SAK:n JäSentutKimuS Kiinni LiiKKeessä
SAK:n Jäsentutkimus Kiinni liikkeessä
ISBN 7-51-7-2-4 Painokarelia Oy Kannen kuva: Katarina Löfgren/ Gorilla Kirjan tilaukset SAK:n postituksesta, puhelin 0 774 000.
Kiinni liikkeessä SAK:n jäsentutkimuksen taustaa 4 Liittojen tärkein tehtävä on parantaa työoloja ja työsuojelua 5 Epävarmuus toimeentulosta peilautuu jäsenten odotuksissa Liitot onnistuneet parhaiten työsuojelun parantamisessa Työpaikan pysyvyys on työssä tärkeintä Jäsenet suhtautuvat tulevaisuuteen melko toiveikkaasti Tuottavuuden kehittäminen on työyhteisön yhteinen tehtävä Työttömyyskassa on liittojen tärkein jäsenpalvelu 1 Ay-tietoa saadaan oman liiton lehdestä Jäsenet hakevat ammattiliitoilta turvaa 23 Joka neljäs on kiinnostunut luottamustehtävistä 26 Lähes puolet SAK:laisista valmiita painostustoimiin 2 Ammattiosaston merkitys on muutoksessa Yhteenveto Taustatietoja 34 3
SAK:n jäsentutkimuksen taustaa SAK on yli miljoonan suomalaisen keskusjärjestö. Sen toiminnan perustana ovat ihmisarvoinen työelämä, yhdenvertaisuus ja heikompien puolustaminen. SAK:n jäseniä ovat teollisuuden, julkisen sektorin, kuljetusalojen, yksityisten palvelualojen ja kulttuurialojen ammattiliittoa. Tyypillistä SAK:laista on mahdoton määritellä, sillä liittojen jäsenet työskentelevät hyvin erilaisilla aloilla. Esimerkiksi kunnallinen perhepäivähoitaja, lentoemäntä, linja-autonkuljettaja, tarjoilija, rakennustyöntekijä, paperitehtaan työntekijä ja tanssija edustavat kaikki SAK:laisia aloja. SAK on vuodesta 4 lähtien kartoittanut viiden vuoden välein ammattiliittojensa jäsenten työelämään ja edunvalvontaan kohdistuvia odotuksia. Vuonna jäsentutkimuksen menetelmät ja kysymykset uudistettiin, minkä vuoksi vertailua useisiin aiempiin tutkimuksiin ei ole voitu tehdä tällä kertaa. Jäsenten työoloja tutkitaan joka toinen vuosi SAK:n työolobarometrilla, joten tämä tutkimus keskittyy aiempaa enemmän järjestöllisiin asioihin. Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina huhtikuussa. Haastattelut kiintiöitiin SAK:n jäsenliittojen jäsenmäärien, iän ja sukupuolen mukaan. Tutkimukseen osallistui yhteensä 00 liittojen jäsentä. Tutkimus on osa SAK:n tulevaisuutta kesällä linjaavan edustajakokouksen valmistelua. 4
Liittojen tärkein tehtävä on parantaa työoloja ja työsuojelua Ammattiyhdistysliikkeen tärkeimpinä työnantajan kanssa neuvoteltavina tehtävinä jäsenet pitävät työolojen ja työsuojelun parantamista sekä palkkaerojen tasoittamista. Näin ajattelevat kaikenikäiset jäsenet sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kolmannes vastaajista piti näitä tehtäviä erittäin tärkeänä. Neljännes jäsenistä nostaa erittäin tärkeäksi myös määräaikaisten ja vuokratyöntekijöiden aseman parantamisen sekä neuvottelemisen mahdollisimman korkeista palkoista. Sen sijaan annetuista vaihtoehdoista vähiten toivotaan työajan lyhentämistä. Työajanlyhennys saa enemmän kannatusta julkisella sektorilla ( %) kuin yksityisellä sektorilla (7 %). Julkisella sektorilla pidetään kaikkia annettuja vaihtoehtoja useammin erittäin tärkeänä kuin yksityisellä sektorilla. Nuorille näyttää mahdollisimman korkea palkka olevan keskimäärin hieman tärkeämpää kuin vanhemmille, mikä on työuran alussa luonnollista. Miten tärkeitä nämä Ay-liikkeen ay-liikkeen tehtävien tehtävät tärkeys ovat? (%) (%) Parantaa työoloja ja työsuojelua Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja Parantaa määräaikaisten työntekijöiden asemaa Parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa Neuvotella mahdollisimman korkea palkka työntekijöille Kehittää työaikajärjestelmiä työntekijöiden toiveiden mukaisiksi Parantaa työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia Lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia oman työn järjestelyihin Kehittää jäsenten työn sisältöä mielenkiintoisemmaksi ja kehittävämmäksi 34 30 26 23 55 50 54 54 54 54 57 53 55 52 Lyhentää työaikaa 36 Erittäin tärkeä Melko tärkeä 5
