SAK:n järjestötutkimus 2005 Nuoret NUORI AY-JÄSEN. Merike Ottosson

Transkriptio

1 SAK:n järjestötutkimus 2005 Nuoret NUORI AY-JÄSEN Merike Ottosson

2 Esipuhe Tämän työn toimeksiantajina ovat olleet SAK:n nuorisosihteeri Eija Viitanen sekä työelämän tieto- ja tutkimuslinjan vastaava tutkimusasiantuntija Jyrki Helin. Toimeksiantona oli tarkastella SAK:n kenttään järjestäytyneitä alle 30-vuotiaita nuoria vuoden 2005 järjestötutkimuksessa saatujen tietojen pohjalta ja tehdä mahdollisuuksien mukaan vertailua vuoden 2000 järjestötutkimuksen tietoihin Tero Mamian vuonna 2001 kirjoittaman tutkimuksen Nuori työntekijä ja ay-liike, tutkimus SAK:n nuorista 2000 luvulla välityksellä. Aineiston tarkoitus on toimia nuorisoasioiden parissa työskentelevien ayliikkeen toimihenkilöiden työkaluna tarjoten järjestötutkimuksella kartoitettua tietoa SAK:laisista nuorista. Graafiset esitykset voi tulostaa kerralla tai osittain suoraan kalvoille SAK:n nettisivustolta, osoitteesta: jolloin toimihenkilön käytössä on A4-kokoinen kalvo kustakin esityksestä. Aineistosta otetaan myös tietty määrä painotuotetta, mikä mahdollistaa helposti vertailevan tiedon käytön esiteltäessä tuloksia eri tilaisuuksissa. Aineistosta on jätetty pois faktorianalyysit, korrelaatiot ym. pidemmälle menevät tieteelliset asian tarkastelut. Tämä johtuu puhtaasti tekstin kirjoittajasta, joka on 25 vuoden ajan työskennellyt keskustoimiston palveluksessa ja keskittynyt tekniseen sekä sisällölliseen avustamisen oikeusjuttujen parissa. Asianajotoiminnan lakattua keskusjärjestötasolla vuoden 2005 lopussa sekä kevään 2006 siirtymäkauden jälkeen on kirjoittaja ehtinyt vasta saada pintaraapaisun tilastotieteen perusteisiin sekä kokonaisen kahden päivän koulutuksen tilasto-ohjelman käyttöön. Aineisto toimii samalla osana toimihenkilötutkintoni lopputyötä. Haluan kiittää avusta aineiston teossa seuraavia SAK:ssa työskenteleviä henkilöitä: Jyrki Heliniä neuvoista tilastotieteen perusteisiin liittyvissä asioissa sekä lopputyön ohjauksesta, Erkki Laukkasta avusta tilastoohjelman kiemuroita selviteltäessä, Nina Kanteria graafisten esitysten yhdenmukaistamisessa, Toivo Pudasta oikoluvun suorittamisesta sekä Eija Viitasta ansiokkaasta kommentoinnista. Helsingissä Merike Ottosson tutkimusavustaja

3 Johdanto Tämän aineisto tarkastelee SAK:n kenttään järjestäytyneitä alle 30- vuotiaita nuoria vuoden 2005 järjestötutkimuksessa saatujen tietojen pohjalta. Tarkastelussa on mukana nuorten suhde keskusjärjestöön, liittoihin, paikalliseen ammattiyhdistystoimintaan sekä ammattiyhdistysliikkeeseen yleensä. Kyselyyn vastanneiden nuorten otos on suuruudeltaan 708. Kyselyyn vastanneista nuorista on vastaamishetkellä ollut työttöminä 89 henkilöä. Osa kysymyksistä on kohdistettu työttömille ja lomautetuille tarkastellen nuorten työttömyyttä työttömyysjaksojen toistuvuuden, työttömyysturvan, työllistämistoimenpiteiden sekä työllistymismahdollisuuksien kautta. Nuorten työtä tarkastellaan työsuhdemuotojen, työolosuhteiden, työn luonteen, vaikutusmahdollisuuksien sekä työnantajan kautta. Samalla on kartoitettu myös nuorten odotuksia työelämältä. Vastapainoksi työlle on myös muutamalla kysymyksellä tarkasteltu nuorten vapaa-aikaa ja kodin sekä perheen merkitystä nuorten maailmassa. Saatuja tietoja on vertailtu paitsi muista ikäryhmistä saatuihin tietoihin, myös Tero Mamian vuonna 2001 tekemään tutkimukseen SAK:n nuorista 2000-luvulla; Tero Mamia: Nuori työntekijä ja ay-liike) Mamian tutkimus pohjautui pääosin vuonna 2000 suoritetun järjestötutkimuksen tietoihin, mutta lisänä on käytetty Mamian itsensä syksyllä 2001 keräämiä nuorten työntekijöiden haastatteluja. Mitään suuria muutoksia ei viidessä vuodessa ole tapahtunut, mutta tilastollisesti merkittäviä, joskin lieviä, muutoksia on tilastoitu vertailuun. Työttömyyttä kosketteleviin kysymyksiin ovat vastanneet vain työttömät ja muut henkilöt ovat jatkaneet kyselyyn vastaamista tämän osion jälkeen. Tämä on syytä pitää mielessä tuloksia tarkasteltaessa. Järjestötutkimuksesta on kirjoitettu seuraavat julkaisut, joista löytyy myös tietoa nuorista ay-jäsenistä: Jyrki Helin: Ansaittua luottamusta; luottamusmiesraportti (2006), Erkki Laukkanen: Murroksesta muutokseen; perusraportti (2006), Pirjo Pajunen: Pitkää, pätkää, silppua; tasa-arvoraportti (2006). Lisäksi tutkimustietoa sarjan numerossa 3/2006 on kirjoittajalta julkaistu tiivistelmä nuorista ay-jäsenistä. Tiivistelmä kirjoitettiin ennen tämän aineiston vertailuosuuden tekoa.

4 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Johdanto ESITTÄMISTAVASTA 1 AINEISTOSTA 2 PERUSTIEDOT 3-6 Järjestötutkimukseen vastanneet liitoittain 3 Peruskoulutus ikäryhmittäin 4 Ammatillinen koulutus ikäryhmittäin 5 Työpaikan toimiala iän mukaan 6 JÄSENYYS 7-9 Jäsenyysaika 7 Liittyminen 8 Tärkein syy olla jäsen 9 PAIKALLINEN AY-TOIMINTA Luottamustehtävät 10 Luottamustehtävissä toimivat iän mukaan 11 Koulutukseen osallistuminen Toimintaan osallistuminen AO:n ja lm:n tehtävät ja näkyvyys LIITTO JA SAK Arviot oman liiton toiminnasta Ay-liikkeen tärkein tehtävä 30 Ay-liikkeen tehtäviä, erittäin tärkeät alle 30-v. 31 Eduskuntavaalit puolue 32 Tiedontarpeiden täyttäminen Tärkein jäsenpalvelu kehittämishalukkuus 37 Työttömyyskassa TYÖTTÖMÄT Työttömyyden kestosta Työttömyysturvasta 42 Työllistämistoimenpiteet Työllistymismahdollisuudet 45 TYÖSSÄ OLEVAT Työsuhde Etätyöstä 52 Työn luonne Vaikutusmahdollisuudet Työnantaja Odotukset työelämältä VAPAA-AIKA JA PERHE Koti, perhe, harrastukset Työn merkitys elämässä 78 Liitteet Tiivistelmä ja kyselykaavake

