ammatilliseen koulutukseen oli yli 30 prosenttiyksikköä. Vieraskielisten hakijoiden taustat hyvin heterogeenisiä: ulkomaalaisella todistuksella ammatilliseen koulutukseen hakeneita 40 %, ilman perusopetuksen päättötodistusta 4 % ja lukion suorittaneita 5 %. Suoraan perusopetuksen päättöluokalta kevään 2009 varsinaisessa haussa hakeneista ammatilliseen koulutukseen pyrki 56 % ja lukioon 44 %. Ammatilliseen hyväksyttiin 80 % ja lukioon 84 %.
Huomioita ja kriittisiä kohtia Koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulleet, joilla heikko koulutustausta Vaikea siirtyä jatko-opintoihin. Perusopetuksen päättötodistuksen saa 2-9 vuoden opinnoilla. Yli 20 % perusopetuksen suorittaneista reputtaa kielikokeissa. Kilpailu koulutuspaikoista suuri Valmistavien ja valmentavien koulutusten merkitys: Palveleeko heikoimmassa asemassa olevia? Kieliryhmittäin suuria eroja. Syitä mahdollisesti: Lähtökohdat, pakolaistausta, yksintulleet turvapaikanhakijat Erot merkittäviä myös keskeyttämisessä, läpäisyssä ja erityisopiskelijoiden ryhmissä -> > >