Ay-liikkeen tehtävien tärkeys (%, erittäin tärkeää) Miten tärkeitä nämä ay-liikkeen tehtävät ovat? (%, erittäin tärkeää) Parantaa työoloja ja työsuojelua 32 40 Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja 36 Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja Parantaa määräaikaisten työntekijöiden asemaa Parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa 2 26 Neuvotella mahdollisimman korkea palkka työntekijöille Kehittää työaikajärjestelmiä työntekijöiden toiveiden mukaisiksi Parantaa työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia Lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia oman työn järjestelyihin Kehittää jäsenten työn sisältöä mielenkiintoisemmaksi ja kehittävämmäksi Lyhentää työaikaa 7 1 Yksityinen sektori Julkinen sektori 6
Ay-liikkeen tehtävien tärkeys (%, erittäin Miten tärkeitä nämä ay-liikkeen tehtävät ovat? tärkeää) (%, erittäin tärkeää, ikäryhmittäin) Parantaa työoloja ja työsuojelua 2 37 3 Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja Parantaa määräaikaisten työntekijöiden asemaa 26 23 32 2 36 30 30 Parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa Neuvotella mahdollisimman korkea palkka työntekijöille Kehittää työaikajärjestelmiä työntekijöiden toiveiden mukaisiksi 23 Parantaa työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia 1 Lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia oman työn järjestelyihin 1 Kehittää jäsenten työn sisältöä mielenkiintoisemmaksi ja kehittävämmäksi 12 Lyhentää työaikaa 7 30 v. tai alle -40 v. 41-50 v. yli 50 v. 7
Epävarmuus toimeentulosta peilautuu jäsenten odotuksissa Työelämän epävarmuus ja työntekijöiden turvallisuuden tarve nousevat selkeästi esille jäsentutkimuksessa. Siihen liittyvät niin odotukset ammattiyhdistysliikkeen tehtäviksi kuin myös se, mitä työssä pidetään tärkeimpänä. Liikkeen tärkeimpinä yhteiskunnallisina tehtävinä jäsenet pitävät työttömyysturvasta ja työllisyydestä sekä eläkkeiden tasosta huolehtimisen. Eri-ikäisten vastaukset poikkesivat tässä kuitenkin selkeästi. Mitä vanhempi vastaaja, sitä useammin hän pitää näitä tehtäviä erittäin tärkeänä. Elämäntilanteesta johtuen vanhemmilla vastaajilla painottuu erityisesti eläkeeduista huolehtiminen, kun taas nuoria on lähempänä lapsiperheiden toimeentulo ja palvelut. Oman työpaikan toimialan pysyminen Suomessa on noin 41 prosentille vastaajista erittäin tärkeää. Tässä kysymyksessä näkyy jonkin verran eroja eri sektoreiden välillä. Yksityisen sektorin työpaikkojen valuminen ulkomaille vaikuttanee siihen, että yli puolet (52 %) yksityisellä sektorilla työskentelevistä jäsenistä pitää toimialansa säilymistä kotimaassa erittäin tärkeänä, kun julkisella puolella näin ajattelee reilu kolmannes (37 %). Yhteiskuntapoliittisten tehtävien tärkeys Miten tärkeitä ovat ay-liikkeen yhteiskunnalliset (%) tehtävät? (%) Pitää huolta eläke-etujen ja sosiaaliturvan riittävästä tasosta Pitää huolta työttömyysturvan riittävästä tasosta Turvata työllisyys Pitää huolta lapsiperheiden toimeentulosta ja palveluista Huolehtia siitä, että palkansaajien verotus pysyy kohtuullisella tasolla Turvata työpaikkasi toimialan tulevaisuus Suomessa 51 50 4 47 42 41 43 4 45 43 47 4 Puolustaa kunnan ja valtion palveluita 50 Erittäin tärkeä Melko tärkeä
Yhteiskunnallisten tehtävien tärkeys (%, erittäin tärkeää) Miten tärkeitä ovat ay-liikkeen yhteiskunnalliset tehtävät? (%, erittäin tärkeää) Pitää huolta eläke-etujen ja sosiaaliturvan riittävästä tasosta Pitää huolta työttömyysturvan riittävästä tasosta Turvata työllisyys Pitää huolta lapsiperheiden toimeentulostaja palveluista Huolehtia siitä, että palkansaajien verotus pysyy kohtuullisella tasolla Turvata työpaikkasi toimialan tulevaisuus Suomessa Puolustaa kunnan ja valtion palveluita 50 52 52 47 4 46 4 46 43 3 52 37 Yksityinen sektori Julkinen sektori Yhteiskunnallisten tehtävien tärkeys (%, erittäin tärkeää) Miten tärkeitä ovat ay-liikkeen yhteiskunnalliset tehtävät? (%, erittäin tärkeää, ikäryhmittäin) Turvata työllisyys Turvata työpaikan toimialan tulevaisuus Suomessa 43 45 3 41 3 44 50 52 Pitää huolta työttömyysturvan riittävästä tasosta Pitää huolta eläke-etujen ja sosiaaliturvan riittävästä tasosta Pitää huolta lapsiperheiden toimeentulosta ja palveluista Huolehtia siitä, että palkansaajien verotus pysyy kohtuullisella tasolla 42 44 452 54 44 50 45 4 41 42 41 43 50 50 57 Puolustaa kunnan ja valtion palveluita 23 26 2 30 v. tai alle -40 v. 41-50 v. yli 50 v.
