Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Asiakaspäällikkö Jyri Nieminen, VTT
2 EcoDrive Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta Tekes / Kestävä yhdyskunta Kokkola Kokkolan Energia Asuntomessut Kankaanpää Tampere ARA Helsingin Energia Johtoryhmä Riihimäki Helsinki Aalto/TKK Arkkitehtuurin laitos VTT: Koordinointi ja integrointi HY Geotieteiden ja maantieteen laitos Skanska
3 1960- ja1970-lukujen betonilähiöt 20 vuodessa ~570 000 asuntoa Teollisen rakentamisen kehittäminen Betonielementtitekniikan kehittäminen Betonisandwich Suomen rakennuskannan energiatehottomin osa
4 Vesivuodot saumoista ja pesubetonipinnan läpi Ongelmat rakennustasolla Korjaustarve Julkisivut Kosteus Sateenpitävyys, saumat, räystäsrakenteet, ovi- ja ikkunaliittymät, syöksytorvien vuodot yms. Korroosio Linjasaneeraus Ilmanvaihto Uudistaminen, asukastarpeista syntyvät toiminnalliset vaatimukset Omaisuuden arvon lasku Uudistamistarvetta, ei rahaa
5 Riihimäen Peltosaari 70-luvun asuntoalue Radan varressa aseman vieressä Kerrostaloja sähkölämmityksellä Sosiaalinen rakenne vinoutunut Uudistamistarvetta, korjattavaa, uudelleen rakennettavaa ja parannettavaa runsaasti Ekotehokas uudistus johtoajatuksena
6 Taustatiedot Alueen rakennuksista tekniset dokumentit rakennusvalvonnasta Tarkastelun ulkopuolelle jätetty koulu, päiväkoti, liikekiinteistöt Taloyhtiöt: Ongelmat Kuntotarkastukset yms. Tehdyt korjaukset Energian ja veden kulutustiedot Tutustuminen rakennuskantaan Silmämääräiset tarkastukset Lämpökuvaukset Peltosaari asuinalueena Peltosaaren edut asuinmiljöönä Kaupunkikuvalliset ja arkkitehtoniset ongelmat Asukkaiden viihtyvyys, alueen sosiaalinen rakenne ja sen vaikutukset
7 Uudistamisen tekniikka ja arkkitehtuuri Korjaustarpeiden arviointi Arkkitehtoniset näkökohdat Ulkotilojen ja alueen ilmeen parantaminen Mallitalot: Energiatehokkuuden parantaminen Uudistaminen Täydennysrakentaminen Kustannukset ja vaikutukset
8 Korjausvaihtoehdot Uudistaminen Peruskorjaus Uudelleenrakentaminen Toimenpiteet Purkaminen ja/tai Uudisrakentaminen Esivalmistukseen perustuva julkisivukorjaus Muut toimenpiteet Lisärakennus Lisäsiipi Lisäkerros Ikkunat Ovet Ulkoseinä Yläpohja Integroitu ilmanvaihto Alapohja Valaistus Sähkölaitteet Vesi Energia
9 Energiankulutus Energia sisään Tilojen lämmitys Veden lämmitys Taloussähkö Aurinko Asukkaat Talotekniikan sähkö Ikkunat 23 % Alapohja 5 % Energia ulos Ilmanvaihto Ilmavuodot Ulkoseinät Ikkunat Alapohja Jätevesi Muut häviöt Ilmanvaihto 46 % 1970-luvun kerrostalo Tilojen lämmitys 120 250 kwh/m 2 Veden lämmitys 20 50 kwh/m 2 Taloussähkö 20 40 kwh/m 2 Kiinteistösähkö 10 30 kwh/m 2 2010 kerrostalo Tilojen lämmitys 60 80 kwh/m 2 Veden lämmitys 20 30 kwh/m 2 Taloussähkö 20 40 kwh/m 2 Kiinteistösähkö 15 30 kwh/m 2 Yläpohja 7 % Ulkoseinät 19 %
10 Kokonaisaenergiankulutus eri rakennuskonsepteissa
11 Energiakorjausten vaikutukset - toimenpideyhdistelmät Energiankulutus MWh 600 500 400 300 200 1. Ei toimenpiteitä: Kiinteistösähkö 25 MWh = 10 kwh/br-m 2 Huoneistosähkö 75 MWh = 31 kwh/br-m 2 Lämmin vesi 75 MWh = 31 kwh/br-m 2 Tilojen lämmitys 350 MWh = 144 kwh/br-m 2 Kiinteistösähkö Huoneistosähkö Käyttöveden lämmitys Tilojen lämmitys 100 0 1 2 3 4 5 6 Toimenpideyhdistelmä
12 Energiankulutus MWh 600 500 400 300 200 2. Ulkovaippa ja ilmanvaihto Ilmanvaihdon uusiminen Ulkovaipan tiivistäminen Ulkoseinien ja yläpohjan lisäeristäminen Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen Kiinteistösähkö Huoneistosähkö Käyttöveden lämmitys Tilojen lämmitys 100 0 1 2 3 4 5 6 Toimenpideyhdistelmä
