Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes
Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan käsite ja tavoitteet! Terveyden epätasa-arvo! Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikan tavoitteena ja siihen pyrkiminen! Johtopäätöksiä
Tiedosta hyvinvointia 3 Mitä on terveyspolitiikka? Terveyspoliittinen toiminta on julkista, yksityistä ja ja vapaaehtoistoimintaa, jolla on vaikutusta terveyteen terveyspolitiikka sisältää toimintamuotoja, jotka eivät kohdistu vain terveydenhuoltoon. (Walt 1998)
Tiedosta hyvinvointia 4 Terveyspolitiikan lähtökohtia ja tavoitteita Suomessa (1)!Suomalaisessa valtiollisessa terveyspolitiikassa on jo pitkään ollut tavoitteena vaikuttaa koko väestön terveyden tasoon (universalismi) ja sen mahdollisimman tasaiseen jakautumiseen!esim. Terveys 2015 ohjelma (STM 2001): tavoitteisiin pyritään siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä.
Tiedosta hyvinvointia 5 Terveyspolitiikan lähtökohtia ja tavoitteita Suomessa (2)! Onko onnistuttu? " on saavutettu hyvä terveyden taso (eliniänodote naisilla 81,5 ja miehillä 74,6 vuonna 2001), mutta ei sen tasaista jakautumista
Tiedosta hyvinvointia 6 Terveyden epätasainen jakautuminen!terveys ei ole tasaisesti jakautununut, vaan terveydessä on havaittavissa systemaattisia eroja, jotka liittyvät väestön eri ryhmien erilaiseen ja epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa (Graham 2004)!Tällöin viitataan terveyden oikeudenmukaisuuskäsitteeseen ja vältettävissä oleviin terveyseroihin, joita ei voi pitää oikeina tai hyväksyttävinä! Terveyseroilla tarkoitetaan sosioekonomisia terveyseroja (ammatin,koulutuksen tai tulojen mukaan) (vrt. esim.sukupuolierot)
Tiedosta hyvinvointia 7 Kuvio 1: 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote 1981-2000 sosiaaliryhmän mukaan Vuotta 50 48 46 44 Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Maanviljelijät Työntekijät Ylemmät toimihenkilöt 42 40 38 Alemmat toimihenkilöt Maanviljelijät Työntekijät 36 34 32 81 82 84 85 89 90 94 95 99 00 Vuosi Lähde: Valkonen ym. 2003, Taulukko 2
Tiedosta hyvinvointia 8 Mihin terveyserot liittyvät?! Yleiset terveyden tason kohentamista edistävät yhteiskuntapolittiiset ratkaisut voivat vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan joissakin väestöryhmissä: yleisillä sosiaalipoliittisilla toimilla ei ole pystytty katkaisemaan sosiaalisen huono-osaisuuden ja ennenaikaisen kuolleisuuden välistä yhteyttä (Graham 2004)! Terveyseroihin vaikuttavat tekijät voivat olla erilaisia: terveyteen vaikuttavilla riskeillä tai altisteilla erilainen vaikutus eri väestöryhmiin ja riskeistä selviytymisedellytykset erilaisia eri väestöryhmillä
Tiedosta hyvinvointia Kuvio 2 Terveyden eriarvoisuutta määrittävät tekijät (Graham 2004) Rakenteelliset eriarvoisuudet 9 Eriarvoinen sosiaalinen asema Eriarvoisuudet ympäristössä Erot käyttäytymisessä / fysiologiset tekijät Erot sairauksissa ja vammoissa ja erot näiden sosiaalisissa seuraamuksissa
Kuvio Tekijöitä, jotka vaikuttavat sepelvaltimotaudin kehittymiseen (Naidoo & Wills 1994) Tiedosta hyvinvointia 10 Luokka Asuntokanta Ravinto Kolesteroli Sukupuoli Ympäristö Tupakointi Ikä Alueellinen Liikunta Verenpaine Sepel- valtimo- tauti sijainti Lihavuus Kansallinen Psykososiaaliset ryhmä Terveyspalvelut tekijät, esim. stressi SOSIAALISET TEKIJÄT YMPÄRISTÖ- TEKIJÄT ELÄMÄNTYYLI- TEKIJÄT FYSIOLOGISET TEKIJÄT Vapaa-ajan palvelut
Tiedosta hyvinvointia 11 Oikeudenmukaisuus tavoitteena!terveyserot eivät ole väistämättömiä eivätkä siten eettisesti hyväksyttäviä ja niihin voidaan vaikuttaa!huomiota tulisi kiinnittää sosiaaliseen eriarvoisuuteen, joka kytkeytyy eroihin terveydessä ja terveydelliseen huonoosaisuuteen! Miksi? Paremmassa sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa olevilla ryhmillä on enemmän erilaisia resursseja ja sitä kautta parhaat mahdollisuudet välttää riskejä, sairauksia ja niiden seuraamuksia sekä ylläpitää terveyttä.