Liitot onnistuneet parhaiten työsuojelun parantamisessa Ammattiliitot ovat onnistuneet edunvalvonnassaan parhaiten työsuojelun parantamisessa. Kaksi kolmesta jäsenestä arvioi liittonsa onnistuneen siinä vähintään melko hyvin. Aivan yhtä hyvin liitot eivät ole onnistuneet työllisyyden turvaamisessa, joka on jäsenten mielestä yksi tärkeimmistä ay-liikkeen tehtävistä. Arvioon on varmasti vaikuttanut kevään taloustilanne sekä jatkuvat uutiset irtisanomisista ja ytneuvotteluista etenkin yksityisellä sektorilla. Teollisuuden ja kuljetusalojen työntekijät arvioivat kaiken kaikkiaan ammattiliittojensa onnistumista tehtävissään kriittisemmin kuin julkisen puolen ja palvelualojen työntekijät. Liittojen koetaan onnistuneen työaikajärjestelmien parantamisessa ehkä yllättävänkin hyvin. Julkisella sektorilla jopa 65 prosenttia jäsenistä kokee liiton hoitaneen työaikajärjestelmiin liittyviä asioita vähintäänkin melko hyvin. Ammattiliiton Ammattiliiton onnistuminen onnistuminen tehtävissään vähintään (%) melko hyvin eri tehtävissä (%) Työsuojelun parantaminen 52 Työllisyyden turvaaminen Palkkaehtojen parantaminen 37 3 Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen Määräaikaisten työntekijöiden aseman parantaminen 2 Työaikajärjestelmien parantaminen Ay-asioista tiedottaminen työpaikalla Jäsenhankinta työpaikalla Työntekijän vaikutusmahdollisuuksien lisäämien oman työn järjestelyihin Työntekijän osallistumismahdollisuuksien lisääminen työyhteisön kehittämisessä 43 40 35 34 36 Erittäin hyvin Melko hyvin
Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Julkinen ala Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Julkinen ala Työsuojelun parantaminen Työllisyyden turvaaminen Palkkaehtojen parantaminen Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen Määräaikaisten työntekijöiden aseman parantaminen Työaikajärjestelmien parantaminen Ay-asioista tiedottaminen työpaikalla Jäsenhankinta työpaikalla Työntekijän vaikutusmahdollisuuksien lisäämien oman työn järjestelyihin Työntekijän osallistumismahdollisuuksien lisääminen työyhteisön kehittämisessä 1 50 44 45 40 3 55 51 4 46 51 Erittäin hyvin Melko hyvin Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Yksityiset palvelualat Yksityiset palvelualat Työsuojelun parantaminen Työllisyyden turvaaminen Palkkaehtojen parantaminen 51 43 44 Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen Määräaikaisten työntekijöiden aseman parantaminen Työaikajärjestelmien parantaminen Ay-asioista tiedottaminen työpaikalla Jäsenhankinta työpaikalla Työntekijän vaikutusmahdollisuuksien lisäämien oman työn järjestelyihin Työntekijän osallistumismahdollisuuksien lisääminen työyhteisön kehittämisessä 40 40 43 45 43 40 40 Erittäin hyvin Melko hyvin
Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Kuljetusalat Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Kuljetusala Työsuojelun parantaminen 51 Työllisyyden turvaaminen Palkkaehtojen parantaminen 5 3 40 Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen 2 12 Määräaikaisten työntekijöiden aseman parantaminen 3 Työaikajärjestelmien parantaminen Ay-asioista tiedottaminen työpaikalla 5 4 26 30 Jäsenhankinta työpaikalla 3 Työntekijän vaikutusmahdollisuuksien lisäämien oman työn järjestelyihin Työntekijän osallistumismahdollisuuksien lisääminen työyhteisön kehittämisessä 2 2 1 1 Erittäin hyvin Melko hyvin Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään Teollisuus (%) Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Teollisuus Työsuojelun parantaminen 54 Työllisyyden turvaaminen Palkkaehtojen parantaminen 4 6 Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen 3 Määräaikaisten työntekijöiden aseman parantaminen 3 Työaikajärjestelmien parantaminen Ay-asioista tiedottaminen työpaikalla 6 7 37 Jäsenhankinta työpaikalla 6 Työntekijän vaikutusmahdollisuuksien lisäämien oman työn järjestelyihin Työntekijän osallistumismahdollisuuksien lisääminen työyhteisön kehittämisessä Erittäin hyvin 3 3 2 Melko hyvin 12
Työpaikan pysyvyys on työssä tärkeintä Turvallisuuden tarve näkyy jäsenten vastauksissa myös silloin, kun heitä pyydetään arvioimaan, mikä työssä on tärkeintä. Tärkeimpänä yksittäisenä työhön liittyvänä asiana SAK:laisten liittojen jäsenet pitävät varmuutta työpaikan säilymisestä. Näin ajattelee puolet jäsenistä ja eniten näin ajatellaan teollisuudessa ja kuljetusalalla. Lähes yhtä tärkeänä pidetään hyviä työkavereita. Työpaikan hyvällä ilmapiirillä ja työssä viihtymisellä onkin selkeä yhteys työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Kolmanneksi tärkeimpänä työssä liittojen jäsenet pitävät hyvää johtamista, joka on viime vuosina noussut julkisessa keskustelussa esille yhtenä suurimmista työelämän haasteista. Sukupuolten välillä on näissä arvioissa selkeitäkin eroja. Tärkeysjärjestys kolmen tärkeimmän asian osalta on kuitenkin sama sekä miehillä että naisilla. Naiset arvostavat hieman miehiä useammin mielenkiintoista työtä ja miehet naisia useammin hyvää palkkaa. Nuoret puolestaan pitävät mielenkiintoista työtä, hyvää esimiestä ja hyvää palkkaa hieman tärkeämpänä kuin vanhemmat jäsenet. Tärkeää työssä (%) Mikä on tärkeää työssä? (%) Pysyvä työpaikka Hyvät työkaverit Hyvä esimies Mielenkiintoinen työ Hyvä palkka 50 43 40 36 35 47 51 52 56 57 Hyvät työajat Mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan Mahdollisuus käyttää aloitekykyään Pitkät lomat Työ, jossa on vastuuta 2 5 55 5 50 61 Hyvät ylenemismahdollisuudet Helppo työ 32 40 Erittäin tärkeää Melko tärkeää
Tärkeää työssä (%) Mikä on erittäin tärkeää työssä? (%, sukupuolen mukaan) Pysyvä työpaikka 44 Hyvät työkaverit 3 Hyvä esimies 36 42 Hyvä palkka 32 37 Mielenkiintoinen työ 37 35 Hyvät työajat 30 Kehittää ammattitaitoa Pitkät lomat Mahdollisuus käyttää aloitekykyään 23 Työ, jossa on vastuuta 1 Hyvät ylenemismahdollisuudet Helppo työ 7 12 4 55 Nainen Mies Mikä on erittäin tärkeää Erittäin työssä? tärkeää (%, työssä ikäryhmittäin) (%) Pysyvä työpaikka 46 4 52 53 Hyvät työkaverit 42 43 45 43 42 Hyvä esimies 41 3 3 3 Hyvä palkka 37 34 Mielenkiintoinen työ 3 35 37 34 Hyvät työajat 30 26 26 Kehittää ammattitaitoa 23 23 Pitkät lomat Mahdollisuus käyttää aloitekykyään 23 Työ, jossa on vastuuta Hyvät ylenemismahdollisuudet Helppo työ 30 v. tai alle -40 v. 41-50 v. yli 50 v.