5 NUORI AY-JÄSEN Miltä nuoren maailma näyttää SAK:n vuoden 2005 järjestötutkimuksen valossa SAK/EVO/MO Esittämistavasta Jokaisen kuvan kohdalla on sen muistiinpanosivuilla kerrottu mikä vuoden 2005 järjestötutkimuksen kysymys on antanut tiedot kyseiseen esitykseen. Mahdollisimman monen kuvan kohdalla on myös lyhyesti kerrottu miten tieto on muuttunut aiempaan vuonna 2000 kerättyyn aineistoon nähden ja miltä sivulta vastaava tieto löytyy Tero Mamian tekemästä tutkimuksesta (Tero Mamia: Nuori työntekijä ja ay-liike: tutkimus SAK:n nuorista luvulla, tutkimusraportti joulukuu/2001) Vastaan saattaa tulla myös aineistoa, josta ei ole vastaavaa taulukkoa/kuvaa/tietoa Mamian tutkimuksessa tai kyseisen asian ryhmittely on ollut erilainen. Tero Mamialla oli mukana myös omaa aineistoa, josta johtuen kaikesta ei välttämättä ole saatu vertailevaa tietoa. Lisäpyyntöjä nuorten ay-jäsenten osalta muista aihealueista kuin aineistossa esitetystä ottaa vastaan: /Merike Ottosson 1

6 Aineistosta Kyselyyn vastanneita jäseniä on yhteensä 6236 (N) 3-portaisen ikäluokittelun mukaan: Kyselyyn vastanneita alle 30-v. on 708 Kyselyyn vastanneita v. on 2029 Kyselyyn vastanneita yli 45-v. on 3499 Lähde: Järjestötutkimus Esitiedot Aineisto on luokiteltu tilastokeskuksen laatiman 5-portaisen luokituksen sijaan uudestaan 3-portaiseksi, jotta jonkinlaista vertailevaa tietoa olisi mahdollista ylipäätään esittää aiempaan tutkimukseen. Vertailussa on käytetty prosenttilukua, joka vertaa tutkittavaa lukua suhteessa koko joukkoon. Niinpä pieni prosenttimäärä (0,3) saattaa kuvata esim. vain yhtä vastaajaa tms. Muistutukseksi käyttäjälle on siksi saatettu joko kalvoon tai muistiinpanoihin kirjoittaa montako vastannutta ikäryhmässä tai kussakin asiakysymyksessä on. Kirjain N tarkoittaa vastaajien määrää. Graafiset esitykset on tehty Excelin puolella, jossa myös lukujen pyöristäminen on tapahtunut. Mikäli samassa esityksessä on ollut useita 0,5 päättyviä lukusarjoja on lopulliseksi summaksi saattanut muodostua 100 % poikkeava luku esim. 99 tai 101 prosenttia. Olen yrittänyt huomioida tämän ja muokata kunkin ryhmän siten, että yhteissumma on 100 %. Alle 30-vuotiaat tarkoittaa niitä henkilöitä jotka ovat alle 29-vuotiaita tai tasan 29-vuotiaita vuotiaat tarkoittavat tasan 30-vuotiaita aina 44- vuotiaaksi saakka. Yli 45 -vuotiaat on ryhmä, johon kuuluvat ne henkilöt, jotka ovat 45-vuotiaita tai sen yli. 2

7 Järjestötutkimukseen vastanneet liitoittain IKÄRYHMÄT LIITTO alle 30-v v. yli 45 -v. Auto-ja Kuljetusalan Työntek.liitto AKT ry 5,5 10,3 8,3 Ilmailualan Unioni IAU ry 0,1 0,3 0,3 Kemianliitto ry -Kemifacket ry 4,0 4,9 4,9 Kunta-alan ammattiliitto KTV ry 11,0 16,2 22,3 Merivartioliitto ry 0,4 0,2 0,2 Metallityöväen Liitto ry 17,9 15,0 13,6 Palvelualojen amm.liitto PAM ry 24,6 17,3 13,3 Paperiliitto ry 3,8 3,4 4,3 Postiliitto ry 2,0 2,2 2,0 Postin Toimihenkilöliitto PVL 0,1 0,2 0,4 Puu- ja erityisalojen liitto ry 10,2 8,8 8,8 Rakennusliitto ry 5,6 7,4 6,1 Rautatieläisten Liitto ry 0,6 0,5 1,7 Rautatievirkamiesliitto ry 0,0 0,3 Suomen Elintarviketyöl. Liitto SEL ry 4,9 4,3 3,0 Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhd. SLSY ry 0,2 0,2 Suomen Merimies-Unioni SM-U ry 2,4 1,5 1,1 Suomen Muusikkojen Liitto ry 0,3 0,3 0,2 Sähköalojen ammattiliitto ry 2,1 1,7 3,2 Tulliliitto ry 0,1 0,2 0,2 Valtion erityispalv. amm.liitto VAL ry 1,6 2,0 2,9 Vankilavirkailijain Liitto VVL ry 0,1 0,1 0,2 Veturimiesten liitto VML ry 0,2 0,2 Viestintäalan ammattiliitto ry 2,5 2,4 2,5 KAIKKI (N) % vastanneista Lähde: Järjestötutkimus Yleistä Muutos on katsottu merkittäväksi kun se on yli kymmenen prosentin. Järjestäytyminen liitoittain Noin 25 prosenttia vastanneista alle 30-vuotiaista SAK:laisista nuorista on järjestäytynyt PAM:iin, 18 prosenttia Metallityöväen liittoon ja 11 prosenttia KTV:hen. Myös muissa ikäryhmissä on sama kolmen kärki. Täysin vastaavanlaista esitystä ei Mamian tutkimuksesta löydy. Mamia on tarkastellut otosta, vastanneita, nuorten osuutta ja vastausprosenttia ammattiliitoittain sektori kerrallaan s. 16. Lisää tutkimusaineistojen edustavuudesta ja kvantitatiivisesta kyselyaineistosta voi lukea Mamian tutkimuksen sivulta 15 alkaen. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 1; Merkitse ammattiliittosi 3

8 Peruskoulutus ikäryhmittäin Yli 45 -v v Alle 30 v Vähemmän kuin kansakoulu Keskikoulu/peruskoulu Kansakoulu/kansalaiskoulu Yo-tutkinto Lähde: Järjestötutkimus Valtaosa (75%) kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista SAK:laisista nuorista on suorittanut peruskoulun oppimäärän ja 24 prosenttia on suorittanut ylioppilastutkinnon. Kansakoulun/kansalaiskoulun suorittaneita löytyy yhden prosentin verran. Luvut ovat lähes identtiset vuoden 2000 lukemiin verrattuna; alle 30-vuotiaiden ryhmästä yksi prosentti on käynyt kansakoulun tai kansalaiskoulun, 76 prosenttia on käynyt keskikoulun tai peruskoulun ja 22 prosenttia on suorittanut yotutkinnon. Ikäryhmien välillä suurin ero näkyy peruskoulun suorittaneiden määrän nousuna alle 30-vuotiaiden keskuudessa (kouluuudistus) SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 4; Peruskoulutuksesi? Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s. 25 4

