Hoiva- ja hoitopalvelujen uudistaminen

Transkriptio

1 Hoiva- ja hoitopalvelujen uudistaminen Tapiola Akatemia Kuopio

2 Tavoite Tarkastella ja selvittää: Ulkomaisia kokemuksia hoivavakuutuksista ja tilimalleista Hoivarahaston ja hoivavakuutuksen käyttöönottoa Suomessa Yksityisen lisäturvaa tuovan hoivavakuutuksen käyttöönoton mahdollisuuksia Suomessa Tekijät:, Tuula Laukkanen ja Markus Lahtinen Rahoittajat: STM, Kela, FKL

3 Hoivapalveluiden rahavirrat 3 mrd. kotitalousvähennys verot verot Väestö VALTIO KUNTA palveluseteli omaishoidontuki valtionosuudet Kunnan tuottamat hoivapalvelut KELA Ostopalveluina järjestetyt hoivapalvelut Palvelusetelin antamalla järjestetyt hoivapalvelut omavastuu asiakasmaksu eläkettäsaavan hoitotuki Palvelujen asiakkaat Informaali (maksuton) Perhe- ym. hoiva Asiakkaan omalla rahalla ostamat hoivapalvelut

4 Lähtökohdista: sote-eheys Sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen rahoitus ja tuotanto ovat osa samaa kokonaisuutta Usein hoivan erillisyyttä halutaan kuitenkin korostaa, koska pelätään sen medikalisoituvan, jos se nähdään osana yhtä kokonaisuutta => heijastuu myös uudistushankkeisiin

5 Ulkomaisia kokemuksia Eri maiden järjestelmillä samoja perusongelmia, mm. rahoituksen riittävyys, etuuksien tason riittämättömyys, sosiaali- ja terveyspuolen rajapinnat, henkilökohtaisen vastuun rajat Järjestelmät näyttävät lähenevän toisiaan Hoivavakuutus yleistymässä pakollisena sosiaalivakuutuksen tyyppisenä ja siihen liittyen vielä pieni, mutta kasvava yksityisen hoivavakuutuksen markkina, jonka tuotteet hyvin monitahoisia

6 Ulkomaisia esimerkkejä Ranskan julkinen järjestelmä antaa apua tuloriippuvaisesti (alle 2600?), 6-portainen hoivatarveluokitus Ranskassa ainakin pari miljoonaa yksityisvakuutuksen ottajaa, vakuutuksissa nykyään usein yhteys julkiseen hoivantarpeen luokitteluun Englannissa kasvoi nopeasti ja sittemmin kuihtui, koska odotukset ylimitoitettuja ja maksuja jouduttiin nostamaan Italiassa pienet alkavat yksityisen vakuutuksen markkinat Espanja on hakenut mallia Saksasta? Israelissa sanotaan olevan maailman tiheimmin yksityisesti hoivavakuutettu väestö Singaporessa ja Koreassa melko uusia hoivavakuutusjärjestelmiä Usein hoivantarpeen määrittelyn pohjana ADL (activity of daily living)

7 Saksa Sosiaalivakuutuksen periaatteella toimiva kaikille pakollinen hoitovakuutus vakuutusyhtiöiden hoitamana ja täydentävä yksityisvakuutuksen mahdollisuus, hoitoisuusluokitukset samat, rinnakkain sairausvakuutuksen kanssa

8 Japani Sosiaalivakuutuksen piirteitä: pakollinen, universaalit palvelut ja siirtää hoivavastuuta perheiltä yhteiskunnalle Kunnat ovat vakuutuksenantajia, asettavat maksut, valvovat palveluja ja hallinnoivat rahoitusta ministeriön ohjeiden mukaan. Hoivan tarpeen määrittely, avun antamisen tavat, asiakkaan rahoitusomavastuun korkeus sekä palvelujen hinnoittelu on määritelty keskushallinnon toimesta Rahoitus muodostuu kolmesta lähteestä: 10 % asiakasmaksuista ja loput kattaa puoliksi hoivavakuutus ja verorahoitus. Veroilla rahoitettavasta osuudesta puolet tulee valtiolta ja neljännes kunnilta ja loput väliasteen hallinnolta (prefektuureilta) Vakuutusmaksun tasoon vaikuttavat mm. iäkkäiden osuus, informaalin hoivan määrä, tulotaso alueella sekä hoivan tarjonta Hoivavakuutuksen alkuperäinen tarkoitus turvata samanlaiset palvelut kaikille ei ole kuitenkaan toteutunut siinä mielessä, että vakuutusmaksu on muodostunut kunnittain erilaiseksi. Korkeimmillaan se on lähes kolminkertainen matalimman maksun kuntaan nähden. Keskim. jotain 33 euroa/kk?

