TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2019

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2019 Yhtymähallitus 25.3.2020 42 Yhtymävaltuusto 10.6.2020 10

Sisällys 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 4 1.2 Kuntayhtymän hallinto... 7 1.3 Talouden kehitys... 9 1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys... 10 1.4.1 Normiohjaukseen perustuvat muutokset... 10 1.4.2 Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu... 10 1.4.3 Tuottavuusohjelman toteuttaminen... 12 1.4.4 Kehittäminen... 13 1.4.5 Koulutus... 14 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 16 1.6. Kuntayhtymän henkilöstö... 16 1.7 Riskit... 19 1.8 Ympäristötekijät... 19 1.9 Sisäinen valvonta... 20 1.9.1 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna... 21 1.10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 23 1.10.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 23 1.10.2 Toiminnan rahoitus... 25 1.10.3 Kuntayhtymän tase... 26 1.11 Kokonaistulot ja -menot... 27 1.12 Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous... 28 1.12.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 28 1.12.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 28 1.12.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 30 1.13 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 33 1.13.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 33 1.13.2 Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 34 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 34 2.1 Lapin sairaanhoitopiiri... 34 2.1.1 Sairaanhoito... 35 2.1.2 Hoitotyö... 38 2.2 Tulosalueiden ulkoiset toimintakatteet... 40 2.3 Tavoitteiden toteutuminen... 41 2.3.1 Keskushallinto... 45 2.3.2 Medisiinisen hoidon tulosalue... 47 2.3.3 Operatiivisen hoidon tulosalue... 52 2.3.4 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue... 58 2.3.5 Mielenterveys- ja päihdepalvelut... 61 2.3.6 Sairaanhoidollisten tukipalvelujen tulosalue... 66 2

2.3.7 Tukipalvelut... 69 2.3.8 Projektit... 74 2.3.9 Muonion Enontekiön perusterveydenhuolto... 74 2.4 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 78 2.5 Investointiosan toteutuminen... 79 2.6 Rahoitusosan toteutuminen... 82 2.7 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 83 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 85 3.1 Tuloslaskelma... 85 3.2 Rahoituslaskelma... 86 3.3 Tase... 87 3.4 Konsernilaskelmat... 89 3.4.1 Konsernituloslaskelma... 89 3.4.2 Konsernirahoituslaskelma... 90 3.4.3 Konsernitase... 91 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 93 4.1 Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot... 93 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 95 4.3 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 103 4.4 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 106 4.5 Taseen ulkopuoliset vastuut... 108 4.6 Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot... 110 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 111 Sairaanhoitopiirin julkaisut ja tutkimustoiminta 2019... 112 LSHP LKS LPSHP OYS OYS-erva STM Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue Sosiaali- ja terveysministeriö Kansikuva: Lapin keskussairaalan laajennushanke: Pysäköintitalo, rakennustyöt alkoivat syksyllä 2019. 3

1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuosi 2019 oli Lapin sairaanhoitopiirin 29. toimintavuosi. Synnytysten määrä oli historiallisen alhainen ja johti alkuvuodesta 2019 poikkeuslupahakemukseen synnytystoiminnan jatkamiseksi. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kariutui jälleen. Pitkään suunniteltu Lapin keskussairaalan laajennus käynnistyi, kun pysäköintitalon rakentaminen aloitettiin kesällä. Poimintoja vuoden 2019 toiminnasta Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kariutui jälleen. Eduskuntavaalikaudella 2015 2019 valmisteltiin maakuntauudistusta ja siihen yhdistettyä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Maakuntauudistuksen ja maakuntien toiminnan käynnistämisen esivalmistelu käynnistyi kesällä 2016. Tuolloin tarkoituksena oli, että uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019 lukien. Maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulu muuttui useaan kertaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi kesäkuussa 2017, että valinnanvapauslainsäädäntöä koskeva hallituksen esitys tulee valmistella uudelleen. Hallitus päätti tuolloin jatkaa ja maakunta- ja sote-uudistusta niin, että uudistus olisi tullut voimaan vuoden 2020 alussa. Kesäkuussa 2018 perustuslakivaliokunta edellytti useita merkittäviä muutoksia uudistuksen aikatauluun. Hallitus päätti jatkaa valmistelua siten, että uudistus olisi tullut voimaan vuoden 2021 alussa. Uudistus kaatui maaliskuussa 2019 ongelmiin ns. valinnanvapauden yhteensovittamisessa perustuslain edellyttämien riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa ja lopulta Sipilän hallituksen eroon. Rinteen ja Marinin hallituksen ohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi. Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Sairaanhoitopiirin työntekijöitä oli keväällä maakuntavalmistelussa päätoimisesti ja osa-aikaisesti sekä eri työryhmien ja vapaaehtoisen väliaikaisen valmistelutoimielimen jäseninä. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kokouksessa lokakuussa keskusteltiin vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän perustamisesta sairaanhoitopiirin alueella. Kokouksessa päädyttiin kuitenkin odottamaan valtakunnallisia ratkaisuja. Muun sote-uudistuksen rinnalla on vuosien ajan valtakunnallisesti uudistettu myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä, järjestelmäarkkitehtuuria ja tietohallintoa. Sairaanhoitopiiri on ollut mukana kansallisessa UNA-yhteistyössä. Sen on tavoitteena mm. toteuttaa yksilö- ja väestötason asiakkuustiedot kokoava tiedonhallinta- ja integraatioratkaisu, UNA-ydin, palvelemaan niin sote- järjestäjä- kuin -tuottajatasonkin toimintaa. Vuoden lopulla perustettiin Esko Systems Oy omistamaan, hallinnoimaan ja kehittämään Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä useiden vuosien kehitystyön tuloksena syntynyttä Esko-potilastietojärjestelmää. Pitkäaikaisena Esko-järjestelmän käyttäjänä Lapin sairaanhoitopiiri liittyi Esko Systems Oy:n osakkaaksi. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (OYS-erva) erikoissairaanhoidon järjestämissopimus vuosille 2018 2021 hyväksyttiin kesällä. Haasteita järjestämissopimuksen aikaansaamiselle aiheutti mm. ns. keskittämisasetus, jonka leikkaustoimintaa koskevat lukumäärävaatimukset eivät täyty monin osin ervaalueen keskussairaaloissa. OYS-erva-alueen sairaanhoitopiirit perustivat Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan, jonka markkinointinimeksi otettiin TERVIA. Osuuskunnan tavoitteeksi on kirjattu turvata erikoissairaanhoidon palvelut ja päivystysvalmius koko pohjoisen Suomen alueella. Osuuskunnalle perustetun tytäryhtiön TERVIA osaajat Oy:n tarkoitus on jakaa erikoislääkäriosaamista erva-alueen sairaaloiden kesken. LKS:ssa hoidettiin vuonna 2018 vain 859 synnytystä, mikä on huomattavasti alle päivystysasetuksen edellyttämän vähintään noin 1000 synnytystä vuodessa. Yhtymähallitus päätti helmikuussa hakea poikkeuslupaa synnytystoiminnan jatkamiselle. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi kesäkuussa kuntayhtymälle luvan synnytystoiminnan jatkamiseen LKS:ssa 31.12.2022 asti. Synnytysten määrä vuonna 2019 oli 926. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko vieraili alkuvuodesta LKS:ssa tutustuen mm. synnytystoimintaan sekä sairaalan laajennushankkeeseen. 4

Yhtymävaltuusto päätti marraskuussa 2018, että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan ja STM päätti valtuuston kokouspäivänä myöntää hankkeelle poikkeusluvan. Laajennus sisältää sairaalaapteekin ja ns. kuuman sairaalan (päivystyspoliklinikka, leikkaussalit sekä välinehuolto), psykiatrisen sairaanhoidon tilat sekä pysäköintitalon ja helikopterikentän. Investoinnin kustannusraami on yhteensä 138 M. Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen allianssimalli. Sairaalan laajennuksen suunnittelua jatkettiin koko vuoden. Kehitysvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2018 ja toteutusvaiheen allianssisopimus helmikuussa 2020. Psykiatrisen sairaalan osalta päätettiin jatkaa kehitysvaihetta syksyyn 2020 saakka. Pysäköintitalon rakentaminen aloitettiin kesällä allianssista erillisenä KVR-urakkana. Laajennushankkeessa päätettiin noudattaa ns. prosenttiperiaatetta. Kustannusarviossa taidehankintoihin on varattu 500 000 euroa, joka vastaa 0,36 % hankkeen kokonaisbudjetista. Taiteen edistämiskeskus Taike myönsi kesällä taidehankintoihin 35 000 euron avustuksen. Laajennusosan pääsisäänkäynnin taideteoksesta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti Joonas Turusen teos Parantava voima. Taideteoskilpailun tarkoituksena oli löytää visuaalisesti ja sisällöllisesti kiinnostavia ehdotuksia pysyväksi taideteokseksi. Määräaikaan mennessä saapui 25 taideteosehdotusta. Nuorisopsykiatrian osasto siirtyi alkuvuodesta Lähteentieltä Vilkkaan. Lähteentiellä vapautunut kolmikerroksinen vuonna 1955 valmistunut rivitalo myytiin heinä-syyskuussa järjestetyllä sähköisellä huutokaupalla. Myyntipäätös sai lainvoiman ja kauppa toteutettiin alkuvuodesta 2020. Muurolan sairaala-alueella järvenrannalla sijainnut 1980-luvun alkupuolella rakennettu potilassauna tuhoutui tahallaan sytytetyssä tulipalossa kesällä. LKS:n ns. lastensairauksien siivessä ilmanvaihtokoneen uudistamisen yhteydessä tapahtui kesän aikana useita sadevesivuotoja, joiden aiheuttamat vauriot kuitenkin saatiin korjattua. Pysäköintitalon rakennustyömaa vähensi pysäköintipaikkoja LKS:n alueella. Sekä asiakkaiden että henkilökunnan pysäköinti muutettiin maksulliseksi loppukesästä. Kaksi viikkoa kestänyt postilakko vaikutti toimintaan marraskuussa. Syksyllä 2018 hyväksyttiin yhtymävaltuustossa tuottavuusohjelma ja sen toteuttamiseksi hallituksessa vuodelle 2019 toimenpideohjelma, joka sisälsi neljä konkreettista toimenpidettä: päivystysvalmiudesta aiheutuvien kustannusten kohdentaminen päivystysalkuisten palveluiden hintoihin, ajanvarauskeskuksen suunnittelu ja pilotointi, esimiesten valmennusohjelma sekä kirjaaminen ja raportointi kuntoon. Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatkettiin mm. Hukkahaavi-koulutuksilla. Vuoden lopulla aloitettiin talouden sopeuttamisohjelman valmistelu. Talousarvioon 2020 kirjattiin 4,4 miljoonan euron sopeuttamistarve, jonka edellyttämät toimenpiteet suunniteltiin ja kirjattiin sopeuttamisohjelmaksi. Hallitus hyväksyi sopeuttamisohjelman helmikuussa 2020. Syksyllä valmistui Asiakkaan/ Potilaan parhaaksi; Näyttöön perustuvan hoitotyön toiminta-ohjelma vuosille 2020 2023. Tietohallinnon ja kehittämisyksikön yhdistämistä selvitettiin ja joulukuussa tehtiin päätös yhdistymisestä 1.1.2020 alkaen. Radiologian vapaamuotoinen päivystys muutettiin aktiivipäivystykseksi kokeiluna syyskuusta alkaen. Kokemukset olivat toiminnan kannalta positiiviset, mutta kustannusvaikuttavuus jäi epäselväksi. Kokeilu jatkuu vuoden 2020 puolella. Vapaana annettu säteilylomakompensaatio muutettiin useiden vuosien keskustelujen jälkeen rahakompensaatioksi vuoden lopulla. Valtiovarainministeriö pidätti vuonna 2018 luottamushenkilöitä Kittilän kunnan luottamustoimista siihen saakka, kunnes heitä vastaan nostetut syytteet kunnanjohtajan erottamiseen liittyvässä asiassa on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Päätös koski mm. sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston jäseniä ja varajäseniä. Käräjäoikeuden tuomiot kesäkuussa olivat vapauttavia. Syyttäjä valitti asiasta hovioikeuteen, joten käräjäoikeuden tuomiot eivät saaneet lainvoimaa ja luottamustoimista pidättäminen jatkui koko vuoden. 5

Pohjoisten sairaalaorganisaatioiden Northern Health Across Borders -yhteistyö jatkui 10-vuotisjuhlaseminaarilla huhtikuussa Rovaniemellä. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten sairaalaorganisaatioiden edustajat ovat kokoontuneet säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen. Marraskuulle 2018 suunniteltu 10- vuotisjuhlaseminaari siirtyi aikataulusyistä huhtikuulle 2019. Kaksipäiväseen juhlaseminaarissa oli mukana yli 30 osallistujaa eri maista. Seminaarissa esiteltiin terveydenhuollon toimintaa eri maissa, käytiin läpi yhteistyön historiaa ja tulevaisuuden avauksia sekä keskusteltiin digitalisaation käytöstä ja mahdollisuuksista. Vuonna 2015 allekirjoitettiin rajayhteistyötä koskeva puitesopimus, jonka keskeinen tavoite on parantaa väestön terveyttä sekä terveydenhuollon ja sairaanhoidon laatua Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimmissa osissa rajayhteistyön keinoin. Yhteistyön käytännön organisointia varten on perustettu pieni sihteeristö, jonka työnantaja on Norrbottenin maakäräjät. Suomesta yhteistyössä mukana ovat Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. Juhlaseminaarin lisäksi pidettiin mm. kaksi työkokousta Luulajassa. Taloudesta Lapin sairaanhoitopiirin vuoden 2019 tulos on 1,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen on 1,3 miljoonaa euroa ja taseessa on ylijäämää 9,1 miljoona euroa. Talousarviolainojen määrä nousi 13,2 miljoonaan euroon. Sairaanhoitopiiri on tarvinnut myös lyhytaikaista lainaa kuntatodistuksin, joiden korko on ollut negatiivinen. Vuosikate 9,6 miljoonaa euroa oli poistoista 113,2 %. Investointimenot olivat 20,8 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 210,5 miljoonaa euroa ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 %. Toimintatuotot olivat 220,2 miljoonaa euroa ja niiden kasvu 3,3 %. Alustavien ennakkotietojen mukaan maan sairaanhoitopiirin toimintakulut kasvoivat vv. 2018 2019 keskimäärin 4,6 % ja toimintatuotot keskimäärin 4,8 %. Luvut eivät ole palvelurakenteista johtuen täysin vertailukelpoisia. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maksamat erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 1.453 /asukas (ei sisällä ensihoitoa). Ne kasvoivat 48 /as eli 3,4 %. Kasvua voidaan pitää jäsenkuntien kannalta jonkin verran liian korkeana. Avohoitokäyntien määrä oli 290.858 ja kasvoi edellisvuodesta 5,2 % (oma toiminta ilman ostopalveluja). Hoitopäivien määrä oli 76.389 ja aleni edellisvuodesta 6,2 %. Hoitojaksojen määrä oli 17.597 ja aleni edellisvuodesta 12,4 %. Tulevaisuudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen valtakunnallinen uudistustyö on toistuvasti epäonnistunut. Jälleen kerran uudistus kaatui vain muutamaa viikkoa ennen eduskuntavaalikauden päättymistä. Nyt ongelmia oli etenkin ns. valinnanvapauden yhteensovittamisessa perustuslain edellyttämien riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Valtakunnan tasolla on toivottavasti viimein otettu opiksi siinä, että näin laaja uudistus on toteutettava erikseen yhdistämättä siihen muita mittavia uudistuksia, kuten kuntarakenneuudistus tai laajapohjainen maakuntauudistus. Sairaalan laajennusinvestointi vaatii paljon työtä tulevina vuosina. Investointi edellyttää merkittävää tuottavuuden lisäämistä, jotta se pysyy kuntien talouden kannalta kustannusneutraalina. Vuoden 2020 alkupuolella koronaviruksen Covid-19 aiheuttama infektiotauti on kehittynyt maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Maan hallitus totesi 16.3.2020 Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Valmiuslait otettiin käyttöön. Tilanne on poikkeuksellinen sekä terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvylle että taloudelle niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tätä kirjoittaessa on vaikea ennakoida, mitä on vielä edessä. Vuosi 2020 on joka tapauksessa aivan toisenlainen kuin mitä vuoden alkaessa osattiin odottaa. Kiitokset Kiitän sairaanhoitopiirin henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, jäsenkuntia, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna 2019. Maaliskuussa 2020 poikkeusoloissa Jari Jokela sairaanhoitopiirin johtaja 6

1.2 Kuntayhtymän hallinto Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatio 7

Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto vaalikaudella 2017- Jäsenkunta Kunnan valitsemat jäsenet (suluissa varajäsen) Kunnan yhteenlaskettu äänimäärä Enontekiö Aarne Kultima (Outi Kurkela) 2 Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Anu Avaskari (Eeva Harmanen) Reijo Palokangas (Ritva Hirvelä) Pirjo Laurila (Suvi Nampajärvi) Kauko Jaakkola (Rainer Wahlsten) Merja Korva (Markku Mäkitalo) Raili Fagerholm (Vilho Molkoselkä) Ira Pääkkölä (Jenni Ritatörmä) Sakari Lipponen (Jyrki Rundgren) Kosti Hietala (Tapio Pieskä) Petteri Hirsikangas (Juha Niemelä) Pelkosenniemi Pekka Nyman (Anna-Maija Laukkanen) 1 Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Anna-Liisa Pasma (Markku Alaoja) Tapani Risku (Tuula Leinonen) Eila Seppänen (Tuija Suonnansalo) Pentti Korva (Pekka Oikarainen) Jouko Höyhtyä (Jonna-Maria Laivamaa) Tiina Torvinen (Viola Tarujärvi) Anitta Ylitörmänen (Raija Mommo) Hannu Ovaskainen (Pekka Kylmänen) Ari Karvo (Heikki Lindroos) Hilkka Kotila-Martti (Jaana Hoikka) Esko-Juhani Tennilä (Henri Ramberg) Päivi Alaoja (Tarja Hänninen) Asko Peuraniemi (Jorma Koskela) Jorma Kellokumpu (Kari Niemelä) Kari Davidsainen (Pertti Aska) 7 8 7 4 3 4 4 5 (63) rajoitettu äänimäärä 43,75 Savukoski Raimo Haapakoski (Marja-Liisa Kelloniemi) 2 Sodankylä Tapio Hietala (Marja Kiuru) Mikko Pyhäjärvi (Hanna Riipi) Tuula Annala (Urpo Mokko) Utsjoki Pirjo Konttinen (Elle K. Aikio) 2 4 9 Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimi Anitta Ylitörmänen, I varapuheenjohtajana Hilkka Kotila-Martti ja II varapuheenjohtajana Esko-Juhani Tennilä. Yhtymävaltuuston sihteereinä on toiminut vs. kehittämispäällikkö Kaisu Anttila, 5.8.2019 lähtien kehitysjohtaja Mikko Häikiö. Yhtymävaltuusto piti vuoden 2019 aikana kaksi kokousta, joista pöytäkirjaan merkittiin 23 pykälää. Valtiovarainministeriö päätti 19.6.2018 kuntalain 109 a :n 4 momentin perusteella pidättää 20 luottamushenkilöä Kittilän kunnan luottamustoimista siihen saakka, kunnes kyseisiä luottamushenkilöitä vastaan nostetut syytteet kunnanjohtajan erottamiseen liittyvässä rikosasioissa on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Päätös koski mm. Kittilän kunnan yhtymävaltuustoon valitsemia jäseniä ja varajäseniä. 8

Yhtymähallitus 2019 Varsinainen Toini Sanila, pj Sara Tuisku, vpj Sisko Koskiniemi Jarkko Kotilaine Elli-Marja Kultima Heikki Maaninka Riku Tapio Varajäsen Tapio Hietala Elina Rousu-Karlsen Eeva-Maija Väisänen Kauko Jaakkola Maija-Liisa Rautio Aino Kulpakko Mikko Lindroos Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Toini Sanila ja varapuheenjohtajana Sara Tuisku. Hallituksen sihteerinä toimi vs. kehittämispäällikkö Kaisu Anttila ja 5.8.2019 lähtien kehitysjohtaja Mikko Häikiö. Hallitus piti vuoden aikana 12 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 211 pykälää. Tarkastuslautakunta 2019 Jäsenet Sakari Lipponen, pj Jorma Kellokumpu, vpj Markku Lehtinen Anne Mäkelä Ira Pääkkölä Varajäsen Kosti Hietala Tarja Kaisanlahti Pekka Veisto Johanna Oksman, 13.6.2019 alkaen Minna Muukkonen Raili Fagerholm Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Sakari Lipponen ja varapuheenjohtajana Jorma Kellokumpu. Yhtymävaltuusto päätti 29.11.2018 pidättää Raili Fagerholmin tarkastuslautakunnan varajäsenen luottamustoimesta kuntalain 86 nojalla siihen saakka, kunnes häntä vastaan nostetut syytteet Kittilän kunnanjohtajan erottamiseen liittyvässä rikosasioissa on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta piti vuoden aikana 9 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 67 pykälää. Tilintarkastaja 2019 Hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut on hankittu KPMG Julkishallinnon palvelut Oy:ltä. Vastuunalaisena tilintarkastajana on toiminut JHT, KHT Katri Hokkanen. 1.3 Talouden kehitys Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous kasvoi vahvasti vuoden 2019 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, mutta lyhyen aikavälin mallien perusteella kasvu näyttää lähes pysähtyneen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Työllisyysasteen kasvu näyttää edelleen hidastuvan, mistä kertovat mm. alentuneet työllisyysodotukset. Työllisyysodotukset ovat laskeneet varsinkin teollisuudessa. Inflaatio vuonna 2019 oli 1,1 % ja bruttokansantuote kasvoi vuoden 2019 aikana 1,0 %:a. Kuntaliiton julkistamien tietojen mukaan kuntatalous näyttää vuoden 2019 tilinpäätösarvioiden valossa synkältä. Kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta, eli yhteensä 225 kuntaa teki vuonna 2019 negatiivisen tuloksen. Vuosikate heikkeni 13,4 prosenttia. Vuoden 2019 tilinpäätösarviot näyttävät uudella tavalla kahtia jakautuneen kuntakentän. Helsinki teki lähes 400 miljoonan euroa positiivisen tuloksen, kun taas muut isot kaupungit jäivät vahvasti miinukselle. Lähteet: Kuntaliitto, Tilastokeskus 9

1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys 1.4.1 Normiohjaukseen perustuvat muutokset Keskittämisasetus Vuonna 2019 oleellisin normiohjauksen työkalu, joka vaikutti sairaanhoitopiirin toimintaan ja työnjakoon OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kesken, oli vuonna 2018 annettu ns. keskittämisasetus (Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä). Valtaosa asetuksen säätämistä työnjaon asioista oli käytännössä vähämerkityksellisiä Lapin keskussairaalan kannalta, mutta erityisvastuualueen sairaaloiden toimintaan vaikutuksia aiheutui tekonivelkirurgian, selkäleikkausten, paksusuolisyövän ja rintasyövän leikkaustoimintaan. Näitä toimenpiteitä säädetään sairaalakohtaisilla lukumäärävaatimuksilla, joita kaikilta osin ei Lapin keskussairaalakaan väestön tarpeiden pienuuden vuoksi täyttänyt. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus, joka valtuustossa 13.6.2019 hyväksyttiin, muotoili työnjaon kyseisten toimenpiteiden osalta niin, että sairaaloiden toiminta jatkui käytännössä ennallaan. Loppuvuodesta 2019 toimintaa selvitettiin valvojaviranomaisille ja saatiin tieto asetuksen muutoksen valmistelusta niin, että tiukempia linjauksia sairaanhoitopiirien väliseen työnjakoon ei edelleenkään tehty. Päivystysasetuksen (Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä) velvoitteiden mukainen synnytysten kokonaismäärä ei aivan täyttynyt vuonna 2019, mutta oli lähempänä 1000 synnytyksen rajaa kuin edellisenä vuonna. Toimintaa kuitenkin jatketaan STM antamalla luvalla. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, sote-uudistuksen valmistelu ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen valmistelu päättyi keväällä 2019 pääministeri Sipilän jätettyä hallituksensa eronpyynnön ja kansallisen valmistelun loputtua. Lapin valmistelussa kerättiin merkittävä määrä palvelujärjestelmää ja väestön palvelutarpeita koskevaa tietoa, jota on mahdollisuus hyödyntää edelleen palvelujen kehittämisessä. Terveydenhuoltolain 43 perusteella erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on kunnallisvaltuustokausittain laadittava erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Siinä sovitaan valtioneuvoston asetuksessa tarkemmin määrättävistä asioista. Merkittävää on, että lain mukaan sopimuksella on varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa yksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat ja osaaminen. Sopimus saatiin pitkän valmistelun jälkeen hyväksyttyä kesäkuun valtuustoissa 2019. Sopimuksen sisällöstä valtaosa on hyvin toimivaa työnjakoa ja yhteistyötä, mutta edellä mainituista keskittämisasetuksen säätämistä kirurgisista toimenpiteistä ei saatu ohjaavia linjauksia sovittua. Sopimuksessa ei myöskään otettu kantaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin synnytysten jatkamiseen STM edellyttämällä tavalla, joten synnytysten jatkuminen Kemissä jäi vuoden 2019 jälkeen epävarmaksi, mutta jatkui käytännössä toistaiseksi. 1.4.2 Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Lapin keskussairaalan laajennusta on suunniteltu jo useita vuosia. Laajennuksen toteutus käynnistyi vuonna 2019, kun pysäköintitalon rakentaminen alkoi Suunnittelun aikaisempia vaiheita Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta. Valmisteltu tilatarveselvitys hyväksyttiin keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi. Yhtymähallitus päätti syksyllä 2013 mm. hyväksyä laajennushankkeen aikataulusuunnitelman, hyväksyä hankesuunnitelman arkkitehtuurikilpailun pohjaksi sekä nimetä jäsenet arkkitehtuurikilpailun palkintolautakuntaan. 10

Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi alkuvuodesta 2014. Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin kaikkiaan 35 ehdotusta, joista viisi valittiin toiseen vaiheeseen. Kilpailun tulokset julkistettiin huhtikuussa 2015. Kilpailun voitti helsinkiläinen Verstas Arkkitehdit Oy. Arkkitehtuurikilpailun kilpailutehtävän tilaohjelma oli n. 39.000 brm2, jonka alustava kustannusarvio oli noin 90 100 M. Yhtymävaltuusto päätti kesällä 2016, että Lapin keskussairaalan laajennuksen suunnittelua jatketaan arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta valmistelemalla sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma. Valtuusto päätti vahvistaa pohjaksi suunnittelutyölle Lapin keskussairaalan laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 40 miljoonaa euroa. Päätöksen mukaan em. kustannusraamin lisäksi voidaan suunnitella sellaisia vuokrattavia tiloja, joiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset tulevat muun kuin sairaanhoitopiirin maksettaviksi. Valtuusto päätti edelleen asettaa tavoitteeksi, että toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään alentamaan lisärakentamisesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. Päätöksen mukaan sairaala-apteekin uusien tilojen suunnittelu tulee käynnistää heti kun se suunnittelun kokonaisuuden kannalta on mahdollista, mutta muun laajennuksen kuin sairaala-apteekin osalta valtuusto päättää erikseen suunniteltavan laajennuksen keskeisestä sisällöstä. Lapin keskussairaalan uusien tilojen ja tilaratkaisujen mahdollistaman toiminnan muutoksen suunnittelua varten sairaanhoitopiiriin rekrytoitiin toiminnan muutoksen suunnittelusta vastaavan projektin johtaja vuonna 2015. Projektinjohtajan johdolla valmisteltiin Lapin keskussairaalan alueelle sijoittuviin palveluihin Inhimillisesti tehokas uusi sairaala (ITU) 2022 toimintakonsepti. Työssä tukeuduttiin mm. alueen yhteiseen sotevalmisteluun ja järjestämissuunnitelmatyöhön sekä erillisiin työpajoihin, alatyöryhmiin ja konsulttiselvityksiin. Hallituksen vuode 2016 lopulla hyväksymässä toimintakonseptissa kuvataan uudistuvan sairaalan toimintaprosessit ylätasolla sekä tärkeimmät kehittämiskohteet, joilla mm. tavoitellaan kustannusten hillintää sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamista. Vuoden 2016 lopulla rekrytoitiin laajennushankkeelle tekninen projektinjohtaja. Priorisoitu hankesuunnitelma valmisteltiin alkuvuoden 2017 aikana. Kärkeen nostettiin sairaala-apteekin lisäksi laajan päivystyksen sairaalalle välttämättömät ns. kuuman sairaalan toiminnat (mm. päivystyksen tilat sekä leikkaussalien uusiminen), psykiatrian osastojen siirto Muurolasta yleissairaalan yhteyteen sekä pysäköintitalo ja mahdolliset pesulatilat. Valtuusto vahvisti pohjaksi suunnittelutyölle laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa yhteensä enintään 85 M. Päätöksellä ei sitouduttu investoinnin toteuttamiseen, vaan toimivaltainen päätöksentekijä tekee mahdollisen investointipäätöksen erikseen. Valtuusto päätti edellyttää, että investoinnin laajuutta ja kustannustasoa arvioidaan uudelleen, mikäli erikoissairaanhoidon työnjaon muutoksista aiheutuu olennaisia muutoksia priorisoituun hankesuunnitelmaan. Lisäksi valtuusto asetti tavoitteeksi, että investoinnin myötä toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään merkittävästi alentamaan toimintakustannuksia ja/tai niiden kasvua. Valtuuston päätöksessä todetulla tavalla toiminnallisten prosessien suunnittelu aloitettiin kesällä 2017 ja sen jälkeen porrastetusti arkkitehti- ja konseptisuunnittelu. Vuonna 2018 laajennushankkeeseen rekrytoitiin projektinjohtajan lisäksi määräaikaisina hankintakoordinaattori, logistiikka-asiantuntija ja suunnittelukoordinaattori. Yhtymävaltuusto päätti marraskuussa 2018, että Lapin keskussairaalan laajennusta ryhdytään toteuttamaan edellyttäen, että sosiaali- ja terveysministeriö myöntää hankkeelle poikkeusluvan. STM päätti valtuuston kokouspäivänä myöntää poikkeusluvan LKS:n peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeeseen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat poikkeuslupapäätöksessä 118 miljoonaa euroa. Poikkeuslupapäätöksessä mainittujen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvien investointien lisäksi yhtymävaltuuston päätökseen sisältyy pysäköintitalon rakentaminen sekä muita osia, jotka eivät muina kuin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksina vaadi poikkeuslupaa. Valtuusto päätti vahvistaa kustannusraamiksi yhteensä 138 M. Investointi toteutetaan sairaanhoitopiirin taseeseen, ellei erikseen toisin päätetä. Hankkeen toteutusmuoto on yhteistoiminnallinen ns. allianssimalli. 11

Hankkeen eteneminen vuonna 2019 Määräaikaisen suunnitteluylilääkärin virka täytettiin osa-aikaisena vuoden 2019 puolella. Toiminnalliseen suunnitteluun osallistui useita muitakin työntekijöitä koko- ja osa-aikaisena. Laajennuksen suunnittelua jatkettiin koko vuoden. Kehitysvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2018 ja toteutusvaiheen allianssisopimus helmikuussa 2020. Psykiatrisen sairaalan osalta päätettiin jatkaa kehitysvaihetta syksyyn 2020 saakka. Pysäköintitalon rakentaminen aloitettiin kesällä allianssista erillisenä KVR-urakkana. Laajennushankkeessa päätettiin noudattaa ns. prosenttiperiaatetta. Kustannusarviossa taidehankintoihin on varattu 500 000 euroa, joka vastaa 0,36 % hankkeen kokonaisbudjetista. Taiteen edistämiskeskus Taike myönsi kesällä taidehankintoihin 35 000 euron avustuksen. Laajennusosan pääsisäänkäynnin taideteoksesta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti Joonas Turusen teos Parantava voima. Taideteoskilpailun tarkoituksena oli löytää visuaalisesti ja sisällöllisesti kiinnostavia ehdotuksia pysyväksi taideteokseksi. Määräaikaan mennessä saapui 25 taideteosehdotusta. Muurolan sairaala-alue Muurolan sairaala-alueella sairaalakäytöstä vapautuneissa tiloissa on vuokralaisina sote-alan yrityksiä. Selkeitä suunnitelmia sairaala-alueen ja sen kiinteistöjen tulevasta käytöstä ei vielä ole. Yhtymävaltuusto on jo vuonna 2015 oikeuttanut hallituksen valmistelemaan Muurolan sairaalakiinteistön ja -alueen myyntiä. 1.4.3 Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tuottavuusohjelman toimeenpanoa jatkettiin vuoden 2019 aikana viiden kehittämisalueen kautta. 1. Kilpailukyvyn ja kilpailuedun jatkuva parantaminen Tuottaa turvallisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluita. Potilaiden hoitoon pääsy on sujuvaa ja hoidolla vastataan potilaan omiin tarpeisiin. Tyytyväiset asiakkaat levittävät sairaalan hyvää mainetta. 2. Johtamisen kehittäminen Meidän hyvä johtaminen on yhdessä määritelty ja jokainen esimies tietää tehtävänsä vastuineen ja valtuuksineen sekä johtamansa yksikön tavoitteet. Johtamisen tuki työkaluineen ja osaamisineen tarjotaan ja johtamisosaamista kehitetään koko ajan. 3. Henkilöstön hyvinvoinnin jatkuva parantaminen Henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut työhönsä ja asiakkaiden hyvään palveluun. Heillä on aito mahdollisuus osallistua oman työnsä ja yksikön toiminnan kehittämiseen. 4. Laajan päivystyksen sairaalan turvaaminen Väestön tarpeiden sekä sairaalan mahdollisuuksien ja velvollisuuksien muuttuessa osaajien allokointi yksiköihin ja toimintaan on tarkoituksenmukainen. Riittävä osaaminen koko sairaalassa on varmistettu. Akuuttilääketieteen ja päivystystoiminnan erityisosaamisen tarpeet on huomioitu. Päivystysalkuisen toiminnan prosessit ovat sujuvat ja sairaalan muu toiminta on tuotteistettu kilpailukykyiseksi markkinatoimijoihin verrattuna 5. Toiminnan ja palvelujen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen Potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa on sujuvampaa digitalisaation avulla. Terveydenhuollon ammattilaisten päätöksenteko on laadukasta digitalisaation keinoin tuettuna. 12

1.4.4 Kehittäminen Yhteenveto vuoden 2019 hankkeista Käyttötaloushankkeiden taloustoteumat ovat 4.2 tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot. Kehittämisaihion/ projektin nimi LSHP:n tietojohtamisen jatkokehityshanke (LapTi) Kehittämisen tavoite Resurssit/toteutus Kehittämisen tulokset keskitetty tietojohtamisen kokonaisratkaisu tiedolla johtamisen ja - tekemisen mahdollistaminen sertifioidun, lääkintälaitteita koskevan ISO13845 - laatujärjestelmän käyttöönottamisen CE-merkinnän hankkimiseksi tietovarastolle, keinoälyn ja robotiikan kehittämiseksi sekä käyttöönottamiseksi kliinisen päätöksenteon tueksi ja tiedolla johtamisen avuksi Projektipäällikkö Projektisuunnittelija Projektisuunnittelija Projektisuunnittelija Asiantuntija Palveluiden ostot: Asiantuntija LapIT Konsultaatiopalvelujen ostot Kaira- portaali (tiedolla johtamisen palvelu) tuotantokäytössä Lapin sairaanhoitopiirissä. Esimiehiä koulutettu Kairan käyttöön. ISO13845-laatujärjestelmän CEmerkintä saatiin. Sairaala Sote-kuntoon hanke Prosessien kehittäminen Johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittäminen Organisaatiomuutoksen toteuttamisen tukeminen Selkä kantaa Luokitteluun perustuva alaselkäkipupotilaiden hoitomalli perusterveydenhuollossa Uniapnean etädiagnisointihankkeen jalkauttaminen LSHP:n alueen kuntiin Projektisuunnittelija Tutkimushoitaja Ostopalvelut Lapin sairaanhoitopiirin esimiesten valmennusohjelman valmistelua jatkettiin. Osaamisen kehittämistä toteutettiin mm. esimiesfoorumin muodossa ja erilaisin täydennyskoulutuksin. Hanke eteni hankesuunnitelman mukaisesti. Uniapnea-etädiagnisointi-hanke laajeni alueella. Puheentunnistus ja Sihtekin mobiiliprojekti Puheentunnistuksen käyttöönoton selvittely ja käyttöönotto pilottiyksiköissä Projektityöntekijä Puheentunnistuksen käyttöönotto ei ole edennyt suunnitelmien mukaisesti. KANTA Kanta-käyttöönotot projektipäällikkö Kantaan liittyvät käyttöönotot toteutuneet pääosin suunnitellusti. Rekrytointihanke lääkäreiden rekrytointimallin luominen projektipäällikkö Hankkeessa päädyttiin keskittymään lääkärirekrytoinnin kehittämiseen. Hankkeen aikana osallistuttu lääkärirekrytointitapahtumiin, kehitetty rekrytointiviestintää ja suunniteltu keskussairaalan ja Rovaniemen kaupungin lääkärirekrytointimallia. Päivystys pirttiin pirttipäivystyksen asiakkaista 80 % saa tarvitsemansa avun joutumatta päivystykseen kotihoidon/palveluasumisen asukkaiden päivystyskäyntien vähentäminen kustannusvaikuttava toiminta asiakkaan ja toimintakustannusten kannalta hyvä palvelukokemus jokaiselle potilaalle ja asiakkaalle. yksikkö pystyy toiminnallaan vastaamaan ensihoitotehtävien määrän lisääntymiseen siten, etteivät muiden Rovaniemen alueen ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuudet nouse pilotin aikana Hoidonvaraus-keskus ajanvarausten keskittäminen asiakkaalle mahdollisuus ajan perumiseen, vaihtoon ja tulevaisuudessa ajan varaamiseen 3 ensihoitajaa yhteinen hanke Rovaniemen kaupungin kanssa projektisuunnittelija Päivystys pirttiin-toimintamallia kehitettiin kuluneen vuoden aikana. Toimintamallin mukaista palvelua toteutettiin Rovaniemen kaupungin alueella. Toiminta jatkuu hankkeena 2020. Hoidonvarauskeskuksen toimintamalli suunniteltiin ja pilotoitiin vuoden aikana. Aloitettiin hoidonsuunnittelukeskuksen toimintamallin suunnittelu. 13