Jäsenet suhtautuvat tulevaisuuteen melko toiveikkaasti SAK:laisten ammattiliittojen jäsenten ajatukset omasta tulevaisuudestaan ovat kaikesta huolimatta kohtalaisen positiiviset. Kaksi kolmesta (66 %) ei ole huolissaan omasta tulevaisuudestaan työmarkkinoilla. Valtaosa ei myöskään pelkää, että heidän oma osaamisensa olisi riittämätöntä tulevaisuudessa. Naiset ovat hiukan optimistisempia kuin miehet ja nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen huolettomammin kuin iäkkäämmät. Toimialoista valoisimmin omaan tulevaisuuteen suhtaudutaan julkisella puolella. Suuri osa nuorista voisi ajatella kouluttautuvansa uusiin tehtäviin. Tähän lienee vaikuttanut myös julkisuudessa jo useamman vuoden ajan käyty keskustelu siitä, että tulevaisuudessa työntekijöillä on oltava useampi ammatti. Kuitenkin joka viides ammattiliiton jäsen pelkää jäävänsä työttömäksi ja joka viides on huolissaan siitä, pärjääkö hän terveytensä puolesta nykyisessä työssään. Työttö myyden pelko on suurinta teollisuuden ammateissa. Muutenkin tunnelmat ovat teollisuustyötä tekevien keskuudessa jonkin verran pessimistisemmät kuin muilla sektoreilla. Iäkkäämmät jäsenet ovat myös huolissaan ikärasismin lisääntymisestä työpaikoilla. Kaavion otsikko Ajatukset omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla (%, sukupuolen mukaan) En ole huolissani tulevaisuudestani työmarkkinoilla Voisin ajatella toista koulutusta itselleni 63 6 Pelkään jääväni työttömäksi Pelkään terveyteni heikkenemistä ja etten pärjää nykyisessä työssäni Voisin vähentää työaikaani Pelkään, että ikärasismi lisääntyy Voisin ajatella ryhtyväni yrittäjäksi Voisin pienentää palkkaani, jotta työpaikallani vältytään irtisanomisilta 12 Pelkään, ettei osaamiseni riitä tulevaisuuden työmarkkinoilla 12 Mies Nainen
Ajatukset omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla (%) Ajatukset omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla (%, ikäryhmittäin) En ole huolissani tulevaisuudestani työmarkkinoilla 70 67 65 63 Voisin ajatella toista koulutusta itselleni 44 40 Pelkään jääväni työttömäksi 26 Pelkään terveyteni heikkenemistä ja etten pärjää nykyisessä työssäni Voisin vähentää työaikaani Pelkään, että ikärasismi lisääntyy 7 Voisin ajatella ryhtyväni yrittäjäksi 6 1 Voisin pienentää palkkaani, jotta työpaikallani vältytään irtisanomisilta Pelkään, ettei osaamiseni riitä tulevaisuuden työmarkkinoilla 7 30 v. tai alle -40 v. 41-50 v. yli 50 v.
Tuottavuuden kehittäminen on työyhteisön yhteinen tehtävä Henkilöstön osallistuminen työprosessien, palvelukonseptien ja tuotteiden kehittämiseen on tutkimusten mukaan avain tuottavuuden kasvuun ja työhyvinvoinnin lisääntymiseen. Noin kolmannes SAK:laisten liittojen jäsenistä on tavalla tai toisella osallistunut työpaikkansa kehittämistoimintaan. Omaan työhön tai työnantajan tuotteiseen liittyviä kehittämisideoita liittojen jäsenet ovat tehneet jonkin verran useammin yksityisellä kuin julkisella sektorilla viimeisen vuoden aikana. Miehet ovat kehittämistoiminnassa olleet naisia selvästi aktiivisempia. Reilu kolmannes jäsenistöstä on tehnyt työpaikallaan oman työn järjestelyihin liittyviä kehittämisehdotuksia ja reilu viidennes työnantajan tuotteisiin tai palveluihin liittyviä ehdotuksia. Tehnyt kehittämisehdotuksia 12 viimeisen kuukauden aikana (%) Oletko tehnyt kehittämisehdotuksia viimeisen vuoden aikana? Kaikki 35 Yksityinen sektori 2 36 Julkinen sektori 23 32 Nainen Mies 34 42 Työnantajan tuotteisiin tai palveluihin liittyvät Omaan työhön liittyvät
Työttömyyskassa on liittojen tärkein jäsenpalvelu Työelämän epävarmuus ja työttömien suuri määrä näkyy jäsenten vastauksissa silloinkin, kun kysytään liittojen jäsenpalveluiden tärkeyttä. SAK:laisten liittojen jäsenistä oli haastatteluhetkellä prosenttia työttömänä tai lomautettuna. Kaikenikäiset miehet ja naiset sekä julkisella että yksityisellä sektorilla pitävät työttömyyskassapalveluita kaikkein tärkeimpänä jäsenpalveluna. Seuraavaksi tärkeimpinä pidetään liiton neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä oikeudellista apua. Ikäryhmittäin tarkasteltuna voi todeta, että perinteiset jäsenpalvelut ovat kokonaisuudessaan sitä tärkeämpiä mitä iäkkäämpi vastaaja on. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on jossain vaiheessa saanut jopa 42 prosenttia liittojen jäsenistä. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä työttömyysturvaa on joskus saanut 45 prosenttia jäsenistä ja julkisella sektorilla 35 prosenttia. Työttömyyskassojen palveluun on 6 prosenttia heistä ollut vähintään melko tyytyväinen molemmilla sektoreilla. Erittäin tyytyväisiä oli lähes puolet. Jäsenpalvelujen tärkeys (%) Mitkä jäsenpalvelut ovat tärkeitä? (%, erittäin tärkeä, ikäryhmittäin) Työttömyyskassapalvelut Liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut Oikeusaputoiminta Liiton aluetoimistopalvelut Vakuutusturva Liiton lehti Liiton Internet-sivut Ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus Lomatoiminta Ammattiyhdistyskoulutus Jäsenille suunnatut tapahtumat Yleissivistävä koulutus Erilaiset ostoedut 2 32 32 23 12 12 6 6 7 7 45 4 4 4 30 v. tai alle -40 v. 41-50 v. yli 50 v. 1