9 Yksilökohtaiset hoivatilit Jopa kolme neljännestä julkisista tulonsiirroista ohjautuu etuuksiin, jotka jakavat tuloja yli yksilön elinkaaren (Bovenberg, Hansen ja Sørensen, 2006). =>Keskustelut rahoittaa osa sosiaaliturvasta yksilökohtaisesti Myös valinnanvapauden lisääminen on yksi syy

10 Hollannin tilimalli Vastaa suuruudeltaan sitä määrää, joka kuluisi formaalien palvelujen järjestämiseen kyseiselle henkilölle, vaihtoehto siis Tilin käytöstä on pidettävä kirjaa ja sitä valvotaan Tilin varoista voi ostaa hoivapalveluja ja palkata hoiva-avustajan, ja osan rahasta voi käyttää kompensoimaan epävirallisen hoivan kustannuksia; hoivan tarvitsija päättää itse, millaista apua hän hankkii Hollannissa ns. kolmassektori vahva

11 Saksan Pflegebudget vammaisille: saajalla on oltava hoitoisuusluokituksen mukainen tarve hoivaan vrt. Kelan hoitotuen ja omaishoidon tuen yhdistäminen uudeksi hoitotueksi Singapore ElderShield -vakuutus pitkäaikaishoidon kustannuksiin. Lisäksi on verorahoitteinen IDAPE tulottomille hoivantarvitsijoille ElderShieldiä on käytössä kahdenlaisena: ElderShield300 ja vuoden 2007 reformin jälkeen Elder-Shield400. Ne tarjoavat etuutena joko 300 tai 400 Singaporen dollaria joko 60 tai 72 kuukauden ajan ElderShield rakentuu aktuaariperiaatteelle ja etuudet maksetaan rahassa

12 Singaporessa vakuutusyhtiöt hoitavat, mutta perusvakuutuksen ehtoja säädellään lainsäädännöllä, ja niitä jotka haluavat perustasoa korkeamman turvan, kannustetaan ottamaan lisäturvaa tuottava vakuutus. Lisäturvan avulla voi saada etuutena käyttöönsä nykyisin maksimissaan 2000 dollarin kuukausisumman (ml. perusvakuutuksen turva). Lisäturvatuotteiden markkinoita ei haluta säädellä, vaan niillä kilpailun toivotaan tuovan houkuttelevia ja innovatiivisia vakuutustuotteita markkinoille. Asiakkaiden valikoitumiseen liittyvän kerman kuorinnan estämiseksi lisävakuutusta ei voi tarjota ilman perusvakuutusta eli jokaisella lisävakuutuksen tarjoajalla on oltava tarjolla myös perusvakuutus ja jokaisen lisävakuutuksen ottajan on otettava myös perusvakuutus, niiden ei tarvitse kuitenkaan olla samalta vakuutuksen tarjoajalta

13 Julkinen yksityinen rajapintaan vaikuttavia tekijöitä Suomessa Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, ei tarkempaa lainsäädäntöä Ikääntyneillä tai muilla sosiaalihuollon asiakkailla ei pääsääntöisesti ole subjektiivista oikeutta sosiaalihuoltolaissa säänneltyihin avopalveluihin, vaan palvelut ovat määrärahasidonnaisia. On oikeus päästä palvelutarpeen arviointiin määräajassa

14 Vanhusten palveluiden saannin kriteerit iän, avuntarpeen ja palveluvalikoiman suhteen ovat tulleet aiempaa tiukemmiksi Mahdollisuus saada palveluja vaihtelee kunnasta toiseen eikä se ole kaikkialla samalla tavalla riippuvainen apua tarvitsevan toimintakyvystä. Toisin kuin terveydenhoidossa, hoivapalveluissa avun saanti ei näytä ainakaan merkittävissä määrin eriytyneen tulotason mukaan

15 Yksityisen hoivavakuutuksen markkinat - yleistä Missä määrin pitkäaikaishoito on riski, joka katetaan kollektiivisesti yhteisistä varoista ja missä määrin vaaditaan omien tulojen ja varallisuuden käyttöä? Ihmisillä yleensä vaikeuksia arvottaa oikein alhaisen todennäköisyyden ja korkean tappion tapahtumia Hoiva lapsilta tai perheenjäseniltä, missä määrin? Hoivan tarve kasvaa vähitellen => milloin vakuutustapahtuma alkaa? Mistä muodostuu lisäarvo julkiseen hoivaan verrattuna? Mitä julkinen tarjoaa?

16 Kertamaksu vai kuukausimaksu? Suomalainen tie: kertamaksuinen hoivavakuutus, annuiteettipohjainen eläkesäästövakuutus, käänteinen asuntolaina?

17 Mitä olisi tarpeen julkisen ja yksityisen rinnakkaineloon Hoitotarpeen yhtenäinen määrittelyjärjestelmä koko maahan Tarkkaa yhteiskunnan vastuuta ei liene määriteltävissä, käytännössä pikemminkin etuisuuksien tosiasiallinen taso määrittää riittävyyttä Hoivan järjestämisvastuu tulevaisuudessa, säilyykö kunnilla (vrt. terveysrahastotyyppiset ratkaisut esim. terveys- ja hoivarahasto)

18 Palvelujen järjestämistä koskevia lainsäädäntöhankkeita Paras-hanke edelleen käynnissä Terveydenhuoltolaki uudistettu Järjestämislaki : kokeilut aluemalleista alkamassa Ikälakia koskeva työ käynnissä Sosiaalihuoltolain uudistus käynnissä Rahoituksesta vain ideatason hankkeita: Kansallinen terveysrahasto, KATIRA (Sitra), maakuntamallit (Kainuun malli)