Antti-anestesiajärjestelmän käyttöönotto Anestesiakertomusjärjestelmän käyttöönotto projektisuunnittelija Sairaanhoitaja Projekti eteni pääosin projektisuunnitelman mukaisesti, mutta anestesiakertomusjärjestelmän käyttöönotto siirtyi alkuvuoteen 2020. Digituki-hanke digituen verkoston luominen kansalaisille ja ammattilaisille tuen toimintamallin luominen Päivystysapu 116117 Valtakunnallisesti yksi yhtenäinen puhelinnumero, jota kautta puhelu yhdistyy alueellisesti kiireelliseen puhelinneuvontaan Recovery-hanke Otetaan käyttöön Recoverytoimintamalli uutena yhteisenä työvälineenä asiakkaiden/potilaiden kohtaamisessa Kehitetään ja laajennetaan Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueella kuntoutustyöparitoimintaa. Kehitetään Lapin sairaanhoitopiirin virtuaalisia palveluja Kehitetään mielenterveys- ja päihde- ja sosiaalipalveluista tiedottamista projektikoordinaattori ostopalvelut hanketta koordinoi Väestörekisterikeskus projektisuunnittelija sairaanhoitaja projektikoordinaattori (100 %) Lapin yliopiston koordinoima hanke, LSHP osatoteuttajana Lapin alueelle luotiin digitukiverkosto eri toimijoiden välille. Luotiin jatkosuunnitelma ja jatkohankehakemus vuodelle 2020. Jatkohankkeen toteuttaa ja koordinoi sovitusti Poske. Hanke ei käynnistynyt. Hanke eteni pääosin suunnitelman mukaisesti. Digitaalisten palveluiden osalta kokeilujen toteutuksessa ja käyttöönotoissa viivästystä. 1.4.5 Koulutus Vuoden 2019 alueellisten koulutuksien suunnittelu perustui kesäkuussa 2018 Lapin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehille tehtyyn koulutustarvekyselyyn. Lapin sairaanhoitopiirissä toteutettiin kehityskeskusteluin ja osaamisen arvioinnin kautta koostetun osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaisia koulutuksia. Lapin sairaanhoitopiirin ammattilaisten täydennyskoulutuspäivät kertyivät valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin omista sisäisistä koulutuksista ja kehittämisestä. Verkko-opiskelu ja simulaatiot ovat täydentäneet osaamisen kehittämistä. Alueellista koulutusta Lapin sairaanhoitopiirin alueellisia koulutuksia pidettiin noin 40. Osa koulutuksista oli 1-2 tuntia toisten alueellisten koulutuksien kestäessä kaksi päivää. Koulutuksia oli mm. allergiasta, astmasta ja siedätyshoidosta sekä tuberkuloositilanteesta Virossa ja Venäjällä. Terveyskeskuslääkäreiden koulutusmeetingejä toteutui viitenä iltapäivänä aiheina huimaus, gynekologia, dysfonia, kuolemansyyn selvittely ja kirurginen lähete. Alueellisia koulutuksia järjestettiin myös lapsen itsemääräämisoikeudesta, mielenterveyden ensiavusta, infektiotaudeista ja infektioiden torjunnasta, haavanhoidosta, kivunhoidosta, ensihoidosta, äitiyshuollosta ja naistentaudeista, laitoshuollosta, autismiymmärryksestä, toiminnallisista riippuvuuksista, kielijänteestä ja puheterapiasta, diabeteksesta, saattohoidosta, lasten lihavuuden ennaltaehkäisystä, seksuaalirikoksista, Parkinsonin ja sydänpotilaan hoidosta. Lapin koulutuskeskus Redu tarjosi sairaanhoitopiirille ja kunnille Office 365-koulutuksia maksuttomina valtioneuvoston rahoituksella lähi- ja skypeopetuksella. Sairaalan rakennustyöt vähensivät parkkitilaa ja johto linjasi, että ulkopuolisia osallistujia keräävät koulutustilaisuudet järjestetään muualla. Alueellisia koulutuksia pidettiinkin useita Rovaniemen kaupungissa. Mm. tästä johtuen kunnat osallistuivat Lapin sairaanhoitopiirin järjestämiin alueellisiin koulutuksiin etäyhteydellä vuonna 2019 vähän. Aktiivisimmat osallistujat etäkoulutuksiin löytyivät Kolarista (8 kertaa) ja Pellosta (7 kertaa). Muonio, Ranua ja Salla osallistuivat etänä koulutuksiin viisi kertaa. 14

Lapin sairaanhoitopiirin sisäistä koulutusta Keskussairaalan henkilöstö opiskeli sisäisinä koulutuksina mm. hoitoalan englantia kymmenenä iltana (30 t). Henkilökunnan kanssa rakennettiin vuorovaikutusta ja työyhteisötaitoja. Potilaiden siirtotilanteisiin koulutettiin hoitajia ja taksinkuljettajia. Turvallisuuskoulutuksina järjestettiin hätäensiapu- ja elvytyskoulutusta, uhka- ja väkivaltatilanteiden ennakointia ja kohtaamista, ergonomia- sekä alkusammutus 1 -koulutusta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellisiin koulutuksiin osallistuttiin Lapin keskus-sairaalassa vuoden 2019 aikana videoteitse noin 22 kertaa. Tietoa Oysin koulutustarjonnasta laitettiin koulutustiedotteissa myös kuntiin. Verkko-opintoja Lapin sairaanhoitopiirissä ja sairaanhoitopiirin kunnissa Lapin sairaanhoitopiirissä Mediecon verkkokoulutuksista aktiivisimmin tilattiin eri lääkehoidon verkkokurssien tunnuksia (524) sekä ensihoidon tenttitunnuksia (162). Kunnissa lääkehoidon verkkokurssien tunnustilauksia tehtiin aktiivisesti Rovaniemellä, Sallassa, Sodankylässä, Ranualla Kemijärvellä ja Kittilässä (Taulukko 1.). Samat kunnat olivat aktiivisia lääkehoidon tunnustilauksissa myös vuonna 2018. Lapin sairaanhoitopiirissä Duodecimin Oppiportin verkkokursseja oli aloitettu kolmasosa edellisvuoteen verrattuna. Opintoja aloitettiin 2224, kun vuonna 2018 niitä aloitettiin 7099 kertaa. Suosituimmat kurssit olivat Elvytys (209), Biopankki (112), EKG:n perusteet ja tulkinta (108) sekä lasten hätätilanteet ja elvytys (81). Kirjojen artikkeliavauksia tehtiin erikoissairaanhoidossa 16 625 kertaa. Lapin kuntien verkkokoulutuksien käyttö oli ollut yhteensä noin 1000 käynnin luokkaa vuonna 2018. Vuonna 2019 käyttö tuplaantui käyntien olleen yhteensä 2111 kertaa. Kirjojen artikkeliavauksia tehtiin vuoden 2019 aikana 10 275. Aktiivisimmat Oppiportin käyttäjät (kurssin avaukset ja tentit) vuonna 2019 löytyvät Sallasta (596), Kolarista (406), Ranualta (278) ja Rovaniemeltä (259). Kunta Mediecon Mediecon Oppiportin verkkokurssien Potilasturvalli-suutta lääkehoito säteilysuojelu käyttö (avaukset + suoritukset) taidolla - verkkokurssin suoritukset Inari 25 4 88 0 Kemijärvi 46 0 72 6 Kittilä 43 0 76 3 Kolari 6 0 406 0 Muonio 16 0 26 0 Pelkosenniemi- 2 0 10 0 Savukoski Pello 19 0 95 2 Ranua 53 0 278 0 Rovaniemi 157 2 259 262 Salla 69 0 596 0 Sodankylä 64 0 192 66 Utsjoki 15 0 10 0 Lapin keskussairaala 524 4 2224 182 Yhteensä 1039 10 4335 521 Taulukko 1. Verkkokurssien tunnustilauksia ja suorituksia Lapin sairaanhoitopiirissä ja sairaanhoitopiirin kunnissa 2019 Potilasturvaportin hyviä koulutuskokonaisuuksia hyödynnettiin vuoden 2019 aikana melko vähän. Aktiiviset opiskelijat löytyivät Rovaniemeltä, Lapin keskussairaalasta ja Sodankylästä. Vuonna 2018 potilasturvaportti uudistui täysin, päivitystä odoteltiin ja opiskelu oli vähäistä. Vuonna 2019 opiskelu käynnistyi uudelleen, mutta vastuuhenkilöitä potilasturvaportin opiskelulinkin tallentamiseen ja henkilöstön opiskelun ohjaamiseen puuttui monesta kunnasta. Tietosuoja- ja tietoturvakurssit ovat päivittyneet vuoden 2019 aikana. Päivityksen aikana ne eivät ole olleet käytössä. 15

1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sosiaali- ja terveyspalvelujen valtakunnallisen rakenneuudistuksen päätyttyä maaliskuussa 2019 pääministeri Sipilän hallituksen eroon, päättyi valmistelu monialaisen maakunnan ja soten toteuttamisesta. Pääministeri Marinin hallituksen jatkaa eronneen pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmaa ja sen mukaista 18 maakuntaan perustuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen valmistelua. Ratkaisuun liittyvän lainsäädännön odotetaan valmistuvan lausuntokierrokselle kesällä 2020 ja saatavan voimaan 2023 vuoden alusta niin, että itsehallinnolliset maakunnat tulisivat vastuullisiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjiksi valtion rahoituksella. Vuoden 2019 aikana ei uuden rakenteen valmistelua ole vielä alueellisesti käynnistetty. Vuonna 2018 käsitelty vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän perustaminen Lapin sairaanhoitopiirin alueelle ei vuoden 2019 aikana edennyt. Näyttää siltä, että kunnat haluavat edelleen kansallisen valmistelun mukaista ratkaisua Lappiin eikä aktiivisuutta kuntayhtymään ole esiintynyt. Pohjois-Suomen alueella erityisosaajien kuten erikoislääkäreiden saatavuus on ollut joiltain osin hankalaa. Erikoislääkärikoulutuksen muutos on aiheuttanut epävarmuutta koulutukseen hakeutuvien lääkäreiden riittävyydestä pohjoisen sairaaloihin. Lisäksi lääketieteellisten tiedekuntien valintamenettelyn muutos on aiheuttanut sen, että pohjoisten sairaanhoitopiirien alueelta hakeudutaan lääkärikouluun etelämmäs ja Oulussa koulutettavien lääkäreiden kiinnostus pohjoisen sairaaloihin on aiempaakin epävarmempaa. OYS-ervan sairaanhoitopiirit perustivat 2019 virkalääkäreiden sairaaloiden välistä liikkuvuutta tukemaan tarkoitetun Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan, jonka toiminnan käynnistymisen valmistelu on vienyt loppuvuoden. Toiminnan odotetaan käynnistyvän alkuvuodesta 2020. Myöhemmin toiminnan laajentamista muihin ammattiryhmiin ja palveluihin harkitaan kokemusten perusteella. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategian osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Strategia perustuu neljään strategiseen valintaan, jotka ovat Lapin laajan päivystyksen sairaala ammattilaiset ihmisiä varten inhimillisesti tehokas sairaala vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Sairaalan laajennusinvestointi vaatii paljon työtä tulevina vuosina. Investointi edellyttää merkittävää tuottavuuden lisäämistä, jotta se pysyy kuntien talouden kannalta kustannusneutraalina Vuoden 2020 alkupuolella koronaviruksen Covid-19 aiheuttama infektiotauti on kehittynyt maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Maan hallitus totesi 16.3.2020 Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Valmiuslait otettiin käyttöön. Tilanne on poikkeuksellinen sekä terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvylle että taloudelle niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. 1.6. Kuntayhtymän henkilöstö Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä oli 31.12.2019 yhteensä 1785,5 virkaa ja tointa. Vakanssien määrä oli 3 enemmän kuin vuonna 2018. Yhtymähallituksen syyskuussa 2019 tekemällä päätöksellä logistiikka- ja materiaalipalvelujen tulosyksikköön perustettiin 1.11.2019 alkaen neljä uutta materiaalinhoitajan tointa yksikön toiminnan laajentumisesta johtuneen henkilöstöresurssivajeen korjaamiseksi. Talous- ja henkilöstöpalvelujen tulosyksiköstä lakkautettiin toimistopäällikön virka 1.1.2019 alkaen. 16

Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2014 2019 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lääkärit 149 151 162 178 181 181 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1166 1172 1174 1266 1285 1287 Huoltohenkilöstö 217 218 218 225,5 226,5 230,5 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 105 103 99 92 90 87 Koko henkilöstö 1637 1644 1653 1761,5 1782,5 1785,5 Vuoden 2019 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa oli 1597 ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 501 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskettu 31.12.2019 sairaanhoitopiirin palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärän perusteella. Osa-aikaista työtä teki 440 henkilöä, erilaisilla palkattomilla virka- tai työvapailla oli 556 henkilöä. Raportoinnin ulkopuolelle jäävät toimeksiantosuhteessa olevat sekä poliittiset luottamushenkilöt. Terveydenhuoltoalan työpaikoille tyypillisesti valtaosa kuntayhtymän viran- ja toimenhaltijoista on naisia. Naisten suhteellinen osuus koko työntekijämäärästä vuonna 2019 oli 79,55 %, (vuonna 2018 78,11 %). Sairaanhoitopiirin henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 43,8 vuotta. Keski-ikä oli edellisenä vuonna hieman korkeampi 43,9 vuotta. Naisten keski-ikä oli 44,2 vuotta (vuonna 2018 se oli 44,5) ja miesten keski-ikä nousi vuodesta 2018 ollen 42,3 vuotta. Määräaikaisia palvelusuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairausloman ja perhevapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vaihtelee kuukausittain. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osaaikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuodet 2019 Henkilötyövuodet 2019 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Muutos.vuodesta 2018 Henkilötyövuodet eri palvelussuhteissa Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin Yhteensä 2018 1531,28 540,17 2071,45 1,05 % 2049,93 2019 Vakinaiset (2018) Lääkärit 89,15 (86,91) Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1155,97 (1141,61) Huoltohenkilöstö 204,03 (202,60) Hallinto- ja toimistohenkilöstö 82,12 (78,01) Yhteensä 1 531,27 (1 509,13) Määräaikaiset (2018) 91,63 (91,46) 356,06 (356,51) 53,08 (52,37) 39,36 (40,44) 540,13 (540,78) 17 Yhteensä (2018) 180,78 (178,37) 1512,03 (1498,12) 257,11 (254,97) 121,48 (118,45) 2071,40 (2049,91) Määräaikaisten osuus prosentteina (2018) 50,68 (51,28) 23,54 (23,80) 20,64 (20,54) 32,40 (34,14) 26,08 (25,38)

Vuosityöntekijämäärä on laskettu siten, että työntekijöiden kokonaistyöaika on laskettu yhteen ja jaettu yhden henkilön vuotuista kokonaistyöaikaa vastaavalla tuntimäärällä. Lääkäreiden osalta määräaikaisten korkea osuus johtuu pääosin siitä, että erikoistuvien lääkäreiden virkasuhde on määräaikainen. Hallinto- ja toimistohenkilöstössä projektiluonteisten tehtävien lukumäärä on verraten suuri. Henkilöstön vaihtuvuus 2019 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) on alla esitetty lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit on laskettu suhteuttamalla henkilöiden lukumäärä edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään (1590). Vakinaiset palvelussuhteet 2019 Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 128 8,05 % Päättyneet palvelussuhteet 139 8,74 % Vuoden aikana vakinaiseen palvelussuhteeseen otettiin 128 viranhaltijaa/työntekijää, joista hakumenettelyn kautta 70 viranhaltijaa/työntekijää. Ilman hakumenettelyä vakinaistettiin 58 työntekijää, jotka olivat pitkään hoitaneet työsopimussuhteista tehtävää. Vakinaiseen palvelussuhteeseen otetuista oli lääkäreitä 13, tutkimus- ja hoitohenkilöstöön kuuluvia 81, huoltohenkilöstöön kuuluvia 27 sekä hallinto- ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 7. Eläkkeelle siirtyneiden määrä eläkelajeittain 2015 2019 Eläkelaji 2015 2016 2017 2018 2019 Vanhuuseläke 28 30 26 27 39 Työkyvyttömyyseläke 0 5 0 3 1 Osatyökyvyttömyyseläke 19 11 18 10 19 Kuntoutustuki 5 5 10 6 3 Yhteensä 52 51 54 46 62 Osa-aikaeläke 2 4 6 Vuonna 2019 kaikille eläkkeille siirtyneiden keski-ikä oli 61,2 vuotta eli hieman korkeampi kuin edellisvuonna. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64,2 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi edellisvuoden 53,2 vuodesta 56,1 vuoteen. Kuntayhtymän henkilöstötiedoista 2019 on laadittu erillinen henkilöstökertomus. 18

1.7 Riskit Yhtymähallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan ja yhtymävaltuusto siihen sisältyvät riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinta muodostaa olennaisen osan sairaanhoitopiirin johtamista, ohjausta sekä toimintaa. Riskienhallinnalla varmistetaan, että organisaation johtamis-, suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa on käytettävissä riittävästi tietoa organisaation olemassaoloa ja toimintaa uhkaavista riskeistä ja johdolla on käytettävissään kaikki tarpeellinen tieto merkittävistä riskeistä, suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ja riittävät käsittelyjärjestelmät vahinkojen hoitamiseksi. Kuntayhtymässä toimii valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka kokoontuu säännöllisin väliajoin käsittelemään mm. kuntayhtymän toiminnan riskienhallintaan liittyviä asioita ja niihin varautumista. Turvallisuuspäällikön yhtenä tehtävänä on riskienhallinnan yhteistyöstä ja organisoinnista huolehtiminen. Riskienhallinnan toimenpiteiden organisointiin, seurantaan ja raportointiin käytetään tietojärjestelmää, johon riskit kartoitetaan, kirjataan ja luodaan tunnistetuista riskeistä kuvaukset, arvioidaan riskien vaikutukset ja todennäköisyydet sekä määritetään hallintatoimenpiteet. Järjestelmän avulla saadaan riskeistä myös riskikarttoja ja raportteja, joiden avulla organisaation riskienhallintaa voidaan johtaa ja kehittää. Uusia valmius- ja varautumissuunnitelmia laadittiin ja olemassa olleita suunnitelmia päivitettiin. Suunnitelmien toimivuutta testattiin useissa valmiusharjoituksissa, joiden teemoina oli mm. suuronnettomuus ja kyberturvallisuus. Tavoitteena varmistaa tehtävien mahdollisimman hyvä hoitaminen ja palveluiden toimintavarmuus kaikissa tilanteissa. Kehittämisyksikön potilasturvallisuus ja laatu -tiimin yhtenä tehtävänä on edistää hoidon laatua ja riskienhallintaa sekä potilasturvallisuutta. Systemaattisella potilasturvallisuuspoikkeamien analysoinnilla puututaan ennalta ehkäisevästi potilaiden hoitoon liittyviin riskeihin. Turvallisuus- ja tietoturvallisuuspoikkeamista sekä läheltä piti -tilanteista raportoidaan ja kerätään tietoa keskitetysti. Vahinkotilastojen lisäksi seurataan läheltä piti -tilanteita ja turvallisuuspoikkeamia koskevia ilmoituksia sekä niiden käsittelyprosesseja. Voimassa olevien vakuutusten kattavuutta suhteessa riskeihin arvioitiin yhteistyössä vakuutusmeklarin kanssa, jonka asiantuntijuus on jatkossakin kuntayhtymän käytettävissä. Työntekijät on vakuutettu lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Lisäksi kuntayhtymä on vakuuttanut kiinteistöt ja irtaimen omaisuuden ja toimintaa mm. vastuiden ja toiminnan keskeytyksen osalta. Sairaanhoitopiirin toimintaan liittyvien koneiden ja laitteiden sekä tietojärjestelmien toimivuus ovat olennaisia potilaan turvallisessa hoidossa. Kuntayhtymässä investoidaan vuosittain yli kaksi miljoona euroa lääkintälaitteisiin tavoitteena, että käytettävissä ovat turvalliset ja asianmukaiset laitteet. Tietojärjestelmät vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja tukea, samoin sairaalaympäristön tekniikka. Järjestelmien, laitteiden ja sairaalaympäristön ylläpitämiseksi toimii 24/7 päivystys vikatilanteiden varalta. Talouteen liittyy mm. rahoituksen ja maksuvalmiuden riskejä. Niihin on varauduttu siten, että yhtymävaltuusto on päättänyt, millaisia rahoitusinstrumentteja kuntayhtymällä on käytettävissä selviytyä taloudellisista velvoitteista maksuvalmiuden tason vaihdellessa. 1.8 Ympäristötekijät Lapin keskussairaalan pääjäähdytyksen vapaajäähdytys osuus on vuodessa 8 kk eli jäähdytyksen vaatima energia saadaan 8 kuukauden ajan otettua ulkoilmasta ja säästetään sähkössä kompressorien käytössä. Jäähdytyslaitteistoon on kuluvana vuonna laajennettu 5 krs sydäntarkkailu ja natiivikuvantamistiloihin. Vuoden 2019 ilmanvaihtokoneiden uusinnat (8 kpl) ovat jatkuneet ja ne on toteutettu energiaa säästävillä suoravetokoneilla ja taajuusmuuttaja käytöillä. Vanhat koneet ovat olleet hihnavetoisia ja yksi nopeuskäyttöisiä. Samaa periaatetta on noudatettu mm. lasten osastojen ja RTG:n IV-koneiden toteutuksessa. Poistoilman puhalluksien uudistusten yhteydessä on asennettu kanaviin lämmön talteenottolaitteistoja. 19

Sairaalan valaistuksen muutoksia jatkuu edelleen jokaisessa tilamuutoksen yhteydessä, jolloin vanhat loisteputkivalaisimet korvataan led-valaisimilla. Valaistusmuutoksia on tehty kuluneen vuoden aikana n. 500 valaisimen osalta. Ympäristötekijät Lapin sairaanhoitopiirin ympäristöön kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat jätteiden ja viemärivesien mahdollisiin vaikutuksiin. Vaikutukset on minimoitu ympäristöviranomaisen hyväksymän jätehuoltosuunnitelman avulla. Jätteiden käsittely, säilytys sekä kuljetusjärjestelmät ovat hyväksytyn suunnitelman mukaisia. LSHP:n jäteryhmällä on valmistunut sairaalan jäteohjeet, jossa otetaan huomioon erilliset syntyväät jätejakeet ja niiden talteen kerääminen. LKS:n jätteiden keräämisen järjestelyt ja logistiikka o mukana yhdessä tulevan laajennushankkeen kanssa. Ongelmajätteet Kaikki ongelmajätteet, mm. lääkejätteet lähetetään Fortumin laitokseen Riihimäelle asianmukaiseen käsittelyyn. Kaatopaikalle menevä jäte lajitellaan erityisjätteisiin ja yhdyskuntajätteisiin. Erityisjätteet käsitellään ja haudataan kaatopaikalla (erityslupa vuodelle 2019 ja 2020). Yhdyskuntajätteet kuljetetaan Oulun jätteenpolttolaitokselle. Erityistartuntavaaralliset jätteet Erityistartuntavaarallisia jätteitä syntyy erittäin vähän ja ne desinfioidaan välittömästi jo sairaalassa. Muu infektoitutunut jäte tehdään ympäristölle vaarattomaksi ns. vanhentamismenetelmällä sairaalan alueella, jonka jälkeen se viedään erityisjätteenä kaatopaikalle haudattavaksi. Ns. tunnistettavissa oleva biologinen jäte, jota muodostuu hyvin vähän, toimitetaan Oulun krematorioon tuhkattavaksi. Keräys/tietosuojapaperi Keräys- ja tietosuojapaperia varten on järjestetty yksiköihin astiat, jotka tyhjennetään kerran kuukaudessa jäteyrityksen toimesta. Astioita on LSHP:n tiloissa 100 kpl. Jätteenkäsittelyasema Sairaalalla on oma jätteenkäsittelyasema, jolla esim. epidemian sattuessa voidaan sairaalan jätevedet desinfioida ennen yleiseen viemäriverkkoon laskemista. Sähkö- ja elektroniikkaromu sekä akut lähetetään Rovaniemellä toimivaan käsittelylaitokseen. Sairaanhoitopiirin laitoksissa ei ole lainkaan savua tuottavia toimintoja. Ympäristöriskit Sairaanhoitopiirin yksiköiden toiminnasta ja niiden tuottamista jätteistä ei näin käsiteltynä ole ympäristöriskiä. 1.9 Sisäinen valvonta Yhtymävaltuusto on hyväksynyt vuonna 2015 sisäisen valvonnan perusteet sekä riskienhallinnan perusteet (riskienhallintapolitiikka). Lisäksi yhtymähallitus on vuonna 2008 hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kuntayhtymän sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Se on osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää sekä kuntayhtymän johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Lisäksi toimivan ja tehokkaan sisäisen valvonnan avulla mm. tunnistetaan ja vältetään vaarallisia työyhdistelmiä sekä ehkäistään ja havaitaan mahdollisia väärinkäytöksiä ja virheitä. 20

Sisäisen valvonnan tavoitteena on osaltaan tuottaa kohtuullinen varmuus siitä, että - toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan - toiminta on tehokasta ja tuloksellista - toimintaa ja taloutta koskeva informaatio on luotettavaa ja oikeaa - säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan - varat turvataan. Sisäinen tarkastus on järjestetty ostopalveluna. Vuonna 2018 sisäisen tarkastuksen palveluntuottajaksi valittiin KPMG Oy Ab. LSHP:n päävastuullisena tarkastajana toimii KHT, JHT Heidi Heikkinen ja laadunvarmistajana CIA, CCSA, CRMA Harri Leppiniemi. 1.9.1 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaan liittyvää työvaiheiden, erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, aiotulla ja hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa ja että säännöksiä, määräyksiä ja päätöksiä noudatetaan. Sisäisen tarkkailun toimivuuden seuranta kuuluu esimiestehtävään ja -vastuuseen. Vuonna 2016 valmisteltiin uusi hallintosääntö, joka tuli voimaan kuntalain siirtymäsäännösten mukaisesti 1.6.2017. Uuteen hallintosääntöön perustuva delegointimatriisi vahvistettiin hallituksen päätöksellä joulukuussa 2017. Viranhaltijapäätökset viedään säännöllisesti joka kokouksessa yhtymähallitukselle tiedoksi. Sairaanhoitopiirin johtaja on vanhan kuntalain 51 (vrt. uuden kuntalain 92 ) nojalla ottanut yhtymähallituksen käsiteltäväksi joitakin yksittäisiä viranhaltijapäätöksiä, mutta tämä on ollut hyvin poikkeuksellista. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Yhtymävaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sairaanhoitopiirin tulosalueille talousarvioasiakirjassa. Osa tavoitteista on sitovia, osa toimintaa ohjaavia. Kaikille tulosalueille on asetettu tavoitteita. Tavoitteiden asettamisen haasteena on vaikuttavuustavoitteiden asettaminen ja niiden mittaaminen. Talousarvion käyttösuunnitelmaa hyväksyessään yhtymähallitus asettaa tavoitteita tulosyksikkötasolle. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seurannasta on määräyksiä hallintosäännössä, talousarviossa, käyttösuunnitelmassa ja sisäisen valvonnan ohjeessa. Talousarviomäärärahoja seurantaan ja raportoidaan hallitukselle menolajeittain kuukausittain. Lisäksi kuukausittain raportoidaan keskeiset toimintaluvut. Neljännesvuosittain hallitukselle raportoidaan laajempi selvitys toiminnan ja talouden toteutumisesta. Raportointia kehitetään ja yhtenäistetään. Tietojen luotettavaan tuottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Talousarviossa ja käyttösuunnitelmassa olevien ohjeiden mukaan tulosalueen johtajan tulee raportoida sairaanhoitopiirin johtajalle tulosalueen tai -yksikön toiminnallisten tai taloudellisten tavoitteiden merkittävistä ylityksistä tai alituksista. Sairaanhoitopiirin johtajan tulee tarvittaessa tuoda asia yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Riskienhallinnan järjestäminen Ks. luku 1.7. Riskit Riskienkartoitus tehtiin vuonna 2015 yhteistyössä silloisen sisäisen tarkastuksen palveluntuottajan PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa. Riskienhallintasuunnitelmaa ylläpitää valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka on määrittänyt vastuuhenkilöt keskeisille riskeille. Oman asiantuntemuksen lisäksi käytetään tarvittaessa ulkopuolista ostopalvelua. Riskienkartoitus on tehty organisaation ylätasolla ja työtä on tarpeen 21

jatkaa alemmille toiminnan tasoille. Sairaanhoitopiirin valmius- ja riskienhallintatyöryhmä käsitteli kokouksessaan toukokuussa LSHP:n riskikartan päivittämistä. Käsittelyn perusteella riskien nimettyjen omistajien/vastuuhenkilöiden tuli päivittää riskien nykytilan ja tehdyt tai suunnitteilla olevat hallintatoimet. Valmius- ja riskien hallintatyöryhmä on seurannut riskikartan päivitystä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tavara- ja palveluhankintojen päätösoikeudet on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa, samoin irtaimen omaisuuden myynti ja luovuttaminen. Käyttösuunnitelmassa on myös annettu hankintaohjeistus. Ohjeistusta ja päätösoikeuksien määrittelyä on päivitetty vuosittain. Hallitus on hyväksynyt hankintaohjeet joulukuussa 2016. Omaisuuden hoito on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sopimustoiminta Osto-, palvelu-, leasing-, vuokra- yms. sopimusten allekirjoitus oikeus on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa. Samoin käyttösuunnitelmassa on ohjeistus konsulttisopimuksista yksittäisten lääkäreiden ja soveltuvin osin muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä ostopalvelu- /työvoimanvuokraussopimuksista alan palveluntuottajien kanssa. Sisäisen valvonnan toteuttamiseksi sopimuksenteko-oikeuksia on keskitetty sairaanhoitopiirin johtajalle, talousjohtajalle, tietohallintojohtajalle, tekniselle johtajalle, kehittämispäällikölle/kehitysjohtajalle sekä logistiikka- ja materiaalipäällikölle/hankinta- ja logistiikkapäällikölle. Sopimusten sisältöä kehitetään valmistelemalla sairaanhoitopiirin omia sopimusmalleja. Palveluhankintoja koskevien tarjouspyyntöjen liitteenä on sopimusluonnos. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on järjestetty ostopalveluna. Vuonna 2018 sisäisen tarkastuksen palveluntuottajaksi valittiin vuosille 2018-2019 KPMG Oy Ab. LSHP:n päävastuullisena tarkastajana toimii KHT, JHT Heidi Heikkinen ja laadunvarmistajana CIA, CCSA, CRMA Harri Leppiniemi. Sisäinen tarkastus ostopalveluna ei ole kaikin osin toimivin mahdollinen ratkaisu, mutta sisäisen tarkastuksen järjestäminen muutoin kuin ostopalveluna on syytä arvioida uudelleen sote-uudistuksen jälkeen. Sisäistä valvontaa tullaan kehittämään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti mm. laatujärjestelmän, riskienhallinnan sekä toimintaprosessien kehittämisen yhteydessä. Konsernivalvonta Yhtymävaltuuston hyväksymien sisäisen valvonnan perusteiden mukaan yhtymähallitus, sairaanhoitopiirin johtaja ja talousjohtaja vastaavat sairaanhoitopiirin konsernin johtamisesta, ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernivalvonnan kohdealueita ovat erityisesti konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden sekä valtuuston tytäryhteisöille asettamien tavoitteiden toteutumisen seuranta, analysointi ja raportointi. Kuntayhtymäkonsernin yhteisöjen sisäinen valvonta ja riskienhallinta kuuluvat yhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajien vastuulle. Konserniyhteisöjen tulee ottaa riskienhallinnassa huomioon kuntayhtymän omistajapoliittiset tavoitteet ja konserniohjeet hyvän hallintotavan mukaisesti. Tytäryhteisöjen tulee raportoida toiminnasta ja taloudesta säännöllisesti sairaanhoitopiirin johdolle ja vähintään vuosittain yhtymähallitukselle. Konserniyhteisöjen tulee raportoida sairaanhoitopiirin johdolle niitä koskevista merkittävistä riskeistä sekä riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä. 22

1.10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.10.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän ulkoisten toimintatuotot tilikaudelta 2019 olivat 220,2 milj. euroa. Kasvu edelliseen tilikauteen on 7,1 milj. euroa eli 3,3 %. Myyntituotot oman toiminnan avohoidosta kasvoivat 6,1 % ja osastohoidon myyntituotot vähenivät 2,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Läpilaskutettavien palveluiden ostojen kasvu lisääntyi, avohoidon myyntituottojen ollessa 5,0 % ja osastohoidon myyntituottojen 9,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Erikoissairaanhoidon asiakasmaksuihin tehtiin 4 % korotukset 1.1.2019 alkaen. Asiakasmaksukertymässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 0,2 milj. euroa eli 3,3 % toteuman ollessa 7,5 milj. euroa. Vuokratuotot vähentyivät 0,06 milj. euroa toteuman ollessa 0,86 milj.. Muut ulkoiset toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,2 milj. euroa eli 62,3 % toteuman ollessa 0,6 milj. euroa. Ulkoisten toimintakulujen toteuma vuonna 2019 oli 210,5 milj. euroa, joka on 6,5 milj. euron eli 3,2 %:n kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Oman toiminnan kulut kasvoivat 4,0 milj. euroa eli 2,3 % läpilaskutettavien palvelujen ostojen kasvaessa 2,5 milj. euroa eli 8,3 %. Henkilöstökulujen toteuma oli 108,2 milj. euroa, joka on 4,6 milj. euroa eli 4,5 % suurempi kuin vuoden 2018 tilinpäätöksessä. Henkilöstökulujen kasvuun vaikutti erityisesti lääkäripäivystyksen kustannusten nousu, hoito- ja tutkimushenkilöstön sijaismäärärahat sekä erilliskorvaukset. Tilinpäätöksessä 2019 kirjattiin lomapalkkavarausta lisää 1,5 milj. euroa. Henkilöstökulujen toteumaa on syytä tarkastella myös suhteessa palveluiden ostoihin, koska oman resurssin puuttuessa täydennetään resursseja tarvittaessa ostopalveluilla. Oman toiminnan palvelujen ostot toteutuivat 1,1 milj. euroa eli 3,1 % pienempänä kuin edellisenä vuonna toteuman ollessa 34,0 milj. euroa. Kustannusten vähennystä aiheutti erityisesti potilasvahinkovarauksen merkittävästi pienempi lisävaraus taseeseen vuonna 2019 kuin 2018. Potilasvahinkovarauksen lisäys oli 0,05 milj. euroa, kun edellisenä vuonna varausta kirjattiin lisää 2,6 milj. euroa. Vuonna 2019 potilasvahinkovakuutusmaksua kirjattiin yhteensä 1,37 milj. euroa (ed. vuonna 3,4 milj. euroa). Läpilaskutettavien hoitopalvelujen ostojen toteuma oli 32,5 milj. euroa, joka on 2,5 milj. euroa eli 8,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosien välillä voi tulla merkittäviä eroja jo pelkästään muutamien kalliiden hoitojen vaikutuksesta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat 0,3 milj. euroa eli 0,9 % suurempana kuin edellisenä vuonna. Toteutuma oli 29,9 milj. euroa. Lämmitys, sähkö ja vesi hankinnat kasvoivat 0,1 milj. euroa. Muissa materiaalin hankinnoissa oli kasvua 0,2 milj. euroa. Lääkkeiden ja lääkevalmisteiden kustannukset olivat edellisen vuoden tasolla. Ulkoinen toimintakate eli ulkoisten tuottojen ja ulkoisten kulujen erotus on tuloslaskelmassa 9,7 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen vuosikate on 9,6 milj. euroa. Poistot toteutuivat 0,07 milj. euroa pienempinä kuin oli arvioitu johtuen osaltaan siitä, että investointien aktivointien ajankohta on vaikea ennakoida talousarvion valmisteluvaiheessa. Tilikauden tulos oli 1,1 milj. euroa. Poistoeron vähennys, sekä varausten ja rahastojen muutokset ovat yhteensä 0,24 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä on 1,36 milj. euroa. Kertynyttä ylijäämää on taseessa 7,8 milj. euroa aiemmilta vuosilta. Tilikaudelta purettiin yhtymävaltuuston perustamaa virkistysrahastoa 0,04 milj.. Poistoeron vähennystä kirjattiin 0,2 milj. euroa. 23

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA 2019 2018 1 000 1 000 Toimintatuotot 220 208 213 076 Toimintakulut -210 482-203 968 Toimintakate 9 726 9 108 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 26 32 Muut rahoitustuotot 200 133 Korkokulut -39-50 Muut rahoituskulut -350-381 Vuosikate 9 563 8 842 Poistot ja arvonalentumiset -8 447-8 437 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 1 116 405 Tilinpäätössiirrot 241 1 119 Tilikauden ylijäämä 1 357 1 524 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 107,96 104,47 Vuosikate / Poistot, % 113,35 104,80 Vuosikate, euroa / asukas 74,71 75,32 Asukasmäärä 118 350 117 392 24

1.10.2 Toiminnan rahoitus Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA, 1000 31.12.2019 31.12.2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate 9 563 8 842 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 53 2 575 Toiminnan rahavirta 9 616 11 417 Investointien rahavirta -20 686-13 205 investointimenot -20 842-13 209 investointitulot 35 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 121 4 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA -11 070-1 788 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset 13 200-800 Pitkäaik. Lainojen lisäys 14 000 Pitkäaik. Lainojen vähennys -800-800 Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset 2 179-4 401 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 586-2 Vaihto-omaisuus, lis-/väh. 9 6 Saamisten muutos -2 560-2 356 Korottomien velkojen muutos 4 144-2 049 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 15 379-5 201 Rahavarojen muutos 4 309-6 989 Rahavarojen muutos 4 309-6 989 Rahavarat 31.12. 10 096 5 787 Rahavarat 1.1. 5 787 12 776 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja inv. Rahavirta, kertymä 5 v. -15 727 1 545 Investointien tulorahoitus, % 45,88 66,94 Lainanhoitokate 11,44 10,47 Kassan riittävyys, pv 16 10 Asukasmäärä 118 350 117 392 25

Kuntayhtymän omavaraisuus on 34,43 %. Ulkoista lainaa kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa 16,4 milj. euroa sekä 3 milj. euron kassalimiitti käytettävissä. Kassan riittävyys oli 16 päivää. Yhtymävaltuuston päätöksen mukaisesti kuntayhtymän jäsenkunnille maksettiin sijoittamalleen peruspääomalle 1,5 %:n korko tilikaudelta. Korko sisältyy palvelujen käyttäjiltä perittäviin palveluhintoihin. Kulu on kirjattu tilinpidossa suoriteperusteisesti. Jäsenkunnille maksettavan koron määrä on yhteensä 331 926,23. Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto on antanut 12.6.2013 omavelkaisen takauksen tytäryhtiön Rovaniemen Keskuspesulan luotolliselle käyttötilille, jonka limiitti on 100 000 euroa. Takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että kuntayhtymä saa vastavakuudeksi pääomaltaan takauksen 1,2-kertaista määrää vastaavat panttikirjat, jotka on annettu todistukseksi kiinnityksistä yhtiön kiinteään omaisuuteen. 1.10.3 Kuntayhtymän tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA 2019 2018 VASTATTAVAA 2019 2018 1 000 1 000 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma 22 128 22 128 1. Aineettomat oikeudet 2 032 2 246 III Muut omat rahastot 167 205 2. Muut pitkävaikutteiset me 225 52 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 7 794 6 270 2 257 2 298 V Tilikauden ylijäämä 1 357 1 524 31 446 30 127 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet 554 554 B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET 2. Rakennukset 36 403 36 352 VARAUKSET 4. Koneet ja kalusto 5 307 5 757 1. Poistoero 3 442 3 645 6. Ennakkomaksut ja kesken 15 688 3 391 2. Vapaaehtoiset varaukset 0 0 eräiset hankinnat 57 952 46 053 C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset 11 141 11 088 III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet 1 563 1 180 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 4. Muut saamiset 15 15 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 665 79 1 578 1 195 E VIERAS PÄÄOMA B TOIMEKSIANTOJEN VARAT I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta 15 600 2 400 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Lyhytaikainen I Vaihto-omaisuus 2. Lainat rahoituslaitoksilta 800 800 1. Aineet ja tarvikkeet 2 404 2 413 5. Saadut ennakot 53 81 6. Ostovelat 9 698 8 294 II Saamiset 7. Muut velat 3 618 3 175 Pitkäaikaiset saamiset 8. Siirtovelat 20 980 18 654 Lyhytaikaiset saamiset 35 149 31 005 1. Myyntisaamiset 18 272 16 574 3. Muut saamiset 4 143 3 184 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 97 443 78 344 4. Siirtosaamiset 742 838 23 157 20 597 TASE Omavaraisuus-% 34,43 41,21 III Rahoitusarvopaperit Suhteellinen velkaantuneisuus-% 23,02 15,64 1. Osakkeet ja osuudet 29 29 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, 1000 9 151 7 794 4. Muut arvopaperit 30 30 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asuk 77,32 66,39 Lainakanta 31.12., 1000 16 400 3 200 Lainakanta, / asukas 138,57 27,26 IV Rahat ja pankkisaamiset 10 035 5 727 Lainat ja vastuut 31.12., 1000 26 021 13 104 VASTAAVAA YHTEENSÄ 97 443 78 344 Lainat ja vastuut, / asukas 0,22 0,11 Lainasaamiset, 1000 0 0 Asukasmäärä 31.12 118 350 117 392 26