9 Ammatillinen koulutus ikäryhmittäin yli 45 -v v alle 30-v prosenttia vastanneista Ei ammat. koulutusta Oppisopimuskoulutus Opistotason tutkinto Yliopisto- tai korkeakoulututk. Ammattikurssi Ammatillinen perustutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Muu Lähde: Järjestötutkimus Ammatillisen perustutkinnon puolella havaitaan nousua kyselyyn vastanneiden alle 30-vuotiaiden SAK:laisten nuorten keskuudessa. Viiden vuoden takaisesta 57 prosentista on ammatillisen perustutkinnon suorittajien määrä noussut 68 prosenttiin. Nuorten keskuudessa ammatti halutaan hankkia entistä hanakammin. Opistotason tutkinnon on hankkinut itselleen kuusi prosenttia nuorista. Vuonna prosentilla nuorista ei ollut ammatillista koulutusta, kolme prosenttia oli käynyt ammattikurssin (väh. 4 vkoa), kolme prosenttia oli suorittanut oppisopimuskoulutuksen ja 16 prosenttia oli suorittanut opistotason tutkinnon. Opistotason tutkinnon hankkimisessa havaitaan 10 prosentin lasku (vuonna 2005 kuusi prosenttia) Erot vanhimpaan ikäryhmään ovat edelleen selvät ammatillisen perustutkinnon hankkimisen osalta. Yli 45-vuotiaista 36 prosenttia on hankkinut ammatillisen perustutkinnon. Verrattuna nuoriin työntekijöihin ero on 32 prosenttia. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 5; Mikä on ammattikoulutuksesi? Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s. 25 5

10 Työpaikan toimiala iän mukaan yli 45 - v v alle 30-v prosenttia vastanneista Teollisuus Yksityiset palvelut ja liikenne Julkiset palvelut Lähde: Järjestötutkimus Alle 30-vuotiaista kyselyyn vastanneista SAK:laisista nuorista 51 prosenttia työskentelee teollisuudessa, 36 prosenttia yksityisten palvelujen tai liikenteen parissa ja 13 prosenttia julkisten palvelujen toimialalla. Muissa ikäryhmissä jakauma on suunnilleen samanlainen, ainoastaan julkisten palvelujen parissa työskentelee vanhemmissa ikäryhmissä selvästi enemmän henkilöitä. Vuonna 2000 teollisuuden toimialalla työskenteli kyselyyn vastanneista nuorista 42 prosenttia, vuotiaista 38 prosenttia ja yli 45-vuotiaiden keskuudesta 33 prosenttia. Kasvua on tapahtunut nuorten keskuudessa teollisuuden toimialalla yhdeksän prosenttia. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 7; Millä alalla työskentelet tai työskentelit työssäolovuosinasi? Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s. 29 6

11 Kuinka kauan olet kuulunut ammattiliittoon? yli 45 -v v alle 30-v % vastanneista Alle vuoden 1-5 vuotta 6-10 vuotta vuotta Yli 20 vuotta Lähde: Järjestötutkimus Alle 30-vuotiaista SAK:laisista nuorista kahdeksan prosenttia on kuulunut ammattiliittoon alle vuoden, noin 60 prosenttia on kuulunut ammattiliittoon 1-5 vuoden ajan, 31 prosenttia 6-10 vuotta ja alle 1 prosentti vuoden ajan. Yli 45-vuotiaat jäsenet ovat tyypillisimmillään (76 %) kuuluneet johonkin ammattiliittoon yli 20 vuoden ajan. Vuonna 2000 kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista nuorista on 13,2 prosenttia kuulunut ammattiliittoon alle vuoden ajan, 57,4 prosenttia on kuulunut ammattiliittoon 1-5 vuoden ajan, 27,7 prosenttia 6-10 vuoden ajan sekä puolitoista prosenttia vuoden ajan. Tarkasteltuna asiaa viiden vuoden takaisiin lukuihin, ei mitään isoa muutosta ole tapahtunut. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 8; Kuinka kauan olet kuulunut johonkin ammattiliittoon? (Kaikki jäsenyysvuodet yhteensä) Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s. 24 7

12 Miten liityit ammattiliittoon? yli 45 -v alle 30-v Hakeuduin oma-aloitteisesti Luottamusmies/ay-hlö esitti Olin liiton oppilasjäsen aiemmin Muu tapa Työtoveri mainitsi asiasta Työnantaja ehdotti liittymistä Perheeni/ystäväni kannustivat liittymään Lähde: Järjestötutkimus Kyselyyn vastanneet alle 30-vuotiaat nuoret ovat liittyneet ammattiliittoihin monin eri tavoin. 31 prosenttia on hakeutunut jäseneksi oma-aloitteisesti ja 15 prosenttia työtoverin mainitessa asiasta. 23 prosenttia on hakeutunut jäseneksi luottamusmiehen tai ammattiyhdistyshenkilön esityksestä, kun taas yli 45-vuotiaiden osalla luku on 39 prosenttia. Yli 45-vuotiaista vain yksi prosentti on ollut aiemmin liiton oppilasjäsenenä vuotiaiden keskuudessa viisi prosenttia ja nykynuorten parissa peräti 12 prosenttia on aiemmin ollut liiton oppilasjäsenenä. Vuonna 2000 kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista nuorista 44 prosenttia liittyi ammattiliittoon oma-aloitteisesti, 11 prosenttia työtoverin mainitessa asiasta, 18 prosenttia luottamusmiehen tai muun kautta, viisi prosenttia työnantajan ehdotuksesta ja perheen tai ystävien kannustamana liittyi 11 prosenttia, muilla tavoin liittyi kolme prosenttia nuorista. Nuorten oma aloitteisuus ammattiliittoon liittymisessä on laskenut viidessä vuodessa 13 prosenttia. Vastapainoksi esim. luottamusmiesten aktiivisuuden kautta on liittynyt jäseneksi 11 prosenttia enemmän kuin viisi vuotta sitten. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 9; Miten tulit liittyneeksi ammattiliittoon ensimmäisen kerran? Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s. 57 8

