KOULUVERKKOSELVITYS VUOSILLE 2011 2030

KOULUVERKKOSELVITYS VUOSILLE 2011 2030 Opetuslautakunta 28.9.2010/ 94 28.9.2010 tehdyt muutokset kursivoitu 1

SISÄLTÖ Sivu 1. Johdanto 1 2. Väestömuutokset 2.1. Väestökehitys Hyvinkäällä 2 2.2. Luonnollinen kasvu ja muuttovoitto 2 2.3. Hyvinkään väestöennuste vuosille 2010 2030 3 2.4. Muutokset ikäluokissa 3 2.5. Väestökehitys kaupungin osa-alueilla 4 3. Maankäyttö ja rakentaminen 3.1. Nykyiset rakentamisalueet maankäytön toteuttamisalueet 9 3.2. Uusien asuinalueiden kaavoitus ja rakentaminen 10 4. Hyvinkään koulut 4.1. Koulujen lähtötiedot 11 4.2. Perustietoja koulutiloista 12 5. Esitys muutoksista ja toimenpiteistä 13 6. Perustelut 14 7. Muutokset ja niiden kustannukset 16 8. Liitteet - oppilasmäärät kouluittain ja opetusryhmittäin vuoteen 2030 saakka - kyläkoulujen oppilasennusteet lähivuosille - varhaiskasvatus - H&M-arkkitehtien arviot - tilapalvelun peruskorjausten kiireellisyyslista - kaupungin työsuojelun lausunto Härkävehmaan koulun sisäilmaongelmista - kartat 2

1. Johdanto Suunnitelman valmistelu Kouluverkkosuunnitelman laatiminen on ollut Hyvinkään kaupungin sivistystoimen vastuulla. Sen suuntaviivat hahmoteltiin Opetuslautakunnan seminaarissa keväällä 2009. Varsinainen suunnittelutyö käynnistyi vuoden 2010 alussa yhteistyössä kaupungin tilapalvelun, kaavaosaston ja talousosaston kanssa. Asiantuntija-apua on lisäksi antanut H&M-arkkitehdit. Työryhmään kuuluivat sivistystoimenjohtaja Pentti Halonen, talouspäällikkö Markus Peevo, perusopetuksen koulutusjohtaja Jouko Vakkamaa (pj./siht.), kouluasiainsuunnittelija Aira Kiiskinen, varhaiskasvatuksen johtaja Hilkka Toiviainen, taloussuunnittelija Riitta McMullin talousosastolta, yleiskaavasuunnittelija Hannu Lindqvist, kaupunginarkkitehti Martti Salonen, vastaava rakennuttaja Aune Honkanen ja kustannussuunnittelija Jani Suonio. Kouluverkkosuunnittelusta pidettiin avoin informaatiotilaisuus Tapainlinnan koululla 31.3.2010. Työn käynnistymisestä ja sen tavoitteista on tiedotettu kaupungin verkkosivuilla. Ehdotuksia on ollut mahdollista antaa sitä varten perustetun sähköpostiosoitteen kautta tai sivistystoimen kirjaamoon. Kaukasten asukasyhdistyksen edustajat toivat omat näkemyksensä esille sitä varten järjestetyssä tilaisuudessa sivistystoimessa 11.5.2010. Suunnitelmaa esiteltiin Opetuslautakunnan seminaarissa 27. 28.5.2010. Opetuslautakunta on käsitellyt suunnitelman 8.6.2010 ja 28.9.2010. Suunnitelman tavoitteet ja lähtökohdat Kouluverkkosuunnitelman tavoitteena on kehittää opetuksen edellytyksiä ja ennakoida eri alueiden oppilasmäärien muutokset ja rakentamisen tarpeet. Tarkastelun ajanjaksona ovat vuodet 2011-2030. Suunnitelma sisältää koko kaupungin alueen maaseutukouluineen. Perusopetuksen lisäksi selvityksessä ovat mukana lukiokoulutus ja esiopetus. Kouluverkkosuunnitelma tarkistetaan jatkossa viiden vuoden välein. Kyläkoulujen osalta ensimmäinen tarkistus tehdään vuonna 2013. Kouluverkkosuunnitelman lähtökohtina ovat vuonna 2009 tarkistettu kaupungin väestöennuste vuoteen 2030 saakka (Kv 22.3.2010 / 26 ), väestötavoitteet kaupungin eri osa-alueille sekä asuntotuotannon painopistealueet. Väestötavoitteiden perusteella on laadittu ennuste varhaiskasvatuspalvelujen käyttäjien ja oppilasmäärien kehityksestä. Muita suunnittelun lähtökohtia ovat lähikoulu- ja yhtenäiskouluperiaatteet sekä kouluverkon tehostamistarve. Hyvinkään väestön ennakoidaan kasvavan nykyisestä 45 270 asukkaasta vuoteen 2015 noin 2000 asukkaalla ja 3 600 asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2030 asukkaita on 53 300. Esiopetusikäisiä on vuonna 2010 yhteensä 550, ikäluokat vaihtelevat vuosittain 480 ja 600 välillä. Esiopetukseen osallistuu yleensä 90-98 % ikäluokasta. Vuoteen 2030 mennessä lasten määrä kasvaa 350 lapsella. Tämä tarkoittaa 14 15 uutta esiopetusryhmää. 1