Kuntayhtymän varsinaisen toiminnan taseen loppusumma on 97,4 milj. euroa (edellisenä vuonna 78,3 milj. euroa). Jäsenkuntien peruspääoman määrä on 22,1 milj. euroa ja muiden omien rahastojen määrä 0,2 milj. euroa (0,2 milj. euroa). Edellisten tilikausien ylijäämää taseessa oli 7,8 milj. euroa (6,3 milj. ) ja tilikauden ylijäämää on 1,357 milj. euroa. Kuntayhtymän henkilöstön tilikaudelle 2019 jaksottuvan loma-ajan palkka on kirjattu taseeseen siirtovelkana, summa on 17,1 milj. euroa (15,0 milj. euroa). Pakollisiin varauksiin on kirjattu kuntayhtymän vastuu potilasvahinkovakuutuksesta, 11,1 milj. euroa (11,1 milj. euroa). Kertynyttä poistoeroa on 3,4 milj. euroa (3,6 milj. euroa), mikä on syntynyt Invalidiliiton ILKK:n rakennuksen kaupan yhteydessä tehdyistä varauksista. ILKK:n kiinteistön ostoa varten tehty varaus puretaan tilinpäätöksessä 2016 ja siitä kirjataan syntyvää poistoeroa seuraavat 20 vuotta. 1.11 Kokonaistulot ja -menot LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KOKONAISTULOT JA -MENOT, 1000 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 220 208 Toimintakulut -210 482 Korkotuotot 26 Korkokulut -39 Muut rahoitustuotot 200 Muut rahoituskulut -350 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät 0 luovutusvoitot -Pakollisten varausten muu 53 Investoinnit Investoinnit Rah.osuudet invest.menoihin 35 Investointimenot -20 842 Pysyvien vastaavien luovutustulot 121 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys -800 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14 000 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 KOKONAISTULOT yhteensä 234 590 KOKONAISMENOT yhteensä -232 460 Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot 2 130 Rahavarojen muutos - Muut maksuvalmiuden muutokset 2 130 Kokonaistulojen ja -menojen erotus on 2,1 milj. euroa ja rahavarojen muutos 4,3 milj. euroa. 27

1.12 Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous 1.12.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhtiöt Rovaniemen keskuspesula Oy Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei yhdistelty X Kuntayhtymät Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) X Osakkuusyhteisöt As. osakeyhtiö Ukontupa X 1.12.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintosäännön 15 :n mukaan konsernijohtoon kuuluvat yhtymähallitus, sairaanhoitopiirin johtaja ja taloushallinnosta vastaava johtava viranhaltija. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konserniin kuuluu Rovaniemen Keskuspesula Oy ja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab). Rovaniemen Keskuspesula Oy Sairaanhoitopiirin edustajina Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallituksessa ovat olleet hallituksen puheenjohtajana sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela ja hallituksen jäsenenä ylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti sekä yhtymävaltuuston puheenjohtaja Anitta Ylitörmänen. Rovaniemen Keskuspesula Oy on Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konsernin tytäryhtiö, josta kuntayhtymä omistaa 76,2 %. Yhtiön vähemmistöosakkaina ovat Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä (9,8 %) ja Rovaniemen kaupunki (14 %). Rovaniemen Keskuspesula Oy:n liikevaihto oli vuonna 2019 yhteensä 3,41 milj. (3,37 milj. vuonna 2018). Nousua edellisestä vuodesta on 1,1 %. Pesulan käsittelemä pyykkimäärä oli n. 1,54 milj. kiloa. Laitoksen käsittelemä pyykkimäärä laski 114 490 kg eli 6,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintavuonna 2019 on henkilöstöä ollut keskimäärin 50 (52 vuonna 2018). Yhtiön tilikauden voitto/-tappio) vuodelta 2019 on 90 835,70 (vuonna 2018 tilikauden voitto (-tappio) oli - 68 933,02 ). Yhtiön taseessa edellisten tilikausien voitto/tappio tilillä ylijäämää vuodelta 2019 kirjattavan voiton jälkeen on 704 489,05. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta. Keskuspesulan omistajien kokouksessa kesällä 2016 todettiin mm. että sote-muutosten myötä Rovaniemen kaupungin intressit pesulapalveluihin vähenee, koska sote-palvelut on suurin pesulapalveluiden käyttäjä, lisäksi todettiin, että tilanne ei enää vastaa In house-hankintaa hankintalain näkökulmasta. Omistajat keskustelivat myös Keskuspesulan tilojen huonosta kunnosta. Omistajat päätyivät näkemykseen, että pesulapalvelut (tekstiilihuoltopalvelut) tulee kilpailuttaa ja että kilpailutuksen vastuutahona on sairaanhoitopiiri. Asian merkittävyyden vuoksi ennen varsinaisen tarjouskilpailutuksen valmistelua virkamiesjohto katsoi tarpeelliseksi saattaa asian tilan yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Yhtymähallitus päätti marraskuussa merkitä Rovaniemen Keskuspesula Oy:n tilanteen tiedoksi ja hyväksyä tekstiilihuoltopalveluiden kokonaisvaltaisen kilpailuttamisen. Kilpailuttamista valmisteltiin alkuvuoden 2017 aikana, mutta Rovaniemen kaupunki palautti kilpailuttamisen jatkovalmisteluun, jonka perusteella sairaanhoitopiiri päätti, ettei sairaanhoitopiirikään etene kilpailutuksessa. Tämän jälkeen on selvitetty konsulttipalvelun avulla erilaisia vaihtoehtoja kilpailuttamiselle. 28

Vuoden 2018 aikana ei asiassa tehty etenemispäätöksiä. Vuonna 2019 kilpailutettiin konsulttipalvelut toteuttamaan varsinaisten tekstiilihuoltopalveluiden kilpailutusprosessin, mutta hankinta jouduttiin keskeyttämään ja aloittamaan kilpailutus uudestaan. Konsulttikilpailutuksesta on tehty hankintapäätös vuoden 2020 alkupuolella. Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymässä (NordLab) Lapin sairaanhoitopiiri on omistajana 16,05 % omistusosuudella. NordLabin muita omistajia ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Länsipohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Vuonna 2019 NordLabin johtokunnan varapuheenjohtajana on Lapin sairaanhoitopiiristä ollut talousjohtaja Elisa Kusmin. Varajäsenenä on ollut ylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti. Yhtymäkokousedustajina ovat olleet 26.4.2019 pidetyssä kokouksessa luottamushenkilöt Toini Sanila ja Sara Tuisku. Yhtymäkokouksessa 13.12.2019 edustajina ovat olleet luottamushenkilöt Toini Sanila ja Jarkko Kotilaine. Tarkastuslautakunnan jäsenenä on ollut vuonna 2019 luottamushenkilö Aarne Kultima ja varajäsenenä Sisko Koskiniemi. NordLabin johtokunta on hyväksynyt tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2019 kokouksessaan 25.2.2020. Vuoden 2019 aikana Nordlabissa tehtiin 9,1 miljoonaa laboratoriotutkimusta ja näytteenottotapahtumia kirjattiin 1,3 miljoonaa. NordLabin yhtymäkokouksen asettamat tavoitteet olivat: oman tuotannon tutkimushinnaston muutos 0 %, toimintakulut kuntayhtymän tasolla 71,6 milj. ja investointien suunniteltu taso 1,9 milj.. Oman tuotannon hinnoittelun muutos (0 %) toteutui. Toimintakulut olivat tilinpäätöksessä 71,9 milj. euroa eli toimintakulujen toteuma oli 100,4 %. Tuloslaskelman mukainen liikealijäämä vuodelta 2019 oli 0,13 milj.. Rahoituskulujen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 0,25 milj. (v.2018 1,2 Milj. ylijäämää). Investointien toteuma oli 2,1 milj. euroa eli investointien toteumaprosentti oli 110,1 %. Vuoden 2019 aikana tehtiiin NordLabin, Fimlabin ja TYKS:n laboratoriotoimialueen toimintojen yhdistämistä koskevaa selvitystyötä ns. Labrador-hankkeessa. As Oy Ukontupa Yhdistelemättömissä osakkuusyhteisöissä Lapin sairaanhoitopiirin ky on omistajana Pelkosenniemellä As Oy Ukontuvassa 49,59 % omistusosuudella. 29

1.12.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA 2019 2018 1 000 1 000 Toimintatuotot 232 595 225 290 Toimintakulut -222 290-215 524 Toimintakate 10 306 9 766 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0 2 Muut rahoitustuotot 209 144 Korkokulut -40-50 Muut rahoituskulut -351-381 Vuosikate 10 124 9 481 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -8 947-8 942 Tilikauden tulos 1 177 540 Tilinpäätössiirrot 39 298 Tilikauden verot -10-6 Vähemmistöosuudet -22 16 Tilikauden yli/alijäämä 1 184 848 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2019 2018 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 104,6 104,5 Vuosikate/Poistot, % 113,2 106,0 Konsernin toimintatuotot vuonna 2019 olivat 232,6 milj. euroa ja toimintakulut 222,3 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostui 10,3 milj. euroa, joka on 0,5 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Sekä toimintakulut että -tuotot kasvoivat yli 3 %:lla. Kasvu aiheutui pääosin Lapin sairaanhoitopiirin toiminnasta. Konsernin korkokulut pysyivät maltillisina, alle 0,1 milj. eurossa. Muut rahoituskulut (0,4 milj. euroa) muodostuivat lähes kokonaan sairaanhoitopiirin ja NordLabin jäsenyhteisöilleen maksamasta peruspääoman korosta. Konsernin vuosikate vuonna 2019 oli 10,1 milj. euroa. Vuosikate riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Konsernin tilikauden tulokseksi muodostui 1,2 milj. euroa. Tilinpäätössiirtojen, verojen ja vähemmistöosuuksien jälkeinen tilikauden ylijäämä oli 1,2 milj. euroa. 30

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2019 2018 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 10 124 9 481 Tilikauden verot -10-6 Tulorahoituksen korjauserät 39 2 537 Investointien rahavirta Investointimenot -21 495-13 891 Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot 122 50 Toiminnan ja investointien rahavirta -11 220-1 828 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys 14 000 0 Pitkäaik. lainojen vähennys -800-800 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 519-4 361 Rahoituksen rahavirta 15 719-5 161 Rahavarojen muutos 4 498-6 989 Rahavarat 31.12. 11 488 6 989 Rahavarat 1.1. 6 989 13 978 Rahavarojen muutos 4 498-6 989 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2019 2018 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1 000-15 746 1 618 Investointien tulorahoitus, % 47,1 68,3 Lainahoitokate 12,1 11,2 Kassan riittävyys, pv 17 11 Konsernin toiminnan rahavirta vuonna 2019 oli 10,2 milj. euroa ja investointimenot olivat 21,5 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta jäi 11,2 milj. euroa negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus jäi alle 100 %:n. Investointien omarahoitusvaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän, jos toiminnan ja investointien rahavirran tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä on positiivinen. Kuntayhtymäkonsernissa kyseinen kertymä 31.12.2019 oli -15,7 milj. euroa negatiivinen. Konsernin rahoituksen rahavirta oli 15,7 milj. euroa positiivinen. Rahavirran positiivisuutta selittää ennen kaikkea sairaanhoitopiirin vuoden 2019 aikana nostettu pitkäaikainen laina 14,0 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 0,8 milj. eurolla. Lainanhoitokate oli 12,1. Vuoden viimeisenä päivänä konsernin rahavarat olivat noin 11,5 milj. euroa. Näin maksuvalmiutta kuvaavan tunnusluvun, kassan riittävyys, arvoksi muodostui 17 päivää. 31

KONSERNITASE VASTAAVAA 2019 2018 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 2 600 2 307 Muut pitkävaikutteiset menot 283 117 Ennakkomaksut 0 320 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 554 554 Rakennukset 36 506 36 413 Koneet ja kalusto 5 761 6 234 Muut aineelliset hyödykkeet 338 336 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 15 688 3 391 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 883 500 Muut saamiset 15 15 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 2 424 2 436 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 24 249 21 929 Rahoitusarvopaperit 60 59 Rahat ja pankkisaamiset 11 428 6 930 VASTAAVAA YHTEENSÄ 100 789 81 542 VASTATTAVAA 2019 2018 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 22 128 22 128 Muut omat rahastot 167 205 Edellisten tilikausien ylijäämä 12 527 11 679 Tilikauden ylijäämä 1 184 848 VÄHEMMISTÖOSUUDET 188 166 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 11 141 11 088 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 665 79 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen 15 600 2 400 Lyhytaikainen korollinen 800 800 Lyhytaikainen koroton Saadut ennakot 53 81 Ostovelat 10 295 8 882 Muut velat 3 853 3 376 Siirtovelat 22 188 19 808 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 100 789 81 542 32

KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2019 2018 Omavaraisuusaste, % 35,7 42,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 22,7 15,7 Velat ja vastuut käyttötuloista, % 27,1 20,3 Kertynyt ylijäämä, 1000 13 711 12 527 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 16 400 3 200 Konsernitaseen loppusumma 31.12.2019 oli 100,8 milj. euroa, joka on reilut 19,2 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Taseen loppusumma kasvoi vastaavaa-puolella erityisesti pysyvien vastaavien aineellisissa hyödykkeissä (sairaanhoitopiirin keskeneräiset rakennusinvestoinnit). Myös korottomien saamisten (mm. myyntisaamiset) määrä kasvoi. Omaisuuserien kasvu rahoitettiin pitkäaikaisella lainarahoituksella, rahavarojen määrä kasvoi tilinpäätöshetkellä 4,5 milj.. Taseen vastattavaa-puolella kasvua tapahtui tilikauden ylijäämän myötä omassa pääomassa ja sairaanhoitopiirin potilasvahinkovastuun tarkistuksen myötä pakollisissa varauksissa sekä toimeksiantojen pääomissa (sairaanhoitopiirin lahjoitusrahastojen pääomat). Pitkäaikaisten lainojen lisäys ja siirtovelkojen kasvu lisäsivät konsernin vieraan pääoman määrää. Konsernin omavaraisuusaste oli tilinpäätöshetkellä 35,7 % heikentyen edellisvuodesta (42,8 %). Konsernin lainakanta (korolliset velat) kasvoi 13,2 milj. euroa ollen vuoden lopussa 16,4 milj. euroa. Konsernin lainakanta muodostuu emoyhteisönä toimivan kuntayhtymän lainakannasta. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli tilikauden päättyessä 22,7 %. Tämä tunnusluku osoittaa, kuinka suuri osuus konsernin tulorahoituksesta tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvussa velat ja vastuut suhteutettuna käyttötuloista puolestaan rinnastetaan vieraaseen pääomaan myös vuokravastuut (mm. määräaikaisiin kiinteistöjen vuokrasopimuksiin ja laitteiden leasing-sopimuksiin liittyen), jotka eivät näy velkana taseessa. Näinkin tarkasteltuna konsernin velkaantuneisuus kasvoi vuonna 2019. Konsernin kertynyt ylijäämä kasvoi tilikauden ylijäämän verran ollen vuoden lopussa 13,7 milj. euroa. Konsernitilinpäätöksessä kertyneeseen ylijäämään sisältyvät myös yhteisöjen poistoero ja vapaaehtoiset varaukset (yht. 3,6 milj. euroa), jotka ovat muodostuneet aiempien ylijäämäisten tilikausien tilinpäätössiirtokirjauksista. 1.13 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1.13.1 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää, että yhtymävaltuusto hyväksyy tilikauden 2019 tuloksen 1 116 100,06 euron käsittelystä seuraavaa: - muun toiminnan rahastoihin (virkistysrahasto) lisätään 106 995,21 euroa - muun toiminnan rahastoista (virkistysrahasto) vähennetään 145 499,12 euroa - poistoeroa vähennetään 202 476,96 euroa Invalidiliiton ILKK:n kiinteistön kaupan (vuonna 2016) yhteydessä tehdyn varauksen myötä kertyneestä poistoerosta - vuoden 2019 ylijäämä 1 357 080,93 euroa siirretään taseeseen aikaisempien vuosien ylijäämä / alijäämätilille. 33

1.13.2 Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Lapin sairaanhoitopiirin ky:llä on tilinpäätöksessä 2019 edellisten tilikausien yli-/alijäämätilillä ylijäämää 7,8 milj. euroa. Vuoden 2019 tilinpäätöksestä kirjataan lisää 1,4 milj. euroa, jonka jälkeen taseessa on ylijäämää yhteensä 9,2 milj. euroa. Kertyneellä ylijäämällä pyritään huolehtimaan kuntayhtymän kyvystä suoriutua tulevien vuosien taloudellisista haasteista siten, että jäsenkunnat eivät joutuisi tekemään pakollisia varauksia kuntien taseisiin. 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Lapin sairaanhoitopiiri Toimintatuotot Vuonna 2019 kuntayhtymän toimintatuotot olivat 220,2 milj. euroa. Toteuma oli 5,6 milj. euroa eli 2,6 % suurempi kuin muutettu talousarvio. Oman toiminnan osalta jäsenkunnille suuntautuva laskutus oli 3,2 milj. euroa eli 2,4 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Toimintakulut Vuoden 2019 toimintakulut olivat 210,5 milj. euroa, mikä oli 2,1 milj. euroa suurempi kuin muutettu talousarvio eli toimintakulut toteutuivat 101 prosenttisesti. Henkilöstökulujen toteuma-% oli 99,6 %. Läpilaskutettavien palveluiden ostojen osuus, joka oli 0,5 milj. euroa ja 1,5 % suurempi kuin talousarviossa oli arvioitu. Toimintakate Talousarvion toimintakate eli käyttötalouden tulojen ja menojen erotus oli 6,2 milj. euroa. Lopullinen toteuma oli 9,7 milj. euroa, joka oli siis merkittävästi parempi kuin talousarviossa arvioitu toimintakate. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottojen ja -kulujen kokonaistoteuma oli -0,2 milj.. Toteuma oli 0,1 milj. euroa parempi kuin oli arvioitu. Vuosikate Vuosikate on merkityksellinen investointien rahoittamisessa. Vuosikate toteutui 9,6 milj. euron suuruisena, talousarvion ollessa 6,0 milj. euroa. Investointien muutettu talousarvio oli 23,1 milj. toteuman ollessa 20,8 milj.. Investoinnit ylittivät vuosikatteen, uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 14,0 milj. euroa. Tammi marraskuun aikana kassaa vahvistettiin 7 milj. kuntatodistusohjelman käytöllä. Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot olivat talousarviossa 8,5 milj. euroa. Poistot toteutuivat 0,07 milj. euroa pienempänä kuin talousarviossa oli arvioitu. Poistojen toteuma oli 8,4 milj. euroa. Tilikauden tulos Vuosittaista poistoeron kirjattiin 0,2 milj. euroa ja rahastot vähenivät 0,04 milj. euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui näiden kirjausten jälkeen 1,12 milj. euroa. Tilikauden yli/alijäämä Poistoeron ja rahastojen käsittelyn jälkeen kuntayhtymän ylijäämä oli 1,357 milj. euroa. 34

2.1.1 Sairaanhoito Erikoissairaanhoito Sairaanhoitopiirin tehtävä on tuottaa ja hankkia alueensa väestön ja täällä tilapäisesti oleskelevien ihmisten tarvitsema erikoissairaanhoito ja keskitetyt päihdehuollon palvelut. Palveluiden ostoihin sisältyvät myös terveydenhuoltolain perusteella valinnanvapautta käyttäneiden jäsenkuntien asukkaiden muista sairaanhoitopiireistä saamat kiireettömät hoidot. Vastaavasti Lapin keskussairaala hoitaa myös muiden kuin omistajakuntien asukkaiden kiireettömiä hoitoja ja laskuttaa kotikunnan mukaista sairaanhoitopiiriä hoidosta. Pitkien etäisyyksien lisäksi Lapin toimintaympäristöön liittyviä erityispiirteitä ovat saamenkielisen väestön erityistarpeet, matkailu, kaivostoiminta, liikenne sekä yhteistyö Pohjoiskalotin alueella. Päivystyksellinen ja kiireellinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoito muodostavat keskussairaalan palvelujen ytimen. Lapin sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten päivystys hoidetaan keskussairaalassa toimivassa yhteispäivystyksessä kuntakohtaisesti sovittuina aikoina. Inarin terveyskeskuksessa jatkuu poikkeusluvalla perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys pohjoisen alueen asukkaille. Lapin keskussairaala on terveydenhuoltolain mukainen laajan päivystyksen sairaala. Päivystyksen edellytyksiä säädellään tarkemmin päivystysasetuksessa. Ratkaisu tukee sairaanhoitopiirin omaa strategista valintaa. Kiireettömään hoitoon pääsy toteutui vuonna 2019 edellytysten mukaisesti ja potilaat saivat hoidon pääsääntöisesti määräajoissa. Potilasvakuutuskeskus päätti vuonna 2019 korvata 48 Lapin keskussairaalan vahinkoa, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli 44. Myös potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Turvallisuuden parantaminen on edelleen toiminnan kehittämisen painopisteistä tärkeimpiä. Muistutusten (100) ja kanteluiden (15) määrä oli jonkin verran aiempia vuosia suurempi. Sairaanhoitopiiri on osallistunut maakunnan sote-valmisteluun. Joidenkin avainhenkilöiden työpanoksen käyttö maakunnan tehtäviin on hidastanut oman toiminnan kehittämistä. Osana erityisvastuualueen yhteistyötä perustettiin Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta yhteiseksi erikoissairaanhoidon tuottamistavaksi. Osuuskunnan toiminnan käynnistäminen siirtyi vuodelle 2020. 35

Keskeisimmät toiminnalliset muutokset erikoissairaanhoidossa vuonna 2019 Medisiinisen hoidon tulosalueella käytiin Rovaniemen terveyskeskuksen kanssa läpi sairaalahoitoisten potilaiden hoitokokonaisuuksien järjestelyä ja päädyttiin valmistelemaan osastojen toimintaa tehokkaammalla tavalla, jotta vuonna 2020 kyetään toimimaan vähemmillä sairaansijoilla. Valmistelun pohjalta päädyttiin vuoden 2020 alusta lakkauttamaan keuhkosairauksien osasto ja kehittämään keuhkopotilaiden hoitoa 5A ja 5B osastoilla. Hoitohenkilökunnan osaamisen laajentaminen vastaamaan muutosta toteutettiin perehdytysjaksoilla ja koulutuksilla. Sisätautien poliklinikan toimintaa on kehitetty, ajanvaraus on keskitetty, jolloin sairaanhoitajien toimintaa on voitu kehittää asiakkaiden hoidolliseen ohjaukseen. Myös munuaispoliklinikalla muutettiin työnjakoa ja potilasohjausta kyettiin kehittämään. Fysiatrialla kehitettiin asiakastyytyväisyyden mittauskäytäntöä ja ihopoliklinikalla käynnistettiin pienkirurginen toiminta omassa toimenpidehuoneessa mm. ihokasvainten leikkauksiin (MOHS). Neurologialla käynnistettiin AVH-sairaanhoitajatoiminta ja keuhkosairauksien yksikössä ryhmäohjaukset uniapneapotilaille. Operatiivisen hoidon tulosalueella lisättiin edelleen avohoitopainotteisuutta toiminnassa. Potilasryhmien hoitoa eri osastoilla kehitettiin toiminnan tehostamiseksi. Myös hoidon suunnittelun ja ajanvarauksen toimintaa tehostettiin. Silmätaudeilla otettiin käyttöön glaukoomapotilaiden hoidon toteuttamiseen palvelusetelikäytäntö. Lastentaudeilla kehitettiin maakunnallisesti etätoimintaa ja valmisteltiin puhelinneuvonnan aloittamista. Päivystyksen ja ensihoidon tulosalueella vakiinnutettiin sairaanhoitajien vastaanottotoiminta päivystyksessä. Puhelinneuvontaan ja hoidon tarvearvioon koulutettiin lisää henkilökuntaa. Päivystyksen toimintaa sujuvoitettiin myös radiologien työpaikkapäivystyksellä, jolloin mm. aivoverenkiertohäiriöiden hoitolinjaukset kehittyivät vahvasti. Ensihoidossa kiireelliset ensihoitotehtävät lisääntyivät merkittävästi hätäkeskusten otettua käyttöön Ericatietojärjestelmän. Tilannetta korjattiin myöhemmin ja kuormitus tasoittui. Ensihoidon ja päivystyksen simulaatiokoulutusohjelma vakiinnutettiin normaaliksi osaamisen varmistamistoiminnaksi. Ensihoidon vieritestauksen pilotointi päätettiin vaikuttavuuteen suhteettomien kustannusten vuoksi. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa käynnistettiin kotiutustiimin toiminta, uudistettiin asumispalvelujen toimintamalleja sekä perustetiin injektiopoliklinikka. Aikuispsykiatrialla vähennettiin 2 sairaansijaa. Hoitojaksojen keskipituus lyheni vuorokaudella (12,3 v 2019). Päivystyksen valmiuksia kehitettiin ja mielitiimiin perustettiin lyhytpsykoterapiatiimi, joka tuottaa matalankynnyksen terapiapalveluja ilman lähetettä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian lähetteen käsittelytapoja tehostettiin ja käynnistettiin koordinoivan sairaanhoitajan tehtävä. Hoidon tarvearvioinnin jono saatiin tehostuksin purettua pois. Lasten- ja nuorisopsykiatrialla aukaistiin kesäkaudella yhteisosasto, jonka vuoksi potilaiden ja omaisten matkoja Ouluun säästyi. Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella toimintaa kehitettiin mm. magneettitutkimusten iltatoiminnalla ja radiologien päivystysmuodon muutoksella. Välinehuoltopalveluiden keskittämistä keskussairaalaan jatkettiin ja toiminnan kuvausta käsikirjoiksi jatkettiin. Perusterveydenhuolto Muonion-Enontekiön palvelut toteutettiin normivaatimusten mukaisesti. Saamenkielisten avopalvelujen toteuttamisessa oli haasteita, kieltä osaavan henkilöstön heikon saatavuuden vuoksi. Vuodeosaston kuormitus kasvoi kuntien hoivapalvelujen saatavuuden rajoitteista johtuen. Hyvinvointikeskuksen rakentaminen aiheutti tilaongelmia, mutta uusiin valmistuneisiin tiloihin päästiin muuttamaan joulukuussa. Useita toimintamalleja kehitettiin mm. palveluasumisen tueksi ja valmisteltiin asiakkaille sähköistä yhteydenottoa. 36

Asiakkaat ja vaikuttavuus Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi asiakkaita kohdellaan inhimillisesti ja ammattimaisesti otetaan käyttöön nopeita palautejärjestelmiä ja hyödynnetään niitä yksiköissä turvallisuustyötä sairaalassa johdetaan järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti potilaan oma määrittely tarpeestaan ja osallistumismahdollisuudestaan keskustellaan hoitopäätöksen yhdeksi hoitopäätöksen perusteeksi Toimenpiteiden arviointisuunnitelma arvioidaan asiakaspalautteista - Asiakaspalautteiden perusteella potilaiden kokema turvallisuuden ja hyvän kohtelun tunne on laskenut n. 10 % edellisvuoteen verrattuna. NPS:n lasku on n. 8 % vuoden takaisesta. Vuorovaikutusta rakentamassa-koulutus pilotoitiin vuoden 2019 aikana, jatkoa ei ole sovittu. Paremman asiakaskokemuksen kehittämiseen innostettiin henkilöstöä ja aloitettiin asiakaskokemuksen parantamisen suunnitelman teko. tekstiviestipalautteet kattavasti käytössä. - Tekstiviestipalautteiden kerääminen keskeytettiin tehdyn vaikuttavuusarvion perusteella. On haettu aktiivisesti uusia tapoja kerätä kehittämistoimiin johtavia palautteenkeräämistapoja. Leikkaus- ja anestesiayksikössä sekä potilashotellissa on aloitettu palautteen kerääminen tablettien avulla ja koko organisaatioon valmisteltu tablettipalautejärjestelmän käyttöönottoa. sairaanhoidon johtoryhmä käsittelee turvallisuusasioita vähintään 20 kertaa vuoden aikana (muistiot K/E) ja tekee vähintään 20 turvallisuuspäätöstä (muistiot K/E) - Sh- johtoryhmä on käsitellyt turvallisuusasioita yli 20 kertaa vuoden aikana (asialista K) todennetaan kysymällä asiakaspalautteissa ratkaisujen osuvuus potilaan tarpeeseen yli 50 % - Asiakaspalautteen perusteella ratkaisujen osuvuus omaan tarpeeseen huononi noin 10 % verrattuna edellisvuoteen Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen mahdollistetaan ja motivoidaan päivittäisjohtamisen käytännöillä jokaiselle yksikön ja oman työn kehittämiseen osallistuminen toteutetaan kiinnostavat ja helposti päivitettävät intran sivut, joiden uutisvirta vuolas osallistavan päivittäisjohtamisen työkaluja käytössä kaikissa yksiköissä (K/E) - Ei uutisvirrassa vähintään noin tapahtuma / päivä (K/E) - Intra on uudistettu ja päivittäinen uutisvirta lisääntynyt toteutetaan osaamisen dokumentointi kattavasti valitulla järjestelmällä C&Q kattavasti käytössä (K/E) - C&Q:n käyttö lisääntynyt, mutta ei vielä kaikilla ammattiryhmillä käytössä Talous työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen koulutetaan oikeat sairaalan talouteen vaikuttamisen mahdollisuudet koko henkilökunnalle ja kannustetaan niiden aktiiviseen käyttöön levitetään tehokkaiksi kehitettyjä käytäntöjä toisiin yksiköihin päivittäisjohtamiseen ja kaikkiin kehittämishankkeisiin on näkökulmana sisällytettävä myös tavoitteellinen hukan poisto koko henkilökunnalle järjestetty talouskoulutus (K/E ) - Ei parhaiden taloudellisuuskäytäntöjen palkitseminen (K/E) - Ei muutaman merkittävimmän prosessien kustannusarviovertailu (K/E) - Ei kaikissa kehittämissuunnitelmissa ja raporteissa on hukanpoisto-osio (K/E) - Hukanpoisto-osiota kehittämistoimiin on lisätty, lisäksi on kehitetty uusia malleja hukan tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen sekä systemaattiseen tarkasteluun kehittämistoimia tehdessä 37

Prosessit ja rakenteet työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen keskustellaan ja kirjataan potilaan omat tavoitteet ja osuus hoitosuunnitelman toteuttamiseen seurataan hoitoon pääsyn kehittymistä aktiivisesti ja reagoidaan tilanteen mukaisesti tuetaan potilasta hoitavaa tahoa etäpalveluin kohdennetaan kontrollikäynnit vaikuttavuuden perusteella Kairan käyttöä lisätään esimiesten päivittäisjohtamistyössä yhtenäistetään kirjaamiskäytännöt ja poistetaan päällekkäinen kirjaaminen potilaan oman osuuden kirjaus hoitosuunnitelmassa nähtävissä 30 % kertomuksista otostarkastelu - Otostarkastelua ei ole toteutettu. Asiakaspalautteiden perusteella potilaan kokemus osallisuudestaan on huonontunut noin 10 % tilanteen raportointi ja toimenpiteiden käsittely kuukausittain ylilääkärikokouksessa (K/E) - Ei - Asiakaspalautteiden vuositarkastelun perusteella potilaan kokemus hoitoon pääsystä on huonontunut noin 10 % etäpalveluja käytössä jokaisella tulosalueella (K/E) - Kaikilla hoidollisilla tulosalueilla on käytössä etäpalveluja erikoisaloittain käyty läpi seurannassa tai pitkään hoidossa olleiden potilaiden jatkohoidon suunnitelmat (K/E) - Aloitettu Kaira aktiivikäytössä päivittäisjohtamisessa (K/E) - Kyllä yhtenäiset kirjaamisvastuut ja -käytännöt toteutettu (K/E) - Kirjaamisvastuiden ja käytäntöjen työstäminen on aloitettu 2.1.2 Hoitotyö Toiminta-ajatus Hoitotyön tehtävänä on lappilaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana kuntayhtymässä toteutettavaa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluja. Vuoden 2019 aikana päivitettiin Lapin Sairaanhoitopiirin hoitotyön toiminta-ohjelma Asiakkaan/ potilaan parhaaksi; Näyttöön perustuvan hoitotyön toiminta-ohjelma vuosille 2020 2023. Edelleen vuoden 2019 aikana jatkettiin Rafaela-hoitoisuusluokitus järjestelmään ja vuonna 2016 tehdyn henkilöstömitoituksen pohjautuvaa päivittäisjohtamista jonka kautta hoitotyöresurssia kohdennettiin tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Rafaelan hoitoisuusluokitus on siihen liittyvän koulutuksen jälkeen otettu käyttöön myös Muonio-Enontekiön Perusterveydenhuollon yksikössä. Vuoden 2019 aikana tulevan sairaalan toiminnanmuutosten pohjaksi aloitettiin nykytilan kartoitus ja uusi henkilöstömitoitus tehtiin vuoden 2016 mukaisesti. Edelleen on hoitohenkilökunnan osaamiskartoitusta C&Q- mallin mukaisesti on jatkettu vuoden 2019 aikana ja osaamisen kehittämissuunnitelmia pohjautuen C&Q:n on päivitetty kehityskeskusteluissa hoitotyön kliinisen osaamisen tukemiseksi ja ylläpitämiseksi. Vuosi 2019 on sisältänyt Sote-maakunta valmistelua ja yhteistyötä Rovaniemen kaupungin kanssa mm ikäihmisten kotiutuksen / jatkohoidon järjestämisessä. Kaksivuotiseen kansallisen painehaavauma tutkimuksen toisen vaiheen tiedon keräämiseen osallistuttiin vuoden 2019 syksyllä. Tutkimuksen yhteydessä on henkilökunnalle toteutettu mm painehaavoihin liittyvää koulutusta. Palliatiivisen hoidon kehittämiseen Sairaanhoitopiirin alueelle perustettiin 2018 moniammatillinen työryhmä. Toimintamuodon kehittäminen jatkui edelleen vuoden 2019 aikana: Toiminta, joka noudattaa kansallisia palliatiiviselle hoidolle määriteltyjä suuntaviivoja, on suunniteltu alkavan vuoden 2020 aikana Lapin sairaanhoitopiirissä. 38

Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen Toimenpiteiden toteutuminen Asiakkaat ja vaikuttavuus hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut pääsemiseksi Hyvän asiakaskokemuksen tavoittelu ohjaa jokaisen hoitotyöntekijän työtä. Yksiköt rakentavat hyvän asiakaskokemuksen palvelulupauksen hoitotyöhön asiakaspalautteiden pohjalta. Tunnistetaan laatupoikkeamat Haprojärjestelmästä ja asiakaspalautteista. Suunnitellaan kehittämiskohteet yhteistyössä laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattoreiden kanssa. Kehitetään lääkehoidon potilasturvallisuutta laajentamalla katkeamaton lääkehoitoprosessi vaiheistetun käyttöönottojakson tuloksia hyödyntäen Oikea-aikainen hoitotyön auttaminen osana hyvää asiakaskokemusta. Koulutukset, yksikkökokoukset teemasta, asiakaspalauteraportointi x3/vuosi: Ei toteudu vielä kaikissa yksiköissä tai säännöllisesti Kehittämiskohteiden toteuman seuranta green cross- työkalua käyttäen: Työstettiin ja mallinnettiin kanyylien paikannus, seuranta ja kirjaamiskäytännöt. Katkeamaton lääkehoitoprosessi on käytössä kolmivuoroyksiköissä: Toteutuu kaikilla aikuisten somatiikan vuodeosastoilla sekä lapsilla osittain. Lääkehoitoprosessin laatupoikkeamien seuranta Haipro-järjestelmässä. Aloitettu systemaattiset Haiprojen käsittely osastokokouksissa ja mietitty juurisyyt toiminnan edelleen kehittämiseksi. Asiakaspalautteet ja arviointi palvelulupauksen täyttymisestä: Asiakaspalautteita on hyödynnetty toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä (esim. poliklinikan kontrollikäynnin toteutus pitkämatkalaiselle) Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Henkilökunta ja esimiehet suunnittelevat ja toteuttavat työhyvinvointia edistäviä yhteisesti sovittuja toimenpiteitä. Yksiköt valitsevat itselle sopivan työhyvinvoinnin seurantatyökalun. Henkilökunta ja esimiehet suunnittelevat ja toteuttavat avoimen viestinnän käytännöt ja viestintäkanavat yksikköön. Jatkamme osaltamme C&Q- järjestelmän käyttöönottoa. Hoitotyön ydinosaamista ja perustehtävää vahvistetaan. Yksikkökohtaiset arvioinnit työhyvinvointisuunnitelman toteutumisesta: ok Sairauspoissaoloseuranta: jatkuva seuranta yksiköittäin työhyvinvoinnin seurannan työkalu on pilotoitu/(fiilismittari) syksyn 2019 aikana. Viestintäsuunnitelmat tehty ja toteumista arvioidaan: Kokoussuunnitelmat tehty joiden mukaan on menty. Viikkotiedotteet ovat käytössä kolmivuoroyksiköissä. Valkotaulut ja valkotaulumuovit käytössä vuodeosastoilla ideointiin/ toiveisiin jne. C&Q- tehtävä- ja osaamismäärittelyt tehty hoitohenkilökunnalle: Osaaminen arvioidaan ja kartoitetaan C&Q- järjestelmällä: Osaamisen arviointeja hoitohenkilökunnalle on avattu yhteensä 356, joista 165:een on tehty arviointi esimiehen, työntekijän tai molempien toimesta. Valmiiden osaamisen arviointien toteuma 0 % 46,35 %. Hoitohenkilökunnan esimiehille (OH/YH) vuonna 2019 on avattu 24 osaamisen arviointilomaketta, joista 12:sta on tehty arviointi esimiehen, työntekijän tai molempien toimesta. Valmiiden osaamisen arviointien toteuma vuonna 2019 on 0 % 50 %. Kehityskeskustelulomakkeita henkilöstölle on vuonna 2019 avattu 243 kappaletta, joista valmis tilassa on 143 kappaletta, eli 58,85 %. Hoitohenkilökunnan esimiehille (OH/YH) on vuonna 2019 avattu kehityskeskustelulomakkeita 16 kappaletta, joista valmis tilassa on 10 kappaletta, eli 62,5 %. Osaamisen kehittämisen suunnitelmat perustuvat osaamiskuiluihin: Tähän päästään seuraavan suunnitelman yhteydessä. 39