13 Energiankulutus MWh 600 500 400 300 200 3. Lämmönjakojärjestelmä ja lämmin vesi Lämpökeskuksen uusiminen Lämmitysverkoston perussäätö ja termostaattien uusiminen, huoneilman lämpötila 21 o C Huoneistokohtainen veden mittaus, vettä säästävät kalusteet Kiertovesiputkien lämmöneristäminen (missä mahdollista) Lämmön talteenotto viemärivesistä Kiinteistösähkö Huoneistosähkö Käyttöveden lämmitys Tilojen lämmitys 100 0 1 2 3 4 5 6 Toimenpideyhdistelmä
14 Energiankulutus MWh 600 500 400 300 200 4. Huoneisto- ja kiinteistösähkö Energialuokitellut kodinkoneet ja valaistus Laitteiden valmiustilan katkaisu, valojen sammutus Huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet Energialuokitellut pumput Yleisten tilojen valaistusautomatiikka Talosaunan uusiminen Talopesulan uudistaminen Kiinteistösähkö Huoneistosähkö Käyttöveden lämmitys Tilojen lämmitys 100 0 1 2 3 4 5 6 Toimenpideyhdistelmä
15 5. Taloon integroitu uusiutuvan energian tuotanto 600 500 Aurinkokerääjät (~100 m 2 ) ja varaajaratkaisut käyttöveden lämmitykseen Aurinkosähköjärjestelmä (50 m 2 ) ja pienitehoiset tuulivoimaratkaisut (2 x 2 kw) Energiankulutus MWh 400 300 200 Kiinteistösähkö Huoneistosähkö Käyttöveden lämmitys Tilojen lämmitys 100 0 1 2 3 4 5 6 Toimenpideyhdistelmä
16 6. Käytettävyys Energiankulutus MWh 600 500 400 300 200 Jarrutusenergiaa talteen ottavat hissit korivalojen energiaa säästävä valaistus ja korivalojen ja merkinantolaitteiden sammutusja himmennysautomatiikka Kiinteistösähkö Huoneistosähkö Käyttöveden lämmitys Tilojen lämmitys 100 0 1 2 3 4 5 6 Toimenpideyhdistelmä
17 Toimenpiteiden yhteisvaikutus 600 Kiinteistösähkö 10 => 3 kwh/br-m 2 500 Huoneistosähkö 31 => 23 kwh/br-m 2 Lämmin vesi 31 => 10 kwh/br-m 2 Energiankulutus MWh 400 300 200 Tilojen lämmitys 144 => 21 kwh/br-m 2 Kokonaisenergian säästö 74 % Kiinteistösähkö Huoneistosähkö Käyttöveden lämmitys Tilojen lämmitys 100 0 1 2 Alku- ja lopputilanne
18 Uusiutuva energia Aurinkolämpö Tasokeräin: 300 350 kwh/keräin-m 2 vuodessa Tyhjiöputkikeräin 400 450 kwh/m 2 vuodessa Aurinkosähkö: 140 160 kwh/paneeli-m 2 vuodessa Pientuulivoima: 1 kw tuulivoimala 3000 4000 kwh vuodessa Ratkaisut riippuvat lämmitysratkaisuista: liittyminen kaukolämpöön Kuvat Chister Nyman, Pekka Lahti
19 Peltosaari asuinalueena Peltosaaren ansioita asuinmiljöönä ovat mm.: Yhtenäinen rakennuskanta Valoisat ja autottomat korttelipihat Runsaat istutukset ja täysikasvuinen puusto pihamailla Rakennusten ja pihatilojen miellyttävät mittasuhteet (lähinnä Itä-Peltosaaressa) Arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia ongelmakohtia ovat mm.: Julkisivujen ja parveketornien visuaalinen köyhyys Pohjaratkaisujen toiminnallisesti huono laatu maantasokerroksissa Asumista palvelevien katosten, varastojen ja aputilojen puute tai huono laatu Elementtirakentamisesta aiheutuva ympäristön monotonisuus
20 Julkisivujen uudistaminen Lähde VTT EcoDrive / Aalto Yliopisto, arkkitehtiosasto, puurakentaminen
21 Julkisivujen uudistaminen ja lisärakentaminen Lähde VTT EcoDrive / Aalto Yliopisto, arkkitehtiosasto, puurakentaminen
22 Kustannukset talotasolla Toimenpide Ulkoseinän lisäeristäminen - julkisivun purkaminen ja uuden rakentaminen - lisäeristys vanhan päälle Ikkunoiden ja ovien vaihto Ilmanvaihdon uusiminen - keskitetty ratkaisu - huoneistokohtainen Kaukolämpöön siirtyminen Vesikatto Parvekkeet Linjasaneeraus /huoneisto-m 2 150 250 100 200 80 100 200 250 250 300 100 200 50 100 150 200 400 -??