Vuonna 2010 on peruskouluikäisiä 4815. Tämän lisäksi perusopetuksessa on vieraskuntalaisia noin 100 ja maahanmuuttajia ns. valmistavassa opetuksessa 15. Lisäopetuksen oppilaita on 25. Oppilaita on yhteensä 4950. Peruskouluikäisten lasten (7-15 -vuotiaat) osuus koko Hyvinkään väestöstä on 10,6 % Peruskoululaisten määrä kasvaa noin 130 lapsella vuoteen 2020 ja 440 lapsella vuoteen 2030, jolloin heitä on 5350. Tämän lisäksi kouluissa arvioidaan olevan vieraskuntalaisia noin 200. Vieraskuntalaiset koostuvat naapurikuntalaisista sekä sijoitetuista ja hoidossa olevista lapsista. Vuonna 2010 Lukioikäisiä nuoria (16-18 -vuotiaat) asuu Hyvinkäällä 1 745. Määrä pienenee 60 nuorella vuoteen 2020, minkä jälkeen se kasvaa jälleen nykyiselle tasolle vuoteen 2025 mennessä. 2. Väestömuutokset 2.1. Väestökehitys Hyvinkäällä Hyvinkään väestö on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 290 asukkaalla vuosittain, suhteellisen kasvun ollessa noin 0,7 prosenttia vuodessa. Vuonna 2009 Hyvinkään väkiluku kasvoi 283 asukkaalla, eli 0,6 prosenttia. Asukkaita oli vuoden 2010 alussa 45 270. Peruskouluikäisiä oli kaikkiaan 4 904, joista ruotsinkielisiä oli 48 (1 %) ja muita kieliä äidinkielenään puhuvia 204 (4,2 %). Kaikkiaan vieraskielisiä eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli hyvinkääläisistä 3,5 prosenttia. Taulukko 1. Peruskoulu- ja lukioikäiset kieliryhmittäin 31.12.2009. Äidinkieli 7-12 - % 13-15 - % 16-18 - % 31.12.2009 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Suomenkieliset 2972 94,9 1680 94,8 1679 95,6 Ruotsinkieliset 31 1,0 17 1,0 19 1,1 Muut kielet 128 4,1 76 4,3 58 3,3 yhteensä Yhteensä 3131 100,0 1773 100,0 1756 100,0 2.2. Luonnollinen kasvu ja muuttovoitto Muuttovoitto on merkittävin tekijä Hyvinkään väestönkehityksessä. Muuttovoiton osuus viimeisen kymmenen vuoden väestökehityksestä on ollut keskimäärin 60 prosenttia. Viiden viime vuoden aikana muuttovoiton osuus on kasvanut 62,5 prosenttiin väestönkasvusta. Väestön ikärakenteen vanhetessa luonnollisen väestönkasvun osuus edelleen pienenee ja kääntyy negatiiviseksi arviolta vuoden 2035 jälkeen. Hyvinkään saama muuttovoitto kotimaan kunnista on viime vuosina vähentynyt ja muuttovoitto ulkomailta kasvanut. Ajanjaksolla 2005-2009 Hyvinkää sai noin 38 prosenttia muuttovoitostaan ulkomailta. Vuoden 2009 muuttovoitosta 56 prosenttia tuli ulkomailta. Trendi on sama koko Helsingin seudulla, jossa vieraskielisten määrä on tällä vuosituhannella kaksinkertaistunut. Vieraskielisten muuttovoiton arvioidaan kasvavan edelleen, eniten pääkaupunkiseudulla, mutta myös kehyskunnissa. 2