Talous potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Rafaela-hoitoisuusjärjestelmän ja hoitotyön mitoitus-hankkeen hyödyntäminen resurssien ja osaamisen tarkoituksenmukaisessa allokoinnissa ja sen kehittämisessä. Ajanvarausprosessin kehittäminen organisaatiolähtöisestä prosessista yhdessä asiakkaan kanssa tehtävään hoidon suunnitteluun Hoitohenkilökunnan henkilöstökustannusten seuranta.: Jatkuvaa. Hyödynnetty myös toiminnanohjauksessa palvelujen kysynnän äkillisiin muutoksiin vastatessa mm. Osasulut vuodeosastoilla kesken vuoden vastaamaan kysyntää ja matalan käyttöasteen vuoksi vuodepaikkojen vähentäminen (3B) Resurssien kohdentumisen arviointi: Asiakkaan kanssa yhteiseen suunnitteluun ei olla päästy. Prosessia kehitetty ja saatu ajanvaraustyötä siirrettyä pois hoitajilta(sisäpoli). Hyödynnetty sisätautien poliklinikalla hukkahaavin työkaluja tavoiteprosessin mallintamisessa. Ajanvarausprosessin malli on luotu ja kokeilussa. Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Kokemusasiantuntijoiden antaman tiedon hyödyntäminen hoitotyön kehittämisessä ja asiakkaan kohtaamisessa Osallistutaan prosessien kehittämiseen Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen päivitettyjen kansallisten hoitotyön tarve- ja toimintoluokitusten mukaisesti Hoitotieteellisen tiedon käytön ja oppivan kulttuurin edistäminen hoitotyön kehittämisessä yksikössä lähtevien ongelmien ratkaisussa Kokemusasiantuntijoiden osallistumiskerrat ja avoin palaute toiminnasta: Laajennushanke Hoitohenkilökunnan edustajat ovat osallistuneet suunnitteluun: Laajennushankkeessa osallisena. Anestesiamagneettipotilaan hoitopolkua sujuvoitettu Hoitohenkilökunta on koulutettu ja käyttöönotto aloitettu ainakin vaiheittaisesti: ei vielä käytössä Tietokantojen käytön laajentaminen: Informaatikko kiertänyt eri yksiköissä, jatkuu: Tietokantojen perkaaminen. Koulutukset teemoittain: Järjestetty Näyttöön perustuvaa koulutusta: Teho-osastojen ja vuodeosastojen välisen yhteistyön kehittäminen Sh-piirin sisäisen koulutussuunnitelman lisäksi. 2.2 Tulosalueiden ulkoiset toimintakatteet Tulosalue Muutettu TA 2019 ulkoinen toimintakate TP 2019 ulkoinen toimintakate Ero 10 Rahoitus 0-13 586-13 586 11 Keskushallinto -4 356 064-2 996 890 1 359 174 12 Tukipalveluiden tulosalue -27 501 089-26 356 044 1 145 045 13 Medisiinisen hoidon tulosalue 24 764 149 23 482 401-1 281 747 14 Operatiivisen hoidon tulosalue 25 612 499 26 254 178 641 679 15 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue 5 812 183 6 542 155 729 971 16 Mielenterveys- ja päihdepalv. Tulosalue 7 001 268 6 869 750-131 518 17 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue -24 667 064-23 555 009 1 112 055 18 Projektien tulosalue (laskennallinen) -937 123-760 169 176 954 19 Muonio-Enontekiön perusterv.huolto 505 924 259 343-246 581 40

2.3 Tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Yhtymävaltuuston osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa hyväksymässä sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategiassa tulevaisuutta koskevia strategisia valintoja ovat: Lapin laajan päivystyksen sairaala, Ammattilaiset ihmisiä varten, Inhimillisesti tehokas sairaala sekä Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Strategisten valintojen toteutumista vuonna 2019: Lapin laajan päivystyksen sairaala Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Terveydenhuoltolain 50 3 mukaan mm. Lapin sairaanhoitopiirin on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Päivystysvalmiuden turvaamiseksi jouduttiin hankkimaan sekä lääkäreitä että jossain määrin myös hoitajia työvoiman vuokrauksella ja ns. keikkatyönä. Ammattilaiset ihmisiä varten Tekstiviestipalaute-järjestelmää on pilotoitu onnistuneesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa, lastensairauksien ja naistentautien klinikassa sekä päivystyspoliklinikalla. Järjestelmän käytöstä on saatu myönteistä palautetta sekä henkilökunnalta että asiakkailta. Asiakaspalautetta on kerätty myös Internet-kyselyillä. Inhimillisesti tehokas sairaala Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatkettiin mm. Hukkahaavi-koulutuksilla, joiden tavoitteena on pieniin jokapäiväisiin asioihin liittyvän hukan vähentäminen. Koulutuksissa on ollut mukana myös sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten ja muiden sairaanhoitopiirien työntekijöitä. Jatkuvaan parantamiseen tähtäävä huddle-toimintamalli (taulujohtaminen) on kattavasti käytössä mm. hoitohenkilöstön resursoinnissa- Vastuullinen osa sosiaali- ja terveyspalveluja Muonion ja Enontekiön perusterveydenhuolto siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä 2017. Muonion ja Enontekiön kunnilta on saatu hyvää palautetta kokonaisuudesta. Yhtymävaltuuston tekemän periaatepäätöksen perusteella sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan järjestämisvastuun myös muiden jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveyspalveluista, mikäli kunnat päättävät järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtää. Sairaanhoitopiirin sitovat tavoitteet olivat vuonna 2019: Tuloslaskelmaosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate - sairaanhoitopiirin tulos - käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Investointiosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - nettoinvestointien kokonaisloppusumma Rahoitusosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - lainakannan muutokset 41

Toteuma tavoitteiden saavuttamisessa vuonna 2019: Tuloslaskelman sitovuus - Sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate tavoite saavutettiin. Tavoite oli muutetussa talousarviossa 6 234 682 euroa ja toteuma oli 9 726 130 euroa. Tavoite toteutui 3 491 448 euroa suurempana kuin oli tavoite. - Sairaanhoitopiirin tulos tavoite toteutui. Tavoite oli muutetussa talousarviossa 2 551 813 euroa ja toteuma oli 1 116 100 euroa. Tavoite toteutui 3 667 913 euroa suurempana kuin oli tavoite. Käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Avohoidon osalta määrälliset tavoitteet ylittyivät 5,0 %. Päiväkirurgia suoritteet jäivät alle tavoitteen toteutuman ollessa 81,0 %. Vuodeosastohoito sekä ostopalveluissa että omassa toiminnassa hoitopäivien määrä toteutui toteutuman ollessa yht. 104,6 %. Hoitojaksojen määrä toteutui oman toiminnan osalta 102,8 %. Keskimääräinen hoitoaika, omat oli 4,3 tavoitteen ollessa 4,4. TA 2019 TA muutos Muutettu TA 2019 TP 2019 Ero Toteuma% MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat 269 275 10 265 279 540 290 858 11 318 104,0 % kuntalask.käynnit, ostetut 16 733 295 17 028 20 467 3 439 120,2 % Suun terveydenhuolto 3 847 3 847 4 069 222 105,8 % Yhteensä 289 855 10 560 300 415 315 394 14 979 105,0 % Päiväkirurgia 4 100 0 4 100 3 319-781 81,0 % Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat 18 231-1 115 17 116 17 597 481 102,8 % Hoitojaksot, ostetut 2 925 Hoitopäivät, omat 85 145-10 430 74 715 76 389 1 674 102,2 % Hoitopäivät, ostetut 20 230-1 520 18 710 21 371 2 661 114,2 % Yhteensä 105 375-11 950 93 425 97 760 4 335 104,6 % Keskim. Hoitoaika, omat 4,7 4,4 4,3 0,0 99,4 % Investointien sitovuus Alkuperäinen investointien talousarvio oli 17,0 milj. (16 967 000 ). Yhtymävaltuuston päätöksellä 13.6.2019 4 investointimäärärahaa lisättiin 4 900 000 Lapin keskussairaalan laajennushankkeeseen. Lisäksi siirrettiin käyttötaloudesta projektiorganisaation investoinnille kuuluva kustannus. Hankkeelle 15, vy 9001, lisättiin määrärahaa 4,9 milj., jolloin hankkeen kokonaismääräraha vuodelle 2019 on 13,5 milj.. Sairaanhoitopiirin kokonaisinvestointi määräraha nousi 17 milj. :sta 21,9 milj. :on. Yhtymävaltuusto teki toisen investointitalousarviomuutoksen 12.11.2019 16. Investointimäärärahaa lisättiin 1,23 milj.. Hankkeelle 1, vy 9136, lisättiin 310 000 mm. Virtuaalikirjasto Oy:n, Oys-Erva osuuskunnan ja Esko Oy:n osakkeiden tai osuuksien ostoihin. Hankkeelle 8, vy 9009, LKS:n tilamuutoksiin lisättiin 200 000. Lisätarve johtui merkittävimmin isotoopin remontista, jota tehtiin vuoden vaihteessa 2018 2019 ja remontti oli suunniteltu vuoden 2018 investointeihin. Lisäksi välinehuollon laatikkokonepesulinjan muutokset venyivät vuodelta 2018 vuodelle 2019. Hankkeelle 10, vy 9014. 42

Porokatu 39 kunnostus lisättiin 180 000. Lisätarve johtui haasteellisimmista muutostöistä kuin mitä oli ennalta pystytty arvioimaan. Pukuhuonetilojen lattiat jouduttiin kokonaan poistamaan ja valamaan uudestaan, koska osa maavaraisista viemäreistä oli romahtanut, kosteiden tilojen purkutyö (vanha sauna) oli laajempi kuin oli suunniteltu, ulkoseinien eristykset muutettiin lämpöarvoltaan paremmaksi, uusittiin kaksi pukuhuonetta A-osalta ja kaikki pukukaapit uusittiin. Useampi asia meni eri tavalla kuin oli suunniteltu. Hankkeelle 12, vy 9016, Potilas- ja toimistopöydät lisättiin 5 000 toteutuneiden hankintojen kustannusten perusteella. Hankkeelle 14, vy 9012, Vilkan remontointi lisättiin 40 000. Lisätarve johtui erityisesti vedenkäsittelylaitteiden poistoista ja allasosaston muuttamisesta sopimusurakoitsijoiden sosiaalitilaksi. Hankkeelle 15 LKS lisärakennus lisättiin 600 000. Monivuotisen laajennushankkeen kustannusten kohdennus eri vuosien välille tarkentuu aina hankkeen edetessä. Investointitarpeiden lisäys oli 1 335 000. Lisäyksiin saatiin katetta hankkeelta 2, vy 9003, kalustehankinnat 5 000 ja hankkeelta 11, vy 9017 Välinehuollon laitteet 100 000. Näillä hankkeilla eivät investointimenot toteudu arvioidussa laajuudessa. Kate yhteensä muilta hankkeilta on 105 000. Tästä ylittävä rahoitustarve 1 230 000 katettiin lainarahoituksella. Investointien sitova tavoite oli nettoinvestointien kokonaisloppusumma. Investointien toteutunut kokonaisloppusumma oli 20,8 milj.. Investointimääräraha alittui 2,3 milj.. Alituksen aiheutti LKS:n laajennushanke. Hankkeen kustannusarvio on 138 milj.. Yhtymävaltuuston hyväksyi rakentamispäätös 29.11.2018 20. Sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa sairaalainvestointiin saatiin samana päivänä. LKS:n laajennushanke kestää vuoteen 2023 asti. Ero Muutettu - alle talousarvion Ta 2019 Ta 2019 Toteutuma + yli talousarvion Toteutuma-% Investoinnit yhteensä, netto 16 967 000,00 23 096 615,00 20 807 193,37-2 289 421,63 90,09 Rahoitusosan sitovuus Rahoitusosan sitovana tavoitteena olivat lainakannan muutokset. Tavoite saavutettiin. Tilikaudella nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 14,0 milj. ja pitkäaikaista lainaa lyhennettiin 0,8 milj.. 1000 euroina Ta 2019 Muutettu Ta 2019 Tp 2019 Poikkeama Lainakannan muutokset 12 850 21 950 13 200-8 750 Pitkäaik. Lainojen lisäys 8 900 14 000 14 000 0 Pitkäaik. Lainojen vähennys -2 050-2 050-800 1 250 Lyhytaik. Lainojen muutos 6 000 10 000 0-10 000 43

SAIRAANHOITOPIIRI YHTEENSÄ TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 1 782 1 782 4 1 786 1 786 0,2 0,0 siitä lääkärit 181 181 181 181 0,0 0,0 hoitohenkilöstö 1 285 1 284 1 284 1 287 0,2 0,2 huoltohenk.kunta 226 227 3 230 231 2,2 0,2 toimisto-ja hallinto 90 90 1 91 87-3,3-4,4 Sairaansijat, psykiatria*) 286 284-10 274 274-4,2 0,0 *) Toiminta- ja taloussuunnitelma 2019-2021, Talousarvio 2019 Kohta 4.6. Mielenterveys- ja päihdepalvelut MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito avohoitokäynnit, omat 276 584 269 275 10 265 279 540 290 858 5,2 4,0 avohoitokäynnit, ostetut 18 923 16 733 295 17 028 20 467 8,2 20,2 yhteensä 295 507 286 008 10 560 296 568 311 325 5,4 5,0 Suun terveydenhuolto 4 037 3 847 3 847 4 069 0,8 5,8 Päiväkirurgia 3 477 4 100 0 4 100 3 319-4,5-19,0 Vuodeosastohoito hoitojaksot, omat 20 082 18 231-1 115 17 116 17 597-12,4 2,8 hoitojaksot, ostetut 2 925 yhteensä 20 082 18 231-1 115 17 116 20 522 2,2 19,9 hoitopäivät, omat 81 465 85 145-10 429 74 715 76 389-6,2 2,2 hoitopäivät, ostetut 20 369 20 230-1 520 18 710 21 371 4,9 14,2 yhteensä 101 834 105 375-11 949 93 425 97 760-4,0 4,6 keskim.hoitoaika, omat 4,1 4,7 9,4 4,4 4,3 7,0-0,6 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 326 890 471 320 459 626 861 223 321 320 849 325 226 545-0,5 1,2 Toimintatuotot, ulkoiset 213 075 917 214 915 638-300 000 214 615 638 220 208 556 3,3 2,6 Myyntituotot 173 676 025 173 515 465-300 000 173 215 465 177 914 395 2,4 2,7 Myyntituotot, läpilaskutus 29 955 909 31 969 399 31 969 399 32 449 644 8,3 1,5 Maksutuotot 7 298 879 7 581 322 7 581 322 7 542 291 3,3-0,5 Tuet ja avustukset 864 521 547 019 547 019 863 299-0,1 57,8 Vuokratuotot 923 904 868 507 868 507 860 160-6,9-1,0 Muut toimintatuotot 356 678 433 926 433 926 578 766 62,3 33,4 Sisäiset tulot 113 814 556 105 543 988 1 161 223 106 705 211 105 017 989-7,7-1,6 Toimintakulut (eur) -317 782 118-312 408 133-2 678 036-315 086 167-315 500 416-0,7 0,1 Toimintakulut, ulkoiset -203 967 560-206 864 143-1 516 813-208 380 956-210 482 426 3,2 1,0 Palkat -84 799 193-87 326 860-282 777-87 609 637-88 968 779 4,9 1,6 Henkilösivukulut -20 147 631-22 489 817-72 813-22 562 630-20 853 023 3,5-7,6 Henkilöstökorvaukset 1 380 848 1 515 299 1 515 299 1 606 358 16,3 6,0 Palvelujen ostot, läpilaskutus -29 955 909-31 969 399-31 969 399-32 449 644 8,3 1,5 Palvelujen ostot, oma toiminta -35 093 217-31 684 600-1 168 123-32 852 723-34 021 460-3,1 3,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -29 682 238-28 738 138 6 900-28 731 238-29 934 520 0,8 4,2 Avustukset -1 945-2 000-2 000-4 645 138,8 Vuokrat -4 019 824-4 656 769-4 656 769-4 259 492 6,0-8,5 Muut toimintakulut -1 648 449-1 511 859-1 511 859-1 597 221-3,1 5,6 Sisäiset menot -113 814 556-105 543 988-1 161 223-106 705 211-105 017 989-7,7-1,6 Toimintakate 9 108 357 8 051 495-1 816 813 6 234 682 9 726 130 6,8 56,0 Rahoitustuotot/-kulut -266 235-274 358-274 358-163 450-38,6-40,4 Poistot -8 436 928-8 512 137-8 512 137-8 446 579 0,1-0,8 Tilikauden tulos 405 194-735 000-1 816 813-2 551 813 1 116 100 175,4-143,7 Poistoeron muutos 820 415 235 000 235 000 202 477-75,3-13,8 Varausten muutos 0 0 0 0 Rahastojen muutos 298 264 0 0 38 504-87,1 Tilikauden yli/alijäämä 1 523 873-500 000-1 816 813-2 316 813 1 357 081-10,9-158,6 44

2.3.1 Keskushallinto Keskushallintoon kuuluvat luottamushenkilöhallinto, virkamiesjohto, yhdistetty kehittämisyksikkö - perusterveydenhuollon yksikkö sekä infektio- ja sairaalahygieniayksikkö. Keskushallinto vastaa asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta siten, että kuntayhtymän toiminta-ajatus, terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus toteutuvat. Keskushallinto kehittää sairaanhoitopiirin toiminnan tuottavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Keskushallinto panostaa johtamisen kehittämiseen, tiedon kulkuun sekä avoimeen keskusteluun päättäjien ja henkilöstön kanssa. Keskushallinto huolehtii tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoinnista siten, että se omalta osaltaan mahdollistaa korkealaatuisen erikoissairaanhoidon toteuttamisen sairaanhoitopiirissä. Osana kehittämisyksikköä perusterveydenhuollon yksikkö työskentelee perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnassa. Toiminnalliset muutokset - Valmistautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen päättyi keväällä - Keskussairaalan laajennushankkeen ja tulevaisuuden sairaalatoiminnan suunnittelu - Tietohallinnon ja kehittämisyksikön yhdistämistä selvitettiin ja tehtiin päätös yhdistymisestä 1.1.2020 alkaen Asiakkaat ja vaikuttavuus Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakaspalautejärjestelmien kehittäminen ja tavoitteellinen tuki palautteen käyttämiselle toiminnan kehittämisessä Potilasturvallisuus- ja laatutiimi ja kehittäminen tukemaan käytännön toimintaa Terveyden- ja sairaanhoidon johtaminen ja valvonta Toimenpiteiden toteutuminen Asiakaspalautejärjestelmän kilpailutus 2019, hankintapäätös ja käyttöönotto 2020, palautteen käytön prosessit kuvataan käyttöönoton edetessä, Potilasturvallisuus- ja laatutiimi on aktiivisesti kehittänyt potilasturvallisuuden tueksi käytäntöjä, tukenut niiden toimeenpanoa yksiköissä sekä arvioinut toimivuutta Uusien hoitomenetelmien käyttöönotto toteutetaan standardoidun arviomenettelyn perusteella niin, että vaikuttavuus ja turvallisuus ovat taloudellisten näkökohtien lisäksi prioriteetteja. Asiakaspalautteita on kehitetty niin, että niistä saadaan paremmin käsitys myös vaikuttavuuskokemuksesta. Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Työhyvinvointijohtamisen tavoitteiden ja seurantamenetelmien määrittely tukemaan päivittäistä johtamista ja esimiestyötä. Käynnistetään viestintästrategian valmistelu Henkilöstön osaamisen dokumentointi Ns. Fiilismittaria pilotoitu Innovaatiokumppanuutta työhyvinvointijohtamisen kehittämiseen valmisteltu Viestintästrategian valmistelu siirtyi vuodelle 2020 Henkilöstön osaamisen dokumentoinnin aste koko organisaation tasolla n. 56 % ja keskushallinnossa n. 50 % Talous potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Talouskoulutus eri tason esimiehille koko organisaatiossa Esimiehille koulutusta palvelusuhdeasioista sekä työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisesta Hukkahaavi-menetelmien käytön laajentamisen ja monipuolistamisen johtaminen Sisäistä talouskoulutusta toteutettu Sisäisiä koulutuksia toteutettu Hukkahavi-koulutusten myötä on vuosina 2012 2019 poistettu laskennallisesti hukkaa vuosittain noin 1.000 3.000 työtuntia, jonka vuotuinen laskennallinen kustannusvaikutus on ollut noin 40.000 120.000 euroa. Kumulatiivinen hukan poisto vuosilta 2012 2019 on laskennallisesti noin 2,8 miljoonaa euroa. 45

Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Organisoida ja mahdollistaa asiakkaiden / potilaiden osallistumisen toiminnan kehittämiseen Hoidonvarauskeskuksen valmistelu ja pilotointi Turhan ja päällekkäisen kirjaamisen poisto Potilas- ja omaisneuvosto kokoontui vuoden aikana kahdesti. Asiakasraadin jäseniä on osallistettu tuottamaan asiakastietoa kehittämiseen kyselyillä ja uuden sairaalan Ituhankkeen työpajoissa. Lisäksi asiakkaita on osallistettu toiminnan kehittämiseen nopeasti osallistavalla toteutuksella Wall-työpajoissa. Wall-työpajat toteutettiin sairaalan pääaulassa ja ruokasaliin johtavalla käytävällä. Työpajoihin oli kaikilla ohi kulkevilla mahdollisuus osallistua. Yksi työpajoista toteutettiin järjestöpäivien yhteydessä. Ajanvarauskeskuksen suunnitelmaa valmisteltu, kokeiluja/pilotointia toteutettu, laajennetaan 2020 kokemusten perusteella Kirjaamisen rationointia kehitetty osana hoidonvarauskeskuksen valmistelua, työ on kesken ja jatkuu RAHOITUS TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) -886 521 39 358 0 39 358-26 521-97,0-167,4 Toimintatuotot, ulkoiset 0 0 0 0 0 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäiset tulot -886 521 39 358 39 358-26 521-97,0-167,4 Toimintakulut (eur) -11 890 0 0 0-13 586 14,3 Toimintakulut, ulkoiset -11 890 0 0 0-13 586 14,3 Palkat 0 Henkilösivukulut 0 Henkilöstökorvaukset 0 Palvelujen ostot 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 Muut toimintakulut -11 890-13 586 Sisäiset menot 0 Ulkoinen toimintakate -11 890 0 0-13 586 14,3 Toimintakate -898 411 39 358 0 39 358-40 107-95,5-201,9 Rahoitustuotot/-kulut -229 263-274 358 0-274 358-162 370-29,2-40,8 Poistot 0 0 0 0 Tilikauden tulos -1 127 674-235 000 0-235 000-202 477-82,0-13,8 Poistoeron muutos 820 415 235 000 0 235 000 202 477-75,3-13,8 Varausten lis.(-)tai väh. Rahastojen muutos 307 260 Tilikauden yli/alijäämä 0 0 0 0 0 0 0 46

KESKUSHALLINTO TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 32 32 0 32 32 0,0 0,0 siitä lääkärit 4 4 4 4 0,0 0,0 hoitohenkilöstö 6 6 6 6 0,0 0,0 huoltohenk.kunta 1 1 1 1 0,0 0,0 toimisto-ja hallinto 21 21 21 21 0,0 0,0 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 7 805 078 6 248 825 661 223 6 910 048 6 025 521-22,8-12,8 Toimintatuotot, ulkoiset 2 784 366 2 254 892 0 2 254 892 2 599 728-6,6 15,3 Myyntituotot 2 577 226 2 196 473 2 196 473 2 384 434-7,5 8,6 Maksutuotot 100 253 0 0 138 840 38,5 Tuet ja avustukset 83 529 52 919 52 919 52 534-37,1-0,7 Muut toimintatuotot 23 360 5 500 5 500 23 920 2,4 334,9 Sisäiset tulot 5 020 710 3 993 933 661 223 4 655 156 3 425 792-31,8-26,4 Toimintakulut (eur) -7 804 029-6 748 825-256 142-7 004 967-6 006 567-23,0-14,3 Toimintakulut, ulkoiset -7 578 088-6 360 223-250 733-6 610 956-5 596 618-26,1-15,3 Palkat -2 289 101-2 622 773 326 432-2 296 341-2 503 202 9,4 9,0 Henkilösivukulut -521 917-662 600 84 058-578 542-565 693 8,4-2,2 Henkilöstökorvaukset 17 112 43 000 43 000 21 492 25,6-50,0 Palvelujen ostot -4 660 107-2 487 590-661 223-3 148 813-2 477 172-46,8-21,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -88 039-47 279-47 279-31 470-64,3-33,4 Avustukset 0 0 0-3 500 Vuokrat -13 902-57 600-57 600-7 032-49,4-87,8 Muut toimintakulut -22 134-525 381-525 381-30 040 35,7-94,3 Sisäiset menot -225 941-388 602-5 409-394 011-409 948 81,4 4,0 Ulkoinen toimintakate -4 793 720-4 105 331-250 733-4 356 064-2 996 890-37,5-31,2 Toimintakate 1 050-500 000 405 081-94 919 18 954 1 705,1-120,0 Rahoitustuotot/-kulut -1 050-6 Poistot 0-23 798 Tilikauden tulos 0-500 000 405 081-94 919-4 850 0-94,9 Rahastojen muutos 4 850 Tilikauden yli/alijäämä 0-500 000 405 081-94 919 0 0-100,0 2.3.2 Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Medisiinisen hoidon tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kliinisen neurofysiologian, neurologian, kuntoutuksen sekä sisätautien erikoissairaanhoidosta käytettävissä olevilla resursseilla yhdessä muiden tulosalueiden kanssa sekä yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on potilaiden oikea-aikainen, turvallinen sekä vaikuttava hoito huomioiden kokonaisvaltainen toimintakyky. Tulosalueen toiminnassa huomioidaan yhteistyö potilaan kanssa sekä hyvä palvelukokemus. Toiminnalliset muutokset - Siirtoviivepotilaiden määrän väheneminen vuodeosastoilla näkyi sairaansijojen käyttöasteessa, ja jo keväällä 2019 käynnistettiin neuvottelut ja suunnittelu Rovaniemen kaupungin kanssa yleislääketieteen vuodeosaston perustamiseksi. Suunnittelu keskeytyi ja kesän jälkeen päädyimme jatkamaan sairaansijatarpeen arviointia ja potilaiden vuodeosastohoidon järjestämistä tulosalueellamme. Päädyimme suunnitelmaan, jossa keuhkosairauksien vuodeosasto lakkautetaan helmikuun 2020 alusta ja sairaalahoitoa vaativien keuhkopotilaiden hoito siirretään sisätautien vuodeosastoille 5A ja 5B. Loppuvuosi käytettiin muutoksen valmisteluun. 47

- Hoitohenkilökunnan osaamisen laajentaminen vastaamaan vuodeosastomuutosta suunniteltiin ja toteutettiin hoitajien perehdytysjaksoilla (hoitajavaihdoin yksiköiden välillä), osastotunneilla pidettävillä koulutuksilla sekä ns. show room- harjoitteluilla. - Muuttuneeseen vuodeosastokapasiteetin tarpeeseen sekä erikoislääkärivajeeseen on reagoitu toki pitkin vuotta sisätautien osasto 5A on ollut osasulussa huhtikuulta vuoden loppuun. Vaje sisä- ja keuhkotautien erikoislääkäreistä on pakottanut turvaamaan palveluja ajoittain ostopalveluin. - Olemme olleet aktiivisesti mukana kehittämässä ja työstämässä avohoitoasiakkaiden ajanvarausprosessia. Ajanvarauksen keskittäminen on selkeyttänyt poliklinikalla työskentelevien sairaanhoitajien tehtävää ja heillä on ollut mahdollista keskittyä asiakkaiden hoidolliseen ohjaukseen. Uudenlaisen toiminnan kehittelyä, suunnittelua ja kokeilua on tehty erityisesti sisätautien poliklinikalla. Työ jatkuu edelleen. Hyvä loppu tulema ja malli on tarkoitus laajentaa kaikille ajanvarauspoliklinikoille. - Munuaispoliklinikka käynnistyi uudenlaisella työnjaolla, jolla saatiin panostettua potilaiden ohjausta - Vuodeosastoilla työstettiin hoito-ohjeet ESKOon - 5-tasolle saatiin uudet ja ajanmukaiset vaatimukset täyttävät lääkehuoneet - Fysiatrialla työstettiin asiakastyytyväisyyden mittauskäytäntö, lisäksi asiakkailta on kartoitettu toiveita ja odotuksia poliklinikalla asiointiin - Ihopoliklinikalla käynnistettiin pienkirurginen toiminta omassa toimenpidehuoneessa ja otettiin käyttöön MOHS kirurgia, jolla varmistetaan, että ihokasvain on kokonaan saatu leikkauksessa poistettua - Kuntoutuspoliklinikalla valmisteltiin rakennemuutos, jossa kuntoutusohjaus ja kivunhoidon osaaminen keskitetään vuodenalusta 2020 yhteen yksikköön, kuntoutuspoliklinikalle - Neurologialla käynnistettiin AVH-sairaanhoitaja- toiminta, jolla pyritään estämään uusia aivotapahtumia aivoverenkiertohäiriöpotilailla - Keuhkosairauksien yksikössä käynnistettiin ryhmäohjaukset laitehoitoa tarvitseville uniapneapotilaille Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Potilaan osallistaminen hoitoon, ja hoidon suunnitteluun, ajanvarauksen kehittäminen, tekstiviestimuistutukset ajanvaraukseen liittyen Asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden kehittäminen Toimenpiteiden toteutuminen Ajanvarauskeskuksen kehittämisessä ja suunnittelussa aktiivisesti mukana. Sisätautipoliklinikalla työstettiin tavoiteprosessi hukkahaavityökaluja hyödyntäen. Asiakaspalautteita on hyödynnetty palvelun laadun kehittämisessä. Asiakkaat ja vaikuttavuus Ammattiosaamisen kehittäminen Organisaation vahvuuksien hyväksikäyttö tehostetussa henkilöstörekrytoinnissa Lääkehoitoprosessin kehittäminen, turvallinen lääkehoitotyöryhmätyö, katkeamaton lääkehoitoprosessi kokonaiseksi ja systemaattiseksi Potilaan tunnistaminen hoitotilanteissa Potilasturvallisuusraportit Ennakoiva kotiutus ja kokonaisvaltainen toimintakyky arvio Lääketabletti-ohjelma saatiin ESKOon tukemaan tablettien tunnistamista sekä lääkehoidon ohjausta. Valmisteltu ja koulutettu lääkärikunta katkeamattoman lääkehoitoprosessin käyttöönottoon vuoden 2020 alusta. Haiprojen käsittelyssä aloitettu juurisyyanalyysit toiminnan kehittämisen tueksi. Pohdittu potilasvirtoja ja niihin vaikuttamisen keinoja niin organisaation sisällä kuin sidosryhmienkin kanssa, etenkin valmistauduttaessa vuodeosastomuutokseen. Tavoitteena on oikea potilas oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Informaation oikea-aikaisuus eri toimijoiden välillä (erikoisalat, perusterveydenhuolto) Henkilökunnan osaamisen päivittäminen näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen mukaisesti 48

Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Palaverikäytännöt, avoimuus ja henkilökunnan osallistaminen hyvällä johtamisella Hyvien työyhteisötaitojen tukeminen muutostilanteessa Tulosalueen joryn muistion, kokousmuistioiden oikea-aikainen laatiminen, jakelulistat, yhtenäiset käytännöt Osaamiskartoitukset ja hyödyntäminen työvuorosuunnittelussa ja sijoituksissa Kokouskäytännöt tulosalueen ja toimintayksiköiden osalta on kirjattu ja ne ovat toteutuneet säännöllisesti. C&Q osaamismäärittelyt ovat hoitohenkilökunnan ja esimiesten osalta joko valmiit tai viimeisiä silauksia vaille valmiit. Kehityskeskustelut on käyty hyödyntäen C&Q osaamisen arviointia. Osaamisen laajentaminen suunniteltiin ja toteutettiin vastaamaan vuodeosastomuutosta. Osaamisen ja työn jakaminen yli erikois- ja tulosalueiden Osaamisen hyödyntäminen kehittämällä moniiammatillista tiimityötä Talous potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Koko henkilöstön koulutusta kustannustietoisuuteen omissa valinnoissaan Yksikkötasolla suoritteiden kirjaamisen tehostaminen Päivittäis/viikottaisjohtamista kairan ja rafaelan avulla Suoritteiden kirjaaminen ja mittaaminen, hoidon laadun kehittäminen ja vaikuttavuus; euromääräisen panoksen aikaansaama tuotos Henkilökunta on aktiivisesti osallistunut toiminnan säästöjen ideointiin, ja heiltä on tullut monia hyvä avauksia sopeuttamistoimiin. Ihotautien poliklinikalla aloitettu moniammatillinen huddle, jossa aamuisin käydään yhdessä läpi päivän työt, työmäärät sekä resurssit, ja allokoidaan resurssit,ja tarvittaessa töitäkin) niiden mukaan. Osallistuminen sairaalan organisaation yhtenäiset käytännöt -työryhmätyöhön Yhteistyö kehittämisyksikön kanssa Yksikkökohtainen Kaizen ja Hukkahaavikoulutukset potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Potilaan aktiivisen roolin tukeminen hoidon ohjauksessa sähköisen asioinnin kehittäminen Hoitotakuun seuranta, ensi- ja kontrollikäyntien määrien seuranta Hoidonsuunnittelu- ja varauskeskuksen suunnitteluun osallistuminen Hoitajien toteuttamaa hoidon ohjausta ajanvarauspoliklinikoilla on päästy tekemään aiempaa paremmin, kun ajanvaraustyö on keskitetty sihteereille. Esimerkiksi neurologialla on läpikäyty avohoitokäyntien kokonaisuus ja luovuttu osasta kontrollikäynneistä, osa muutettu puhelinkäynneiksi. Prosessit ja rakenteet Oman maakunnan, ERVA-alueen ja perusterveydenhuollon sujuvaa yhteistyötä, hoitopolut Suoritteiden seuranta Henkilöstöraportoinnin seuranta Yhteistyötä yli tulosaluerajojen Kirjaamisen toteutumisen seuranta Hoitoisuuden ja työn kuormituksen tasaaminen Vuodeosastohuddlen tietokoontia on hyödynnetty päivittäisen resurssiallokoinnin lisäksi myös toiminnan volyymin ja palvelukysynnän arvioinnissa sekä toiminnan suunnittelussa. Kairasta saatavan potilas- ja sairausryhmäkoosteen avulla suunnittelimme tulevan vuodeosastorakenteen mitä sairauksien hoitoa toteutetaan eniten ja minkälaisia vuodeosastoja jatkossa tarvitaan, jotta palvelu medisiinisen hoidon tulosalueella vastaa parhaiten kysyntää. Kaira, Haiprot, muut tietojärjestelmät Tulevan sote:n vaikutuksiin varautuminen ja niiden huomioiminen rakenteellisissa ja prosessimuutoksissa omassa organisaatiossa 49

Toiminta ja talous Medisiinisen tulosalueen tulos toteutui suunnitellusti. Perustehtävät tulosyksiköittäin tehtiin pääsääntöisesti niihin varatuilla määrärahoilla lukuunottamatta sisätautien tulosyksikköä, jossa erikoislääkärivajeen jatkuessa kuluneellakin tilikaudella oli turvauduttava palvelujen ostoon suunniteltuakin enemmän. Erikoislääkäriresurssin vaje jatkui myös fysiatrialla ja keuhkoyksikössä. Toimintatuottojen ja toimintakulujen osalta toteuma on tulosaluetasolla lopullisessa tilinpäätöksessä tasapainossa ja talousarviossa. Tulosalueen talouden toteuma 167 971 ylijäämäinen. Ulkoisen toimintakatteen toteuma on 94,68 %. Tulosalueen tasolla hoitojaksot toteutuivat lähes 2018 vuoden tasolla toteuma 6925. Hoitopäivien määrissä laskeva trendi jatkuu, kun hoito edelleen tehostuu. Hoitopäivien osalta toteuma oli 23416, n. 10 % edellisvuotta pienempi. Keskimääräinen hoitoaika tulosalueen tasolla oli 3,4 hoitopäivää (3,8 päivää vuonna 2018), vaihteluväli keuhkosairauksien 4,1 päivästä neurologian 2,6 hoitopäivään. Viidessä vuodessa hoitopäivien määrä on vähentynyt lähes viidenneksen (29 128:sta 23 416:een) hoitojaksomäärien pysyessä ennallaan. Avohoitokäyntejä tulosalueen tasolla toteutui 5,8 % enemmän kuin vuonna 2018, ja 14 % yli talousarviosuunnitelman. Vaihtelua poliklinikoiden välillä on paljon. Etenkin neurologialla ja keuhkosairauksilla avohoito on ollut huomattavasti suunniteltua vilkkaampaa. Sisätautien poliklinikalla jo vuosia jatkunut toiminnan kiihtyminen tasaantui. Valitettavasti syynä on resurssivaje lääkärityövoiman osalla. Hoitohenkilökunnan osalta pysyttiin palkkamäärärahojen puitteissa sijaismäärärahojen osalta ylitimme varatun mutta vakituisen henkilökunnan palkkakulut mukaan huomioiden, pysyimme raamissa. Pitkälti tätä vääristymää aiheuttaa sijaishenkilökunnan palkkojen tiliöityminen sijaistilille oikean tilin sijaan. Sijaismäärärahojen käyttö pysyi edellisvuoden lukemissa. Kokonaiskulujen toteuma hoitohenkilökunnan 97,13 %, joka on hitusen pienempi kuin vuonna 2018. Medisiinisen tulosalueen vuodeosastokapasiteetin käyttö väheni kuten edellisinä vuosina, sillä Rovaniemen perusterveydenhuollossa toteutui edellisen vuoden tapaan tehostettu jatkohoitoon pääsy. Vuoden aikana haasteena oli vuodeosastopaikkojen vähäisempään kysyntään kesken vuotta suunnitellut osasulut vuodeosastolle 5A. Talous- ja toimintasuunnitelma oli tehty vuodelle 2019 34-paikkaisen vuodeosaston mukaan. Osasulut (suljettuna 9 sairaansijaa 34:stä) aloitettiin huhtikuussa ja niitä vahvistettiin kolmessa jaksossa loppuvuoteen asti vastaamaan palvelujen kysyntää. Vuodeosastokapasiteetti (90 ss / 99ss) riitti hyvin, mutta suunniteltujen resurssien uudelleenjako kesken vuoden oli ajoittain haasteellista. Siinä kuitenkin onnistuttiin henkilöstökulujen tarkastelun perusteella. Kun toiminta vuodeosastolla 5A toteutui kolmen kvartaalin ajan 75 %:sti, toiminnan tuotot luonnollisesti jäivät kauas suunnitellusta ja siten talouden toteuma jäi suunnitellusta. 50