13 Tärkein syy olla ammattiliiton jäsen kaikki ikäryhmät 3 alle 30-v v yli 45 -v haluan osallistua työpaikkani olojen kehittämiseen käytännössä on pakko olla ammattiliiton jäsen tullakseen hyväksytyksi useat työtoverinikin kuuluvat liittoon haluan omalta osaltani olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita koko yhteiskunnassa kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään 47 haluan varmistaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan itselleni Järjestäytymisellä voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja prosenttia vastanneista Lähde: Järjestötutkimus Kyselyyn vastanneilla alle 30-vuotiailla SAK:laisilla nuorilla sekä vuotiailla korostuu halu varmistaa ansiosidonnainen työttömyysturva itselleen. Yli 45-vuotiaat ovat vastanneet yleisemmin; järjestäytymisellä voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja. Näin ajattelee 42 prosenttia yli 45- vuotiaista. Ylipäätään on koettu että liittoon kuuluminen antaa turvallisuutta elämään. Vuonna 2000 alle 30-vuotiaista nuorista 58 prosenttia koki työttömyysturvan tärkeimmäksi syyksi olla ammattiliiton jäsen, 26 prosenttia valitsi etujen ajamisen/puolustamisen tärkeimmäksi syyksi ja 10 prosenttia katsoi, että se tuo turvallisuutta elämään. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 10; Seuraavassa on syitä ammattiliittoon kuulumiselle. Miten hyvin ne vastaavat sinun perusteitasi olla ammattiliiton jäsen? Vaihtoehdot: kuvaa hyvin, kuvaa melko hyvin, kuvaa melko huonosti, ei kuvaa lainkaan ja en osaa sanoa. Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s. 60 9

14 Onko Sinulla tällä hetkellä tai aiemmin ollut luottamustehtäviä ay-liikkeessä tai työpaikalla? yli 45 -v v alle 30-v prosenttia vastanneista On juuri parhaillaan On ollut, mutta ei juuri nyt Ei ole koskaan ollut Lähde: Järjestötutkimus Kyselyyn vastanneilla alle 30-vuotiailla SAK:laisilla nuorilla on tai on ollut luottamustehtäviä kahdesta neljään prosenttia ja 94 prosenttia on vastannut, ettei koskaan ole toiminut luottamustehtävissä. Luvut mukailevat viiden vuoden takaisia lukemia. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 12; Onko sinulla tällä hetkellä tai aiemmin ollut luottamustehtäviä ay-liikkeessä tai työpaikalla? (Esim. luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu jne) Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s

15 Eri luottamustehtävissä toimivat iän mukaan: Muut ml. yhdyshenkilöt ** Työsuojeluvaltuutettu tai -asiamies* Muu luottamusmies Pääluottamusmies prosenttia vastanneista alle 30-v v. yli 45-v. Lähde: Järjestötutkimus Vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi on ryhmiä yhdistelty seuraavasti: * Työsuojeluvaltuutetut sekä asiamiehet on yhdistetty yhdeksi ryhmäksi ** Yhdyshenkilöt ja muut luottamustehtäviä hoitavat on yhdistetty yhdeksi ryhmäksi Yllä olevassa taulukossa on kerrottu erilaisissa luottamustehtävissä toimivien henkilöiden ikäjakaumat. Alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä tehtäviä esiintyy vähiten. Nuorista kahdeksan prosenttia toimii pääluottamustehtävissä (N 6), vuonna 2000 vastaava luku on ollut viisi prosenttia. Muissa luottamustehtävissä nuoria toimii kaksi prosenttia (N 2), samoin on toiminut vuonna 2000, työsuojeluvaltuutettuina tai asiamiehen tehtävissä toimii neljä prosenttia nuorista (N 4), vuonna 2000 nuorista kuusi prosenttia on toiminut samoissa tehtävissä. Yhdyshenkilöinä ja muissa luottamustehtävissä nuoria on neljä prosenttia (N 10) ja samoin on ollut vuonna SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 13; Mitä ay-liikkeen luottamustehtäviä Sinulla tällä hetkellä on? Vaihtoehdot: Pääluottamusmies (varsinainen), Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies (varsinainen), työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies, yhdyshenkilö, muu luottamustehtävä Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s

16 Oletko osallistunut ay-liikkeen opistoissa järjestettyyn koulutukseen? yli 45 -v v alle 30-v prosenttia vastanneista Olen 2 vuoden aikana osallistunut Olen osallistunut aiemmin En ole koskaan osallistunut Lähde: Järjestötutkimus Kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista SAK:laisista nuorista kaksi prosenttia ilmoittaa osallistuneensa ay-liikkeen opistoissa järjestettyyn koulutukseen ja yksi prosentti ilmoittaa osallistuneensa aiemmin. Yli 45-vuotiaiden ryhmässä päästään selvästi yli 10 prosentin. Vaikka kolme prosenttia on osallistunut kahden vuoden aikana, niin 16 prosenttia ilmoittaa osallistuneensa aiemmin ay-liikkeen opistoissa järjestettyyn koulutukseen. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 14; Oletko osallistunut ay-liikkeen opistoissa järjestettyyn koulutukseen (S14 osakysymys) 12

17 Oletko osallistunut muualla kuin ayliikkeen opistoissa järjestettyyn aykoulutukseen? yli 45 -v v alle 30-v prosenttia vastanneista Olen 2 vuoden aikana osallistunut Olen osallistunut aiemmin En ole koskaan osallistunut Lähde: Järjestötutkimus Muualla kuin ay-liikkeen opistoissa järjestettyyn aykoulutukseen osallistuneita kyselyyn vastanneita alle 30- vuotiaita SAK:laisia nuoria on kolme prosenttia ja aikaisemmin yli kaksi vuotta sitten koulutukseen osallistuneita kaksi prosenttia. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 14; Oletko osallistunut muualla kuin ay-liikkeen opistoissa järjestettyyn koulutukseen (S14 osakysymys) 13

18 Ay-toiminta viimeisen vuoden aikana? Osallistunut 12 kk:n aikana: Ammattiosaston, työhuonekunnan, työpaikka-osaston tai vastaavan kokouksiin ikäryhmä: alle 30-v v. yli 45 -v. Osallistunut kerran Osallistunut 2-5 krt Osallistunut yli 5 krt En ole osallistunut Osallistunut 12 kk:n aikana: Ay-liikkeen järjestämiin tiedotus-, luento- ja keskustelutilaisuuksiin ikäryhmä: alle 30-v v. yli 45 -v. Osallistunut kerran Osallistunut 2-5 krt Osallistunut yli 5 krt En ole osallistunut Osallistunut 12 kk:n aikana: Ay-liikkeen järjestämiin virkistystilaisuuksiin ikäryhmä: alle 30-v v. yli 45 -v. Osallistunut kerran Osallistunut 2-5 krt Osallistunut yli 5 krt En ole osallistunut Lähde: Järjestötutkimus Kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista SAK:laisista nuorista on osallistunut ammattiyhdistysliikkeen kokoustoimintaan 12 prosenttia, vastaava luku vuonna 2000 oli 19 prosenttia. Ammattiyhdistysliikkeen järjestämiin tiedotus-, luento- ja keskustelutilaisuuksiin on nuorista osallistunut 9 prosenttia, vuonna 2000 kyselyyn vastanneista 13 prosenttia ilmoitti osallisuneensa tiedotus-, luento- ja keskustelutilaisuuksiin. Virkistystilaisuuksiin on nuorista vastannut osallistuneensa 14 prosenttia, vuonna 2000 luku on ollut 28 prosenttia. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 15 a, b, ja c.; aytoimintaan osallistuminen iän ja sukupuolen mukaan Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s.68 kuvat 9.3a kokoustoiminta, 9.3 b mm. keskustelutilaisuudet, 9.3 c virkistystilaisuudet (huom. Mamia tarkastellut sukupuolen mukaan, vertailussa naiset ja miehet on laskettu yhteen, koska en tehnyt vertailua sukupuolittain) 14

19 Ay-toimintaan osallistumisen tärkein syy: yli 45 -v v alle 30-v prosenttia vastanneista Työtovereiden kehotuksesta Tietää paremmmin työntekijöiden oikeuksista Tuloksia saavutetaan vain yhteistoiminnalla Muu syy Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin Vaikuttaa omien/työtovereiden etujen ajamiseen Ay-toiminta osa yhteiskunn. vaikuttamista Lähde: Järjestötutkimus Alle 30-vuotiaiden ryhmässä ammattiyhdistystoimintaan osallistumisen tärkein syy on tiedonsaanti. Halutaan tietää työntekijöiden oikeuksista tarkemmin (58 %). 15 prosenttia haluaa vaikuttaa omien tai työtovereidensa etujen ajamiseen ja 11 prosenttia ymmärtää, että tuloksia saavutetaan yhteistoiminnalla. Yli 45-vuotiaiden ryhmässä yhteistoiminta tulosten saavuttamiseksi on toiseksi merkityksellisin aytoimintaan osallistumisen syy. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 16; ay-toimintaan osallistutaan monista eri syistä. Mitkä kaksi alla olevista vaihtoehdoista mielestäsi parhaiten kuvaavat omaa osallistumistasi? 15

20 Väitteitä ammattiosaston/luottamushenkilöiden tehtävistä Tehokkaaseen etujen valvontaan riittää, että työpaikalla on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ikäryhmät: alle 30-v v. yli 45 -v. Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Ammattiosastojen kokoukset jäsenille tärkeä keskustelufoorumi, jossa he evästävät luottamushenkilöitä ikäryhmät: alle 30-v v. yli 45 -v. Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Lähde: Järjestötutkimus Alle 30-vuotiaista 31 prosenttia on jokseenkin eri mieltä siitä, että tehokkaaseen etujen valvontaan riittäisi, että työpaikalla on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Vuonna 2000 jokseenkin eri mieltä oli 30 prosenttia alle 30-vuotiaista. Jokseenkin samaa mieltä ollaan siitä, että ammattiosastojen kokoukset ovat jäsenille tärkeä keskustelufoorumi, jossa he evästävät luottamushenkilöitä (44 %) sekä ammattiosaston keskeisestä tehtävästä; järjestää toimintaa joka lisää jäsenten yhteenkuuluvuutta (50 %). Vuonna 2000 vastaavat luvut olivat 31 ja 51 prosenttia. Jokseenkin eri mieltä (32 %) ollaan väitteestä: Ammattiosastolla ei ole suurtakaan merkitystä työpaikkojen asioiden hoidossa, koska asiat hoidetaan pääasiassa työpaikoilla. Samoilla linjoilla ollaan kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2000 vain kuusi prosenttia alle 30-vuotiaista vastasi olevansa tästä väitteestä jokseenkin eri mieltä ja 23 prosenttia valitsi vastausvaihtoehdokseen vaikea sanoa. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 17 a ja b; Ohessa on muutama väite ammattiosaston (tai vastaavan) tehtävistä. Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s 102 ja

21 Väitteitä ammattiosaston/ luottamushenkilöiden tehtävistä Ammattiosaston yksi keskeinen tehtävä on jäsenten yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnan järjestäminen ikäryhmät: alle 30-v v.yli 45 -v. Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Ammattiosastolla ei suurtakaan merkitystä työpaikkojen asioiden hoidossa, koska asiat hoidetaan pääasiassa työpaikoilla ikäryhmät: alle 30-v v.yli 45 -v. Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Lähde: Järjestötutkimus Alle 30-vuotiaista SAK:laisista nuorista 50 prosenttia on jokseenkin samaa mieltä siitä, että ammattiosaston yksi keskeinen tehtävä on jäsenten yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnan järjestäminen. Myös muissa ikäryhmissä tämä vaihtoehto sai eniten kannatusta. Vuonna prosenttia nuorista oli samaa mieltä. Kriittisessä muodossa esitettyä väittämää ammattiosaston merkityksestä työpaikkojen asioiden hoidossa on alle 30-vuotiaista myötäillyt 27 prosenttia vastanneista. Jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteestä on 44 prosenttia nuorista. Vuonna 2000 vastausta on myötäillyt alle 30-vuotiaista nuorista 30 prosenttia. Jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteistä on nuorista ollut 42 prosenttia. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 17 c ja d ; Ohessa on muutama väite ammattiosaston (tai vastaavan) tehtävistä. Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s 103 ja

22 Näkyykö ja toimiiko ay-liike tai luottamushenkilöt mielestäsi työpaikallasi? Toimiiko ammattiyhdistys/luottamushenkilöt työpaikallasi: Työolojen parantamisessa IKÄRYHMÄT: alle 30-v v. yli 45 -v. Paljon Jossain määrin Ei lainkaan EOS Toimiiko ammattiyhdistys/luottamushenkilöt työpaikallasi: Työvoima-asioissa IKÄRYHMÄT: alle 30-v v. yli 45 -v. Paljon Jossain määrin Ei lainkaan EOS Lähde: Järjestötutkimus Alle 30-vuotiaat eivät merkittävästi eroa mielipiteissään vanhempiin ikäryhmiin verrattuina. Työolojen parantamisessa 45 prosenttia katsoo ammattiyhdistyksen tai luottamushenkilöiden toimivan omalla työpaikallaan jossain määrin. 27 prosenttia on sitä mieltä, että työolojen parantamiseksi ei toimita lainkaan. Luku on 16 prosenttia isompi kuin niiden henkilöiden osalta, jotka katsovat, että työolojen parantamiseksi toimintaa on paljon. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 18 d ja e ; Näkyykö ja toimiiko ay- tai lm -henkilöt mielestäsi työpaikallasi (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero) 18

23 Näkyykö ja toimiiko ay-liike tai luottamushenkilöt mielestäsi työpaikallasi? Toimiiko ammattiyhdistys/luottamushenkilöt työpaikallasi: Jäsenhankinnassa IKÄRYHMÄT: alle 30-v v. yli 45 -v. Paljon Jossain määrin Ei lainkaan EOS Toimiiko ammattiyhdistys/luottamushenkilöt työpaikallasi: Ay-asioista tiedottamisessa IKÄRYHMÄT: alle 30-v v. yli 45 -v. Paljon Jossain määrin Ei lainkaan EOS Lähde: Järjestötutkimus Kyselyyn vastanneiden alle 30-vuotiaiden osalta ammattiyhdistys ja luottamushenkilöt toimivat ja näkyvät jäsenhankinnassa seuraavasti: 14 prosentin mielestä paljon 30 prosentin mielestä jossain määrin, 30 prosentin mielestä ei lainkaan ja 26 prosenttia nuorista ei osaa sanoa kantaansa. Ay-asioista tiedottamista kartoitettaessa alle 30-vuotiaista 39 prosenttia katsoo, että tiedottaminen näkyy työpaikalla jossain määrin, vuonna 2000 vastaava luku on ollut 41 prosenttia, Vanhempiin ikäryhmiin verrattuna luku on noin 10 prosenttia pienempi. Vuonna 2000 on ollut näkyvissä sama ilmiö; syystä tai toisesta tiedotus ei ole tavoittanut nuoria samalla tavalla kuin vanhempia. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 18 f ja g ; Näkyykö ja toimiiko ay tai lm-hlöt mielestäsi työpaikallasi (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero) Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s.100 tekstiosuus ja taulukko 18 g löytyy Mamian tutkimuksen liitetaulukoista kohdasta