Jäsenpalveluiden tärkeys (%, erittäin tärkeä) Mitkä jäsenpalvelut ovat tärkeitä? (%, erittäin tärkeä, sektoreittain) Työttömyyskassapalvelut Liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut Oikeusaputoiminta Liiton aluetoimistopalvelut 34 30 2 23 1 42 4 52 6 Vakuutusturva Liiton lehti Ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus Liiton Internet-sivut Lomatoiminta Ammattiyhdistyskoulutus Jäsenille suunnatut tapahtumat (retkeilypäivät, teatteriretket jne.) 1 12 12 12 1 7 12 Yleissivistävä koulutus Erilaiset ostoedut 7 5 7 6 Palvelualat Julkinen ala Teollisuus Kuljetus
Ay-tietoa saadaan oman liiton lehdestä Jäsenille selvästi tärkein ammattiyhdistystiedon lähde on oman liiton lehti. Näin ajattelevat kaikki vastaajat. Yli puolet jäsenistä käyttää myös liiton nettisivuja etsiessään ay-tietoa. Netti ei olekaan enää pelkästään liiton aktiivien käyttämä kanava, vaan se on laajentunut rivijäsentenkin tiedonlähteeksi. Median murros näkyy myös erilaisina mediankäyttötottumuksina eri-ikäisillä jäsenillä. Joukkotiedotusvälineiden merkitys ammattiyhdistystiedon lähteenä on selkeästi merkittävämpi iäkkäille jäsenille kuin nuoremmille. Nuorimmat jäsenet käyttävät tiedonsaantiinsa enemmän sosiaalista mediaa kuin sanomalehtiä, televisiota tai radiota. M i s t ä h a n k k i i a y - t i e t o a? Mistä hankit ay-tietoa? (%) Oman liiton lehti 0 77 2 Oman liiton Internet-sivut 55 54 56 Keskustelu työkaverin kanssa Televisio Sanomalehdet Keskustelu luottamushenkilöiden kanssa SAK:n Internet-sivut SAK:n lehdet Radio Sosiaalinen media (esim. Facebook, keskustelufoorumit) 41 36 47 36 2 42 34 37 34 3 23 1 Kaikki Nainen Mies
Mistä hankkii tietoa ay-liikettä koskevista asioista? (%) Mistä hankit ay-tietoa? (%, ikäryhmittäin) Oman liiton lehti 3 7 7 76 Oman liiton Internet-sivut 47 57 62 5 Keskustelu työkaverin kanssa 46 40 3 35 Televisio 30 46 40 Sanomalehdet 36 4 Keskustelu luottamushenkilöiden kanssa 36 42 SAK:n Internet-sivut SAK:n lehdet 2 2 Radio 26 Sosiaalinen media (esim. Facebook, keskustelufoorumit) 1 yli 50 v. 41-50 v. -40 v. 30 v. tai alle
Mistä hankkii tietoa ay-liikettä koskevista asioista? (%) Mistä hankit ay-tietoa? (%, sektoreittain) Oman liiton lehti 6 7 5 0 Oman liiton Internet-sivut 5 55 51 61 Keskustelu työkaverin kanssa 36 4 53 Televisio 26 30 4 Sanomalehdet 26 2 43 Keskustelu luottamushenkilöiden kanssa 30 40 40 SAK:n Internet-sivut 1 2 42 SAK:n lehdet 47 Radio Sosiaalinen media (esim. Facebook, keskustelufoorumit) Palvelualat Julkinen ala Teollisuus Kuljetus
Jäsenet hakevat ammattiliitoilta turvaa Tärkeimmät syyt ammattiliittoon liittymiselle ovat ansiosidonnainen työttömyysturva, palkansaajien etujen puolustaminen sekä turvallisuus, jonka liittoon kuuluminen antaa. Perusteet jäsenyydelle eivät ole muuttuneet vuosien saatossa. Ansiosidonnainen työttömyysturva mainitaan kaikkein useimmin perusteena ammattiliittoon kuulumiselle. Puolet vastaajista (52 %) kertoo sen kuvaavan erittäin hyvin syytä järjestäytymiselle. Miehet ajattelevat näin hieman useammin kuin naiset, mutta ikäryhmittäin tarkasteltuna eroja ei löydy. Sen sijaan eroja on eri sektoreiden välillä. Ansioturvaa pitävät kaikkein tärkeimpänä kuljetusalan ja teollisuuden työntekijät. Näitä aloja työelämän rakennemuutokset ovatkin koskettaneet kaikkein eniten. Kolmannes vastaajista piti tärkeimpänä perusteena palkansaajien puolustamista sekä etujen ajamista ja toinen kolmannes sitä, että liittoon kuuluminen antaa turvallisuutta elämään. Iäkkäimpien ja nuorimpien jäsenten välinen ero on edunvalvonnan ja turvallisuuden tunteen osalta merkittävä. Mitä nuorempi vastaaja on, sitä vähemmän tärkeänä hän pitää periaatteellisia tai aatteellisia perusteita ammattiliittoon liittymiselle. Perusteet ammattiliitton kuulumiselle (%) Perusteet ammattiliittoon kuulumiselle (%) Haluan varmistaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan itselleni 52 40 Järjestäytymällä voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja 46 Kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään 32 4 Useat työtoverinikin kuuluvat liittoon 34 Haluan omalta osaltani olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa 34 Haluan osallistua työpaikkani työolojen kehittämiseen Käytännössä on pakko olla ammattiliiton jäsen tullakseen hyväksytyksi 7 Kuvaa erittäin hyvin Kuvaa melko hyvin 23
Perusteet ammattiliittoon kuulumiseen (%) Perusteet ammattiliittoon kuulumiselle (%, kuvaa erittäin hyvin, sukupuolen mukaan) Haluan varmistaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan itselleni 4 56 Järjestäytymällä voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja 32 Kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään 30 34 Useat työtoverinikin kuuluvat liittoon Haluan omalta osaltani olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa Haluan osallistua työpaikkani työolojen kehittämiseen Käytännössä on pakko olla ammattiliiton jäsen tullakseen hyväksytyksi 5 Mies Nainen Perusteet ammattiliittoon kuulumiselle (%) Perusteet ammattiliittoon kuulumiselle (%, kuvaa erittäin hyvin, ikäryhmittäin) Haluan varmistaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan itselleni Järjestäytymällä voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja Kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään Useat työtoverinikin kuuluvat liittoon Haluan omalta osaltani olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa Haluan osallistua työpaikkani työolojen kehittämiseen 1 6 37 26 35 53 56 50 51 Käytännössä on pakko olla ammattiliiton jäsen tullakseen hyväksytyksi 3 7 30 v. ja alle -40 v. 41-50 v. yli 50 v.