MEDISIININEN HOITO VOIMAVARAT TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 Virat ja toimet yht. 214 215 0 215 215 0,5 0,0 siitä lääkärit 37 37 37 37 0,0 0,0 hoitohenkilöstö 176 177 177 177 0,6 0,0 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto-ja hallinto 1 1 1 1 0,0 0,0 Sairaansijat 99 99 99 99 0,0 0,0 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito avohoitokäynnit, omat 56 468 52 540 52 540 59 913 6,1 14,0 avohoitokäynnit, ostetut 3 205 3 075 3 075 3 202-0,1 4,1 yhteensä 59 673 55 615 55 615 63 115 5,8 13,5 Vuodeosastohoito hoitojaksot, omat 7 438 7 072 7 072 6 813-8,4-3,7 hoitojaksot, ostetut 662 yhteensä 7 438 7 072 7 072 7 475 0,5 5,7 hoitopäivät, omat 27 045 28 748-4 232 24 515 24 255-10,3-1,1 hoitopäivät, ostetut 5 924 5 310 5 310 6 084 2,7 14,6 yhteensä 32 969 34 058-4 232 34 058 30 339-8,0-10,9 keskim.hoitoaika, omat 3,6 4,1 3,5 3,6-2,1 2,7 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 59 448 576 61 432 638 0 61 432 638 61 300 732 3,1-0,2 Toimintatuotot, ulkoiset 55 127 240 57 298 376 0 57 298 376 55 888 838 1,4-2,5 Myyntituotot 43 721 371 45 080 953 45 080 953 44 081 009 0,8-2,2 Myyntituotot, läpilaskutus 9 406 969 10 070 497 10 070 497 9 783 188 4,0-2,9 Maksutuotot 1 907 237 1 978 563 1 978 563 1 885 552-1,1-4,7 Vuokratuotot 65 967 83 000 83 000 69 464 5,3-16,3 Muut toimintatuotot 25 696 85 363 85 363 69 626 171,0-18,4 Sisäiset tulot 4 321 337 4 134 262 4 134 262 5 411 894 25,2 30,9 Toimintakulut (eur) -59 157 492-61 262 720-213 636-61 476 356-60 986 269 3,1-0,8 Toimintakulut, ulkoiset -31 382 617-32 485 256-48 971-32 534 227-32 406 437 3,3-0,4 Palkat -12 120 498-12 814 923-46 895-12 861 818-12 411 838 2,4-3,5 Henkilösivukulut -2 945 316-3 302 397-12 076-3 314 473-2 941 841-0,1-11,2 Henkilöstökorvaukset 156 353 234 600 234 600 164 399 5,1-29,9 Palvelujen ostot, oma toiminta -3 915 138-3 447 458 10 000-3 437 458-3 804 085-2,8 10,7 Palvelujen ostot, läpilaskutus -9 406 969-10 070 497-10 070 497-9 783 188 4,0-2,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 922 976-3 060 081-3 060 081-3 191 235 9,2 4,3 Vuokrat -42 568-23 500-23 500-241 180 466,6 926,3 Muut toimintakulut -185 505-1 000-1 000-197 468 6,4 19646,8 Sisäiset menot -27 774 874-28 777 464-164 665-28 942 129-28 579 832 2,9-1,3 Ulkoinen toimintakate 23 744 622 24 813 120-48 971 24 764 149 23 482 401-1,1-5,2 Toimintakate 291 084 169 918-213 636-43 718 314 464 8,0-819,3 Rahoitustuotot/-kulut -448-83 Poistot -147 013-169 918-169 918-174 938 19,0 3,0 Tilikauden tulos 143 623 0-213 636-213 636 139 443-2,9-165,3 Rahastojen muutos 0 0 Tilikauden yli/alijäämä 143 623 0-213 636-213 636 139 443-2,9-165,3 51

2.3.3 Operatiivisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Operatiivinen tulosalue vastaa kirurgian, anestesian ja tehohoidon, naistentautien ja synnytysten, silmätautien, korvatautien, suusairauksien, lastentautien ja syöpäsairauksien palvelujen tuottamisesta sekä ympärivuorokautisesta päivystysleikkausvalmiudesta. Tavoitteena on tarjota turvallista, potilaslähtöistä, oikeaaikaista ja vaikuttavaa erikoissairaanhoitoa mahdollisimman taloudellisesti. Toiminnalliset muutokset 2019 Kuluneella kaudella vahvistettiin toiminnan järjestämistä täyden palvelun päivystyssairaalana. Päivystysvalmiuden ylläpitämiseksi panostettiin riittäviin resursseihin ja huomioitiin lisäresursoinnin järkevä käyttö elektiivisessä toiminnassa. - Avohoitopainotteisuutta lisättiin erityisesti toimenpidepotilaiden kohdalla - Kirurgisten potilaiden hoito keskitettiin kirurgiselle osastolle ja naistentautien vuodeosastot yhdistettiin - Hoitotyön johtaminen operatiivisilla poliklinikoilla yhdistetiin yhdelle esimiehelle - Kehitettiin edelleen hoidon suunnittelun ja ajanvarauksen prosesseja ja menetelmiä - Lastentaudeilla kehitettiin maakunnallisesti etätoimintaa ja suunniteltiin päivystyksen tukemista puhelinneuvonnan aloittamisella. - Silmätautien yksikössä otettiin käyttöön glaukooma -potilaiden kontrolleissa palveluseteli. Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Jatketaan hoidon suunnittelun kehittämistä eri menetelmillä Kiinnitetään huomiota ammatillisuuteen ja hyvään kohteluun osallistumalla vuorovaikutuskoulutukseen Toimenpiteiden toteutumisen arviointi seurattiin poliklinikoiden saapumatta jääneitä potilasmääriä sekä peruuntuneita toimenpidemääriä asiakastyytyväisyyskyselyjä on tehty ja tulokset analysoitu Asiakkaat ja vaikuttavuus Arvioidaan asiakastyytyväisyyttä Kehitetään potilasohjausta potilasturvallisuuden näkökulmasta laajentamalla tarkistuslistojenkäyttöä Kiinnitetään huomiota potilaiden tunnistamiseen hoitotilanteissa Katkeamaton lääkehoito-käytäntö Herko-toiminnan käyttöönotto pilottina HaiPro-ilmoitusten jakauman ja kehittämistoimenpiteiden seuranta toteutui yksiköissä. Katkeamaton lääkehoito laajeni kirurgian vuodeosastolle 4 sekä soveltuvin osin lasten- ja naistentaudeille. Green cross seurantatyökalua käytettiin potilasturvallisuuden seuraamiseksi. Tarkistuslistojen käyttö vakiintui. Hoitotakuutilastojen seuranta toteutui Vuodeosastojen sekä poliklinikoiden hoitoisuuksia seurattiin. Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Seurattiin poliklinikoiden saapumatta jääneitä potilasmääriä sekä peruuntuneita toimenpidemääriä Tulosaluejohto käy keskusteluja toimintayksiköissä kaksi kertaa vuodessa Tulosalueen laaja johtoryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa Ylihoitajan säännöllinen osallistuminen osastokokouksiin C&q osaamisen määrittely otetaan kattavasti käyttöön tulosalueella Kehityskeskustelut toteutetaan tasapuolisesti kaikilla ammattiryhmillä Herko-toiminnan käyttöönotto pilottina Vierailut toimintayksiköissä ovat toteutuneet. Johtoryhmäkokoukset ovat toteutuneet. Ylihoitajien osallistuminen osastokokouksiin toteutui. Lähes koko tulosalueen henkilökunnan osaamisen määrittely on tehty. Kehityskeskustelujen toteumaprosenttia ei ole kerätty ammattiryhmittäin tulosyksiköistä, koska osaamisen määrittely on osittain kesken. 52

Talous potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Kannustetaan yksiköitä tunnistamaan kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä Prosessien tehostaminen hoidonvarauksessa, herko-pilotoinnilla ja lastentautien puhelimitse tapahtuvan päivystystriagen käyttöönotto Kairan hyödyntäminen päivittäisjohtamisessa Muutoksissa hyödynnetään hukkahaavityökaluja ja koulutuksen käyneitä henkilöitä Kustannustekijöiden ja mitattavien tavoitteiden säännöllinen seuranta ja arviointi on toteutunut osavuosikatsauksissa. Hoidonvarauksen tehostaminen toteutui osittain Kairaa hyödynnettiin päivittäisjohtamisessa. Muutoksissa hyödynnettiin hukkahaavin oppeja. Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Sähköiset esitietolomakkeet otetaan käyttöön Kannustetaan potilasta osallistumaan omaan hoitoonsa potilasohjauksen keinoin Ajanvarausta kehitetään potilaan omatoimiseen ajanvaraukseen Kontrollikäyntien kriittinen tarkastelukirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen poliklinikoiden ajanvarauksessa Sähköisten lomakkeiden kehittäminen jatkui ja niiden käyttöä laajennettiin. tarkastetut hoitoprosessit potilasryhmittäin Ajanvarauksen kehittäminen jäi kesken. Valtakunnallinen vertaisarviointi toteutui säännöllisesti Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt sovittu Kaira ja C&Q käytössä aktiivisesti. Osaamista ja toimintaa johdetaan kerätyn tiedon perusteella Toiminnan ja suoritteiden toteutuman analyysi Omien avohoitokäyntien kokonaismäärässä (95629) on nousua 6,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ostettujen avohoidon käyntien määrä (14961) on noussut 8,1 % vuoteen 2018 verrattuna. Vuodeosastohoidon osalta hoitojaksojen määrä on lisääntynyt 4.2 %:lla, mutta hoitopäivien määrä on vähentynyt 1,5 %. Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastoilla on 2,7. Ostettujen hoitopäivien määrä (8535) on noussut edellisestä vuodesta 10,4 %. Ostopalvelut muodostuvat mm. tukielin- ja neurokirugiasta sekä erikoishoidoista syöpätaudeilla ja lastentaudeilla. Hoitotakuussa pysymiseksi on jouduttu tekemään lisä-ves työtä kirurgian poliklinikalla ortopediassa, verisuoni- ja plastiikkakirurgiassa, sekä urologiassa. Lisä-VES työtä on tehty myös toimenpidepoliklinikalla tähystysjonojen kurissa pitämiseksi ja lastentaudeilla astma-kontrollien järjestämiseksi. Myös silmätaudeilla on pidetty lisä-ves poliklinikkaa kontrollikäyntijonon lyhentämiseksi. Silmäklinikassa silmäkirurgialle jonottaa 346 potilasta. Poliklinikalla hoitotakuu on ylittynyt 66 potilaalla. Kaihileikkauksia ostetaan Terveystalon toimijoilta LKS:n tiloissa tehtävänä hoitotakuussa pysymiseksi. Glaukooman seurantaan tarkoitettu palveluseteli on otettu käyttöön alkuvuonna 2019. Vuoden 2019 aikana palveluseteleitä myönnettiin 415 kpl. Silmäklinikan poliklinikkakäynnit ovat lisääntyneet 5,3 % ja päiväkirurgiset toimenpiteet 15,6 % viime vuoteen verrattuna. Hoitajien antamien lasiaisinjektioiden määrä on kasvanut 23 % vuoteen 2018 verrattuna. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla käynnit ovat oleellisesti lisääntyneet (26,1 %) viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, koska erikoistuvia lääkäreitä on ollut enemmän käytettävissä. Marraskuussa päättyi kuulopalveluiden hankintasopimus Suomen Kuulostudio Oy:n kanssa. Kuulolaitejono on tällä hetkellä 6 kuukautta. Korva-, nenä- ja kurkkutautien ja suutautien poliklinikoiden tilapulaa helpotetaan yhteiskäyttöisellä tutkimushuoneella. Suusairauksilla sekä poliklinikkakäynti- (6,3 %) että toimenpidemäärissä (3,4 %) on selkeää kasvua verrattuna viime vuoteen. Lastentaudeilla avohoitokäynnit ovat samaa tasoa aikaisempaan nähden mutta hoitojaksot ja -päivät ovat vähentyneet 4.3 %. Hoitotakuu on toteutunut alkuvuonna lastentautien poliklinikalla, mutta syksyllä jouduttiin pitämään lisä-ves poliklinikkaa kesällä syntyneiden jonojen purkamiseksi. Lastentautien poliklinikalla ja osastoilla tapahtui kesän aikana yhteensä neljä vesivahinkoa liittyen poliklinikan katolla tehtyyn ilmastointikonehuoneremonttiin. Toimintaa jouduttiin useampaan otteeseen siirtämään ja järjestämään uudelleen, lisäksi henkilökunnasta 77 % oireili eriasteisesti huonontuneen sisäilman takia. Tilat on remontoitu ja niihin on tehty tarkempia selvityksiä, joista myös henkilökuntaa on informoitu. 53

Synnytysten määrä (926) nousi viime vuodesta 7,8 %. Synnytysten määrän kasvun myötä myös vuodeosaston hoitojaksot lisääntyivät, mutta hoitopäivien määrässä ei ollut vastaavaa kasvua. Keskimääräinen hoitoaika osastolla oli 2.9 vuorokautta. Naistentautien poliklinikalla ja äitiyspoliklinikalla ollaan hyvin suunnitelluissa käyntimäärissä. Syöpätautien poliklinikalla käyntimäärät pysyivät samalla tasolla viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2019 tarvittiin onkologialla ulkopuolisia konsultteja hyvin vähän oman lääkärityövoiman lisääntymisen myötä. Lääkekulujen pitkään jatkunut kasvu kääntyi vuonna 2019 laskuun. Kirurgian poliklinikalla käyntimäärät ovat lisääntyneet 4.4 % ja lähetemäärät 5 %. Ilmastointiremontin vuoksi osa kesästä toimittiin supistetusti väistötiloissa, joita jouduttiin nopealla aikataululla muuttamaan väistötilaksi suunnitellun lastenpoliklinikan vesivahingon takia. Toimenpidepoliklinikalla suoritteita on 401 (8.1 %) vähemmän kuin viime vuonna johtuen huonosta gastrokirurgi ja -enterologi tilanteesta. Toimenpidepoliklinikan toimintaan vaikutti kesällä tehdyt remontit, joiden aikana tehtiin vain kiireelliset toimenpiteet. Tähystyksiä teetettiin paljon ulkopuolisilla konsulteilla sekä lisä- VES toimintana, jotta pysytään hoitotakuussa. Leikkaus- ja anestesiayksikössä v. 2019 tehtyjen toimenpiteiden määrä on kasvanut vuoteen 2018 verrattuna 6 % (518 tmp). Päiväkirurgisten toimenpiteiden osuus on noin 45 %, joka on hiukan laskenut vuoteen 2018 verrattuna (50,2 %). Polikliinisten toimenpiteiden osuus on 18,2 % (1284 tmp), joka v. 2018 oli 11,7 % (768 tmp). Polikliinisiin toimenpiteisiin luetaan anestesiaa vaativista toimenpiteistä myös sähköshokkihoidot (702 toimenpidettä), sydämen rytminsiirrot (58 tmp) ja lasten nivelpistot (13 tmp). Päivystystoimenpiteiden osuus on aikaisempaa tasoa vuoteen 2018 verrattuna, noin 20 %. Hoitotakuussa on pysytty hyvin, keskimääräinen leikkaukseen odotusaika oli verisuonikirurgialla 1pv 3kk, plastiikkakirurgialla 3kk, gastrokirurgialla noin 4 kk, urologialla noin 2.5 3 kk, tekonivelkirurgiassa noin 2 3 kk. Leikkausjonot ovat lyhentyneet lääkäritilanteen parantumisen myötä. Kirurgian osastolla 4 hoitojaksot ovat lisääntyneet ja hoitopäivät ovat samalla tasolla, kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen hoitoaika v.2019 on ollut 2.9 pv, kun v. 2018 se on ollut 3,3 pv. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että Rovaniemen kaupungin terveyskeskukseen jatkohoitoon siirtyminen on sujunut aiempaa paremmin ja kotiuttaminen tehostunut. Kesä- ja joulusulku ovat onnistuneet hyvin ja henkilökuntaa on ollut riittävästi/potilas. Päivystyspotilaiden määrä kirurgian vuodeosastolla on 60.8 % kaikista potilaista. Teho-osastolla hoitojaksojen määrä on laskenut 3 % viime vuoteen verrattuna. Teho-osastolla on toteutettu yhteensä 2067 hoitopäivää, mikä on 10,6 % vähemmän kuin vuonna 2018. Hoitopäivien keston keskiarvo oli 2,2 päivää. MET- hälytysten määrä vuonna 2019 oli 153, nousua edelliseen vuoteen oli 50. Elvytysten määrä on lähtenyt laskuun, mihin yksi syy voi olla MET- toiminnan vakiintuminen toimintaympäristöömme. Osaston luonne huomioiden potilasvirran ennustettavuus on heikko, koska noin 98 % potilaista tulee osastolle päivystyksenä. Ennuste suoritteista ja niiden toteutumiseen vaikuttavista seikoista vuonna 2020 Silmäkirurgiaa tullaan tekemään enenevästi omien osaajien voimin, jolloin ostopalvelutoimintaa pystytään vähentämään vuoden 2020 aikana. Lisäksi silmätautien kontrollijonot on tarkoitus purkaa vuoden 2020 aikana lisääntyneen lääkäriresurssin myötä. Viimeinen vapaa erikoislääkärinvirka korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa tullaan täyttämään vuoden 2020 aikana, tästä johtuen tämän erikoisalan hoitoon pääsy tullee entisestään nopeutumaan. Syöpätautien erikoislääkäritilanne tulee muuttumaan huonommaksi ainakin hetkellisesti vuonna 2020 luontaisen poistuman takia. Tämä lisää mahdollisesti ostopalvelun tarvetta. Palliatiivisen poliklinikan toiminta alkaa keväällä 2020. 54

Lastentautien poliklinikalla jatketaan sähköisten seurantakaavakkeiden käytön laajentamista useammille potilasryhmille. Lastentautien vuodeosastolle on suunnitelmissa toiminnan muutoksia osastojen kahdeksan ja yhdeksän tilojen yhdistymisen vuoksi. Lisäksi vauvatehon siirtyminen kuudenteen kerrokseen keväällä 2020 vaatii osaamisen varmistamista perehdytyksin. Lastentaudeilla aloitetaan puhelinpäivystystoiminta alkuvuonna 2020. Gastrokirurgitilanne ei edelleenkään ole hyvä, siksi sekä päivystystoimintaa että tähystystoimenpiteitä joudutaan ostamaan ulkopuolisilta toimijoilta. Plastiikkakirurgien määrän lisäännyttyä pystytään laajentamaan haavapoliklinikka-toimintaa kirurgian poliklinikalla. Päiki23-toiminta käynnistyy keväällä 2020. Tämä tulee laskemaan entisestään osastojen käyttöastetta, suurin vaikutus todennäköisesti kirurgian vuodeosastolle 4. Antti-anestesiatietojärjestelmän käyttöönotto toteutuu alkuvuonna 2020, tämä tulee vähentämään arkiston palvelun tarvetta sekä parantaa tiedon kulkua ja potilasturvallisuutta. Teho-osaston hoitoluokittelun hinnoittelu on tarkastettu ja sen vaikutus vuonna 2020 todennäköisesti laskee sisäisten tulojen määrää. Talouden toteuman analyysi 2019 Tulosalueen talouden toteuma on ylijäämäinen 1 324 000. Ulkoisen toimintakatteen toteuma 102,5 %. Palkka- ja henkilöstökulut ovat 104 % TA:sta. Ohilaskutettavien palvelujen ostot ovat toteutuneet 107,6 % tavoitteesta. Hankintoja on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Tätä vuotta on varjostanut poikkeuksellisen suuret sairauspoissaolot hoitohenkilökunnan keskuudessa. Tämän takia hoitohenkilökunnan sijaismäärärahat ylittyivät vuonna 2019. 55

56

OPERATIIVINEN HOITO VOIMAVARAT TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 Virat ja toimet yht. 380 379 379 379-0,3 0,0 siitä lääkärit 76 76 76 76 0,0 0,0 hoitohenkilöstö 302 301 301 301-0,3 0,0 huoltohenk.kunta toimisto-ja hallinto 2 2 2 2 0,0 0,0 Sairaansijat 119 119-10 109 109-8,4 0,0 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito Avohoitokäynnit, omat 89 084 85 420 8 580 94 000 95 629 7,3 1,7 avohoitokäynnit, ostetut 13 745 12 033 12 033 14 961 8,8 24,3 yhteensä 102 829 97 453 8 580 106 033 110 590 7,5 4,3 Päiväkirurgia 3 477 4 100 4 100 3 319-4,5-19,0 Vuodeosastohoito hoitojaksot, omat 9 011 9 894-1 400 8 494 9 407 4,4 10,7 hoitojaksot, ostetut 1 834 150 150 1 949 1199,3 yhteensä 9 011 10 044-1 400 8 644 11 356 26,0 31,4 hoitopäivät, omat 27 223 29 900-3 900 26 000 26 815-1,5 3,1 hoitopäivät, ostetut 7 648 7 610 7 610 8 535 11,6 12,2 yhteensä 34 871 37 510-3 900 33 610 35 350 1,4 5,2 keskim.hoitoaika, omat 3,0 3,0 3,1 2,9-5,6-6,9 Leikkaustoimenpiteet Toimenpiteet yhteensä 8 010 9 200 9 200 9 024 12,7-1,9 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 106 311 283 106 851 884 0 106 851 884 112 524 905 5,8 5,3 Toimintatuotot, ulkoiset 82 247 850 83 177 226 0 83 177 226 87 663 918 6,6 5,4 Myyntituotot 61 905 130 61 449 275 61 449 275 64 607 399 4,4 5,1 Myyntituotot, läpilaskutus 17 041 823 18 176 576 18 176 576 19 563 085 14,8 7,6 Maksutuotot 3 251 208 3 429 788 3 429 788 3 332 038 2,5-2,9 Tuet ja avustukset 3 245 2 000 2 000 8 189 152,4 Muut toimintatuotot 46 445 119 587 119 587 153 207 229,9 28,1 Sisäiset tulot 24 063 432 23 674 658 23 674 658 24 860 987 3,3 5,0 Toimintakulut (eur) -105 175 979-106 055 758-397 271-106 453 029-110 447 142 5,0 3,8 Toimintakulut, ulkoiset -56 978 155-57 455 377-109 350-57 564 727-61 409 740 7,8 6,7 Palkat -23 061 145-23 762 643-86 958-23 849 601-24 811 554 7,6 4,0 Henkilösivukulut -5 600 313-6 123 623-22 392-6 146 015-5 830 497 4,1-5,1 Henkilöstökorvaukset 393 806 431 399 431 399 461 610 17,2 7,0 Palvelujen ostot,oma toiminta -4 172 754-3 641 788-3 641 788-4 090 050-2,0 12,3 Palvelujen ostot, läpilaskutus -17 041 823-18 176 576-18 176 576-19 563 085 14,8 7,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 234 257-6 080 146-6 080 146-7 272 859 0,5 19,6 Vuokrat -89 485-92 000-92 000-79 019-11,7-14,1 Muut toimintakulut -172 184-10 000-10 000-224 286 30,3 2142,9 Sisäiset menot -48 197 825-48 600 381-287 921-48 888 302-49 037 402 1,7 0,3 Ulkoinen toimintakate 25 269 696 25 721 849-109 350 25 612 499 26 254 178 3,9 2,5 Toimintakate 1 135 303 796 126-397 271 398 855 2 077 763 83,0 420,9 Rahoitustuotot/-kulut -474-431 Poistot -672 136-796 126-796 126-753 569 12,1-5,3 Tilikauden tulos 462 693 0-397 271-397 271 1 323 763 186,1-433,2 Rahastojen muutos 0 0 0 0 Tilikauden yli/alijäämä 462 693 0-397 271-397 271 1 323 763 186,1-433,2 57

2.3.4 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa sairaanhoitopiirin alueen ensihoito- ja päivystyspalveluista. Toiminnan tavoitteena on yhdessä muun terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa toteuttaa akuutisti sairastuneiden potilaiden oikeaaikainen hoito tarkoituksenmukaisessa hoitolaitoksessa. Toiminnassa korostuvat yhteistyö, hyvä palvelu ja laatu. Toiminnalliset muutokset Päivystyksen ja ensihoidon toiminnan ja palveluketjujen kehittäminen jatkui intensiivisenä koko vuoden 2019 ajan. Sairaalalaajennuksen liittyvien kuuman sairaalan ja ensihoidon toimitilojen suunnittelu kiihtyi loppuvuodesta. Päivystyksen toimintaa pyrittiin kehittämään päivystysasetuksen tavoitteiden pohjalta. Ensihoidon kehittämisen painopisteitä olivat organisaation henkilöstöhallinto, palvelutason ja resurssien optimointi. Puhelinneuvonta jatkui edellisen vuoden tapaan aamu- ja iltavuoroissa. Valtakunnallista 116117 päivystysavun toimintamallia ei otettu vielä käyttöön. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminta vakiintui syksyllä 2019 koulutuksen ja näyttöjen myötä. Puhelinneuvontaan ja hoidon tarpeen arviointiin on koulutettu lisää henkilöstöä. Päivystysasetus asettaa lisävaatimuksia päivystyksen järjestämiselle ja resursoinnille. Akuuttilääketieteen erikois- ja erikoistuvien lääkärien puute on heijastunut päivystyksen kehittämiseen, mutta myös päivittäistoimintoihin. Psykiatrian akuuttitiimin ja sosiaalipäivystyksen kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistynyt. Pientraumaprosessia on kehitetty ja siinä korostuu moniammatillinen yhteistyö. Päivystävän sairaanhoitajan tehtäviin on koulutettu lisää henkilöstöä. Lääkehoidon rakenteellisen kirjaamisen ja osastofarmaseutin työnkuvan pilottia valmisteltiin loppuvuodesta. Toiminnanohjausjärjestelmää kehitettiin palvelemaan sujuvaa hoitoprosessia, parantamaan tuottavuutta ja lyhentämään hoito- ja potilasviiveitä. Henkilökunta osallistui työkiertoon ja siirtyi resurssien salliessa jouhevasti auttamaan muiden toimintayksikköjen henkilöstövajeita ja työkuorman purkua. Päivystyksen kehittämistä ja päivittäistoimintaa on vaikeuttanut akuuttilääkäreiden ja sisätautiyksikön lääkäriresurssien puute. Sen vuoksi päivystyksen ylilääkärin työaika on kehittämisen sijaan mennyt päivittäiseen vastaanottotyöhön. Radiologien aktiivipäivystyksen pilotointi syksyllä nopeutti kuvantamispalvelujen saatavuutta ja sen myötä erityisesti aivoverenkiertohäiriöiden hoitolinjaus parantui merkittävästi. Laajennushanke luopui päivystysosaston rakentamisesta, mikä on aiheuttanut huolta päivystyspotilaiden hoitoketjun sujuvuudesta. Loppuvuodesta 2018 Pohjois-Suomessa käynnistynyt hätäkeskuksen Erica-tietojärjestelmä lisäsi merkittävästi kiireellisten ensihoitotehtävien määrää ja yksiköiden kuormitusta alkuvuodesta 2019. Tilanne tasaantui myöhemmin. Viranomaisten yhteisen KEJO-kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt ja lykkääntynyt pilotoinninkin osalta vähintään vuodella. Ensihoidon sähköisen potilastietojärjestelmän puute estää toiminnan laadun seurantaa ja palvelujen tietoon perustuvaa kehittämistä. Ensihoidon ja päivystyksen simulaatiokoulutusohjelma vakiintui ja pystyttiin toteuttamaan säännöllisesti koko ensihoidon henkilöstölle ja osalle päivystysalueen henkilöstöä. Toiminnalla on suuri merkitys potilasturvallisuudelle. Ensihoidon vieritestaus pilotoitiin, mutta hanke keskeytettiin kustannusten ja heikohkon vaikuttavuusnäytön vuoksi. Ensihoitokeskuksen henkilöstöhallinto vahvistui uuden apulaisosastonhoitajan toimen myötä. Samalla valmisteltiin koko henkilöstöhallinnon ja työvuorosuunnittelun siirtoa ensihoitokeskukseen. Tavoitteena on asemien henkilöstöresurssien käytön optimointi ja kohdentaminen potilastyöhön. Ensihoidon kuormitusta ja palvelutasopäätöksen toteutumista seurattiin. Tulokset auttoivat kohdentamaan resursseja painopistealueille. Ylitöiden määrä pysyi kuitenkin edelleen korkeana palvelutasopäätöksen tavoitteiden, alueen laajuuden ja pitkien etäisyyksien sekä poikkeustyöajan haasteiden vuoksi, mikä on haaste 58

työhyvinvoinnin ja kustannustehokkuuden kannalta. ERVA ensihoitokeskuksen toiminta vakiintui vuoden kuluessa ja asiantuntijan/asiantuntijalääkärin työpanosta on voitu hyödyntää koko ERVA alueella. Asiakkaat ja vaikuttavuus Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Tavoittamis- ja odotusaikojen ja läpimenoaikojen seuranta ja poikkeamien huomioiminen suunnittelussa, HaiProt, potilaspalautteet Potilaan tilan tunnistaminen (News) ja näyttöön perustuvat hoitoratkaisut Vieritestauksen kehittämistä jatketaan Toimenpiteiden toteutumisen arviointi Päivystyksen asiakaspalvelu- ja vuorovaikutuskoulutus on toteutettu 2 kertaa. Potilas- ja työturvallisuusilmoitukset on käsitelty päivystyksen osastokoulutuksessa. Päivystyksen kielteiset palautteet ovat liittyneet puhelinneuvonnan ja vastaanoton ruuhkautumiseen ja viiveisiin. Potilasturvallisuusilmoitusten ja kanteluiden määrä on pysynyt ennallaan. Ensihoidon palvelutasototeuma on vakaa ja poikkeamat kohtuullisia. Simulaatiokoulutukset ovat parantaneet potilasturvallisuutta. Päivystyksen NEWS pisteytys (peruselintoimintojen pisteytys) ei ole toteutunut suunnitelmien mukaan. Ensihoidon vieritestaus keskeytettiin (kustannukset, heikko vaikuttavuusnäyttö Henkilöstö Talous työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Työhyvinvointisuunnitelmat Säännölliset yksikkökokoukset Osaamiskartoituksen teko ja hyödyntäminen Koulutuksissa huomioidaan ilmenneet poikkeavuudet, puutteet Simulaatiokoulutusta kehitetään Turvallisuuskoulutus Toiminnan ja talouden arviointi ja tiedottaminen Toiminnanohjausjärjestelmien käytön, palvelutasoseurannan hyödyntäminen; seurantaa ja toiminnan kehittämistä jatketaan (Lean, Kaizen) Psykiatrian päivystyksen akuuttitiimin ja sosiaalipäivystyksen yhteistyön tiivistäminen päivystyksen kanssa Kehittämispäivät ovat toteutuneet kaikissa työyksiköissä. Yksikkökokoukset ovat toteutuneet säännöllisesti, ensihoidossa epäyhteyksin. Osaamiskartoitukset on tehty kattavasti päivystyksessä. Hälytysajokoulutus on säännöllistä. Uhka- ja väkivaltatilanteiden hallintakoulutusta on järjestetty. Taloutta on käsitelty lähinnä esimiestasolla. Toimintaa on käsitelty satunnaisesti. Päivystyksen toiminnanohjausjärjestelmää on kehitetty. Palvelutasonseurantaa on hyödynnetty hallituissa palvelutason laskuissa ja ensihoitopalveluiden työaikajärjestelyissä. Psykiatrian akuuttitiimin ja sosiaalipäivystyksen yhteistyö on toteutunut. Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Asiakasraati Puhelinneuvonnan Päivystysapu 116117-hankkeen käynnistäminen Hoidon tarpeen arviointi systemaattista Sairaalan laajennushankkeen suunnitteluun osallistuminen Sähköisten järjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto (CCL, Erika, Kejo) sekä hyödyntäminen suunnittelussa ja seurannassa Toiminnan ja talouden arviointi ja tiedottaminen Asiakasraati ei ole toteutunut tulosalueella. 116117 hanke ei ole käynnistynyt. Hoidon tarpeen arviointi on toteutunut päivystyksessä. Laajennushankkeen suunnitteluun on osallistuttu. CCL ja Erica ovat käytössä. KEJO ei ole toteutunut. CCL toiminnanohjausta ja Erica tietojärjestelmää on hyödynnetty päivittäistoiminnassa, suunnittelussa ja raportoinnissa. Toiminnan ja talouden osavuosikatsaukset on käsitelty tulosaluetasolla ja johtoryhmässä. 59

Toiminta ja talous Päivystyksessä kuntalaskutettuja suoritteita oli 38575 (38016 v. 2018). Kuntalaskuttamattomat mukaan lukien suoritteita kertyi 44581 (43179 v. 2018). Inarin terveyskeskuksen puhelinkonsultaatioita tehtiin 2716 (2948 v. 2018), joista entiseen tapaan 75 % ensihoidolle ja 25 % terveyskeskuksille. LKS:n päivystyspoliklinikalla puhelinkonsultaatioita oli yhteensä 3458, niistä ensihoidolle 1941. Päivystyksen laboratoriotutkimusmäärä 173000 pysyi ennallaan. Radiologisten tutkimusten määrä kasvoi edellisvuodesta. CT tutkimusten määrä oli 5717 (5154 v. 2018). MRI tutkimusten määrä oli 134 (85 v. 2018). Ensihoidon yksikköhälytysten määrä mukaan lukien siirtokuljetukset oli 35869. Sesonkiyksiköitä käytettiin ennalta ruuhkaisiksi tiedostetuissa ajankohdissa ja vastaavasti sairastapauksissa laskettiin valmiutta rauhallisina ajanjaksoina ylityökustannusten hillitsemiseksi. Tulosalueen toimintatuotot olivat 32,28 milj. (+2,5 % vrt. 2018 toteumasta), toimintakulut 31,81 milj. (+3,3 % vrt. 2018 toteumasta). PÄIVYSTYS JA ENSIHOITO TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 237 237 0 237 237 0,0 0,0 siitä lääkärit 14 14 14 14 0,0 0,0 hoitohenkilöstö 222 222 222 222 0,0 0,0 huoltohenk.kunta toimisto-ja hallinto 1 1 1 1 0,0 0,0 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito avohoitokäynnit, omat 38 016 38 000 38 000 38 575 1,5 1,5 avohoitokäynnit, ostetut 671 570 570 712 6,1 24,9 Hoitopäivät, ostetut 26 25 25 70 169,2 180,0 Hoitojaksot, ostetut 22 19-13,6 yhteensä 38 735 38 595 0 38 595 39 376 1,7 2,0 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 31 486 370 30 978 621 0 30 978 621 32 259 678 2,5 4,1 Toimintatuotot, ulkoiset 30 714 406 30 352 281 0 30 352 281 31 665 144 3,1 4,3 Myyntituotot 29 413 706 29 113 392 29 113 392 30 237 901 2,8 3,9 Myyntituotot, läpilaskutus 217 153 165 000 165 000 251 031 15,6 52,1 Maksutuotot 1 041 736 1 041 329 1 041 329 1 079 865 3,7 3,7 Tuet ja avustukset 0 Muut toimintatuotot 41 811 32 560 32 560 96 348 130,4 195,9 Sisäiset tulot 771 965 626 340 626 340 594 534-23,0-5,1 Toimintakulut (eur) -30 797 304-30 835 768-612 268-31 448 036-31 808 927 3,3 1,1 Toimintakulut, ulkoiset -24 528 318-24 102 770-437 328-24 540 098-25 122 990 2,4 2,4 Palkat -13 787 557-13 263 566-347 776-13 611 342-14 331 291 3,9 5,3 Henkilösivukulut -3 296 896-3 418 011-89 552-3 507 563-3 392 072 2,9-3,3 Henkilöstökorvaukset 265 758 204 200 204 200 302 703 13,9 48,2 Palvelujen ostot, oma toiminta -4 562 947-4 680 145-4 680 145-4 695 920 2,9 0,3 Palvelujen ostot, läpilaskutus -217 153-165 000-165 000-251 031 15,6 52,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 496 547-1 321 047-1 321 047-1 368 513-8,6 3,6 Vuokrat -1 356 781-1 452 701-1 452 701-1 299 815-4,2-10,5 Muut toimintakulut -76 195-6 500-6 500-87 051 14,2 1239,2 Sisäiset menot -6 268 986-6 732 998-174 940-6 907 938-6 685 937 6,7-3,2 Ulkoinen toimintakate 6 186 088 6 249 511-437 328 5 812 183 6 542 155 5,8 12,6 Toimintakate 689 066 142 853-612 268-469 415 450 751-34,6-196,0 Rahoitustuotot/-kulut -33 178-13 Poistot -137 105-142 853-142 853-121 529-11,4-14,9 Tilikauden tulos 518 783 0-612 268-612 268 329 209-36,5-153,8 Rahastojen muutos 0 0 0 Tilikauden yli/alijäämä 518 783 0-612 268-612 268 329 209-36,5-153,8 60