23 Purkamalla uudistaminen Väistöasunnot Ongelmat: Ulkoseinät vuotavat Eritasoiset porrashuoneet Parvekkeet uusittava Huono sisäilmasto Asunnot eivät vastaa käyttötarkoitustaan Purkaminen: Purkujätteen minimointi kierrättämällä Purkukustannus: 80 100 /k-m 2 Tilalle: Nettonollaenergiatalo Talo tuottaa ja kuluttaa energiaa vuodessa yhtä paljon
24 Peltosaari: alueen kytkeminen keskustan kaupunkirakenteeseen Riihimäen keskusta tiivis, pääosa asutuksesta ja palveluista säteeltään 3 km ympyrän sisällä Peltosaaren kytkeminen keskustaan, kevyen liikenteen reitit Asemanseudulla mahdollisuuksia, esimerkiksi vanhat veturitallit
25 Peltosaaren uudistamisen laajuus
26 Peltosaaren arvon nostaminen uudistamalla Riihimäen kerrostaloasuntojen neliöhinta (2008) Keskimääräinen 1407 /as-m 2. Peltosaari 961 /as-m 2 (55 64 %) Erot keskikokoisen kaupungin sisäisiksi eroiksi poikkeuksellisen suuria Sijainti aivan rautatieaseman vieressä Sijaintietu hävinnyt alueen huonon arvostuksen takia Uudistaminen arvostukseltaan sijaintiaan vastaavaksi Asuntojen hinnat 90 % korkeammat kuin nyt Peltosaaren asuntokannassa arvonnousua 77 miljoonaa Peltosaaren uudistaminen normaalitasoa selvästi paremmaksi uuden ajan ekologiseksi ja palvelutasoltaan korkeatasoiseksi kerrostaloalueeksi Arvonnousu ~100 m.
27 Riihimäen Peltosaari ennen Riihimäki radan risteyspaikkaan kehittyneenä kylänä vuoden 1886 venäläisessä topografisessa kartassa (Riihimäen kaupunki) Peltosaari 1 km
28 asemakaavoissa Otto-Iivari Meurmanin asemakaava 1922 (Riihimäen kaupunki). Harald Andersinin kaava vuodelta 1906 (Riihimäen kaupunki)
29 suunnitelmissa Kaj Nymanin ja Mane Hetzerin kilpailuvoitto 1967 (Riihimäen kaupunki)
30 ja tulevaisuudessa radan ylittävä kalteva viherkansi (alla pysäköintiä) radan ylittävät siltamaiset talot radan ylittävä kalteva viherkansi (alla pysäköintiä) porttitalo Uudet talot Uudistamisen kustannukset 80 90 m Säästö energiakuluissa 1,5 2,5 m vuodessa Asemakaavan uudistaminen Lisärakennusoikeus Uudet työpaikat Palvelut Kiinnostavuus kohteena Houkuttelevuus Peruskorjausstrategia ja suunnitelma
31
32 Jatkossa tavoitteena Lähiöuudistamisen rakenteellinen kehittäminen Kohteiden profiloituminen, väestökehitys, sosioekonominen rakenne, koulutustaso, tulotaso Kehittymisen yleiset suuntaviivat, kohteiden suunnittelun ja toteutuksen taustat, keskeiset havaitut ja potentiaaliset ongelmat. Sijaintia suhteessa kunnan alue- ja palvelurakenteeseen, sekä suhteessa kunnan kasvukehitykseen. Lähiöuudistamisen arviointityökalut Lähiö, kaupunki, maakunta: ekotehokkuuden, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat Uudistamisen teknologia, toiminnallislaadulliset ominaisuudet, kustannukset, lopputuloksen taloudellinen arvo Lähiöuudistamisen teknologia Tiedonhallinta Kansainvälinen yhteistyö
33 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa