Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa Veli Laine Erikoistutkija STM 28.9.2007
Sosiaalimenomalli- SOME Pitkän aikavälin sosiaalimenojen ja niiden rahoituksen arviointi Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen pitkän aikavälin henkilöstötarpeen arviointi Pohjautuu: Tilastoaineistoon Väestöennusteeseen Taloudellisiin ja sosiaalipoliittisiin oletuksiin Kehitysarviot luonteeltaan projektioita: tarkoituksena on saada selville, millaisia taloudellisia seurauksia sosiaaliturvan lainsäädännöllä, väestökehityksellä, työvoimakehityksellä, työmarkkinakäyttäytymisellä (esim. eläkkeelle jääminen) tai muilla yhteiskunnallisilla muutoksilla
Koko maan väkiluku Tilastokeskuksen vuosien 1973-2004 väestöennusteissa
Ikäryhmien koon muutos vuosina 2006-2040 (indeksi 2006=100) 500 450 400 350 60-69 70-79 Indeksi 300 250 80-89 90-200 150 100 2005 2015 2025 2035 Vuosi
100 vuotta täyttäneiden lukumäärä Suomessa 360 340 320 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Molemmat sukupuolet
Sosiaali- ja terveyspalvelumenot (ml. käyttäjämaksut ja sv:n omavastuut) ikäryhmittäin etuusmuodon mukaan vuonna 2004, /asukas 32 000 28 000 Euroa Sairaus vakuutuks en kattamat lääkkeet ja palvelut Sos iaalipalvelut 24 000 Terveys palvelut 20 000 16 000 12 000 8 000 4 000 0 0-4 10-14 20-24 30-34 40-44 50-54 60-64 70-74 80-84 90-94 100- Ikä Kuvio 37
Sosiaalimenot/ BKT, kehitys eri demografiavaihtoehdoilla vuoteen 2050 40 35 30 25 20 % pitkä elinikä matala syntyvyys perusvaihtoehto suuri maahanmuutto 15 10 5 0 1960 1980 2000 2020 2040
Elinikä pitenee miten menot kehittyvät Väestön ikääntymisen vaikutus terveysmenoihin ei ole suoraviivainen» Ikä alentaa ihmisen toimintakykyä, mutta vain osa sairauksista riippuu iästä.» Intensiivistä hoitoa tarvitaan 2-3 viimeisenä vuotena (death-related costs). Lisävuodet ovat tähän asti tuoneet voittopuolisesti lisää terveyttä ja toimintakykyä. Terveydenhoidon kokonaiskustannuksiin vaikuttavat eniten vain muutamat suurimmat taudit, erityisesti sydän- ja verisuonitaudit, mielenterveyshäiriöt, hengitystaudit ja TuLes. Esim. dementia: joka kolmas yli 85-v on vähintään keskivaikeasti dementoitunut. Löydetäänkö hoitomenetelmiä?
Palveluiden kustannuksiin vaikuttavat tekijät (OECD)
Menoihin vaikuttavat tekijät 1 Demografiset tekijät» Väestön ikärakenne» Terveyden ja toimintakyvyn kehitys» Kuolemaan liittyvät menot Muut kuin demografiset tekijät» Kansalaisten tulotaso» Palvelujen laatuun ja saatavuuteen liittyvät vaatimukset» Teknologia ja suhteelliset hinnat» Toimintapolitiikka» Hoivapalvelujen tarjonta» Läheisavun saatavuus
Menoihin vaikuttavat tekijät 2 OECD:n mukaan: Hoivamenojen kasvusta demografiset tekijät selittävät suurimman osan (n. 90 %). Terveysmenojen kasvusta demografia selittää vain n. 1/3 ja 2/3 johtuu muista tekijöistä.
Demographic drivers Demografiset tekijät Health expenditure per capita (1) Pure ageing effect Average in 2050 Average in 2000 Pure dem ographic effect Young O ld Age groups (2) Ageing effect adjusted for death-related costs and healthy longevity Health expenditure per capita Young O ld Age groups Lähde: OECD
Muut tekijät Non-demographic drivers Health expenditure per capita (3) Non-ageing drivers Non-demographic effects Young Old Age groups Lähde: OECD
Elinikä pitenee miten käy terveyden ja toimintakyvyn 1 25 20 Huono terveys Hyvä terveys 15 10 5 0 Balanced Enemmän sairautta, vähemmän toimintakyvyttömyyttä Expans ion Enemmän sairautta, enemmän toim inta kyvyttömyyttä Compre ssion Vähemmän sairautta, vähemmän toim intak yvyttömyyttä
Elinikä pitenee miten käy terveyden ja toimintakyvyn 2 Ei yleismaailmallista trendiä, kehitys erilaista eri maissa Useimmissa vertailumaissa toimintarajoitteisuus on vähentynyt, mm. Suomessa ja Japanissa Suomessa suurimmat uhkat alkoholi ja lihavuus Miehistä 53 % ja naisista 39 % on ylipainoisia sairastavuus Terveydenhuollon vaikutus arvioiden mukaan korkeintaan n. 20 % Esim. 2-tyypin diabetestapauksista olisi n. 90 % ehkäistävissä terveillä elintavoilla => DEHKO Ennaltaehkäisyn merkitys ja kansalaisten oma vastuu
Kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut/bkt eri vaihtoehdoissa, projektiot vuoteen 2050 % 11,0 10,5 10,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Perusvaihtoehto Ikäryhmittäinen käyttö pysyy nykytasolla Hoidon tarpeen myöhentyminen Hoidon tarpeen väheneminen Hoitoteknologian kehittyminen Hoidon kysynnän lisääntyminen
Peruslaskelma: soster-menot kasvavat 2 2,5 %-yksikköä Ikäryhmittäinen käyttö: Vanhusten määrän lisääntyminen ja eliniän piteneminen kasvattavat menoja, jos palvelujen käyttö pysyy samana kaikissa ikäryhmissä. Tällainen laskelma johtaa julkisuudessa esitettyihin kriisiarvioihin. Hoidon tarpeen myöhentyminen: Terveyden ja toimintakyvyn koheneminen yli 50-v. ryhmässä hillitsee menojen nousua. Hoidon tarpeen väheneminen: Jos koko väestön terveys kohenee, menojen kasvu on vieläkin hitaampaa. Hoitoteknologian kehittyminen: Jos palvelutuotannon tuottavuus kohoaa, esim. hyödyntämällä lääketieteen ja hoitoteknologian kehitystä. Hoidon kysynnän lisääntyminen: Menojen kasvu nopeaa, jos sosterpalvelujen kysyntä lisääntyy kansalaisten vaatimustason ja tulotason kasvaessa => Hoiva- ja hoitopalvelut luksushyödyke
Lopuksi Väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu ei ole suoraviivaista Terveydenhuollolla vain rajallinen vaikutus väestön terveyteen => elintavat Ennaltaehkäisy kustannustehokas tapa vastata menopaineisiin
Sosiaalimenot/BKT vuosina 1960-2004 ja projektio vuoteen 2050, % BKT:stä 40 % Muu 35 30 25 20 15 10 5 Kuntien terveyspalvelut Kuntien sosiaalipalvelut Kuntien avustukset Valtion avustukset ja palvelut Työttömyysturva Sairausvakuutus Solita Kansaneläkkeet Työeläkkeet 0 1 960 1 970 1 980 1 990 2 000 2 010 2 020 2 030 2 040 2 050