2.3.5 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toiminta-ajatus Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosalue tuottaa mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä erityistason palveluita aikuispsykiatrian, yleissairaalapsykiatrian, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja päihdepalveluiden potilaille. Tavoitteena on turvata väestölle tasavertainen mahdollisuus saada oikea-aikaista ja tarpeenmukaista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta mielenterveys ja päihdeongelmissa. Lisäksi tavoitteena on, että potilaan tarkoituksenmukainen hoito toteutuu siten, että alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut muodostavat toimivan ja joustavan kokonaisuuden Toiminnalliset muutokset Mielenterveys- ja päihdepalveluiden laaja palvelurakenteen ja toiminnan muutos on jatkunut jo vuosien ajan ja yhtenä osana muutoksen jatkumoa oli vuonna 2017 Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja LSHP:n psykiatrian toimintojen yhdistyminen. Yhdistymisen myötä psykiatrian tulosalueen tulosyksikköjako muuttui ja tulosalueen vastuulle tuli lisää perustason mielenterveys- ja päihdetyötä. Perustason työtä MIEPÄ palveluissa toteuttavat A-klinikka ja Mielitiimi sekä ennestään Muonio-Enontekiön perusterveydenhuollon mielenterveysyksikkö. Vuoden 2019 aikana jatkettiin yhdistymisen myötä aloitettuja uusien hoitoprosessien päivittämistä jokaisen tuloyksikön osalta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa käynnistettiin kotiutustiimin toiminta, otettiin käyttöön uudistetut asumispalvelujen prosessit, sekä perustettiin injektiopoliklinikka. Kotiutustiimin tehtävänä on hoitaa potilasta sairaalahoidon jälkeen saattaen vaihtaen laitoshoidosta avohoitoon, ettei vointi tässä kohtaa pahene ja sairaalahoidon tarve uusiudu. Injektiopoliklinikan tavoite on motivoida pitkäaikaisen sairauden hoitamiseen tarvittavaa lääkehoitoa ja tarjota hoidon rinnalla ryhmätoimintaa ja vertaistukea. Asumispalvelujen kanssa tehtävä yhteistyö parantui uudistettujen prosessien myötä. Aikuispsykiatrian sairaalahoidosta vähennettiin 2 sairaansijaa ja päihdeklinikan käyttöasteen pienuudesta johtuen siirrettiin yhteensä 4 työntekijää avohoidon tehtäviin. Työntekijäresurssia kohdennettiin em. kotiutustiimin toimintaan ja A-klinikalla kehitettyjen uusien toimintamallien, arviointitiimin sekä korvaushoidossa sijaitsevan yhteisöhoidon tehtäviin. Aikuispsykiatrian osastoille lähetteitä saapui yhteensä 381, joita M1 lähetteellä (tahdosta riippumaton hoitolähete) 221 eli 58 % kaikista lähetteistä. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen laitoshoidon keskimääräinen hoitoaika oli 12,3 hoitopäivää, joka tarkoittaa n. yhden päivän vähenemää edelliseen vuoteen verrattuna (13,2 hp). MIEPÄ triagen päivystysvalmiutta lisättiin ja sinne keskitettiin kaikki päivystyksellinen toiminta. Terveyskeskuslääkäreiden kanssa pidettäviä konsultaatiotapaamisia ja yhteistyötapaamisia jatkettiin. Mielitiimiin perustettiin lyhytpsykoterapiatiimi. Lyhytpsykoterapiatiimi tuottaa tiivistä matalankynnyksen terapiapalvelua ja sinne pääsee ilman lähetettä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluohjaukseen käynnistettiin koordinoivan sairaanhoitajan tehtävä. Lähetteen käsittelyprosessia uudistettiin ja tehostettiin, jonka johdosta hoidon tarpeen arviointi tehostui ja jono poistui. Nuorisopsykiatrian konsultatiivinen varhaintyö laajentui koko LSHP:n alueen kouluihin. Lastenpsykiatrialle aloitettiin varhaintyön ja pikkulapsipsykiatrian kehittäminen. Lasten- ja nuorisopsykiatrialla aukaistiin kesäkaudella yhteisosasto, jonka johdosta useamman potilaan kohdalla hoito voitiin toteuttaa omana toimintana OYS:n sijaan. Päihdeklinikan toiminnan jatkamisen edellytyksistä ja vaihtoehdoista -selvitys aloitettiin 9/2019 yhtymähallituksen päätöksellä. Päihdeklinikan käyttöaste oli vuoden 2019 alkupuoliskon aikaan erittäin matala ja suhteessa kunnille kallista toteuttaa. Päihdepalveluissa A-klinikan arviointitiimin toiminta vakiintui ja päihdehoidon ja kuntoutuksen suunnitelmallisuus toteutui aikaisempaa parempana. Riippuvuusasiakkaille kohdennettuja neuropsykiatrisia tutkimuksia kehitettiin paremmin vastaamaan tarkoitusta. Jalkautuva työparityöskentely alkoi, tässä kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat riippuvuusasiakkaat. Lisäksi aloitettiin korvaushoidon kuntouttava toiminta 61

ja siihen saatiin isommat tilat. Päihdekuntoutuksessa (päihdeklinikka) siirryttiin kirjaamaan PSY-lehdelle ja sitä kautta Kantaan 1.2.2019 alkaen. Päihdepalveluyksikkö osallistui nuorten ja nuorten aikuisten päihdehoidon kehittämiseen yhdessä Romppu, Rovaniemen kaupungin ja Poliisin ennalta estävän työn kanssa. Psykiatrisessa sairaalahoidossa otettiin käyttöön sähköinen potilasarkisto ja siirryttiin myös siltä osin paperittomuuteen. Vuoden 2019 aikana jatkettiin suunnittelua uuden psykiatrisen sairaalan rakentamisesta keskussairaalan yhteyteen. Sairaalatoiminnan siirtymistä taustoittaa mm. päivystysasetus, potilaiden somaattisen hoidon turvaaminen, resurssien optimaalinen käyttö ja taloudelliset tekijät. Käyttämättä ja peruuttamatta jääneitä ajanvarauksia kertyi vuoden 2019 aikana yhteensä 5862. MIEPÄ - palvelut olivat mukana tekstiviestimuistutuksen kokeilussa, mutta se jouduttiin lopettamaan, koska muistutusviestiin ei voinut laittaa käyntipaikan osoitetietoja ja viesti ohjasi potilaita väärään paikkaan. Psykiatrian toimenpideluokituksen kehittämistä ja kokeilua jatkettiin Valtakatu 11 avohoidon työntekijöiden sosiaalitila muutettiin viidenteen kerrokseen muutostöiden jälkeen. Intensiivi- ja injektiopoliklinikka sai käyttöönsä potilastyöhön paremmin sopivat tilat entisestä sosiaalitilasta ja sen läheisyydestä. Lääkäritilanteen kehittyminen oli edelleen myönteistä vuoden 2019 aikana. Jokaisessa tulosyksikössä on ylilääkäri ja näiden lisäksi ylilääkäri lastenpsykiatrian erikoisalalla. Erikoistuvien lääkäreiden koulutusohjelma on jatkanut suosiotaan ja siinä on parhaillaan 11 erikoistuvaa lääkäriä. Lääkäreiden ostopalvelua jouduttiin edelleen ostamaan riittävän seniorilääkäri tuen takaamiseksi. Vuoden 2019 aikana varauduttiin lääkäreiden ostopalvelun merkittävään vähentämiseen vuoden 2020 alusta alkaen siten, että määriteltiin tarkemmin, mitä erikoissairaanhoidon tuotettava. tiukennettiin lähetearviota, sekä hoitoa porrastettiin hoitajien ja lääkäreiden työnjakoa osin uudistettiin rekrytoinnin kehittäminen aloitettiin Asiakkaat ja vaikuttavuus Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Hoitoon pääsyn ja sen nopeuden sekä arvioinnin kehittäminen (Miepä Triage) Kotiutustoiminnan kehittäminen Kokemusasiantuntija toiminnan mukaan ottaminen kaikessa kehittämisessä Asiakaspalvelukyselyn vakiinnuttaminen Toimenpiteiden toteutuminen Päivystysvalmiutta lisättiin edelleen. Yhteispäivystyksessä psykiatristen potilaiden läpimenoajat lyhentyi 4 tunnista 1-2 tuntiin. Kaikki päivystyksellinen toiminta keskitettiin Miepä-triageen. Kotiutustiimi aloitti toimintansa. Kokemusasiantuntijatoiminnassa aloitettiin kokeilemaan ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan yhteisvastaanottoa asiakkaan suostumuksella. Tulokset olivat lupaavia. Lisäksi kokemusasiantuntijat ovat olleen mukana kehittämässä hoitoprosesseja ja uusia digitaalisia ratkaisuja. Tekstiviestillä lähetetty asiakaspalvelukysely lopetettiin siihen käytetyn ohjelman sopimuksen loppuessa. Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Kehitetään osaamisen lisäämistä ja seurantaa C & Q laatuohjelmaa hyödyntäen Avoimuuden lisääminen henkilöstön ja esimiesten/johdon vuorovaikutuksessa C & Q määrittelytyö hoitotyön ja osastonhoitajien osalta valmistui lähes kokonaan. MIEPÄ johto jalkaantui yksiköihin joka kuukausi ennen henkilökuntainfoa ja oli henkilökunnan kuultavana. Esimiesten/ johdon kehittämisäiviä pidettiin 2, joissa molemmissa teemana oli kehittää vuorovaikutusta avoimemmaksi yhdessä henkilökunnan kanssa. Päivystysvalmiutta lisättiin edelleen. Yhteispäivystyksessä psykiatristen potilaiden läpimenoajat lyhentyi 4 tunnista 1-2 tuntiin. 62

Kaikki päivystyksellinen toiminta keskitettiin Miepä-triageen. Etäkonsultaatiota kuntien tueksi laajennettiin jokaiseen tulosyksikköön. Lisäksi opeteltiin käyttämään erilaisia etäyhteysohjelmia etätyöskentelyssä tietosuoja huomioiden. Talous potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Peruuttamattomien asiakasmaksujen lainsäädäntöä ja käytäntöä muualta vastaavista palveluista selviteltiin. Psykiatrisesta sairaalahoidosta vähennettiin 2 sairaansijaa ja avohoidon resursseja vahvistettiin mm. kotiutus- ja lyhytpsykoterapiatiimiin. Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Muonion Enontekiön mielenterveysyksikön toiminnan kehittäminen Hoitoon pääsyn kehittäminen päivystyksellisiä toimintoja yhdistämällä Vaativan sairaalahoidon prosessien kehittäminen Psykoosin hoidon kehittäminen Injektiopoliklinikan ja ryhmätoiminnan kehittäminen Päihdepalvelun matalan kynnyksen arviointitiimin vakiinnuttaminen ja hoidon suunnitelmallisuuden kehittäminen Korvaushoidon kuntouttavan toiminnan kehittäminen Nuorten ja nuorten aikuisten päihdepalvelujen kehittäminen Muonio-Enontekiölle kehitetiin kuntalaisia palveleva toimintatapa konsulttipsykiatrin palvelujen käyttöön. Sairaanhoitajien ja psykologin välistä työnjakoa selkiytettiin. Käynnistettiin depressiokoulutoiminta. Kognitiivinen menetelmä-osaaminen juurrutettiin käytännön työvälineeksi. Kaikki päivystyksellinen toiminta keskitettiin Miepä-triageen. Puhelinohjaus- ja neuvontapalveluiden keskittäminen yhteen pisteeseen vakiinnutettiin. Sairaalan henkilökunnan koulutusta vaativan sairaalahoidon toteuttamiseen lisättiin. Yhteistyötä vastaaviin yksiköihin vahvistettiin. Injektiopoliklinikka käynnistettiin ja sen yhteyteen kehitettiin ryhmätoimintaa. Päihdepalveluiden arviointitiimi vakiintui. Korvaushoidolle remontoitiin uudet tilat ja samalla kehitettiin uudenlaista toimintamallia kuntouttavammaksi. Sairaala muutetaan omaksi tulosyksiköksi Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastojen toiminnallisuuden yhdistäminen Lasten- ja nuorten matalankynnyksen palvelujen kehittäminen Nuorten ja nuorten aikuisten päihdepalvelujen kehittämisessä oltiin mukana yhteistyökumppanien kanssa. Psykiatrinen sairaala muuttui omaksi tulosyksiköksi. Samoin psykiatrinen avohoito. Lasten- ja nuorisopsykiatrialla keskitettiin yhteinen sairaanhoitajan palveluohjaus- ja neuvontapalvelu. Konsultatiivista varhaintyötä laajennettiin koko LSHP:n alueelle. Talouden analyysi Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueen toiminnallinen tavoite on ajanmukaistaa erikoissairaanhoidon avohoitoa ja avohoidon kehittymisen myötä vähentää laitospainotteista hoitoa. Vuoden 2019 aikana toiminta tehostui huomattavasti, vaikka uusia resursseja ei ole palveluihin kohdennettu. Yhtymähallitus hyväksyi 22.5.2019 käyttötalouden määrärahamuutoksen, jossa huomioitiin sairaanhoitopiirissä tehdyt palkkaratkaisut palkkojen harmonisoimisesta hoitoalantehtävissä. Muutos kohdistui mielenterveys- ja päihdepalvelujen talousarvioon siten, että se talousarvio muutettiin n. 52 000 alijäämäiseksi. 1-9/2019 talousarvion tarkastelussa huomioitiin, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen suoritteiden toteuma jää merkittävästi alle arvioidun, mikä aiheuttaa sen, etteivät ulkoiset tulot toteudu talousarvion mukaisina. Yhtymähallitus hyväksyi talousarvioon muutoksen 5.11.2019 175, jonka mukaan ulkoisten myyntitulojen talousarviota pienennennettiin 300 000, joka tarkoitti vastaavalla summalla alijäämän lisäystä tulosalueelle. Tehtyjen talousarviomuutoksien johdosta talousarvio jätettiin 471 320 alijäämäiseksi. 63

Ulkoisten tulojen vajaus johtuivat suoritteiden vähyydestä sekä avo- että laitoshoidossa. Myös ostetut laitoshoitopäivät jäivät merkittävästi suunniteltua alhaisemmaksi. Muuttuneeseen tilanteeseen vastattiin sulkemalla 1 psykiatrinen osasto 4 viikoksi kesäkaudella. Avohoidon käyntimäärän laskuun sen sijaan vaikutti uusien toimintojen aloittamisen viivästyminen sekä asiakkaiden peruuttamattomat poisjäännit ajanvarauskäynneiltä. Laitoshoidon puolelta kohdennettiin resursseja tarpeenmukaisesti avohoidon puolelle. Määrätavoitteisiin tehtiin seuraavia muutoksia: Mielenterveys- ja päihdepalvelut Määrätavoitteet TA 2019 Muutettu TA 2019 Muutos MTA 2019 / TA 2019 Avohoitokäynnit, omat 72 995 65 000-7995 Avohoitokäynnit, ostetut 1055 1302 295 Hoitopäivät, omat 17 584 16 100-1484 Hoitopäivät, ostetut 7310 5790-1520 Tehdyn talousarviomuutoksen jälkeen avohoito lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 10,5 % (6380 käyntiä) ja toteutui 3,1 % (n. 2299 käyntiä) talousarviossa arvioitua suurempana. Hoitopäiviä toteutui 9,4 % (1755hp) vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna ja 5,2 % (845 hp) enemmän, kuin talousarvioon oli arvioitu. Hoitojaksot vähenevät 3,2 % (45 hoitojaksoa) edelliseen vuoteen verrattuna ja 11,2 % (173 hoitojaksoa) talousarvioon arvioidusta määrästä. Ostettu avohoito kasvoi n. 22,3 % (290 käyntiä) edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna ja 17 % (242 käyntiä) yli talousarvion. Ostetun avohoidon määrä on kuitenkin vähäinen ja samoin sen merkitys talouteen. Ostetun laitoshoidon määrä vähentyi 1,2 % (81hp) edelliseen vuoteen verrattuna, mutta ylittyi 15,4 % (892 hp) talousarviossa arvioidun. Ostettujen laitoshoitojen jaksot vähenivät 1,3 % (60 hp) edelliseen vuoteen verrattuna, joka on linjassa hoitopäivien vähenemisen suhteen. Suurin osa ostetuista laitoshoidon hoitopäivistä tulee muista sairaanhoitopiireistä ja valtion mielisairaaloista. Valtion mielisairaaloissa hoidetaan oikeuden päätöksellä hoitoon määrättyjä sekä vaikeahoitoisia potilaita. Viime vuosina olemme panostaneet yhteistyöhön valtion mielisairaaloiden kanssa ja pystyneet ottamaan potilailta omalle hoitovastuulle aikaisempaa nopeammin. Tehostetun avohoidon turvin THL:n päätöksellä olevia potilaita voidaan siirtää aikaisemmin valvontajaksolle ja kokonaan avohoitoon. Valtion mielisairaalassa oli vuonna 2018 yhteensä 11 potilasta ja vuonna 2019 yhteensä 7 potilasta. Hoitopäiviä kertyi 880 vähemmän vuonna 2019 edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat 0,6 % (115 617 ) edelliseen vuoteen nähden ja ylittyivät 3,6 (n. 720 000 ) talousarviosta. Suurimpana kulueränä ylittyivät lääkäripalvelujen ostot (n. 1 570 000 ). Läpilaskutettava ostopalvelu vähentyi n. 20 % (n. 720 000 ), johon vaikuttaa mm. lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteisosaston aukipitäminen kesäajalla. Henkilöstöön liittyvät kuluerät vähentyivät kokonaisuudessaan n. 250 000. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa lähdettiin valmistautumaan lääkäreiden ostopalvelun merkittävään vähentämiseen vuoden 2020 alussa toimintaprosesseja uudistamalla. Psykiatrian erikoislääkärikoulutuksen (professuuri) ansiosta virkalääkäreiden määrä on lisääntynyt merkittävästi, jonka johdosta lääkäripalvelu voidaan suurelta osin tuottaa omana tuotantona. Tämä kuitenkin edellyttää samalla toiminnan ja työtapojen uudelleen tarkastelua. Ulkoiset toimintatuotot kasvoivat 2,2 % (n. 590 300 ) yli talousarviossa arvioidun ja jäivät 2,2 (n. 620 000 ) edellistä vuotta pienemmäksi. Ulkoinen toimintakate jäi 1,9 % alle tasaisen toteuman, joka johtui ulkoisten toimintakulujen ylityksestä. Talousarviomuutoksen 9/2019 (suoritemäärän ja -hintojen tarkastus) jälkeen tilikauden tulos toteutui lähes suunnitellusti. Tilikauden tulos on 434 970 alijäämäinen, joka toteutui hiukan parempana kuin suunniteltu 471 320 alijäämäinen talousarvio. 64

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT VOIMAVARAT TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 Virat ja toimet yht. 234 234 234 234 0,0 0,0 siitä lääkärit 22 22 22 22 0,0 0,0 hoitohenkilöstö 208 208 208 208 0,0 0,0 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto-ja hallinto 4 4 4 4 0,0 0,0 Sairaansijat, psykiatria*) 56 54 54 54-3,6 0,0 Sairaansijat, päihdehuolto 12 12 12 12 0,0 0,0 *) Toiminta- ja taloussuunnitelma 2019-2021, Talousarvio 2019 Kohta 4.6. Mielenterveys- ja päihdepalvelut MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito, psykiatria avohoitokäynnit, omat 60 919 72 995-7 995 65 000 67 299 10,5 3,5 avohoitokäynnit, ostetut 1 302 1 055 295 1 350 1 592 22,3 17,9 yhteensä 62 221 74 050-7 700 66 350 68 891 10,7 3,8 Vuodeosastohoito, psykiatria hoitojaksot, omat 1 422 1 265 285 1 550 1 377-3,2-11,2 Hoitojaksot, ostetut 355 295-16,9 yhteensä 1 777 1 265 285 1 550 1 672-5,9 7,9 hoitopäivät, omat 18 700 17 584-1 484 16 100 16 945-9,4 5,2 hoitopäivät, ostetut 6 771 7 310-1 520 5 790 6 682-1,3 15,4 yhteensä 25 471 24 894 24 894 21 890 23 627-7,2 7,9 keskim.hoitoaika, omat 13,2 13,9 10,4 12,3-6,4 18,5 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 41 950 997 30 587 587-300 000 30 287 587 30 132 212-28,2-0,5 Toimintatuoto, ulkoiset 28 105 012 27 192 584-300 000 26 892 584 27 482 875-2,2 2,2 Myyntituotot 24 388 715 23 160 340-300 000 22 860 340 24 251 375-0,6 6,1 Myyntituotot, läpilaskutus 3 287 893 3 557 326 3 557 326 2 838 053-13,7-20,2 Maksutuotot 407 820 432 238 432 238 366 262-10,2-15,3 Tuet ja avustukset 0 0 Vuokratuotot 0 0 40 Muut toimintatuotot 20 583 42 680 42 680 27 146 31,9-36,4 Sisäiset tulot 13 845 985 3 395 003 3 395 003 2 649 338-80,9-22,0 Toimintakulut (eur) -41 529 009-30 587 587-171 320-30 758 907-30 567 182-26,4-0,6 Toimintakulut, ulkoiset -20 497 508-19 838 566-52 751-19 891 317-20 613 125 0,6 3,6 Palkat -11 027 444-11 463 173-41 949-11 505 122-11 580 587 5,0 0,7 Henkilösivukulut -2 647 225-2 954 061-10 802-2 964 863-2 700 615 2,0-8,9 Henkilöstökorvaukset 147 874 173 500 173 500 110 668-25,2-36,2 Palvelujen ostot, oma toiminta -2 741 289-1 179 950-1 179 950-2 747 562 0,2 132,9 Palvelujen ostot, läpilaskutus -3 287 893-3 557 326-3 557 326-2 838 053-13,7-20,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -176 786-167 906-167 906-195 322 10,5 16,3 Avustukset -1 945-2 000-2 000-1 145-41,2 Vuokrat -585 812-687 650-687 650-595 443 1,6-13,4 Muut toimintakulut -176 988 0 0-65 068-63,2 Sisäiset menot -21 031 501-10 749 021-118 569-10 867 590-9 954 058-52,7-8,4 Ulkoinen toimintakate 7 607 505 7 354 018-352 751 7 001 267 6 869 750-9,7-1,9 Toimintakate 421 988 0-471 320-471 320-434 970 Rahoitustuotot/-kulut -78-45 -42,4 Poistot -22 993 0 0-985 -95,7 Tilikauden tulos 398 917 0-471 320-471 320-436 000-209,3-7,5 Rahastojen muutos 0 0 666 Tilikauden yli/alijäämä 398 917 0-471 320-471 320-435 334-209,1-7,6 65

2.3.6 Sairaanhoidollisten tukipalvelujen tulosalue Toiminta-ajatus Sairaanhoidolliset tukipalvelut -tulosalue on maakunnallinen palveluntuottaja, joka toimii kiinteässä yhteistyössä kuntien ja eritysvastuualueen yksiköiden kanssa seuraten kansallisia hoito- ja tutkimuslinjauksia. Sen yksiköt tuottavat laadukkaita diagnostisia tutkimuksia ja sairaanhoitoa tukevia palveluja potilaan diagnoosia, hoitoa ja sen seurantaa varten sekä lisäksi patologian yksikkö tuottaa lääketieteellisen kuolemansyyn selvityksiä. Päämääränä on alueella olevan väestön terveyden ja toimintakyvyn palauttaminen tai ylläpitäminen sekä terveydenhuoltojärjestelmän laaduntarkkailu sekä kansalaisten ja hoitohenkilökunnan oikeusturvan säilyttäminen terveydenhuollossa. Työskentelemme hyvässä ja kehittyvässä työilmapiirissä. Keskeisimmät muutokset Kuvantamisen kysyntä ylittää oman tuotannon, mutta sitä on saatu lisättyä mm. ilta-mri-tutkimuksilla. Ostopalveluihin on turvauduttu hieman vähemmän kuin vuonna 2018. Välinehuoltopalveluiden keskittäminen jatkui: Muurolan sairaalan hammashoitolan toiminnot siirtyivät Lapin keskussairaalaan. Yksiköt jatkoivat toimintakäsikirjojen ja niihin liittyvien menettelytapaohjeiden työstämistä alakohtaisten ISO-standardien mukaisiksi. Sähköisten palveluiden ja apuvälineiden käyttöönotto mm. sanelu- ja puheentunnistusratkaisun hankinta siirtyi edelleen seuraavalle vuodelle. Rekrytointiyksikkö on kehittänyt koko talon yhteisen hoitohenkilöstön työhöntuloprosessin. Varahenkilöstöresurssiseuranta on aloitettu hoitoyksiköittäin ja varahenkilöstön määrä on ollut syyskauden riittävä. Painopistealue Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Toimenpiteiden toteutuminen Asiakkaat ja vaikuttavuus hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Osallistuminen prosessien yhteisiin työryhmien työskentelyyn (lääkehoito, potilastuvallisuus, Hukkahaavi, laajennushanke) Tehostetaan läheltä piti -ilmoitusten tekemistä (HaiPro). Tavoite kaikista ilmoituksista tavoite 75 % Yksiköiden suoritteiden viiveseuranta Palveluiden kliinisen merkityksen seuraaminen Yksiköiden toimintakäsikirjojen päivitys Asiakaspalautteen jatkuva kerääminen Palveluja kehitetään yhteistyössä oman Erva -alueen ja kansallisten asiantuntijoiden kanssa. Kyllä Ilmoituksia tehty yhteensä 77 kpl (45 kpl v. 2018), joista läheltä piti tapahtumaa 49 kpl (30 kpl). Nousua noin 63% kaikista ilmoituksista. Toteutunut laaduntarkkailuyksiköissä. Kuvantamisessa omatuotanto ei riitä. Syyskuussa aloitettu radiologien sairaalapäivystys on helpottanut varsinkin päivystyksellisten kuvausten saatavuutta Meeting-toiminta toteutunut Alkanut hyvin, osittain vielä kesken Toteutunut Toteutunut 66

Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Yksiköiden työhyvinvointisuunnitelmat Uudisrakennusprojektin etenemiseen osallistuminen ja säännöllinen tiedottaminen Osaamisen kehittämisen jatkaminen: osaamisen määrittelytyö ja osaamistarpeiden määrittely, kehityskeskustelut Osaamista ja asiantuntijuutta vahvistetaan koulutuksen avulla, työssä oppien ja vertaisarvioinnilla Henkilökunnan aktivointi työyksikön kehittämiseen yksikkökokouksissa Toteutunut, Fiilismittari käyttöönotettiin syyskuussa 2019. Toteutunut Toteutunut osittain. Osaamisen määrittely kesken apteekissa, kuvantamisessa ja välinehuollossa. Toteutunut (koulutussuunnitelma) Yksikkökokoukset pidetty säännöllisesti ja muistiot ovat työntekijöiden nähtävillä. Tehtäväkuvaukset ja työohjeet pääosin ajan tasalla jatkuva työ. Työtehtävien hoitamiseen riittävät resurssit. Tehtävien lisääntyessä priorisoidaan työtehtäviä ja kehitetään toimintaprosesseja entistä sujuvammiksi yhteistyössä koko yksikön kanssa. Seuranta on toteutunut. Aktiivisen tuen mallin käyttö Talous potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Hukkahaavimenetelmien hyödyntäminen ja siihen osallistuminen Toimintaprosesseja kehitetään yhtenäisemmiksi, hyödynnetään yhteistyötä ja muualla hyväksi havaittuja käytänteitä. Sijaisresurssien tarkoituksen mukainen käyttö ja osaamisen kohdentaminen Tarjotaan asiantuntemusta omistajakuntien tukipalveluiden kehittämiseen Osallistuttu, ei omia Hukkahaaviprojekteja. Toteutunut, tehtävien priorisointi aloitettu. Hoitoyksiköiden sijaisresurssien käytön seuranta on aloitettu rekrytointiyksikössä. Toteutunut Hankintasuunnitelmien seuranta on toteutunut. Päätöksen teossa ja niiden valmistelussa huomioidaan kustannukset ja resurssien tehokas käyttö Yksikkökokoukset toteutuneet. Henkilökunnan kustannustietoisuutta vahvistetaan Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Tunnuslukujen (suoritteet, jonot, viiveet) säännöllinen seuranta, laatutavoitteiden poikkeamien korjaaminen ja niistä tiedottaminen Poikkeamien kirjaaminen ja ilmoitusten käsittely ja kehittämiskohteiden valinta osastokokouksissa Alueellisen yhteistyö Resurssien tehokaan ja joustavan käytön vahvistamiseksi laaditaan seurantajärjestelmä yhteistyössä hoitoyksiköiden kanssa. Toteutunut tulosalueen omana seuranta ja Kairassa. Toteutunut Toteutunut toivotussa määrin. Yhteinen seurantajärjestelmä käytössä, rekrytointiyksikön seurantamittarit ja työhöntuloprosessi on kuvattu ja otettu käyttöön, välinehuollon keskittäminen jatkuu. 67

Toiminnan ja talouden analyysi Talous ja toiminta ovat toteutuneet lähes suunnitellusti. Kuvantamisen oman toiminnan tutkimusmäärät ovat kasvoivat +7,97 % edellisen vuoden tasolta: natiivitutkimukset 8,91 %, TT- tutkimukset +9,72 % ja magneettitutkimukset +18,6 %. Patologian tutkimukset lisääntyivät 13,23 % painottuen kudostutkimuksiin (+21,97 %). Välinehuollossa vuonna 2019 steriilien tuotteiden tuotettu lisääntyi 4,33 %. Rovaniemen kaupungille on tuotettu vuoden 2019 aikana 439 266 yksikköä. Apteekissa lääkkeenjakelu pysyi lähes ennallaan, mutta sen sijaa lääkkeenvalmistus vähentyi (-14,94 %) tuotantokatkoksien vuoksi, jotka johtuivat välttämättömistä tilamuutoksista. SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT VOIMAVARAT TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 Virat ja toimet yht. 367 367 367 367 0,0 0,0 siitä lääkärit 18 18 18 18 0,0 0,0 hoitohenkilöstö 323 322 322 325 0,6 0,9 huoltohenk.kunta toimisto-ja hallinto 26 27 27 24-7,7-11,1 MÄÄRÄTAVOITTEET Kuvantamistutkimukset, omat 56 205 68 384 68 384 65 503 16,5-4,2 Kuvantamisstutk., ostetut 2 908 686 686 2 459-15,4 258,5 59 113 69 070 69 070 67 962 15,0-1,6 Patologian tutkimukset, omat 12 315 13 990 13 990 13 310 8,1-4,9 Patologian tutk., ostetut 73 Lääkejakelut 77 152 76 500 76 500 76 410-1,0-0,1 Lääkevalmistus ja sytostaatit 6 928 7 000 7 000 5 893-14,9-15,8 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 31 273 023 31 892 738 0 31 892 738 31 141 845-0,4-2,4 Toimintatuotot, ulkoiset 1 837 450 1 946 031 0 1 946 031 2 242 259 22,0 15,2 Myyntituotot 1 776 754 1 844 620 1 844 620 2 102 870 18,4 14,0 Maksutuotot 12 046 91 350 91 350 111 715 827,4 22,3 Tuet ja avustukset 7 139 0 6 370 Muut toimintatuotot 41 511 10 061 10 061 21 304-48,7 111,7 Sisäiset tulot 29 435 573 29 946 707 29 946 707 28 899 586-1,8-3,5 Toimintakulut (eur) -30 579 682-31 028 129-245 679-31 273 807-30 353 794-0,7-2,9 Toimintakulut, ulkoiset -25 337 333-26 562 889-50 206-26 613 095-25 797 268 1,8-3,1 Palkat -10 450 189-10 910 041-39 925-10 949 966-10 795 528 3,3-1,4 Henkilösivukulut -2 532 433-2 810 505-10 281-2 820 786-2 528 764-0,1-10,4 Henkilöstökorvaukset 220 864 263 000 263 000 283 218 28,2 7,7 Palvelujen ostot -917 990-1 203 740-1 203 740-879 159-4,2-27,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 488 651-11 303 336-11 303 336-11 484 141 0,0 1,6 Vuokrat -140 896-590 267-590 267-388 991 176,1-34,1 Muut toimintakulut -28 039-8 000-8 000-3 902-86,1-51,2 Sisäiset menot -5 242 349-4 465 239-195 473-4 660 712-4 556 525-13,1-2,2 Ulkoinen toimintakate -23 499 885-24 616 858-50 206-24 667 064-23 555 009 0,2-4,5 Toimintakate 693 340 864 610-245 679 618 931 788 052 13,7 27,3 Rahoitustuotot/-kulut -72-7 Poistot -693 412-864 610-864 610-788 045 13,6-8,9 Tilikauden tulos -144 0-245 679-245 679 0-100,0-100,0 Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli/alijäämä -144 0-245 679-245 679 0-100,0-100,0 68

2.3.7 Tukipalvelut Toiminta-ajatus Tukipalvelujen tehtävänä on muodostaa ja turvata vakaa, turvallinen ja varma toimintaympäristö kuntayhtymän palvelu-, tutkimus- ja hoitotoiminnalle. Tukipalvelut tulosalueelle kuuluvat talous- ja henkilöstöpalvelut, tietopalvelut (tietohallinto), ravintopalvelut, puhtaus- ja huoltopalvelut, tekniset palvelut ja logistiikka- ja materiaalipalvelut. Toiminnalliset muutokset Tukipalveluiden edustajat eri tulosyksiköistä ovat olleet hyvin vahvasti mukana LKS:n laajennushankkeessa asiantuntijoina suunnittelutyössä erilaisissa kokouksissa ja työpajoissa. Tukipalveluista on myös osallistuttu eri muodoin sote- ja maakuntavalmisteluun alkuvuodesta 2019. Talous- ja henkilöstöpalvelujen keskeisin toimintaan vaikuttava muutos oli kansallisen sähköisen tietokannan eli tulorekisterin käyttöönotto 1.1.2019. Tulorekisteri perustuu tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin (53/2018), ja sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot jokaisesta tulonsaajasta erikseen. Tulorekisteriin ilmoitettavia tietoja ovat tehdystä työstä maksetut palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava. Vuodesta 2019 alkaen tulorekisteriin tuli ilmoittaa palkkatiedot. Henkilöstöhallinnon järjestelmiä uusittiin. Työajan suunnitteluohjelma Titanian pääkäyttäjäpalvelu ulkoistettiin LapIT Oy:lle keväällä 2019. Niin ikään keväällä päivitettiin Personec-palkkajärjestelmän käyttöliittymä ESS uuteen järjestelmäversioon. Työajanhallinta- ja kulunvalvontajärjestelmä päivitettiin uuteen versioon syyskuun alusta. Kuntayhtymän laskentapäällikkö vaihtui. Edellisen viranhaltijan irtisanouduttua uusi laskentapäällikkö aloitti tehtävässä kesäkuussa. Tietohallinto on perustoiminnan lisäksi mukana lähes kaikissa sairaanhoitopiirin kehittämishankkeissa ja - tehtävissä varmistamassa toimintojen toteutumisen tietoteknisen ympäristön ja tietojärjestelmien osalta. Vuoden 2019 hankkeita olivat mm. LapIT:lle käynnissä olevat ulkoistukset INIT-hankeen tietoliikenneprojekti ja konesaliprojekti, jolla tähdätään ict-palveluiden ulkoistuksessa LapIT Oy:lle siirrettyjen tehtävien tehokkaampaan ja laadukkaampaan suoritukseen sekä LSHP:n omistajakuntien sote-palveluiden siirtoihin LSHP:n toiminnaksi liittyvät ict-palvelumuutokset. Myös LSHP:n tukipalveluiden ulkoistukset työllistävät edelleen tietohallintoa merkittävästi. Tietojärjestelmien käyttöönottoja, päivityksiä ja uusien toiminnallisuuksien käyttöönottoja on työlistalla useita (esim. anestesia, sähköisen kirjaamisen alustat, digisaneluhallintajärjestelmä, ESKOn uudet ominaisuudet). Hankkeita on käynnissä keskimäärin vuoden aikana yhtäaikaisesti n. 30 kpl ja keskimäärin 100 hanketta/muutosta odottaa resursoinnin osalta käynnistymistä. Normaaliin ylläpitoon liittyviä järjestelmäpäivityksiä tehdään lisäksi useisiin ympäristöihin. Päättynyt maakunnan valmistelutyö nojasi vahvasti sairaanhoitopiirien osaamiseen. Tietohallinnon henkilöstöresurssista maakunnan palveluksessa oli vuonna 2019 kolme (3) henkilöä kolmen kuukauden (3) ajan tammikuusta maaliskuuhun. Soteuudistuksen kaaduttua nämä maakuntaan lainatut resurssit saatiin takaisin perustyöhön, joka loppuvuoden osalta helpotti resurssipaineita. Vaarana kuitenkin edelleen on, että Sote-uudistuksen uudelleen jatkuessa uuden hallituksen toimesta, henkilöresurssin tarvetta joudutaan paikkaamaan ostopalvelulla, joka tulee nostamaan kuluja merkittävästi. Tietohallinnon yksi ict-suunnittelija jäi eläkkeelle maaliskuun lopussa 2019. Vapautunut vakanssi käytettiin integraatioarkkitehtuurista vastaavan pääsuunnittelijatehtävän vakinaistamiseen. Hallitus perusti 18.12.2019 205 päätöksellään uuden tulosyksikön Tieke keskushallinnon tulosalueelle 1.1.2020 alkaen. Samassa yhteydessä hallitus päätti siirtää Kuntien ICT-palvelut ja tietohallinnon vastuuyksikön työntekijät ja määrärahat tukipalvelujen tulosalueelta keskushallinnon tulosalueelle Tieke tulosyksikköön 1.1.2020 alkaen ja lakkauttaa tietohallinto tulosyksikön tukipalveluista 1.1.2020 alkaen. Ravintopalveluiden suoritetavoite vuodelle 2019 oli 630 000 suoritetta. Ateriasuoritteita toteutui 549 641 suoritetta eli 87,2 %. Se on 6,5 % vähemmän kuin edellisvuonna johtuen mm. LKS:n, Muurolan ja Kolpeneen asiakasmäärien pienenemisestä. Henkilökunnan ruokailumäärät ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Ulkopuolisten ruokailijoiden määrä on hieman noussut mm. LKS:n rakennustyömaiden johdosta. 69

Puhtaus- ja huoltopalveluiden suoritteena ovat siivottavat neliöt. Talousarvioon kirjattu neliömäärä oli yhteensä n. 76 400 neliötä. Siivouspalveluja ostettiin Rantavitikan ensihoidon, Valtakatu 11:n, Piekkarin, Rovakadun ja Porokatu 37:n ja Porokatu 39:n tiloihin yhteensä 6500 neliön verran. Siivouspalveluja myytiin NordLabin tiloihin sekä n.100 tuntia allianssihankkeelle. Alan tutkintoja suoritettiin loppuun ja uudet oppisopimusopiskelijat aloittivat opiskelunsa tavoitteenaan ammatillinen tutkinto. Oppisopimusopiskelu varmistaa osaltaan osaavien laitoshuoltajien palkkaamisen vakituisiin toimiin. Työkierto oli tavoitteena ja sitä toteutettiin onnistuneesti, mm. yksi laitoshuoltaja siirtyi sijaistamaan siivoustyönohjaajan määräaikaista poissaoloa ja tämä onnistui hyvin. Tiimi 9:n laitoshuoltajien työalueet ja työvuorot muutettiin palvelemaan paremmin tilojen käyttäjiä. Muutos onnistui hyvin, koska suunnittelu tehtiin huolella ja pitkäjänteisesti. Osaamisen tunnistaminen, kehityskeskustelut, työhyvinvointisuunnitelma, kokoukset sekä laadunseuranta toteutuivat suunnitelmien mukaisesti viime vuonna. Rekrytointeja tehtiin useita vuoden aikana, sekä määräaikaisiin että vakinaisiin työsuhteisiin. Hakijoiden määrät ovat yhä pienempiä ja pienempiä. Pitkiä sairauspoissaoloja oli edelleen monta. Teknisissä palveluissa huoltotoiminta on ollut normaalia vuonna 2019. Sairauspoissaoloja oli 198 pv eli 2,6 %. Vuoden aikana tapahtui 1 työtapaturma (liukastuminen). Mekaniikka-, kirvesmies-, ja LVI-ammattimiehen toimiin valittiin henkilöt. Yksikön sihteeri siirtyi tulosalueelle. Vuoden 2019 aikana valmistuneet korvausinvestoinnit kiinteistöihin ja sairaalatekniikkaan: onkologian tilamuutokset, lääkehuone 5 tason yhteinen, neljä potilashuonetta 6. krs, 5A/4A osastoilla 4 kpl inwa-mitoituksella pesutilojat, linjasaneeraus potilastorni A-pääty, Nordlab 3 kpl toimisto/neuvottelutilat ja välinehuollon tilat, Porokatu 39 0-kerros, IV-konehuone lastenosastot, hissi H7 kunnostus, auditorion tilat, kir.pkl:n tilojen muutokset, rakennusosa C:n ilmastointi-järjestelmien kunnostukset, LKS:n kiinteistön ikkunoiden uusinta osa 1 (45 %), Muurolan päihdeklinikan lääkehuone. Suurimmat investointityöt vuodelle 2019 olivat: Porokatu 39 0-kerros, natiivikuvauslaitteen tilat, optg/ kartiokeila laitetila, 5.krs yhteinen lääkehuone, linjasaneeraus potilastorni (A-pääty) ja pesuhuone tilat, IVkonehuone lastenosastot, hissi H7 kunnostus, auditorion tilat, kuluvalvontajärjestelmän päivitys, LKS:n kiinteistön ikkunoiden uusinta osa 1, Nordlab toimistomuutos ja välinehuollon tilat, kirurgian poliklinikan tilojen muutokset, rakennusosa C:n ilmastointi-järjestelmien kunnostukset, 6 krs naisten tautien muutokset, AKTkonesalin tilat, PDT huoneen tilat, Muurolan päihdehuoltolan lääkehuone. Keskeneräisiä suunniteluita: Laajennushankkeen suunnittelu, lasten osastojen muutokset, höyryjärjestelmän uusinta. Logistiikka- ja materiaalipalvelut toiminta on sairaalan ydintoimintoja turvaavaa toimintaa. Erilaiset muutokset ydintoiminnoissa ja toimintaympäristössä vaikuttavat yksikön antamiin palveluihin ja resurssitarpeisiin. Vuonna 2019 yksikkö on hoitanut sille kuuluvat hankinta-, materiaali- ja logistiikkapalvelut. Yksikön toiminnan kehittämistarpeiden lähtökohdista valmisteltiin hallituksen 18.9.2019 hyväksymä yksikön organisaatiomuutos, jonka toimeenpano aloitettiin heti päätöksenteon jälkeen. Osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen on otettu huomioon hankinta- ja logistiikkapalvelut yksikön organisaatiomuutoksen valmistelussa ja toimeenpanossa. Logistiikka- ja materiaalipäällikkö vaihtui kesällä ja päällikkö nimike muutettiin marraskuun alusta hankinta- ja logistiikkapäälliköksi. Virka laitettiin avoimeen hakuun joulukuussa. Yksikön toimintaa on kehitetty muun muassa hyödyntämällä toiminnanohjausjärjestelmän ominaisuuksia Geminitilausjärjestelmän Emmi-laskujenkäsittelyohjelman ja InVoiceReady-tietojärjestelmien välisen prosessin automatisoinnilla. Hankintatoimen käytäntöjä ja ohjeistusta on kehitetty ja kehittämistyö jatkuu sairaanhoitopiirin hankinta- ja logistiikkastrategian valmistelun yhteydessä. LKS:n laajennushankkeen suunnittelutyöhön on osallistuttu yksikön vastuualueen asiantuntijoina erilaisissa kokouksissa ja työpajoissa. Yksikön nimi on 1.1.2020 alkaen hankinta- ja logistiikkapalvelut. 70

Asiakkaat ja vaikuttavuus Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakastyytyväisyyskyselyt Turvallisuuskoulutuksiin osallistuminen Toimenpiteiden toteutuminen Puhtaus- ja huoltopalveluissa tehty asiakastyytyväisyyskysely poliklinikoille. Korjaavat toimenpiteet tehty. Ravintopalveluissa on tehty asiakastyytyväisyyskysely potilaille. Palautteen perusteella korjaavia toimenpiteitä tehty. Osallistuttu alkusammutus- ja turvallisuuskoulutuksiin ja turvakortit voimassa. Tietohallinto: Osallistuttu Taisto ja Kyberturvallisuusharjoituksiin. Harjoituksen palaute purettu toimintamallin kehittämistehtäviksi. Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Suunnitelmalliset kehityskeskustelut/tiimikeskustelut Säännölliset työyksikkökokoukset kaikissa työyksiköissä Osaamisen kehittäminen / määrittelytyön tekeminen tulosyksiköissä Teknisissä palveluissa ja tietohallinnossa kehityskeskustelut toteutuneet 100 %. Muiden yksiköiden osalta toteutuneet osittain tai toteutettu henkilökeskusteluina. Toteutuneet 100 % koko tulosalueella. C&Q:ssa toteutumisprosentti vuoden lopussa 68 % tulosalueella. Osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen on otettu huomioon hankinta- ja logistiikkapalvelut -yksikön organisaatiomuutoksen valmistelussa ja toimeenpanossa. potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Osallistuminen työnantajan järjestämään talouskoulutukseen esimiehille Palvelukäytäntöjen yhdenmukaistaminen Prosessien kehittäminen Esimiehet osallistuneet koulutuksiin Henkilöstöhallinnon prosesseja ja materiaalitilausprosesseja yhtenäistetty sairaanhoitopiirin tasolla. Ravintopalveluissa: - maksupäätteet muutettu kassan yhteyteen - Muurolan sairaalan kanttiini yhdistetty ruokasaliin Talous Päivitetyt ESS7-henkilöstöhallinnonjärjestelmä ja Flexim-työajanseurantajärjestelmä otettu käyttöön sairaanhoitopiirin tasolla. Tekniset palvelut: - Optimaze-tilahallintajärjestelmän pilotointi aloitettu. - Hengitysapuvälineet otettu Efectorapuvälinetietokantaan koko Lapin sairaanhoitopiirin alueelta. Ravintopalvelut: - Hävikkiruuan myynti aloitettiin. Biojätteen määrä saada vähäisemmäksi. Hankinta- ja logistiikkapalvelut: - Hankintatoimen käytäntöjä ja ohjeistusta on kehitetty. Kehittämistyö jatkuu hankinta- ja logistiikkastrategian valmistelun yhteydessä. 71

potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Sähköisten järjestelmien ja automatisoinnin hyödyntäminen ja päällekkäisten kirjaamisten vähentäminen Elisa-monipalvelupääte pilotti potilashotellissa. PREWS hoidonarviointipilotti lastenpolilla Henkilöstöpalvelut: Flexim-työajan seurantajärjestelmän uudet ominaisuudet tehostavat prosesseja. Prosessit ja rakenteet Tietohallinto: Kaikki tietohallinnon tietojärjestelmien käyttöönotot ja niihin liittyvien palveluiden jatkuva kehitys (uudet ominaisuudet ja päivitykset) tähtäävät myös kirjaamisen kehittämiseen ja tiedolla johtamisen tukemiseen. Ravintopalvelut: Excel-taulukon laadinta koneelle ja sähköinen lähettäminen mahdollistaa käsinkirjattavan kassakirjan ja päällekkäin kirjaamisen pois jäännin. Hankinta- ja logistiikkapalvelut: Toiminnanohjausjärjestelmä materiaalihallinossa Gemini- tilausjärjestelmä Emmi - laskujen käsittelyohjelma InVoiceReady-tietojärjestelmien välisen prosessin automatisointi. Ravintopalveluiden suoritetavoite vuodelle 2019 oli 630 000 suoritetta. Ateriasuoritteita toteutui 549 641 suoritetta eli 87,2 %. Se on 6,5 % vähemmän kuin edellisvuonna johtuen mm. LKS:n, Muurolan ja Kolpeneen asiakasmäärien pienenemisestä. Henkilökunnan ruokailumäärät ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Ulkopuolisten ruokailijoiden määrä on hieman noussut mm. LKS:n rakennustyömaiden johdosta. Puhtaus- ja huoltopalveluiden suoritteena olivat siivottavat neliöt. Toteuma siivottujen neliöiden osalta oli yhteensä 77 400 neliötä. (LKS: 46 000, Vilkka: 7 700, Porokatu 37: 340, Porokatu 39 (1-5/2018 rakennus remontissa, ei siivousta): 3 400, Muurola: 15 700, Lähde: 1 500, Rantavitikka: 900, Valtakatu 11: 1 800, Korkalonkatu: 17 ja Piekkari: 57). Omana toimintana siivousta tuotettiin yhteensä 66 940 neliön verran ja ostopalvelussa oli 10 474 neliötä. NordLabille myytiin siivouspalveluja Lapin keskussairaalan ja psykiatrian klinikan laboratorioihin. Siivouspalvelua ostettiin ISS:ltä, Lassila&Tikanojalta sekä Sol-palveluilta. Teknisen huollon suoritemäärien arviot vuodelle 2019 ovat olleet huollettavat kuutiot 284 000 m3, joista käytössä 278 000 m3 ja joista tyhjinä 6 000 m3. Toteuma on suunnitelman mukainen. Materiaalipalveluiden toteutunut jakelumäärä oli 155 647 kpl talousarvion ollessa 220 000 kpl. Toiminnan laajentumisen myötä on ollut vaikeuksia arvioida jakelumäärien kasvua. Toimittajilla on ollut ajoittain merkittäviä toimitusvaikeuksia, joka vaikuttaa jakelumäärään. Toisaalta täyttöpalvelun laajentumisen myötä virheelliset tilaukset, joita aikaisemmin oli runsaasti osastoilla, ovat poistuneet, eli täyttöpalvelun laajentuminen on kehittänyt toiminnan tehokkuutta ja laatua. Laskennallinen jakelurivin hinta vuonna 2019 on ollut 88,34 ja vuonna 2018 se on ollut 79,82. Varaston kiertonopeus vuonna 2019 se on ollut 12,20 ja vuonna 2018 se on ollut 18,83. Varaston kiertonopeudeksi tavoitellaan mahdollisimman korkeaa kiertonopeuslukua, koska mitä korkeampi luku on, sitä vähemmän varastoon on sitoutunut pääomaa. Tukipalveluiden ulkoiset tuotot toteutuivat 1,5 % korkeampana kuin talousarvio, mutta sisäiset tulot toteutuivat 2,4 % pienempänä kuin talousarvio kaikkien tulojen jäädessä 1,9 % alle talousarvion. Palkat toteutuivat 2,6 % alle talousarvion koko tulosalueelta. Useammassa tulosyksikössä on toteutunut vastaavanlaisesti lähinnä johtuen tilanteista, että on ollut avoimia toimia vuoden aikana, joita ei ole saatu heti täytettyä, tai työntekijöitä on ollut maakuntavalmistelussa ilman sijaisia (tietohallinto) tai sijaisia ei ole tarvittu. Palvelujen ostot jäivät 0,2 % alle talousarvion. Lapin sairaanhoitopiirin henkilökunnan työterveyshuollon siirryttyä Lappicalle vuoden 2018 alusta on kustannukset ylittäneet alkuperäisen talousarvion määrärahan vuosittain noin puolella miljoonalla eurolla. Vuosina 2018 ja 2019 on jouduttu tekemään talousarviomuutos ylityksen johdosta. Kustannusten hillitsemiseksi on neuvoteltu ja tehty tarkennuksia sekä rajauksia vuoden 2019 toimintasuunnitelmaan, joilla ei kuitenkaan saatu kustannuksia laskemaan. 72

Työterveyshuollon kustannukset 1 418 182. Kustannukset jakautuvat - lakisääteiseen KL1- luokkaan, jonka osuus oli 56,20 prosenttia (739 420 ). Lakisääteisen toiminnan kustannukset nousivat 29 693 euroa. - harkinnan varaiseen KL2- luokkaan, jonka osuus oli 43,8 prosenttia (576 249 ). Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 140 285 euroa, koska osa kustannuksista on siirtynyt ei-kela korvattaviin kustannuksiin. - ei-kela korvattavia kuluja oli 163 199 euroa. Tässä tapahtui suuri kasvu edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin näitä oli 30 426 euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat tililajin toteuma on jäänyt merkittävästi alle, -6,8 %, talousarvion. Myös vuokrien toteuma on jäänyt merkittävästi alle, -5,1 %, talousarvion. Vuokrien jääminen alle budjetoidun johtuu pääasiassa tietohallinnon talouden toteutumassa, jossa vaikuttaa LapIT:n viivästynyt Windows 10 päivitysprojekti, jossa työasemakantaa vaihdetaan samalla voimallisesti uudempaan. Ulkoiset toimintakulut ovat toteutuneet 3,2 % arvioitua pienempinä ja sisäiset kulut 0,3 % arvioitua pienempinä. Kaikki toimintakulut yhteensä jäivät 1,1 milj. eli 2,9 % alle talousarvion. Ulkoinen toimintakate oli 1,15 milj. parempi kuin talousarvio. Tukipalvelut on pääosin sisäisesti laskuttava tulosalue, jonka tuloslaskelma vuoden lopussa on aina 0 sisäisten jyvitysten jälkeen. TUKIPALVELUT TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 257 256 4 260 260 1,2 0,0 siitä lääkärit 1 1 1 1 0,0 0,0 hoitohenkilöstö 7 7 7 7 0,0 0,0 huoltohenk.kunta 217 217 3 220 221 1,8 0,5 toimisto-ja hallinto 32 31 1 32 31-3,1-3,1 MÄÄRÄTAVOITTEET Ravintohuolto, suoritteet (1000 kpl) 588 630 630 550-6,5-12,7 Siivous, huollettavat m2 77 400 50 870 50 870 77 400 0,0 52,2 Varasto, jakelutapaht. 156 396 220 000 220 000 155 647-0,5-29,3 Tekninen huolto huollettavat m3 (1000:na) 287 287 287 284-1,0-1,0 josta käytössä 278 278 278 278 0,0 0,0 josta tyhjänä 6 6 6 6 0,0 0,0 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 39 798 367 41 938 216 500 000 42 438 216 41 648 576 4,6-1,9 Toimintatuotot, ulkoiset 5 907 659 5 841 818 0 5 841 818 5 929 849 0,4 1,5 Myyntituotot 4 329 395 4 415 670 4 415 670 4 319 608-0,2-2,2 Maksutuotot 33 014 49 866 49 866 81 559 147,0 63,6 Tuet ja avustukset 530 891 452 600 452 600 551 195 3,8 21,8 Vuokratuotot 857 999 785 507 785 507 790 994-7,8 0,7 Muut toimintatuotot 156 360 138 175 138 175 186 492 19,3 35,0 Sisäiset tulot 33 890 708 36 096 398 500 000 36 596 398 35 718 727 5,4-2,4 Toimintakulut (eur) -33 023 567-35 399 586-764 576-36 164 162-35 097 456 6,3-2,9 Toimintakulut, ulkoiset -30 671 120-32 792 578-550 329-33 342 907-32 285 894 5,3-3,2 Palkat -8 559 889-8 764 155-32 072-8 796 227-8 567 137 0,1-2,6 Henkilösivukulut -1 776 993-2 258 527-8 257-2 266 784-1 966 938 10,7-13,2 Henkilöstökorvaukset 122 091 118 200 118 200 165 238 35,3 39,8 Palvelujen ostot -12 350 793-13 311 121-516 900-13 828 021-13 799 357 11,7-0,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 841 420-6 393 897 6 900-6 386 997-5 954 277 1,9-6,8 Vuokrat -1 294 336-1 247 728-1 247 728-1 184 430-8,5-5,1 Muut toimintakulut -969 780-935 350-935 350-978 994 1,0 4,7 Sisäiset menot -2 352 447-2 607 008-214 247-2 821 255-2 811 562 19,5-0,3 Ulkoinen toimintakate -24 763 461-26 950 760-550 329-27 501 089-26 356 044 6,4-4,2 Toimintakate 6 774 800 6 538 630-264 576 6 274 054 6 551 120-3,3 4,4 Rahoitustuotot/-kulut -1 537 0-393 Poistot -6 764 268-6 538 630-6 538 630-6 583 715-2,7 0,7 Tilikauden tulos 8 996 0-264 576-264 576-32 988 Poistoeron muutos Rahastojen muutos -8 996 32 988 Tilikauden yli/alijäämä 0 0-264 576-264 576 0 73

2.3.8 Projektit TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 1 487 562 1 301 156 0 1 301 156 1 306 301-12,2 0,4 Toimintatuotot, ulkoiset 605 120 367 265 0 367 265 537 013-11,3 46,2 Myyntituotot 378 091 327 765 327 765 301 039-20,4-8,2 Maksutuotot 0 3 450 Tuet ja avustukset 227 028 39 500 39 500 232 524 Muut toimintatuotot 0 Sisäiset tulot 882 442 933 891 933 891 769 287-12,8-17,6 Toimintakulut (eur) -1 487 562-1 301 156-3 232-1 304 388-1 306 288-12,2 0,1 Toimintakulut, ulkoiset -1 481 695-1 301 156-3 232-1 304 388-1 297 182-12,5-0,6 Palkat -798 613-702 255-2 570-704 825-845 148 5,8 19,9 Henkilösivukulut -163 756-180 976-662 -181 638-196 156 19,8 8,0 Henkilöstökorvaukset 668 11 388 1604,8 Palvelujen ostot -463 113-416 925-416 925-263 351-43,1-36,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -52 798-1 000-1 000-22 506-57,4 2150,6 Vuokrat -548-282 -48,5 Muut toimintakulut -3 536 18 873-633,7 Sisäiset menot -5 867-9 106 55,2 Ulkoinen toimintakate -876 575-933 891-3 232-937 123-760 169-13,3-18,9 Toimintakate 0 0-3 232-3 232 12 Rahoitustuotot/-kulut 0-12 Poistot 0 Tilikauden tulos 0 0 0-3 232 0 Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä 0 0 0-3 232 0 Projektit laskennallinen tulosalue koostuu Lapin sairaanhoitopiirin kehittämis- ja tutkimushankkeista, joista kehittämishankkeet on listattu erikseen kohdassa Yhteenveto vuoden 2019 hankkeista. Toiminnallisesti kehittämishankkeet etenivät pääsääntöisesti ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti ja saavuttivat niille asetetut tavoitteet (kts. yhteenveto hankkeista). 2.3.9 Muonion Enontekiön perusterveydenhuolto Toiminta-ajatus Muonion-Enontekiön perusterveydenhuollon tulosalue vastaa Muonion ja Enontekiön kuntien perusterveydenhuollon palveluista. Tavoitteena on väestön terveyden ja toimintakyvyn tukeminen, sekä asiakaslähtöiset, laadukkaat, turvalliset ja vaikuttavat palvelut. Perusterveydenhuolto toimii ja kehittää toimintaansa yhteistyössä asukkaiden ja asiakkaiden, kuntien sosiaalitoimen ja muiden sektoreiden, sairaanhoitopiirin tulosalueiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Toiminnan ja talouden toteutuminen 2019 Perusterveydenhuollon toiminta toteutui suunnitellusti neljässä toimipisteessä Muonion ja Enontekiön alueella. Palvelut toteutuivat pääosin lähipalveluina. Syksystä 2019 lähtien myös Hetassa on syksystä 2019 lähtien pystytty tarjoamaan suun terveydenhuollon palveluita. Perusterveydenhuollon palvelut toteutuivat lakisääteisesti, odotusajat avosairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa olivat hoitotakuun mukaiset ja vaaditut terveystarkastukset toteutuivat. Enontekiön osalta saamenkielisten avopalvelujen antamisessa oli vaikeuksia, koska saamenkielistä henkilöstöä ei ole saatavilla. 74

Vuodeosaston kuormitus kääntyi nousuun vastoin suunnitelmia loppuvuonna 2019, koska sairaalahoidolla jouduttiin entistä enemmän vastaamaan hoivapalvelujen tarpeeseen. Tämä vaikutti osaltaan myös henkilöstökulujen toteutumaan budjetoitua suurempana. Muoniossa toimittiin väliaikaisissa ahtaissa tiloissa. Toiminta oli hallittua puutteellisista tiloista huolimatta henkilöstön ja asiakkaiden joustavuuden ansiosta. Hyvinvointikeskuksen tilojen käyttö ja kalustus suunniteltiin 2019 ja uusiin tiloihin muutto käynnistyi joulukuussa. Palveluprosesseja kehitettiin mm. seuraavasti: - Palveluasumisen lääkäripalvelut on vakiinnutettu. - Avosairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointia keskitettiin sairaanhoitajille ja sähköisen yhteydenoton käyttöönotto on valmisteltu. - Viestintä asukkaille on aktivoitunut paikallisessa mediassa ja sosiaalisessa mediassa - Asiakaslähtöisyyttä parannettiin linjaamalla, että Muonion ja Enontekiön kuntalaisia palvellaan kaikissa toimipisteissä kuntarajoista riippumatta. - Vuodeosastolla sovittiin menettelyistä saamenkielisen palvelun turvaamiseksi hälytystyönä Henkilöstön saatavuus oli kohtuullisen hyvä ja parani loppuvuotta kohti. Työhyvinvoinnin seurantaan ja kehittämiseen otettiin loppuvuonna käyttöön Fiilismittari-menetelmä, jonka hyödyntäminen jatkuu vuonna 2020. Osastolla otettiin käyttöön Rafaela -hoitoisuusmittari, jota tullaan mittaamisen vakiinnuttua hyödyntämään muun muassa hoitohenkilökunnan työn suunnittelussa. Elokuusta 2019 lähtien esimiestyö on vakiintunut ja esimerkiksi kehityskeskustelukierros on käynnistynyt syksyn aikana. Tulosalueen ulkoiset kulut alittivat talousarvion 0,7 %. Nousua edelliseen vuoteen oli 439 000. Muonion ja Enontekiön kuntien laskutuksen toteutuma oli 93,95 % ja kasvua vuoteen 2018 oli 468 000. Sekä ulkoisten kulujen että kuntalaskutuksen osalta kasvun selittää vuonna 2018 henkilöstökuluihin kirjattu 450 000 negatiivinen meno, joka oli liikkeenluovutukseen 2017 liittyvä kuntien maksaman lomapalkkavelan ja sivukulujen kirjaus tulosalueelle. Ulkoiset kulut painottuivat tavoitteen mukaisesti hieman aiempaa enemmän henkilöstökuluihin eli väestön tarpeisiin on pystytty vastaamaan hyvin omana toimintana. Painopistealue hyvä asiakaskokemus turvallisuus vaikuttavat hoitoratkaisut Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Asiakastyytyväisyyskysely ja suunnitelma mittaamisesta Tehdään suunnitelma asiakaskokemuksen parantamiseksi Haipron käytön tehostaminen Turvallisuuden parantaminen Toimenpiteiden arviointisuunnitelma Asiakastyytyväisyyden kehittämistä on tehty reaktiivisesti asiakaspalautteisiin reagoimalla. Asiakastyytyväisyyskyselyä ei ole tehty. Suositteluprosentin mittaamisen (NPS) käynnistämisessä jäätiin odottamaan sairaanhoitopiirin yhteistä hankintaa. Haipro-ilmoituksien määrä lisääntynyt edellisestä vuodesta. Asiakkaat ja vaikuttavuus Avohoidon vastaanoton toiminnan tehostaminen Haipro Ilmoitukset tulevat sekä johtavalle hoitajalle että johtavalle lääkärille. Näiden käsittelemiseksi yksiköittäin on tehty suunnitelma. Haipro-ilmoitusten perusteella on tehty toiminnan kehittämistä. Hälytysjärjestelmät ovat käytössä ja henkilökunta on koulutettu vaaratilanteiden ennakointiin. Lokakuussa 2019 järjestettiin koko tuloslaueen tiedotustilaisuus ja uuden hyvinvointikeskuksen turvallisuuskoulutus. 75 Turvallisuuskävelyt on aloitettu. Pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuussuunnitelma on päivitetty. Saatavuuden säännöllinen seuranta aloitettiin. Sovittiin kuntarajan ylittävästä sairaanhoidosta potilaan valinnan perustella. Aloitettiin sähköisen asioinnin valmistelu VEKEkehittämisverkoston mukana.

hyvä asiakaskokemus turvallisuus Hoidon tarpeen arvio 3 vrk:n sisällä ja kiireettömään hoitoon pääsy 3 kk:n sisällä On toteutunut On toteutunut Asiakkaat ja vaikuttavuus vaikuttavat hoitoratkaisut Lakisääteinen hammashoito Kotiin vietävien palveluiden lisääminen Varhainen tuki eri sektoreilla SAS-palaverit Työttömien terveystarkastukset Omaishoitajien terveystarkastukset Yli 70-vuotiaiden terveystarkastukset Ei ole toteutunut, voimavaroja on jouduttu keskittämään osastolle. Miten onnistuttu, asiakasmäärät, yhteistyöpalaverit Yhteistyöpalaveri torstaisin vuodeosastolla ja Enontekiön sos toimiston kanssa sovitusti. Hoivan arviointitarpeen ilmoituksia tehty. Työttömien terveystarkastuksia on tehty vaihtuvalla henkilöstöllä ja ovat pääosin toteutuneet Omaishoitajia on ohjattu terveystarkastusten piiriin ja niitä on aloitettu vuonna 2019 (määrä alle 5) Yli 70 vuotiaita on käynyt terveystarkastuksessa 30. Henkilöstö työhyvinvointi ja vuorovaikutteinen osallisuus avoin, nopea ja oikeaaikainen sisäinen viestintä osaamisen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen Kehityskeskustelut Työhyvinvointikysely tehdään Perehdyttäminen suunnitelmalliseksi uusille työntekijöille Säännölliset johtoryhmät Viestinnän tehostaminen Organisaation eri käyttöjärjestelmien osaaminen, koulutus Hoitohenkilökunnan osalta kehityskeskustelut on aloitettu joulukuussa, jatkuvat 2020. InSight Fiilismittari on otettu käyttöön ja sen tuloksista raportoidaan työntekijöille. Perehdytystä tehostettu, uusien hoitajien perehdytyslomake on käytössä. Johtoryhmä on kokoontunut 1-2 kk välein. - Miten onnistuttu? Henkilökuntaa tiedotettu sähköpostilla johtoryhmän kokouksista ja kuukausittain Fiilismittarista loppuvuodesta lähtien. Työpaikkakokouskäytännöt vaihtetelevia. Sujuva eri järjestelmien käyttö kaikilla työntekijöillä, pääosin onnistunut hyvin. Talous potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Talouden säännöllinen seuranta Ostopalveluiden vähentäminen Hankintojen tarkastelu ja varastojen käytön tehostaminen ensin Säännölliset talouden toteutumat ja infot henkilöstölle. Talouden seuranta esimesten toimesta kuukausittain, johtoryhmissä osavuosikatsauksittain, näistä informoitu henkilöstöä. Fysioterapiaa on pystytty tehostamaan ja ostettu vähemmän palveluita. Uusiin tiloihin muuttaminen on nostanut esiin puutteita ja myös hajonnut kalustoa on jouduttu uusimaan. Hoitotarvikevarastoa on tietoisesti käytetty, eikä tilattu uutta. Prosessit ja rakenteet potilaan osallisuus sujuva hoitoon pääsy kirjaaminen ja tiedolla johtaminen Terveydenhuollon neuvottelukunnan toiminnan hyödyntäminen Hoitoonpääsyn toteutuminen lakisääteisesti Sujuva yhteistyö Lshp:n ja perusterveydenhuollon välillä vakiintuu Hyvän lääkäritilanteen hyödyntäminen Neuvottelukunta on kokoontui kerran vuonna 2019 Toteutunut lakisääteisesti Esimiesten vaihtuvuus ja maantieteellinen etäisyys haasteita. Henkilöstöhallinnon kanssa yhteistyö on sujuvaa ja nopeaa. Palvelut tuotettu omana toimintana, saatavuus ollut hyvä. 76

PERUSTERVEYDENHUOLTO (MUONIO-ENONTEKIÖ) TP 2018 TA 2019 TA muutos TA 2019 Muutettu TP2019 Muutos % TP19/TP18 Poik.% TP19/MTA19 VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 62 62 62 62 0,0 0,0 siitä lääkärit 9 9 9 9 0,0 0,0 hoitohenkilöstö 41 41 41 41 0,0 0,0 huoltohenk.kunta 9 9 9 9 0,0 0,0 toimisto-ja hallinto 3 3 3 3 0,0 0,0 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito 32 097 20 320 9 680 30 000 29 442-8,3-1,9 Suun terveydenhuolto 4 037 3 847 3 847 4 069 0,8 5,8 Hoitopäivät 8496 8913-813 8 100 8 374-1,4 3,4 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot (eur) 8 215 736 9 188 603 0 9 188 603 8 913 295 8,5-3,0 Toimintatuotot, ulkoiset 5 746 811 6 485 165 0 6 485 165 6 198 930 7,9-4,4 Myyntituotot 5 185 554 5 926 977 5 926 977 5 628 761 8,5-5,0 Myyntituotot, läpilaskutus 2 155 14 287 Maksutuotot 545 564 558 188 558 188 543 009-0,5-2,7 Tuet ja avustukset 12 688 0 0 12 487-1,6 Muut toimintatuotot 851 0 0 386-54,6 Sisäiset tulot 2 468 925 2 703 438 2 703 438 2 714 365 9,9 0,4 Toimintakulut (eur) -8 215 601-9 188 603-13 913-9 202 516-8 913 206 8,5-3,1 Toimintakulut, ulkoiset -5 500 836-5 965 328-13 913-5 979 241-5 939 587 8,0-0,7 Palkat -2 704 756-3 023 331-11 064-3 034 395-3 122 494 15,4 2,9 Henkilösivukulut -662 784-779 117-2 849-781 966-730 447 10,2-6,6 Henkilöstökorvaukset 56 321 47 400 47 400 85 642 52,1 80,7 Palvelujen ostot, oma toiminta -1 309 003-1 315 883-1 315 883-1 264 804-3,4-3,9 Palvelujen ostot, läpilaskutus -2 155-14 287 563,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -380 765-363 446-363 446-414 198 8,8 14,0 Vuokrat -495 497-505 323-505 323-463 298-6,5-8,3 Muut toimintakulut -2 197-25 628-25 628-15 700 614,6-38,7 Sisäiset menot -2 714 765-3 223 275-3 223 275-2 973 619 9,5-7,7 Ulkoinen toimintakate 245 976 519 837-13 913 505 924 259 343 5,4-48,7 Toimintakate 135 0-13 913-13 913 89-33,8-100,6 Rahoitustuotot/-kulut -136-89 Poistot Tilikauden tulos -1 0-13 913-13 913 0 Rahastojen muutos 0 0 0 Tilikauden yli/alijäämä -1 0-13 913-13 913 0 77

2.4 Tuloslaskelmaosan toteutuminen LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUMAVERTAILU 2019 POIKKEAM A POIKKEAM A-% TA 2019 Ta muutokset TA muutettu TP 2019 tp 19/mta 19 tp 19/mta 19 Toimintatuotot Myyntituotot 205 484 864-300 000 205 184 864 210 364 040 5 179 176 2,5 Maksutuotot 7 581 322 0 7 581 322 7 542 291-39 031-0,5 Tuet ja avustukset 547 019 0 547 019 863 299 316 280 57,8 Vuokratuotot 868 507 868 507 860 160-8 347-1,0 Muut toimintatuotot 433 926 0 433 926 578 766 144 840 33,4 Yhteensä 214 915 638-300 000 214 615 638 220 208 555 5 592 917 2,6 Toimintakulut Henkilöstökulut 108 301 377 355 590 108 656 967 108 215 444-441 523-0,4 Palkat ja palkkiot 87 326 860 282 777 87 609 637 88 968 779 1 359 142 1,6 Henkilösivukulut 22 489 816 72 813 22 562 629 20 853 023-1 709 606-7,6 Eläkekulut 18 780 791 64 541 18 845 332 17 992 475-852 858-4,5 Muut henkilösivukulut 3 709 025 8 272 3 717 297 2 860 549-856 748-23,0 Henkilöstökorvaukset -1 515 299-1 515 299-1 606 358-91 059 6,0 Palvelujen ostot, oma toiminta 31 684 600 1 168 123 32 852 723 34 021 460 1 168 737 3,6 Palvelujen osto, ohilaskutus 31 969 399 0 31 969 399 32 449 644 480 245 1,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 28 738 138-6 900 28 731 238 29 934 520 1 203 282 4,2 Avustukset 2 000 0 2 000 4 645 2 645 Vuokrakulut 4 656 769 0 4 656 769 4 259 492-397 277-8,5 Muut toimintakulut 1 511 859 0 1 511 859 1 597 221 85 362 5,6 Yhteensä 206 864 142 1 516 813 208 378 955 210 482 426 2 103 471 1,0 TOIMINTAKATE * 8 051 495-1 816 813 6 236 683 9 726 130 3 489 447 56,0 Rahoitustulot ja -menot -274 358 0-274 358-163 450 110 908-40,4 Korkotulot 29 515 0 29 515 26 371-3 144-10,7 Muut rahoitustulot 150 000 0 150 000 199 889 49 889 33,3 Korkomenot -110 000-110 000-39 563 70 437-64,0 Muut rahoituskulut -343 873-343 873-350 147-6 274 1,8 VUOSIKATE * 7 777 137-1 816 813 5 962 325 9 562 679 3 600 354 60,4 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 512 137 0 8 512 137 8 446 579-65 558-0,8 arvonalentumiset 0 TILIKAUDEN TULOS -735 000-1 816 813-2 549 812 1 116 100 3 665 912 1 009,8 Poistoeron lis (-) tai väh (+) 235 000 0 235 000 202 477-32 523-13,8 Varausten lis (-) tai väh (+) 0 Rahastojen lis (-) tai väh (+) 0 0 38 504 38 504 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -500 000-1 816 813-2 314 812 1 357 081 3 671 893 169,3 * Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet OLENNAISET POIKKEAMAT Toimintatuotot: * Myyntituotot toteutuivat ennakoitua suuremmiksi, johtuen avohoidon suoritemäärien noususta * Tuet ja avustukset toteutuivat ennakoitua suurempina; mm. erikoistuvien lääkäreiden koul.korv. sekä ulkopuolisten rahoittamat tutk.hankkeet (mm. lääketehtaat) Toimintakulut: * Palveluiden ostoon omaan toimintaan toteutui 1,2 milj. arvioitua suurempana johtuen eritisesti hoito- ja tutkimuspalveluiden ostoista * Läpilaskutettavat ostopalvelut toteutuivat 0,5 milj. ennakoitua suurempina * Aineiden ja tarvikkeiden ostot toteutuivat ennakoitua suurempina 78

2.5 Investointiosan toteutuminen Alkuperäinen investointien talousarvio oli 17,0 milj. (16 967 000 ). Yhtymävaltuuston päätöksellä 13.6.2018 4 investointimäärärahaa lisättiin 4 900 000 Lapin keskussairaalan laajennushankkeeseen. Lisäksi siirrettiin käyttötaloudesta projektiorganisaation investoinnille kuuluva kustannus. Hankkeelle 15, vy 9001, lisättiin määrärahaa 4,9 milj., jolloin hankkeen kokonaismääräraha vuodelle 2019 on 13,5 milj.. Sairaanhoitopiirin kokonaisinvestointi määräraha nousi 17 milj. :sta 21,9 milj. :on. Yhtymävaltuusto teki toisen investointitalousarviomuutoksen 12.11.2019 16. Investointimäärärahaa lisättiin 1,23 milj.. Hankkeelle 1, vy 9136, lisättiin 310 000 mm. Virtuaalikirjasto Oy:n, Oys-Erva osuuskunnan ja Esko Oy:n osakkeiden tai osuuksien ostoihin. Hankkeelle 8, vy 9009, LKS:n tilamuutoksiin lisättiin 200 000. Lisätarve johtui merkittävimmin isotoopin remontista, jota tehtiin vuoden vaihteessa 2018-2019 ja remontti oli suunniteltu vuoden 2018 investointeihin. Lisäksi välinehuollon laatikkokonepesulinjan muutokset venyivät vuodelta 2018 vuodelle 2019. Hankkeelle 10, vy 9014, Porokatu 39 kunnostus lisättiin 180 000. Lisätarve johtui haasteellisimmista muutostöistä kuin mitä oli ennalta pystytty arvioimaan. Pukuhuonetilojen lattiat jouduttiin kokonaan poistamaan ja valamaan uudestaan, koska osa maavaraisista viemäreistä oli romahtanut, kosteiden tilojen purkutyö (vanha sauna) oli laajempi kuin oli suunniteltu, ulkoseinien eristykset muutettiin lämpöarvoltaan paremmaksi, uusittiin kaksi pukuhuonetta A-osalta ja kaikki pukukaapit uusittiin. Useampi asia meni eri tavalla kuin oli suunniteltu. Hankkeelle 12, vy 9016, Potilas- ja toimistopöydät lisättin 5 000 toteutuneiden hankintojen kustannusten perusteella. Hankkeelle 14, vy 9012, Vilkan remontointi lisättiin 40 000. Lisätarve johtui erityisesti vedenkäsittelylaitteiden poistoista ja allasosaston muuttamisesta sopimusurakoitsijoiden sosiaalitilaksi. Hankkeelle 15 LKS lisärakennus lisättiin 600 000. Monivuotisen laajennushankkeen kustannusten kohdennus eri vuosien välille tarkentuu aina hankkeen edetessä. Investointitarpeiden lisäys oli 1 335 000. Lisäyksiin saatiin katetta hankkeelta 2, vy 9003, kalustehankinnat 5 000 ja hankkeelta 11, vy 9017 Välinehuollon laitteet 100 000. Näillä hankkeilla eivät investointimenot toteudu arvioidussa laajuudessa. Kate yhteensä muilta hankkeilta on 105 000. Tästä ylittävä rahoitustarve 1 230 000 katettiin lainarahoituksella. Investointien sitova tavoite oli nettoinvestointien kokonaisloppusumma. Investointien toteutunut kokonaisloppusumma oli 20,8 milj.. Investointimääräraha alittui 2,3 milj.. Alituksen aiheutti LKS:n laajennushanke. Hankkeen kustannusarvio on 138 milj.. Yhtymävaltuuston hyväksyi rakentamispäätös 29.11.2018 20. Sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa sairaalainvestointiin saatiin samana päivänä. LKS:n laajennushanke kestää vuoteen 2023 asti. Hankkeelle 1a valtakunnalliset ja erva-alueen hankkeet on vuoden 2019 aikana kirjattu osakkuuksia seuraavasti: Esko Systems Oy 300 000 Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta 80 000 Tervia osaajat Oy 1 600 Monetra Oy 500 Virtuaalikirjasto.fi 160 Lääkintälaiteinvestoinnit on toteutettu lääkintälaitetyöryhmän käsittelyjen perusteella ja investointien toetuma on hyvin lähellä talousarviota 97,3 %. Hankinnat perustuvat käyttösuunnitelmaan, mutta laitteiden rikkoutumisten, toiminnan tarpeiden muutosten ja hankintojen kilpailutusten yms. tekijöiden johdosta suunnitelmaan on tehty muutoksia investointimäärärahan puitteissa. LKS:n tilamuutoksiin kohdennettu määräraha ylittyi 0,07 milj. eli 3,6 %. Merkittävimmät kohteet olivat lastenosastojen tilamuutokset ja 5. krs yhteinen lääkehuone. Myös NordLabin tiloja saneerattiin. Vanhenevan tekniikan toteuma jäi 0,25 milj. eli 10,1 % alle talousarvion, koska puhelinvaihteen päivitys siirtyi vuodelle 2020 ja PDT-huone tehtiin omana työnä. Merkittävimmät kohteet olivat ikkunoiden vaihto ja A-puolen potilasosastojen linjasaneeraus. 79

Tietohallinnon vuoden 2019 merkittävämpiä investointikohteita olivat: - Auditorion AV-järjestelmä uusinta 54 423 - Laitehankinnat (medical PC, Erikoisnäytöt, Digisanelimet, RFID-pilotti välinehuolto) 184 222,90 - Kvarkki kuvantamistiedon kansallinen arkistointi 142 522,50 - ESKO-kehittäminen 328 000 - ESKO-anestesia käyttöönotto 134 640,63 - Raportoinnin kehittäminen (mm. Kaira, Codeserver) 126 866,29 - Lisenssien ja käyttöoikeuksien lisäykset ei järjestelmiin 211 952,34 - Käyttövaltuushallintajärjestelmän käyttöönotto (Datamaster) 52 338,34 - Digistat-hanke (teho-osasto) 70 988,50 - Laboratorio-Effica Kanta liityntä 35 800,50 - UNA-hanke (Ydin, Kaari-valmistelu, Lomake ja hanketoimisto) 209 390,42 - PREWS-hanke (Lastentautien hoidonarviointi) 28 345,50 Pienemmät investoinnit liittyivät LSHP:n eri tietojärjestelmien laajennuksiin uusien toiminnallisuuksien käyttöönottoon. Vuonna 2019 Porokatu 39 kellaritiloja remontoitiin. Sairaalakoulun tarpeista johtuen tehtiin muutoksia, joita ei ole suunniteltu alun perin investoinnin määrärahoihin. Tästä aiheutui investoinnin 27 000 euron ylitys. Sairaanhoitopiirin merkittävin investointikokonaissuu on Lapin keskussairaalan lisärakennus. Vuoden 2019 aikana laajennushankkeen investointimäärärahasta 7,0 milj. euroa käytettiin allianssin kuluihin. Allianssin kuluista suunnitteluun käytettiin noin 3,6 M, josta suurin osa kuuman sairaalan suunnitteluun ja työpajoihin. Loppuosa on käytetty kuuman sairaalan rakentamisen valmisteleviin töihin, mm. itäsivun ulkoseinien purku ja suojaus, väliaikainen logistiikkalaituri- ja reitti, infran siirrot sekä poistumistiemuutokset sairaalan sisäosissa. Allianssin rakentamiskustannuksista noin 2,4 milj. euroa on rakennusteknisiä töitä ja 1,0 milj. euroa sähkö- ja LVI-töitä. Kesällä aloitetun pysäköintitalon rakentamisen osuus on 3,9 milj. euroa. Loppu 1,4 milj. euroa ovat ns. sairaanhoitopiirin hankekustannuksia, joista suurimpia ovat projektiorganisaation kulut (0,7 milj. euroa) sekä rakennuttaminen ja valvonta (0,5 milj. euroa). Laajennushankkeen investointimäärärahan alitus johtuu lähes kokonaan pysäköintitalon maksupostien siirtymisestä kalenterivuoden 2020 puolelle. Pienemmissä määrin alituksia oli myös suunnittelukustannuksissa (40 t alitus) johtuen psykiatrian suunnittelun aikataulumuutoksista. Lisäksi laajennushankkeen ns. valmistelevista töistä osa on siirretty vuoden 2020 puolelle, minkä vaikutus on noin 290 t. Kokonaisuutena laajennushanke on toteutumassa alkuperäisessä budjetissa ja aikataulussa. Näiden lisäksi toteutettiin joitakin pienempiä hankkeita lisäksi tarvittavaa potilaskalustoa mm. sänkyjä ja pöytiä sekä lääkehuollon kehittämiseksi tarvittavat lääkkeenjakovaunut yksikköihin mistä nämä vielä puuttuivat (hanke 12). Kaikkia suunniteltuja kalustehankintoja ei toteutettu (hanke 2). INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.12.2019 Hanke vy. Hanke Talousarvio 2019 Muutettu Talousarvio 2019 Toteuma 2019 Tot % 1a 9136 Valtakunn., ERVA-alueen ja maakunnan hankkeet 75 000 385 000 382 260 99,29 2 9003 Kalustehankinnat 110 000 105 000 0 0,00 3 9004 Lääkintälaitteet 1 341 000 1 340 615 1 304 705 97,32 4 9005 Tietohallinnon investoinnit 1 690 000 1 690 000 1 654 553 97,90 6 9006 Tukipalvelujen laitehankinnat 66 000 66 000 59 351 89,93 8 9009 LKS tilamuutokset 1 680 000 1 880 000 1 947 356 103,58 9 9015 Vanhenevan tekniikan korvaaminen 2 450 000 2 450 000 2 201 602 89,86 10 9014 Porokatu 39 kunnostus 250 000 430 000 457 637 106,43 11 9017 Välinehuollon laitteet 345 000 245 000 98 987 40,40 12 9016 Potilas- ja toimistopöydät 60 000 65 000 62 748 96,54 14 9012 Vilkan remontointi 300 000 340 000 340 492 100,14 15 LKS lisärakennus yhteensä 8 600 000 14 100 000 12 297 503 87,22 9001 LKS lisärakennus -47 929 9002 Pysäköintitalo 3 907 961 9200 ITU 2022 KAS-vaihe 3 624 355 9201 ITU 2022 Tilaajan hankekustannukset 759 826 9202 ITU 2022 TAS yleiset 2 202 407 9203 ITU 2022 TAS Kuuma sairaala 1 198 584 9205 ITU 2022 Tilaajan rak.kust. 652 299 LSHP INVESTOINNIT YHTEENSÄ 16 967 000 23 096 615 20 807 193 90,09 80

INVESTOINNIT HANKKEITTAIN 2019 TP 2018 TA 2019 Ta-muutokset Muutettu TA 2018 TP 2019 % Poikkeama Hanke 1a/Valtakunnalliset ja ERVA-alueen hankkeet (vy:t 9130-9136) Menot 36 685 75 000 310 000 385 000 382 260 99,3 2 740 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 36 685 75 000 310 000 385 000 382 260 99,3 2 740 Hanke 2/Muut kalustehankinnat Menot 0 110 000-5 000 105 000 0 105 000 Tulot 1 936 0 0 0 0 0 Nettomeno -1 936 110 000-5 000 105 000 0 105 000 Hanke 3/Lääkintälaitteet (vy 9004) Menot 1 430 421 1 341 000-385 1 340 615 1 304 705 97,3 35 910 Tulot 1 931 0 0 0 0 0 Nettomeno 1 428 489 1 341 000-385 1 340 615 1 304 705 97,3 35 910 Hanke 4/Tietohallinnon hankkeet (vy 9005) Menot 1 844 071 1 690 000 0 1 690 000 1 654 553 97,9 35 447 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 1 844 071 1 690 000 0 1 690 000 1 654 553 97,9 35 447 Hanke 6/Tukipalveluiden laitteet (vy 9006) Menot 121 196 66 000 0 66 000 59 351 89,9 6 649 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 121 196 66 000 0 66 000 59 351 89,9 6 649 Hanke 7/Psykiatria (vy 9008) Menot 0 0 0 0 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 0 0 0 0 0 0 Hanke 8/LKS:n tilamuutokset (vy 9009) Menot 1 807 076 1 680 000 200 000 1 880 000 1 947 356 103,6-67 356 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 1 807 076 1 680 000 200 000 1 880 000 1 947 356 103,6-67 356 Hanke 9/ Vanhenevan tekniikan korvaaminen (vy 9015) Menot 1 920 526 2 450 000 0 2 450 000 2 201 602 89,9 248 398 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 1 920 526 2 450 000 0 2 450 000 2 201 602 89,9 248 398 Hanke 10/ Porokatu 39 kunnostus (vy 9014) Menot 1 873 931 250 000 180 000 430 000 457 637 106,4-27 637 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 1 873 931 250 000 180 000 430 000 457 637 106,4-27 637 Hanke 11/Välinehuollon laitteet (vy 9017) Menot 229 992 345 000-100 000 245 000 98 987 40,4 146 013 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 229 992 345 000-100 000 245 000 98 987 40,4 146 013 Hanke 12/Potilas- ja toimistopöydät (vy 9016) Menot 59 937 60 000 5 000 65 000 62 748 96,5 2 252 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 59 937 60 000 5 000 65 000 62 748 96,5 2 252 Hanke 14/Vilkan remontointi (vy 9012) Menot 1 134 554 300 000 40 000 340 000 340 492 100,1-492 Tulot 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 1 134 554 300 000 40 000 340 000 340 492 100,1-492 Hanke 15/LKS:n lisärakennus, kokonaissuunnittelu (vy 9001) Menot 2 750 366 8 600 000 5 500 000 14 100 000 12 332 503 87,5 1 767 497 Tulot 0 0 0 0 35 000-35 000 Nettomeno 2 750 366 8 600 000 5 500 000 14 100 000 12 297 503 87,2 1 802 497 Hanke 16/Dialyysi kalustaminen (vy 9021) Menot Tulot Nettomeno HANKKEET YHTEENSÄ Menot 13 208 754 16 967 000 6 129 615 23 096 615 20 842 193 90,2 2 254 422 Tulot 3 867 0 0 0 35 000 35 000 Nettomeno 13 204 888 16 967 000 6 129 615 23 096 615 20 807 193 90,1 2 289 422 81

2.6 Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 2019 1000 euroina Toiminnan rahavirta Ta 2019 Muutettu Ta 2019 Tp 2019 Poikkeama Vuosikate 7 777 5 961 9 563 3 602 Satunnaiset erät 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 200 200 53-147 Toiminnan rahavirta 7 977 6 161 9 616 3 455 Investointien rahavirta 0 investointimenot -16 967-23 097-20 842 2 255 investointitulot 0 0 35 35 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 121 121 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIR -8 990-16 936-11 070 5 866 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset 12 850 21 950 13 200-8 750 Pitkäaik. Lainojen lisäys 8 900 14 000 14 000 Pitkäaik. Lainojen vähennys -2 050-2 050-800 1 250 Lyhytaik. Lainojen muutos 6 000 10 000 0-10 000 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 179 2 179 Toimeksiantojen varojen ja pääomien mu 0 0 586 586 Vaihto-omaisuus, lis-/väh. 0 0 10 10 Saamisten muutos 0 0-2 561-2 561 Korottomien velkojen muutos 0 0 4 144 4 144 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 12 850 21 950 15 379-6 571 Rahavarojen muutos 3 860 5 014 4 309-705 Vaikutus maksuvalmiuteen 3 860 5 014 4 309-705 82

2.7 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 1000 euroina Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % KÄYTTÖTALOUSOSA Rahoitus N 0 0 0-14 0,0 39 0 39-27 -169,2 Yleishallinto N -6 749-256 -7 005-6 007-14,2 6 249 661 6 910 6 026-12,8 Tukipalvelut N -35 400-764 -36 164-35 097-3,0 41 938 500 42 438 41 649-1,9 Medisiininen tulosalue N -61 263-213 -61 476-60 986-0,8 61 433 0 61 433 61 301-0,2 Operatiivinen tulosalue N -106 056-397 -106 453-110 447 3,8 106 852 0 106 852 112 525 5,3 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N -30 836-612 -31 448-31 809 1,1 30 979 0 30 979 32 260 4,1 Psykiatrian tulosalue N -30 588-171 -30 759-30 567-0,6 30 588-300 30 288 30 132-0,5 Sairaanhoidolliset tukipa N -31 028-246 -31 274-30 354-2,9 31 893 0 31 893 31 142-2,4 Projektit N -1 301-3 -1 304-1 306 0,2 1 301 0 1 301 1 306 0,4 Muonio-Enontekiö PTH N -9 189-14 -9 203-8 913-3,2 9 189 0 9 189 8 913-3,0 YHTEENSÄ -312 408-2 676-315 086-315 500 0,1 320 460 861 321 321 325 227 1,2 Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % TULOSLASKELMAOSA Tilikauden tulos -735-1 817-2 552 1 116 143,7 INVESTOINTIOSA Hanke 1a, Valtakunnallis N 75 310 385 382-0,8 0 0 0 0 Hanke 2, Muu irtaimen m N 110-5 105 0 0 0 0 0 Hanke 3, Lääkintälaitteet N 1 341 1 341 1 305-2,7 0 0 0 0 Hanke 4, Tietohallinnonh N 1 690 1 690 1 655-2,1 0 0 0 0 Hanke 6, Tukipalvelujen l N 66 66 59-10,6 0 0 0 0 Hanke 8, LKS tilamuutokse N 1 680 200 1 880 1 947 3,6 0 0 0 0 Hanke 9, Vanhenvan tekni N 2 450 2 450 2 202-10,1 0 0 0 0 Hanke 10, Porokatu 39 ku N 250 180 430 458 6,5 0 0 0 0 Hanke 11, Välinehuollon N 345-100 245 99-59,6 0 0 0 0 Hanke 12, Potilas- ja tsto N 60 5 65 63-3,1 0 0 0 0 Hanke 14, Vilkan remonto N 300 40 340 340 0,0 0 0 0 0 Hanke 15, LKS lisärak. suu N 8 600 5 500 14 100 12 298-12,8 0 0 0 0 YHTEENSÄ 16 967 6 130 23 097 20 807-9,9 0 0 0 0 RAHOITUSOSA Pitkäaik.lainojen lisäys N 8 900 5 100 14 000 14 000 0,0 0 0 0 0 Pitkäaik.lainojen vähenn N -2 050 0-2 050-800 -61,0 0 0 0 0 Lyhytaik.lainojen muutos N 6 000 4 000 10 000 0-100,0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset N 12 850 9 100 21 950 13 200-39,9 0 0 0 0 83

Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % TOIMINTAKATE Rahoitus N 39 0 39-40 -202,6 Keskushallinto N -500 405-95 19-120,0 Tukipalvelut N 6 539-265 6 274 6 551 4,4 Medisiininen tulosalue N 170-214 -44 314-813,6 Operatiivinen tulosalue N 796-397 399 2 078 420,8 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N 143-612 -469 451-196,2 Psykiatrian tulosalue N 0-471 -471-435 -7,6 Sairaanhoidolliset palvel N 865-246 619 788 27,3 Projektit N 0-3 -3 0-100,0 Muonio-Enontekiö PTH N 0-14 -14 0-100,0 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % ULKOINEN TOIMINTAKATE Rahoitus N 0,00 0,00 0,00-14 Keskushallinto N -4 105-251 -4 356-2 997-31,2 Tukipalvelut N -26 951-550 -27 501-26 356-4,2 Medisiininen tulosalue N 24 813-49 24 764 23 482-5,2 Operatiivinen tulosalue N 25 722-109 25 613 26 254 2,5 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N 6 250-437 5 812 6 542 12,6 Psykiatrian tulosalue N 7 354-353 7 001 6 870-1,9 Sairaanhoidolliset palvel N -24 617-50 -24 667-23 555-4,5 Projektit N -934-3 -937-760 -18,9 Muonio-Enontekiö PTH N 520-14 506 259-48,8 84

3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2019 1.1. - 31.12.2018 Toimintatuotot Myyntituotot 210 364 039,79 203 631 934,45 Maksutuotot 7 542 290,88 7 298 878,56 Tuet ja avustukset 863 298,98 864 520,58 Vuokratuotot 860 159,86 923 904,09 Muut toimintatuotot 578 766,34 356 677,75 Yhteensä 220 208 555,85 213 075 915,43 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 88 968 778,53 84 799 192,52 Henkilösivukulut 20 853 023,26 20 147 630,90 Eläkekulut 17 992 474,50 17 223 585,09 Muut henkilösivukulut 2 860 548,76 2 924 045,81 Henkilöstökorvaukset -1 606 358,28-1 380 848,06 Palvelujen ostot, oma toiminta 34 021 460,25 35 093 217,42 Palvelujen ostot, läpilaskutus 32 449 644,32 29 955 909,23 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 29 934 520,37 29 682 238,46 Avustukset 4 644,50 1 944,60 Vuokrakulut 4 259 491,95 4 019 824,27 Muut toimintakulut 1 597 221,37 1 648 448,96 Yhteensä 210 482 426,27 203 967 558,30 Toimintakate 9 726 129,58 9 108 357,13 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 26 370,74 31 998,15 Muut rahoitustuotot 199 889,25 132 556,68 Korkokulut -39 563,09-49 599,17 Muut rahoituskulut -350 147,12-381 190,91 Yhteensä -163 450,22-266 235,25 Vuosikate 9 562 679,36 8 842 121,88 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 446 579,30 8 436 927,72 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos 1 116 100,06 405 194,16 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) 202 476,96 820 414,67 Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen vähennys(+) 38 503,91 298 263,93 Rahastojen lisäys(-) Tilikauden yli/alijäämä 1 357 080,93 1 523 872,76 85

3.2 Rahoituslaskelma Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA 31.12.2019 31.12.2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate 9 562 679,36 8 842 121,88 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 53 033,00 2 574 765,00 Toiminnan rahavirta 9 615 712,36 11 416 886,88 Investointien rahavirta -20 685 881,34-13 204 887,53 investointimenot -20 842 193,23-13 208 754,29 investointitulot 35 000,00 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 121 311,89 3 866,76 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA -11 070 168,98-1 788 000,65 Rahoituksen rahavirta 15 379 003,09-5 201 221,55 Lainakannan muutokset 13 200 000,00-800 000,00 Pitkäaik. Lainojen lisäys 14 000 000,00 Pitkäaik. Lainojen vähennys -800 000,00-800 000,00 Lyhytaik. Lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset 2 179 003,09-4 401 221,55 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 585 950,54-2 374,04 Vaihto-omaisuus, lis-/väh. 9 765,49 6 541,57 Saamisten muutos -2 560 529,67-2 356 056,21 Korottomien velkojen muutos 4 143 816,73-2 049 332,87 Rahavarojen muutos 4 308 834,11-6 989 222,20 Rahavarojen muutos 4 308 834,11-6 989 222,20 Rahavarat 31.12. 10 094 948,35 5 786 114,24 Rahavarat 1.1. 5 786 114,24 12 775 336,44 86

3.3 Tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA 2019 2018 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 2 031 970,04 2 246 031,88 2. Muut pitkävaikutteiset menot 225 097,21 51 628,65 2 257 067,25 2 297 660,53 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet 554 117,83 554 117,83 2. Rakennukset 36 402 476,24 36 352 371,10 4. Koneet ja kalusto 5 307 341,22 5 757 313,38 6. Ennakkomaksut ja kesken- 15 688 133,86 3 390 631,52 eräiset hankinnat 57 952 069,15 46 054 433,83 III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet 1 562 709,63 1 180 449,63 4. Muut saamiset 15 473,29 15 473,29 1 578 182,92 1 195 922,92 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 2 403 652,20 2 413 417,69 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 18 272 069,24 16 574 027,86 3. Muut saamiset 4 143 320,04 3 184 381,16 4. Siirtosaamiset 741 870,77 838 321,36 23 157 260,05 20 596 730,38 III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet 29 029,24 29 029,24 4. Muut arvopaperit 30 526,45 30 261,11 IV Rahat ja pankkisaamiset 10 035 392,66 5 726 823,89 VASTAAVAA YHTEENSÄ 97 443 179,92 78 344 279,59 87

VASTATTAVAA 2019 2018 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 22 128 415,51 22 128 415,51 III Muut omat rahastot 166 911,33 205 415,24 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 7 794 189,21 6 270 316,45 V Tilikauden ylijäämä 1 357 080,93 1 523 872,76 31 446 596,98 30 128 019,96 B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero 3 442 108,37 3 644 585,33 2. Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset 11 141 021,00 11 087 988,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 664 749,38 78 798,84 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta 15 600 000,00 2 400 000,00 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta 800 000,00 800 000,00 5. Saadut ennakot 52 671,76 81 193,83 6. Ostovelat 9 697 913,29 8 293 958,08 7. Muut velat 3 617 674,32 3 175 263,70 8. Siirtovelat 20 980 444,82 18 654 471,85 35 148 704,19 31 004 887,46 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 97 443 179,92 78 344 279,59 88

3.4 Konsernilaskelmat 3.4.1 Konsernituloslaskelma 1.1. - 31.12.2019 1.1. - 31.12.2018 Toimintatuotot Myyntituotot 222 769 649,71 215 856 901,38 Maksutuotot 7 542 290,88 7 298 878,56 Tuet ja avustukset 893 840,83 897 519,51 Muut toimintatuotot 1 389 409,63 1 236 576,77 Yhteensä 232 595 191,04 225 289 876,22 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 92 700 113,85 88 637 887,60 Henkilösivukulut 21 966 174,04 21 259 809,56 Eläkekulut 18 947 975,98 18 175 018,60 Muut henkilösivukulut 3 018 198,07 3 084 790,95 Palvelujen ostot 67 592 681,66 66 193 280,52 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 33 621 791,41 33 073 586,70 Avustukset 5 800,10 2 185,35 Muut toimintakulut 6 402 976,73 6 356 758,45 Yhteensä 222 289 537,79 215 523 508,18 Toimintakate 10 305 653,26 9 766 368,04 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 67,45 2 303,37 Muut rahoitustuotot 208 678,69 144 220,23 Korkokulut -39 920,26-50 137,82 Muut rahoituskulut -350 821,68-381 340,54 Yhteensä -181 995,80-284 954,76 Vuosikate 10 123 657,45 9 481 413,28 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 946 593,31 8 941 672,32 Tilikauden tulos 1 177 064,15 539 740,96 Tilinpäätössiirrot Rahastojen vähennys 38 503,91 298 263,93 Tilikauden verot -9 764,08-6 140,08 Vähemmistöosuudet -21 618,90 16 406,06 Tilikauden yli/alijäämä 1 184 185,08 848 270,87 89

3.4.2 Konsernirahoituslaskelma 2019 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate 10 123 657,45 9 481 413,28 Satunnaiset erät Tilikauden verot -9 764,08-6 140,08 Tulorahoituksen korjauserät 39 434,52 2 537 355,16 Toiminnan rahavirta 10 153 327,89 12 012 628,36 Investointien rahavirta -21 373 453,67-13 841 085,54 Investointimenot -21 495 423,61-13 890 762,13 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot 121 969,94 49 676,59 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA -11 220 125,77-1 828 457,18 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset 13 200 000,00-800 000,00 Pitkäaik. lainojen lisäys 14 000 000,00 Pitkäaik. lainojen vähennys -800 000,00-800 000,00 Lyhytaik. lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset 2 518 597,76-4 360 808,18 Toimeksiantojen varojen 585 950,54-2 374,04 ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus, lis-/väh. 11 925,50 7 361,57 Saamisten muutos -2 319 774,34-2 307 413,95 Korottomien velkojen muutos 4 240 496,06-2 058 381,76 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 15 718 597,76-5 160 808,18 Rahavarojen muutos 4 498 471,99-6 989 265,36 Rahavarojen muutos 4 498 471,99-6 989 265,36 Rahavarat 31.12. 11 487 565,54 6 989 093,55 Rahavarat 1.1. 6 989 093,55 13 978 358,91 90

3.4.3 Konsernitase VASTAAVAA 2019 2018 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 2 600 050,87 2 306 596,96 Muut pitkävaikutt. menot 283 387,37 117 480,62 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 15,97 320 229,06 2 883 454,21 2 744 306,64 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 554 117,83 554 117,83 Rakennukset 36 505 501,11 36 413 313,85 Koneet ja kalusto 5 761 009,25 6 234 179,22 Muut aineelliset hyödykkeet 338 400,65 335 869,01 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 15 688 133,86 3 390 631,52 58 847 162,70 46 928 111,43 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 882 555,56 500 295,56 Muut saamiset 15 473,29 15 473,29 898 028,85 515 768,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 2 424 394,58 2 436 320,08 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 19 175 199,48 17 624 111,15 Muut saamiset 4 275 330,94 3 379 924,82 Siirtosaamiset 798 009,68 924 729,79 24 248 540,10 21 928 765,76 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 29 029,24 29 029,24 Muut arvopaperit 30 526,45 30 261,11 59 555,69 59 290,35 Rahat ja pankkisaamiset 11 428 009,85 6 929 803,20 VASTAAVAA YHTEENSÄ 100 789 145,98 81 542 366,31 91

VASTATTAVAA 2019 2018 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 22 128 415,51 22 128 415,51 Muut omat rahastot 166 911,33 205 415,24 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 12 527 259,91 11 678 989,04 Tilikauden ylijäämä 1 184 185,08 848 270,87 36 006 771,83 34 861 090,66 VÄHEMMISTÖOSUUDET 187 804,21 166 185,31 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 11 141 021,00 11 087 988,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 664 749,38 78 798,84 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 15 600 000,00 2 400 000,00 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 800 000,00 800 000,00 Saadut ennakot 52 847,32 81 193,83 Ostovelat 10 294 639,43 8 882 407,36 Muut velat 3 853 288,83 3 376 234,64 Siirtovelat 22 188 023,98 19 808 467,67 37 188 799,55 32 948 303,50 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 100 789 145,98 81 542 366,31 92

4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Pitkävaikutteiset hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen painotetun keskihankintahinnan tai sitä alemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee huomioida, että sairaanhoitopiirin palkanlaskentapalvelut ulkoistettiin 1.6.2018 alkaen Sarastia Oy :lle (Kunnan Taitoa Oy) ja Titania pääkäyttäjäpalvelut LapIT :lle 1.3.2019 alkaen. Lapin sairaanhoitopiiri sai merkittävän testamenttilahjoituksen. Lahjoituksen määrä oli lähes 0,6 milj.. Yhtymähallitus oikeutti sairaanhoitopiirin johdon neuvottelemaan testamentilla saatavien varojen kanavoimisesta Terttu-säätiön kautta käytettäväksi terveystieteelliseen tutkimukseen ym. säätiön tukemaan toimintaan erityisesti Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Yhtymähallitus on hyväksynyt Labquality Oy:n osakkeiden myynnin sekä Lähteentie 15-21 kiinteistöjen myynnin. Myynnit toimeenpannaan vuoden 2020 aikana. Tilinpäätöksessä taseen siirtovelkoihin sisältyi erilliskorvauksia 2,5 milj. euroa. Erilliskorvausten laskenta perustuu arviolaskentaan. Vuonna 2020 on maksettu mm. takautuvasti lääkäreiden viikkolepokorvauksia vuosilta 2018 2019 sekä hoitohenkilöstön tuntipalkkoihin liittyvät takautuvat korjaukset vuodelta 2019. Em. eriä ei ole huomioitu tilinpäätöksessä 2019. Tilikauden 2019 aikana Yhtymähallitus teki päätöksen 20.3.2019 51 Ensihoitajien palkkojen harmonisoinnista sekä ensihoidon kenttäjohtajien ja päivystys pirttiin ensihoitajien palkkauksen tarkistamisesta. Lisäksi yhtymähallitus päätti 22.5.2019 91 Vaativien hoitoalan ammattitehtävien ja hoitoalan ammattitehtävien palkkauksen harmonisoinnista. 93

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhteisöjen lisäksi Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ainoa tytärosakeyhtiö Rovaniemen Keskuspesula Oy sekä Pohjois-Suomen Laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, jonka jäsen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on. Osakkuusyhteisö As Oy Ukontupa on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. As Oy Ukontupa on velaton yhtiö. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Pysyviin vastaaviin ei sisälly olennaisia sisäisiä katteita. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset ja poistoero on siirretty omaan pääomaan ja huomioitu vähemmistöosuuden erottamisessa. Vapaaehtoisiin varauksiin ja poistoeroon ei sisälly laskennallista verovelkaa. Keskinäisen omistuksen eliminointi Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisön sekä liikelaitoskuntayhtymän keskinäinen omistus on eliminoitu. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin ylijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. 94

4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuottojen erittely Kuntayhtymä 2019 2018 Tehtäväalueittain Keskushallinto 2 599 728,11 2 784 368,24 Tukipalvelut 5 929 849,35 5 907 659,19 Medisiininen hoito 55 888 838,30 55 127 239,35 Operatiivinen hoito 87 663 918,13 82 247 850,32 Päivystys ja ensihoito 31 665 144,42 30 714 405,30 Mielenterv.- ja päihdepalv. 27 482 874,73 28 105 011,93 Sairaanhoidolliset tukipalv. 2 242 259,00 1 837 449,56 Projektit 537 013,40 605 119,01 Perusterveydenhuolto 6 198 930,41 5 746 812,53 Toimintatuotot yhteensä 220 208 555,85 213 075 915,43 Kuntayhtymä Konserni 2019 2018 2019 2018 Tulolajeittain Shp:n myyntituotot jäsenkunnilta 190 752 970,49 185 411 090,54 190 752 970,49 185 411 090,54 Shp:n myyntituotot ulkokunnilta ja kuntayhtymiltä *) 7 443 654,34 7 790 551,72 7 234 597,67 7 638 582,26 NordLabin myyntituotot jäsenkuntayhtymiltä 7 337 155,99 7 330 068,25 Erityisvaltionosuudet 582 644,54 495 414,62 635 237,18 552 829,32 Muut myyntituotot *) 11 584 770,42 9 934 877,57 16 809 688,38 14 924 331,01 Maksutuotot 7 542 290,88 7 298 878,56 7 542 290,88 7 298 878,56 Tuet ja avustukset 863 298,98 864 520,58 893 840,83 897 519,51 Muut toimintatuotot 1 438 926,20 1 280 581,84 1 389 409,62 1 236 576,77 Toimintatuotot yhteensä 220 208 555,85 213 075 915,43 232 595 191,04 225 289 876,22 Palveluiden ostojen erittely Kuntayhtymä 2019 2018 Asiakaspalvelujen ostot 32 747 362,57 30 179 657,38 Muiden palvelujen ostot 32 301 764,08 34 869 469,27 Palvelujen ostot yhteensä 66 471 104,57 65 049 126,65 95

Pakollisten varausten muutokset Kuntayhtymä Konserni 2019 2018 2019 2018 Potilasvahinkovakuutusmaksu Maksuvastuu 1.1. 11 087 988,00 8 513 223,00 11 087 988,00 8 513 223,00 Lisäykset tk:lla 53 033,00 2 574 765,00 53 033,00 2 574 765,00 Vähennykset tk:lla 0,00 0,00 0,00 0,00 Maksuvastuu 31.12. 11 141 021,00 11 087 988,00 11 141 021,00 11 087 988,00 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Kuntayhtymä 2019 2018 Osinkotuotot saman konsernin yhteisöistä 0,00 0,00 Osinkotuotot muista yhteisöistä 122 491,00 57 212,00 Peruspääoman korot kuntayhtymältä 19 200,00 19 200,00 Yhteensä 141 691,00 76 412,00 Käyttötaloushankkeet 2019 Hankkeen nimi Kustannukset Ulkopuol. rahoituoma rahoitus Koulutustoim. uud.organisointi 11 514,07 11 514,07 Digistrategian toimeenpano -10,82-10,82 Antti anestesiajärjestelmä 52 276,10 52 276,10 Digituki-hanke 55 055,17 38 466,00 16 589,17 Hoidonvarauskeskus 43 918,87 43 918,87 Rekrytoinnin kehittäminen 73 180,53 41 370,81 31 809,72 Ensihoidon pilotti (Päivystys pirtissä) 182 053,91 182 053,91 0,00 Laadun ja potilasturv. kehittäminen 73,22 73,22 Prosessien kehittäminen 4 725,70 4 725,70 KANTA-hanke 57 552,83 67 011,00-9 458,17 Sairaala Sote-kuntoon 52 361,38 52 361,38 Raportoinnin kehittäminen 473 292,37 9 682,90 463 609,47 Recovery-hanke 46 618,91 18 531,34 28 087,57 Mielenterveys kuuluu kaikille 5 252,88 5 252,88 Filha tupakoinnin lopett. tukeminen 324,00 0,00 324,00 Puheentunnistus ja sihtekin mobiiliproj. 46 188,63 46 188,63 Avosairaanhoidon VEKE 2019 48 142,16 25 950,00 22 192,16 CRT 115378/GSK-rah. 12 184,82 12 184,82 0,00 MK-8342B-062 Ehkäisytutkimus 7 174,48 7 174,48 0,00 Sähkötupakka WI218780 129 692,99 130 217,39-524,40 Palliatiivinen sairaanhoitaja 4 728,37 4 370,75 357,62 1 306 300,57 537 013,40 769 287,17 96

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT; POISTOMENETELMÄT JA POISTOAJAT 1.1.2013 LUKIEN Poistomenetelmä Poistoaika PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Tasapoisto 2 vuotta Aineettomat oikeudet Tasapoisto 3 vuotta Liikearvo Tasapoisto 2 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Tasapoisto 2 vuotta Muut Tasapoisto 2 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 20 vuotta - poikkeuksena rakennusten korjaukset Tasapoisto 10 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 10 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Tasapoisto 15 vuotta Sillat, laiturit ja uimalat Tasapoisto 10 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet Tasapoisto 15 vuotta Vedenjakelu- ja viemäriverkosto Tasapoisto 30 vuotta Kaukolämpöverkko Tasapoisto 20 vuotta Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistusl. Tasapoisto 20 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot Tasapoisto 15 vuotta Sähkö-, vesi- yms.laitosten laitoskoneet ja laitteet Tasapoisto 10 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto yms.laitteet Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Käytön mukainen poisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa 97

PERUSPÄÄOMA 31.12.2019 Pääoma % Pääoma Peruspääoman 1.1.2019 31.12.2019 korko 1,5 % ENONTEKIÖ 323 529,66 1,46 323 529,66 4 852,94 INARI 828 096,97 3,74 828 096,97 12 421,45 KEMIJÄRVI 2 043 057,62 9,23 2 043 057,62 30 645,86 KITTILÄ 936 698,94 4,23 936 698,94 14 050,48 KOLARI 610 408,65 2,76 610 408,65 9 156,13 MUONIO 362 392,68 1,64 362 392,68 5 435,89 PELKOSENNIEMI 197 838,45 0,89 197 838,45 2 967,58 PELLO 787 080,98 3,56 787 080,98 11 806,21 POSIO 839 574,96 3,8 839 574,96 12 593,62 RANUA 734 018,53 3,32 734 018,53 11 010,28 ROVANIEMI 11 789 704,71 53,28 11 789 704,71 176 845,57 SALLA 849 125,00 3,84 849 125,00 12 736,88 SAVUKOSKI 239 748,69 1,08 239 748,69 3 596,23 SODANKYLÄ 1 380 575,30 6,24 1 380 575,30 20 708,63 UTSJOKI 206 564,37 0,93 206 564,37 3 098,47 Yhteensä 22 128 415,51 100,00 22 128 415,51 331 926,23 Yhtymävaltuuston päätös 29.11.2018 24 Peruspääoman korko 1,5 % 331 926,23 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY HOITOKUSTANNUSTEN TASAUKSEN MAKSUOSUUDET VUONNA 2019 KUNTA Asukasluku Hoitokustan- Maksuosuus- EUR 31.12.2018 nusten tasaus ennakko hyvitys palautus - lisäperintä + ENONTEKIÖ 1 852 75 103 49 218 0 25 885 INARI 6 930 281 029 178 594 19 664 82 771 KEMIJÄRVI 7 370 298 872 195 884 231 739-128 751 KITTILÄ 6 436 260 996 166 946 279 313-185 263 KOLARI 3 834 155 478 100 204 0 55 274 MUONIO 2 299 93 230 60 632 0 32 598 PELKOSENNIEMI 954 38 687 24 908 11 842 1 937 PELLO 3 438 139 419 89 830 140 135-90 546 POSIO 3 237 131 268 86 060 14 827 30 381 RANUA 3 896 157 993 103 272 249 619-194 898 ROVANIEMI 62 922 2 551 644 1 622 920 3 459 967-2 531 243 SALLA 3 491 141 569 92 950 0 48 619 SAVUKOSKI 1 015 41 161 26 312 8 971 5 878 SODANKYLÄ 8 444 342 425 222 170 184 883-64 628 UTSJOKI 1 232 49 961 32 292 157 876-140 207 YHTEENSÄ 117 350 4 758 836 3 052 192 4 758 836-3 052 192 98

JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET (netto) V. 2019 (ei sisällä ensihoitoa) sis. Ostopalvelut MEDISIININEN OPERATIIVINEN PSYKIATRIAN LAPIN MAKSU- JÄSENKUNTA KOKO PIIRI TULOSALUE TULOSALUE TULOSALUE PÄIVYSTYPKL PÄIHDEKL OSUUS/ Erityisvelvoite Hoitokustannusten tasaus Peruspääoman Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous YHTEENSÄ ASUKAS maksuosuus tasaus korko eur Enontekiö 67 775 49 218 25 885 4 853 712 072 1 262 197 226 367 112 097 23 650 2 484 114 1 341 Inari 245 930 178 594 82 771 12 421 2 472 827 4 296 748 568 111 266 127 17 600 8 141 129 1 175 Kemijärvi 269 739 195 884-128 751 30 646 3 252 244 6 022 297 831 184 498 936 38 535 11 010 713 1 494 Kittilä 229 890 166 946-185 263 14 050 2 304 910 4 220 163 783 336 380 357 3 300 7 917 689 1 230 Kolari 137 984 100 204 55 274 9 156 1 453 907 2 256 242 389 116 202 200 0 4 604 084 1 201 Muonio 83 492 60 632 32 598 5 436 773 521 1 477 685 150 979 131 078 11 550 2 726 971 1 186 Pelkosenniemi 34 299 24 908 1 937 2 968 525 527 747 492 64 008 61 179 11 550 1 473 868 1 545 Pello 123 699 89 830-90 546 11 806 1 805 210 3 044 831 258 476 256 807 10 740 5 510 853 1 603 Posio 118 507 86 060 30 381 12 594 1 432 629 2 117 315 411 459 201 312 26 400 4 436 658 1 371 Ranua 142 209 103 272-194 898 11 010 1 186 652 2 433 158 512 042 187 467 80 490 4 461 402 1 145 Rovaniemi 2 234 813 1 622 920-2 531 243 176 846 26 248 825 42 741 707 18 762 508 8 008 343 958 103 98 222 822 1 561 Salla 127 995 92 950 48 619 12 737 1 486 463 2 472 895 326 314 218 815 54 725 4 841 513 1 387 Savukoski 36 232 26 312 5 878 3 596 510 247 784 419 101 984 50 780 0 1 519 448 1 497 Sodankylä 305 935 222 170-64 628 20 709 3 240 306 6 546 801 848 612 530 109 17 480 11 667 494 1 382 Utsjoki 44 467 32 292-140 207 3 098 350 575 1 088 089 98 415 54 614 3 300 1 534 643 1 246 YHTEENSÄ 4 202 968 3 052 192-3 052 192 331 926 47 755 915 81 512 040 24 332 911 11 160 222 1 257 423 170 553 405 1 453 Erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset jäsenkunnille maksoivat keskimäärin 1 453 euroa asukasta kohti, joka on 48 euroa / asukas enemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeimmat asukaskohtaiset kustannukset olivat Pellossa, 1 603 euroa. Alhaisin kustannus oli Ranualla, 1 145 euroa / asukas. Ensihoidon laskutus on eritelty omassa taulukossa. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tuottaman erikoissairaanhoidon sekä läpilaskutettavien ostopalveluiden maksuosuudet jäsenkunnittain asukasta kohti vuosina 2015-2019 Erikoissairaanhoidon maksuosuudet eur / asukas Muutos eur/as v. 2015 v. 2016 v.2017 v.2018 v.2019 2018-2019 Ënontekiö 1 320 1 321 1 270 1 403 1 341-62 Inari 1 179 1 220 1 102 1 187 1 175-13 Kemijärvi 1 234 1 313 1 245 1 348 1 494 146 Kittilä 1 178 1 249 1 187 1 312 1 230-82 Kolari 1 137 1 272 1 065 1 161 1 201 40 Muonio 1 211 1 151 1 053 1 296 1 186-110 Pelkosenniemi 1 067 1 292 1 124 1 125 1 545 420 Pello 1 355 1 281 1 428 1 525 1 603 78 Posio 1 375 1 363 1 334 1 286 1 371 84 Ranua 1 042 980 1 129 1 104 1 145 41 Rovaniemi 1 251 1 332 1 362 1 519 1 561 42 Salla 1 471 1 431 1 443 1 455 1 387-69 Savukoski 1 244 1 283 1 183 1 338 1 497 159 Sodankylä 1 084 1 282 1 206 1 216 1 382 166 Utsjoki 1 139 1 432 933 1 079 1 246 166 Yhteensä/keskim./ 1 230 1 301 1 289 1 405 1 453 48 asukasluku 118 145 117 789 117 702 117 392 117 350-42 as. 99

Kuntalaskutus 2019 Kuntalaskutus 2018 2019 Oma toiminta ja ostopalvelut, hoitopäivät 2018 2019 2018 2019 HPV HPV Muutos-% HPV / HPV / Muutos-% Enontekiö 1 578 1 316-16,6 1 326 209 1 165 670-12,1 Inari 4 397 4 170-5,2 3 995 397 3 854 917-3,5 Kemijärvi 5 767 5 603-2,8 5 212 971 5 402 363 3,6 Kittilä 4 572 4 192-8,3 4 384 743 3 831 978-12,6 Kolari 2 326 2 311-0,6 2 318 557 2 296 489-1,0 Muonio 1 664 1 254-24,6 1 555 411 1 213 173-22,0 Pelkosenniemi 531 819 54,2 495 626 779 831 57,3 Pello 2 473 2 536 2,5 2 170 892 2 463 470 13,5 Posio 2 342 2 313-1,2 2 348 837 2 204 550-6,1 Ranua 2 706 2 532-6,4 2 236 414 2 215 228-0,9 Rovaniemi 51 036 48 055-5,8 41 158 903 41 409 103 0,6 Salla 2 900 2 284-21,2 2 409 188 2 194 177-8,9 Savukoski 696 668-4,0 645 658 670 060 3,8 Sodankylä 5 213 5 717 9,7 4 769 065 5 529 548 15,9 Utsjoki 781 952 21,9 641 935 936 952 46,0 Yhteensä 88 982 84 722-4,8 75 669 807 76 167 509 0,7 100