24 Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut palkkaehtojen parantamisessa? yli 45- v v alle 30-v prosenttia vastanneista Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS Lähde: Järjestötutkimus Palkkaehtojen parantamisessa vain seitsemän prosenttia alle 30-vuotiaista katsoo liittonsa onnistuneen erittäin hyvin. Melko hyvin arvioi liittonsa onnistuneen 45 prosenttia vastanneista. Sen sijaan 22 prosenttia nuorista on antanut liitolleen palkkaehtojen parantamisen arvosanaksi melko huonon. Vanhemmissa ikäryhmissä vastaajat ovat olleet vielä kriittisempiä eli 32 prosenttia on sitä mieltä, että liitto on onnistunut palkkaehtojen parantamisessa melko huonosti. Vuonna 2000 neljä prosenttia nuorista katsoo liittonsa onnistuneen erittäin hyvin palkkaehtojen parantamisessa. Melko hyvin onnistuneeksi arvioi toimintaa 42 prosenttia nuorista. 23 prosenttia katsoi liiton onnistuneen melko huonosti toiminnassaan ja erittäin huonosti onnistuneeksi arvioi liiton toimintaa kahdeksan prosenttia. 23 prosenttia nuorista ei osannut ilmoittaa kantaansa. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 a ; Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut seuraavien työmarkkinapoliittisten tehtävien hoidossa? (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero) Vertaileva taulukko Mamian tutkimuksen liitetaulukko 10.8 sekä s.123 on taulukko alle 30 -vuotiaiden nuorten suhtautumisesta palkkaehtojen parantamiseen, mutta luokiteltuna ayosallistumistason mukaan. 20

25 Miten hyvin liittosi on onnistunut työaikaan liittyvissä tavoitteissa? yli 45- v v alle 30-v prosenttia vastanneista Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS Lähde: Järjestötutkimus Kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista SAK:laisista nuorista neljä prosenttia katsoo liittonsa onnistuneen erittäin hyvin työaikaan liittyvissä tavoitteissaan, 52 prosenttia arvioi liiton toimintaa melko hyväksi, 14 prosenttia melko huonoksi ja neljä prosenttia erittäin huonoksi. 26 prosenttia nuorista on vastannut kohtaan ei osaa sanoa; kannanmuodostus on ollut tässä kysymyssarjassa nuorille vaikeaa kautta linjan. Vuonna 2000 nuorista viisi prosenttia on arvioinut liittonsa onnistuneen erittäin hyvin työaikaan liittyvissä tavoitteissa, melko hyvin 47 prosenttia, melko huonosti 16 prosenttia, erittäin huonosti kolme prosenttia ja 29 prosenttia nuorista ei ole osannut sanoa kantaansa. Toimintaa melko hyväksi arvioineiden nuorten osuus on viidessä vuodessa pudonnut viidellä prosentilla. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 b ; Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut seuraavien työmarkkinapoliittisten tehtävien hoidossa? (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero) Vertaileva taulukko Mamian tutkimuksen liitetaulukossa 10.8 sekä s.123 on taulukko alle 30 -vuotiaiden nuorten suhtautumisesta työaikaan liittyvissä tavoitteissa, mutta luokiteltuna ay-osallistumistason mukaan. 21

26 Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut työttömyyskassapalveluista huolehtimisessa? yli 45- v v alle 30-v prosenttia vastanneista Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS Lähde: Järjestötutkimus Alle 30 -vuotiaista nuorista 60 prosenttia on vastannut liittonsa onnistuneen työttömyyskassapalveluista huolehtimisessa erittäin tai melko hyvin. Vuonna 2000 vastaava luku nuorten keskuudessa oli 56 prosenttia. Arvioitaessa työttömyyskassojen palvelualttiutta on 31 prosenttia nuorista antanut kouluarvosanaksi 8, 23 prosenttia on antanut arvosanaksi 9 ja seitsemän prosenttia peräti 10 (kuva 39). Työttömyyskassapalvelut on myös mainittu tärkeimmäksi jäsenpalveluksi (32 % alle 30-vuotiaista, kuva 37 ), jota halutaan kehittää. Tutkimuksesta ei käy ilmi tarkempia kehittämisen kohteita, mutta tulosten perusteella voidaan päätellä, että palvelualttiutta on kuitenkin jo löytynyt. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 c ; Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut seuraavien työmarkkinapoliittisten tehtävien hoidossa? (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero) Vertaileva taulukko Mamian tutkimuksen liitetaulukossa 10.8 sekä s.123 on taulukko alle 30 -vuotiaiden nuorten suhtautumisesta työttömyyskassapalveluista huolehtimiseen, mutta luokiteltuna ay-osallistumistason mukaan. 22

27 Miten hyvin liittosi on onnistunut työllisyyden turvaamisessa? yli 45- v v alle 30-v prosenttia vastanneista Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS Lähde: Järjestötutkimus Kyselyyn vastanneiden alle 30-vuotiaiden SAK:laisten nuorten keskuudessa on nähtävissä eroavaisuuksia verrattaessa vastausprosentteja keski-ikäisten tai sitä vanhempien henkilöiden arviointeihin siinä, miten hyvin liitto on onnistunut työllisyyden turvaamisessa. Nuorista 29 prosenttia on ollut sitä mieltä, että liitto on onnistunut melko huonosti tai erittäin huonosti työllisyyden turvaamisessa vuotiaista samaa mieltä on ollut 41 prosenttia ja yli 45-vuotiaista peräti 45 prosenttia. Vuonna 2000 nuorista 28 prosenttia, vuotiaista 39 prosenttia ja yli 45-vuotiaista 43 prosenttia on ollut sitä mieltä, että liitto on onnistunut työllisyyden turvaamisessa joko melko tai erittäin huonosti. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 d ; Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut seuraavien työmarkkinapoliittisten tehtävien hoidossa? (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero) Vertaileva taulukko Mamian tutkimuksen liitetaulukossa 10.8 sekä s.123 on taulukko alle 30 -vuotiaiden nuorten suhtautumisesta liittonsa onnistumiseen työllisyyden turvaamisessa, mutta luokiteltuna ay-osallistumistason mukaan. 23