Perusteet ammattiliittoon kuulumiselle (%) Perusteet ammattiliittoon kuulumiselle (%, kuvaa erittäin hyvin, sektoreittain) Haluan varmistaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan itselleni 51 60 7 Järjestäytymällä voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja 26 36 34 Kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään 32 2 32 41 Useat työtoverinikin kuuluvat liittoon 12 Haluan omalta osaltani olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa Haluan osallistua työpaikkani työolojen kehittämiseen Käytännössä on pakko olla ammattiliiton jäsen tullakseen hyväksytyksi 7 12 4 4 Palvelualat Julkinen ala Teollisuus Kuljetus
Joka neljäs on kiinnostunut luottamustehtävistä Viidennes SAK:laisten liittojen jäsenistä on toiminut erilaisissa luottamustehtävissä työpaikallaan. Tutkimuksen ajankohtana seitsemällä prosentilla jäsenistä oli parhaillaan jokin luottamustehtävä. Määrä on pysynyt melko samana jo useita vuosia. Valmius luottamustehtävään on sen sijaan hieman noussut vuoden 05 tutkimuksesta. SAK:laisten liittojen jäsenistä noin viidennes olisi periaatteessa valmis luottamustehtävään työpaikallaan. Vuonna 05 halukkaita oli prosenttia. Luottamustehtävissä on selvästi enemmän miehiä kuin naisia. Miespuolisista jäsenistä kymmenellä prosentilla on luottamustehtävä, kun naisilla vastaava luku on kolme prosenttia. Luottamushenkilöistä oli kyselyhetkellä 76 prosenttia miehiä ja prosenttia naisia. Luottamushenkilöistä on alle 30-vuotiaita prosenttia ja yli 50-vuotiaita 37 prosenttia. Myös valmiudessa ottaa vastaan luottamustehtävä työpaikalla on suuri ero naisten ja miesten välillä. Kiinnostus luottamustehtäviin on suurempaa yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Keski-ikäiset ovat kiinnostuneempia luottamustehtävistä kuin nuorimmat ja vanhimmat työntekijät. Kaiken kaikkiaan osallistuminen ammattiliittojen toimintaan näyttää kiinnostavan useammin miehiä kuin naisia tai alle 30-vuotiaita. Suurinta kiinnostus on keskiikäisillä miehillä, jotka työskentelevät teollisuudessa. Onko luottamustehtäviä? (%) Onko sinulla luottamustehtäviä? (%) Kaikki yli 50 v. 41-50 v. - 40 v. 30 v. ja alle 7 1 7 72 7 7 5 3 4 3 On juuri parhaillaan On ollut aiemmin, mutta ei juuri nyt Ei ole koskaan ollut 26
Valmius luottamustehtävään työpaikalla (?) Valmius luottamustehtävään työpaikalla (%) Kaikki yli 50 v. 41-50 v. - 40 v. 30 v. ja alle 67 75 66 62 1 62 Kyllä En En osaa sanoa Valmius osallistua (%) Valmius osallistua (%, sektoreittain) Luottamustehtävään työpaikalla Ay-liikkeen toimintoihin verkossa Uusien jäsenten hankintaan Ay-koulutukseen 1 26 Ay-liikkeen tilaisuuksiin 2 30 Palvelualat Julkinen ala Teollisuus Kuljetus
Valmius osallistua (%) Valmius osallistua (%, sukupuolen mukaan) Luottamustehtävään työpaikalla Ay-liikkeen toimintoihin verkossa Uusien jäsenten hankintaan työpaikalla Ay-koulutukseen Ay-liikkeen tilaisuuksiin 26 42 Nainen Mies Valmius osallistua (%, ikäryhmittäin) Luottamustehtävään työpaikalla 1 Ay-liikkeen toimintoihin verkossa 1 Uusien jäsenten hankintaan työpaikalla Ay-koulutukseen 1 1 23 Ay-liikkeen tilaisuuksiin 2 32 2 30 v. tai alle -40 v. 41-50 v. yli 50 v. 2
Lähes puolet SAK:laisista valmiita painostustoimiin Jäsentutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan, olisivatko he valmiita ryhtymään toimiin erilaisissa työelämään liittyvissä ristiriitatilanteissa. Vaihtoehtoina olivat lakko ja ulosmarssi. Tutkimus tehtiin huhtikuussa ennen eduskuntavaaleja, jolloin uuden hallituksen työelämään kohdistuvista leikkauksista ja ns. pakkolakialoitteesta ei ollut vielä tietoa. Kyselyyn vastanneet ottivat tähän kysymykseen kantaa siis periaatteellisesti eikä erityisessä ristiriitatilanteessa, joka olisi voinut vaikuttaa tulokseen. Lähes puolet jäsenistä on valmis painostustoimiin. Joka neljäs jäsen ei osannut ottaa kantaa kysymykseen ja noin joka kolmas ei olisi valmis kumpaankaan painostustoimeen. Jäsenistön toimintavalmiudessa ei ole suuria eroja olipa ristiriitatilanteen toisena osapuolena sitten työnantaja tai valtiovalta. Kevään taloustilanne jatkuvine yt-neuvotteluineen heijastuu varmasti siihen, että jäsenistön valmius painostustoimiin irtisanomistilanteissa on matalampi kuin esimerkiksi sosiaaliturvan leikkauksissa tai työehtojen