Tiedosta hyvinvointia 12 TERVEYDENTILA Sosiaalis-ympäristöllinen lähestymistapa terveyteen FYSIOLOGISET RISKITEKIJÄT verenpaine korkea kolesteroli geneettiset tekijät / perimä KÄYTTÄYTYMISEEN LIITTYVÄT RISKITEKIJÄT tupakointi huono ravitsemus liikunnan puute RISKIOLOSUHTEET köyhyys heikko koulutus / ammattiasema vaarallinen ja stressaava työ saastunut ympäristö diskriminaatio (seksismi, ikärasismi, rasismi etc.) vähän poliittis-taloudellista valtaa suuret tuloerot / vallan puute epäedullinen asuminen vaikea ruoan saatavuus PSYKOSOSIAALISET RISKITEKIJÄT eristäytyneisyys sosiaalisen tuen puute heikot sosiaaliset verkostot alhainen itsearvostus alttius itsesyytöksiin alhainen koettu voiman tunne (Ron Labonte: Epätasa-arvoisuus terveydessä Toronton
Tiedosta hyvinvointia Framework for affecting policies 13 LABOR Socioeconomic Living MARKET position condition EDUCATION SYSTEM Gender Ethnicity Working condition Behaviour Health and wellbeing WELFARE Cohesion Health and Strengthening STATE social social care Health Services SOCIAL INDIVIDUAL S INTERMEDIARY HEALTH STRUCTURE Structural SOCIAL STATUS FACTORS Intermediate EQUITY Determinants Ref: Modified of Briefing paper Health inequalities: concepts, Determinants World Health Organization
Tiedosta hyvinvointia 14 Johtopäätöksiä (1)!Terveys on tärkeä arvo suomalaisille. Terveyden jakautumisen epätasaisuus on vakava osoitin yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta. Tämän hetkinen individualismia korostava toimintaympäristö ei tue tasa-arvon tai oikeudenmukaisuuden vaatimusta: oikeudenmukaisuuden vaatimusta pidetään huvittavan utopiana (G. Grass)! Siihen on kuitenkin myös mahdollisuus puuttua: tulisi pitää kiinni hyvinvointivaltiollisista lähtökohdista, mutta terävöittää työtä, jotta kaikki väestöryhmät hyötyisivät!tarvitaan toimenpiteitä, jotta kaikkien väestöryhmien, erityisesti heikon terveyden ryhmien terveys ja terveyden edellytykset paranevat
Tiedosta hyvinvointia 15 Johtopäätöksiä (2)!Tulisi vaikuttaa heikon terveydentilan ja sosiaalisen eriarvoisuuden väliseen suhteeseen: - vähentämällä yhteiskunnallista eriarvoisuutta mm. tasaisella tulonjaolla, (vrt. lapsiköyhyyden lisääntyminen, vrt. Sosiaaliturvakomitean pyrkimys riittävästä perusturvasta) ja kinnittämällä huomiota työoloihin ( esim. työn riskit, pätkätyöläisyys) - turvaamalla tasa-arvoiset palvelut eri väestöryhmille