28 Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut taistelussa osa-aikaistamista ja määräaikaistamista vastaan? yli 45- v v alle 30-v prosenttia vastanneista Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS Lähde: Järjestötutkimus Nuorten äänet ovat jakautuneet tasaosuuksin melko hyvin ja melko huonosti vaihtoehtoihin. 26 prosenttia alle 30-vuotiaista kannattaa kumpaakin vaihtoehtoa. Erittäin huonosti vastaa liittonsa onnistuneen 10 prosenttia ja erittäin hyvin seitsemän prosenttia. 31 prosenttia nuorista ei osaa sanoa kantaansa siihen, miten hyvin oma liitto on onnistunut taistelussa osa-aikaistamista ja määräaikaistamista vastaan Vuonna prosenttia katsoi liittonsa onnistuneen melko hyvin, 24 prosenttia melko huonosti, yhdeksän prosenttia erittäin huonosti ja kolme prosenttia erittäin hyvin taistelussa määräaikaistamista ja osaaikaistamista vastaan. 42 prosenttia nuorista ei osannut sanoa kantaansa asiaan. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 e ; Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut seuraavien työmarkkinapoliittisten tehtävien hoidossa? (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero) Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen liitetaulukosta 10.8 ja s.123 on taulukko alle 30 -vuotiaiden nuorten suhtautumisesta liittonsa onnistumiseen taistelussa osa-aikaistamista ja määräaikaistamista vastaan, mutta luokiteltuna ay-osallistumistason mukaan 24

29 Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut työsuojelun parantamisessa? yli 45- v v alle 30-v prosenttia vastanneista Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS Lähde: Järjestötutkimus prosenttia kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista on vastannut liittonsa onnistuneen erittäin hyvin tai melko hyvin työsuojelun parantamisessa. 12 prosenttia on vastannut liittonsa onnistuneen melko huonosti tai erittäin huonosti, 31 prosenttia nuorista ei osannut sanoa kantaansa asiaan. Vuonna prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista oli sitä mieltä, että liitto on onnistunut erittäin tai melko hyvin työsuojelun parantamisessa, melko huonosti tai erittäin huonosti arvioi liittonsa onnistuneen 13 prosenttia nuorista, 32 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa asiaan. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 f ; Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut seuraavien työmarkkinapoliittisten tehtävien hoidossa? (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero) Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen liitetaulukosta 10.8: työsuojelu 25

30 Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut työntekijän osallistumismahdollisuuksien lisäämisessä oman työn suunnittelussa ja kehittämisessä? yli 45- v v alle 30-v prosenttia vastanneista Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS Lähde: Järjestötutkimus Alle 30-vuotiaista SAK:laisista nuorista 39 prosenttia ei osaa ilmaista kantaansa, 28 prosenttia arvioi liittonsa onnistuneen melko hyvin ja 24 prosenttia arvioi liittonsa onnistuneen melko huonosti. Erittäin hyväksi toimintaa on arvioinut kolme prosenttia ja erittäin huonoksi kuusi prosenttia. Vuonna 2000 kyselyyn vastanneista nuorista liittonsa onnistumista arvioi melko hyväksi 27 prosenttia, melko huonoksi 21 prosenttia, erittäin huonoksi viisi prosenttia ja erittäin hyväksi kolme prosenttia. 44 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa asiaan. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 g ; Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut työntekijän osallistumismahdollisuuksien lisäämisessä oman työn suunnittelussa ja kehittämisessä (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero) Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen liitetaulukosta 10.8: osallistumismahdollisuudet 26

31 Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut työpaikkatason neuvottelu- ja toimintaoikeuksien parantamisessa? yli 45- v v alle 30-v prosenttia vastanneista Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS Lähde: Järjestötutkimus Alle 30-vuotiaista nuorista liki puolet (46 %) ei ole osannut sanoa kantaansa asiaan, 28 prosentin mielestä liitto on onnistunut toiminnassaan melko hyvin, 19 prosentin mielestä melko huonosti. Erittäin hyväksi liittonsa onnistumista toiminnassaan arvioi kaksi prosenttia ja erittäin huonoksi viisi prosenttia nuorista. Vuonna prosenttia nuorista luonnehti liittonsa onnistuneen toiminnassaan melko hyvin, 18 prosenttia melko huonosti. Erittäin hyvänä liiton onnistumista toiminnassaan piti kolme prosenttia ja erittäin huonona viisi prosenttia. Nuorista 50 prosenttia ei ole osannut arvioida liittonsa onnistumista asiaan. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 h ; Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut työpaikkatason neuvottelu- ja toimintaoikeuksien parantamisessa (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero) Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen liitetaulukosta 10.8: työpaikkatason oikeudet 27

32 Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut työympäristön parantamisessa? yli 45- v v alle 30-v prosenttia vastanneita Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS Lähde: Järjestötutkimus Alle 30-vuotiaista 36 prosenttia ei ole osannut sanoa kantaansa asiaan. Vanhempiin ikäryhmiin verrattuna nuoret ovat selvästi epävarmempia ilmaisemaan omaa kantaansa tähänkin kysymykseen. 35 prosenttia nuorista on arvioinut liittonsa onnistuneen työympäristön parantamisessa melko hyvin ja 21 prosenttia melko huonosti, kolme prosenttia luonnehtii liittonsa onnistuneen toiminnassaan erittäin hyvin ja viisi prosenttia erittäin huonosti. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 i ; Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut työympäristön parantamisessa (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero) 28

33 Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut yhteistoimintamahdollisuuksien kehittämisessä? yli 45- v v alle 30-v % vastanneista Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS Lähde: Järjestötutkimus Kuten muissakin tämän kysymyssarjan kohdissa on tässäkin nuorilla ollut vaikeuksia ilmoittaa kantaansa asiaan (46 %). Pientä eroavaisuutta voidaan havaita eri ikäryhmien välillä vastausvaihtoehdon; melko huonosti osalta. 28 prosenttia yli 45-vuotiaista on sitä mieltä, että liitto on onnistunut melko huonosti toiminnassaan. Tämä on 13 prosenttia enemmän kuin alle 30-vuotiaiden keskuudessa (15%). Muutoin 34 prosenttia nuorista on arvioinut liittonsa onnistuneen toiminnassaan melko hyvin, kaksi prosenttia erittäin hyvin ja kolme prosenttia erittäin huonosti. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 j; Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut yhteistoimintamahdollisuuksien kehittämisessä (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero) 29

34 SAK:laisen ay-liikkeen tärkein tehtävä: IKÄRYHMÄT: alle 30-v v. yli 45-v. % vastanneista Taistella työttömyyttä vastaan Varmistaa mahdollisimman korkea palkka jäsenille Puolustaa työttömyysturvaa Puolustaa lapsiperheiden toimeentuloa ja palveluita Taistella osa-aikaistamista ja määräaikaistamista vastaan Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja Parantaa työympäristöä, työoloja ja työsuojelua Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja Huolehtia, että palkans. verotus pysyy kohtuull. tasolla Puolustaa eläke-etuja ja sosiaaliturvaa Parantaa jäsenten koulutusmahdollisuuksia Lyhentää työaikaa Kehittää jäsenten työn sis. mielenkiint. ja kehittävämm Lisätä jäsenten osall. mahd. oman työn suunn. ja kehitt Puolustaa kunnan ja valtion palveluita Ei halunnut vastata Lähde: Järjestötutkimus SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tärkeimmäksi tehtäväksi on niin alle 30-vuotiaiden keskuudessa kuin vanhemmissakin ikäryhmissä on valikoitunut taistelu työttömyyttä vastaan. Alle 30-vuotiaista 39 prosenttia on valinnut sen kaikkein tärkeimmäksi tehtäväksi. Mahdollisimman korkean palkan jäsenille on valinnut tärkeimmäksi tehtäväksi 11 prosenttia nuorista ja työttömyysturvan puolustamisen on valinnut kaikkein tärkeimmäksi 10 prosenttia nuorista. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 21_1 tärkein; Alla on joukko tärkeitä työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisia tehtäviä. Arvioi jokaisen tehtävän kohdalla, miten tärkeitä ne ovat mielestäsi SAK:laisen ay-liikkeen tehtävälistassa (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero) 30

35 Ammattiyhdistysliikkeen tehtäviä. Erittäin tärkeänä pitävien osuus (%). Alle 30-vuotiaat Taistelu työttömyyttä vastaan 64 Puolustaa työttömyysturvaa 62 Varmistaa mahdollisimman korkea palkka jäsenille 36 Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja 43 Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja 48 Lyhentää työaikaa 11 Parantaa työympäristöä, työoloja ja työsuojelua 42 Kehittää jäsenten työn sis. mielenkiint. ja kehittävämm. 16 Taistella osa-aikaistamista ja määräaikaistam. vastaan 49 Kehittää jäsenten koulutus-, jatkok.-uud.koul.mahdoll. 31 Lisätä jäsenten osall.mahdoll. oman työn suunn. ja keh. 19 Puolustaa eläke-etuja ja sosiaaliturvaa Puolustaa lapsiperheiden toimeentulos ja palveluita Huolehtia siitä, että palkans. verotus pysyy kohtuull. 60 Puolustaa kunnan ja valtion palveluita Lähde: Järjestötutkimus Tässä kuvassa on tarkasteltu alle 30-vuotiaita kyselyyn vastanneita nuoria ja heidän mietteitään siitä, mitä ammattiyhdistysliikkeen tehtäviä he pitävät erittäin tärkeinä. Jokainen vaihtoehto tuli arvioida joko erittäin tärkeäksi, melko tärkeäksi, ei kovin tärkeäksi, ei lainkaan tärkeäksi tai valita kohta en osaa sanoa. Tärkeimmäksi (erittäin tärkeä ryhmässä) on noussut taistelu työttömyyttä vastaan (64 %, vuonna %). Myös työttömyysturvan puolustaminen (62%, vuonna %), huolehtiminen siitä, että palkansaajien verotus pysyy kohtuullisena (60 %, vuonna %) on nähty tärkeiksi. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 20 Alla on joukko tärkeitä työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisia tehtäviä. Arvioi jokaisen tehtävän kohdalla, miten tärkeitä ne ovat mielestäsi SAK:laisen ay-liikkeen tehtävälistassa (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero) vaihtoehdot ovat: erittäin tärkeä, melko tärkeä, ei kovin tärkeä, ei lainkaan tärkeä tai en osaa sanoa Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen sivulta 107 kuvio

36 Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, niin mitä puoluetta äänestäisit? yli 45 -v v alle 30-v prosenttia vastanneista Vasemmistoliitto Vihreä liitto Perussuomalaiset Suomen Kristillinen Liitto Muu puolue tai ryhmä En halua sanoa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Suomen Keskusta Ruotsalainen Kansanpuolue Kansallinen Kokoomus EOS Lähde: Järjestötutkimus Alle 30-vuotiaista 15 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä Suomen Sosialidemokraattista puoluetta. Suomen Keskustaa kannattaa nuorista 12 prosenttia, Vihreää Liittoa seitsemän prosenttia ja Vasemmistoliittoa kuusi prosenttia. Puolet nuorista ei joko osaa sanoa kantaansa tai ei halua ilmoittaa kantaansa asiaan. Vuonna 2000 Suomen Sosiaalidemokraattista puoluetta kannatti nuorista 18 prosenttia, Suomen keskustaa 11 prosenttia, Vihreää liittoa seitsemän prosenttia ja Vasemmistoliittoa neljä prosenttia. Vuonna prosenttia nuorista ei joko osannut sanoa kantaansa tai ei halunnut ilmoittaa kantaansa asiaan. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 22; Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, niin mitä puoluetta äänestäisit. (Rengasta yksi vaihtoehto) Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen sivulta 80 (huom! alle 30- vuotiaita voi tarkastella taulukon 9.8 total -sarakkeesta, jolloin luvut ovat vertailukelpoiset tähän kuvaan verrattuna.) 32

37 Miten hyvin eri tiedotuslähteet täyttävät tiedontarpeesi? Miten hyvin täyttävät tiedontarpeet ay-asioissa: luottamusmiehet ym. ay-aktiivit IKÄRYHMÄT: alle 30-v v. yli 45-v. Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS Miten hyvin täyttävät tiedontarpeet ay-asioissa: työnantaja/lähin esimies IKÄRYHMÄT: alle 30-v v. yli 45-v. Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS Lähde: Järjestötutkimus prosenttia kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista on sitä mieltä, että luottamusmiehet ym. aktiivit täyttävät tiedontarpeet erittäin hyvin tai melko hyvin. Vuonna 2000 noin 47 prosenttia nuorista oli yhtä mieltä asiasta. Työnantaja tai lähin esimies täytti tiedontarpeet erittäin hyvin tai melko hyvin 30 prosentin mielestä. Vuonna 2000 noin 28 prosenttia nuorista oli samaa mieltä asiasta. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 23 a ja b-kohdat; Miten hyvin eri tiedotuslähteet täyttävät tiedontarpeesi ajankohtaisissa työelämää ja ay-liikettä koskevissa asioissa. Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen sivulta 94 ja 95 taulukot 10.1 sekä 10.2) 33

38 Miten hyvin eri tiedotuslähteet täyttävät tiedontarpeesi? Miten hyvin täyttävät tiedontarpeet ay-asioissa: ammattiosaston lehti, tiedotteet ym. tiedotus IKÄRYHMÄT: alle 30-v v. yli 45-v. Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS Miten hyvin täyttää tiedontarpeet ay-asioissa: liiton lehti IKÄRYHMÄT: alle 30-v v. yli 45-v. Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS Lähde: Järjestötutkimus Alle 30-vuotiaiden mielestä ammattiosaston lehti yms. tiedotus täytti tiedontarpeet erittäin tai melko hyvin (79 %), suunnilleen samoin arvioivat muut jäsenet eri ikäryhmissä ja vuonna 2000 alle 30-vuotiaista 75 prosenttia arvioi samoin. Liiton lehden osalta 88 prosenttia nuorista antoi samat arvioinnit. Myös vuonna 2000 liiton lehden arvioitiin tyydyttävän tiedontarpeita noin 10 prosenttia paremmin (86%) kuin ammattiosaston taholta tapahtuneessa tiedotuksessa. SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 23 c ja d-kohdat; Miten hyvin eri tiedotuslähteet täyttävät tiedontarpeesi ajankohtaisissa työelämää ja ay-liikettä koskevissa asioissa. Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen sivu 95 taulukko10.2.) 34