heikentämispyrkimyksissä. Valmius toimiin on vahvimmillaan yksityisen sektorin miehillä. Muissa kuin työpaikan irtisanomistilanteissa noin 60 prosenttia miehistä olisi valmis ryhtymään painostustoimiin. Vähiten painostushalukkuutta on julkisen sektorin naisilla ja alle 30-vuotiailla jäsenillä. Olisiko valmis lakkoon tai ulosmarssiin? (%) Olisitko valmis lakkoon tai ulosmarssiin? (%) Jos valtiovalta muuttaisi sosiaaliturvaa, eläkeetuja tai esim. työaikalakia työntekijöiden edun vastaisesti 45 32 Jos työnantajasi heikentäisi työpaikkasi henkilöstön työehtoja 45 Jos työnantajasi kohtelisi työkaveriasi epäoikeudenmukaisesti 42 34 Jos työpaikkasi työntekijöitä irtisanotaan 40 Kyllä Ei Ei osaa sanoa 2
Olisitko valmis Olisko lakkoon valmis tai lakkoon ulosmarssiin? tai ulosmarssiin? (%, ikäryhmittäin) (%) Jos työnantajasi kohtelisi työkaveriasi epäoikeudenmukaisesti Jos työnantajasi heikentäisi työpaikkasi henkilöstön työehtoja Jos valtiovalta muuttaisi sosiaaliturvaa, eläke-etuja tai esim. työaikalakia työntekijöiden edun vastaisesti Jos työpaikkasi työntekijöitä irtisanotaan 26 3 42 42 46 41 46 44 4 3 45 43 4 32 37 30 v. tai alle -40 v. 41-50 v. yli 50 v. Olisitko valmis Olisiko lakkoon valmis tai ulosmarssiin? lakkoon tai ulosmarssiin (%) (%) Jos työnantajasi kohtelisi työkaveriasi epäoikeudenmukaisesti 4 57 Jos työnantajasi heikentäisi työpaikkasi henkilöstön työehtoja 30 34 51 60 Jos valtiovalta muuttaisi sosiaaliturvaa, eläke-etuja tai esim. työaikalakia työntekijöiden edun vastaisesti 30 35 50 5 Jos työpaikkasi työntekijöitä irtisanotaan 37 43 Mies Nainen Julkinen sektori Yksityinen sektori 30
Ammattiosaston merkitys on muutoksessa Arviot ammattiosaston tehtävistä jakavat vahvasti eri-ikäisiä jäseniä. Iäkkäämmät jäsenet pitävät ammattiosaston perinteisiä tehtäviä huomattavasti merkityksellisempinä kuin nuoremmat olipa kyse sitten ammattiosaston edunvalvontaroolista tai yhteenkuuluvuutta lisäävästä toiminnasta. Ammattiosaston roolia luottamushenkilöiden evästämiseksi edunvalvonnan kysymyksistä pidetään kuljetusaloilla paljon tärkeämpänä kuin muilla sektoreilla. Julkisella sektorilla puolestaan jopa joka viides ajattelee, ettei ammattiosastoa välttämättä tarvita edunvalvontaan, vaan riittää, että työpaikalla on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Arviot ammattiosaston tehtävistä (%) Arviot ammattiosaston tehtävistä (%) Ammattiosastojen kokoukset ovat jäsenille tärkeä keskustelufoorumi, jossa he evästävät luottamushenkilöitä 51 Ammattiosaston yksi keskeinen tehtävä etujen valvomisen ohella on jäsenten yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnan järjestäminen 53 Työpaikallani tehdyissä paikallisissa sopimuksissa on onnistuttu hyvin 45 Tehokkaaseen etujen valvontaan riittää, että työpaikalla on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, ammattiosastoa ei välttämättä tarvita 30 Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä
Arviot ammattiosaston tehtävistä (%, täysin samaa mieltä) Arviot ammattiosaston tehtävistä (%, täysin samaa mieltä, ikäryhmittäin) Ammattiosastojen kokoukset ovat jäsenille tärkeä keskustelufoorumi, jossa he evästävät luottamushenkilöitä 12 Ammattiosaston yksi keskeinen tehtävä etujenvalvomisen ohella on jäsenten yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnan järjestäminen 1 Työpaikallani tehdyissä paikallisissa sopimuksissa on onnistuttu hyvin Tehokkaaseen etujen valvontaan riittää, että työpaikalla on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu - ammattiosastoa ei välttämättä tarvita 6 7 12 12 Nainen Mies yli 50 v. 41-50 v. -40 v. 30 v. tai alle Arviot ammattiosaston tehtävistä (%, täysin samaa mieltä) Arviot ammattiosaston tehtävistä (%, täysin samaa mieltä) Ammattiosastojen kokoukset ovat jäsenille tärkeä keskustelufoorumi, jossa he evästävät luottamushenkilöitä 1 Ammattiosaston yksi keskeinen tehtävä etujen valvomisen ohella on jäsenten yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnan järjestäminen 1 Työpaikallani tehdyissä paikallisissa sopimuksissa on onnistuttu hyvin 7 12 Tehokkaaseen etujen valvontaan riittää, että työpaikalla on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, ammattiosastoa ei välttämättä tarvita 1 3 Palvelualat Julkinen ala Teollisuus Kuljetus 32
Yhteenveto SAK:n jäsentutkimuksessa nousee selkeästi esille työelämän epävarmuus ja työntekijöiden turvallisuuden tarve. Ammattiliittojen jäsenet pitävät työssään tärkeimpänä asiana työpaikan pysyvyyttä ja odottavat liitoiltaan työsuojelusta ja työoloista huolehtimista sekä turvaa työttömyyden varalle. Näissä tehtävissä jäsenet myös arvioivat liittojen onnistuneen melko hyvin. Jäsenten odotukset liitoille liittyvät harvemmin periaatteellisiin kysymyksiin. Ammattiyhdistysliikkeen yhteiskunnallisia ja aatteellisia tavoitteita pitävät vähiten tärkeinä kaikkein nuorimmat jäsenet. Tässä kohtaa pitänee muistaa, että kysely tehtiin ns. pitkään kestäneen rauhan aikana, jolloin suuria työelämään ja sopimustoimintaan kohdistuvia leikkauksia ei ollut vielä tiedossa. Kriisitilanteessa vastaukset saattaisivat näyttää hyvinkin erilaisilta. Oman työpaikan edunvalvonta näyttäisi sen sijaan kiinnostavan jäseniä aiempaa enemmän. SAK:laisten liittojen jäsenistä noin viidennes olisi periaatteessa valmis luottamustehtävään työpaikallaan. Sukupuolten välinen ero on kuitenkin merkittävä. Naisia luottamustehtävät eivät kiinnosta samalla lailla kuin miehiä. Ammattiliittojen ja ammattiosastojen perinteistä yhdistystoimintaa nuoret eivät näytä pitävän niin merkityksellisenä kuin iäkkäämmät. Kaiken kaikkiaan ammattiliittojen toiminta näyttää kiinnostavan eniten teollisuudessa työskenteleviä yli 50-vuotiaita miehiä. Jäsentutkimuksen yhteydessä toteutettiin myös ns. nettiaivoriihi alle vuoden ammattiliiton jäsenenä olleille. Aivoriihessä kysyttiin, mitä ammattiliiton pitäisi tehdä tulevaisuudessa ja mistä ammattiliiton toiminnassa olisi luovuttava? Kyselystä kävi ilmi, että jäsenten tietämys ammattiliittojen toiminnasta ja tehtävistä on heikkoa. Myös alhainen vastausprosentti osoitti, että liittojen toiminta ei kiinnosta valtaosaa uusista jäsenistä. Nettikyselyn vastaajille ammattiliittojen olemassaolo on sinänsä tärkeää, mutta niiden tekemisen tapaa kritisoitiin paljon. Ammattiliittoja pidettiin etäisenä ja vanhakantaisena. Myös puoluepolitiikan roolia ay-toiminnassa kritisoitiin vahvasti. Jäsentutkimuksesta voi tehdä johtopäätöksen, että jos ay-liikkeen luonne laajana yhteiskunnallisena kansanliikkeenä halutaan säilyttää, on sen toimintatapoja muutettava. Nuoremmat sukupolvet eivät nimittäin koe vallalla olevaa ajattelu- ja toimintatapaa omakseen.
TAUSTATIETOJA SAK:laisten työsuhteet (%) SAK:laisten työsuhteet (%) Kokoaikatyössä Osa-aikatyössä Vakituisessa työsuhteessa (toistaiseksi voimassa oleva) Määräaikaisessa työsuhteessa 0 Vuokratyö / vakituisessa työsuhteessa Vuokratyö / määräaikaisessa työsuhteessa 1 1 Työtön/lomautettu Onko työpaikalla luottamushenkilöä (%) Onko työpaikalla luottamushenkilöä (%) Kaikki 77 Yli 0 henkilöä 6 50-0 henkilöä 4-4 henkilöä 77 12 1- henkilöä 52 Kyllä Ei En osaa sanoa 34
Onko työpaikalla luottamushenkilöä? 1- hengen työpaikat (%) Onko työpaikalla luottamushenkilöä? 1- hengen työpaikat (%) Kaikki 52 Palvelualat 46 2 Julkinen ala 3 Teollisuus 50 41 Kuljetus 32 43 Kyllä Ei En osaa sanoa SAK:laisten koulutus (%) SAK:laisten koulutus (%) Julkinen sektori 76 6 1 Yksityinen sektori 7 6 5 1 Muu 75 6 6 Mies 0 5 5 Nainen 7 77 Ei ammatillista tutkintoa Ammattitutkinto Opistotason tutkinto Korkeakoulututkinto (yliopisto tai amk) Muu 35
Vastaajat (%) Vastaajat (%) Nainen Mies Ikä 30 v. ja alle -40 v. 41-50 v. Yli 50 Sektori Yksityinen sektori Julkinen sektori Muu 2 23 32 34 4 52 66 36
SAK:laiset palkansaajat pitävät työpaikan pysyvyyttä tärkeänä asiana. He ottavat kiinni liikkeestä, jotta liitot huolehtisivat työllisyydestä ja antaisivat turvaa työttömyyden varalle. Vuoden jäsentutkimuksen mukaan huoli toimeentulosta ja työelämän epävarmuudesta heijastuu vahvasti työntekijöiden odotuksiin siitä, mitkä ovat ammattiliittojen tärkeimmät tehtävät. Jäsenet odottavat liittojen huolehtivan eläkkeiden tasosta sekä tasoittavan työntekijöiden välisiä palkkaeroja. Osa puuttuisi pätkätyöläisten huonoon asemaan. Työpaikan edunvalvonta kiinnostaa ammattiliittojen jäseniä enemmän kuin ennen. Joka viides tutkimukseen vastannut ottaisi vastaan luottamustehtävän omalla työpaikallaan. SAK on kartoittanut ammattiliittojensa jäsenten työelämään ja edunvalvontaan kohdistuvia odotuksia viiden vuoden välein vuodesta 4 lähtien.