2.3. Hyvinkään väestöennuste vuosille 2010 2030 Kouluverkkoselvityksessä mitoitusperusteena käytetään vuonna 2009 tarkistettua kaupungin väestöennustetta vuoteen 2030 (Kv 22.3.2010 / 26 ). Väestöennusteen pohjatietoina on käytetty Hyvinkään toteutunutta väestönkehitystä ja ikärakennetietoja sekä arvioita muuttoliikkeen, syntyvyyden ja kuolleisuuden muutoksista. Eniten ennusteeseen vaikuttaa Hyvinkäälle ja Hyvinkäältä pois suuntautuva muuttoliike, jonka suuruutta ja vuosivaihteluita on vaikeaa etukäteen ennustaa pitkälle tulevaisuuteen. Muuttoliike tuo kuitenkin Hyvinkäälle erityisesti nuoria lapsiperheitä, ja vaikuttaa siten lasten ja kouluikäisten määrään. Väestöennusteen mukaan Hyvinkään asukasluku kasvaa nykyisestä noin 2 000 hengellä vuoteen 2015 mennessä ja 3 600 hengellä vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä Hyvinkään asukasmäärän arvioidaan kasvavan nykyisestä 6700 asukkaalla. Suhteellinen kasvu koko ennustekaudella on 15 prosenttia ja vuosittain keskimäärin 0,7 prosenttia. 2.4. Muutokset ikäluokissa Peruskouluikäisten lasten (7-15 -vuotiaat) osuus koko väestöstä oli 10,8 % vuonna 2009. Osuus pienenee ennusten mukaan 10,3 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä ja pysyy tällä tasolla vuoteen 2030 saakka. Ikäryhmän väestöosuuden pieneneminen johtuu 13-15 -vuotiaiden määrän vähentymisestä vuosina 2010 2014. Yläkouluikäisten lasten määrä vähenee 160 lapsella nykyisestä vuoteen 2015, osuus väestöstä pienenee tällä aikavälillä 3,9 prosentista 3,4 prosenttiin. Alakouluikäisten osuus väestöstä pysyy nykyisellä tasolla koko ennustejakson ajan. Kuva 1. Esiopetus-, peruskoulu- ja nuorisoasteikäiset Hyvinkäällä vuosina 1990-2009 ja ennuste vuoteen 2030. 4000 3500 6-vuotiaat 7-12-vuotiaat 13-15 -vuotiaat 16-18 -vuotiaat 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Hyvinkäällä oli 3 131 alakouluikäistä lasta vuonna 2009. Määrä kasvaa noin sadalla lapsella vuoteen 2015 ja kahdella sadalla vuoteen 2020. Vuoteen 2030 mennessä alakouluikäisiä lapsia on ennusteen mukaan noin 400 lasta nykyistä enemmän. Lukumääräisesti kaikkien peruskouluikäisten lasten (7-15 -vuotiaat) määrä kasvaa noin 130 lapsella vuoteen 2020 ja 440 lapsella vuoteen 2030. 3

Hyvinkäällä oli 1 745 lukioikäistä nuorta vuonna 2009. Nuorten 16-18 -vuotiaiden määrä pienenee noin 60 nuorella vuoteen 2020 (3,7 %), minkä jälkeen nuorten määrä takaisin nykyiselle tasolle vuoteen 2025 mennessä. Ikäryhmän osuus väestöstä pienenee nykyisestä 3,9 prosentista 3,4 prosenttiin vuonna 2020. Taulukko 2. Esikoulu-, peruskoulu- ja lukioikäisten määrä ja osuus väestöstä Hyvinkäällä vuonna 2009 ja väestöennusteessa. IKÄ 2009 % 2010 % 2015 % 2020 % 2025 % 2030 % 6-vuotiaat 478 1,1 545 1,2 539 1,1 559 1,1 573 1,1 578 1,1 7-12 -vuotiaat 3 131 6,9 3 078 6,8 3 229 6,8 3 359 6,9 3 467 6,9 3 546 6,8 13-15 -vuotiaat 1 773 3,9 1 737 3,8 1 611 3,4 1 672 3,4 1 736 3,4 1 801 3,5 7-15 -vuotiaat 4 904 10,8 4 815 10,6 4 840 10,3 5 031 10,3 5 204 10,3 5 347 10,3 16-18 -vuotiaat 1 745 3,9 1 745 3,8 1666 3,5 1681 3,4 1750 3,5 1806 3,5 2.5. Väestönkehitys kaupungin osa-alueilla YDINALUE Keskusta - Hangon rata, Keskusta - Hämeenkatu, Keskusta Uudenmaankatu, Vieremä - Sveitsi, Parantola - Sahanmäki, Rääkänpää - Tehtaansuo, Viertola Kruununpuisto Keskusta-alueella kouluikäisten määrä pienenee noin viidelläkymmenellä kouluikäisellä vuoteen 2015 mennessä. Keskustarakentaminen tuo alueelle uusia asukkaita, ja kouluikäisten määrän oletetaan kasvavan noin 1025 lapseen vuoteen 2030 mennessä. Lukioikäisten määrä pienenee vuoteen 2015 saakka, minkä jälkeen nuorten 16-19 vuotiaiden määrä kasvaa noin 600 nuoreen vuoteen 2030 mennessä. Keskustaalueella esikouluikäisten määrä kasvaa noin 25 lapsella vuoteen 2030 mennessä. YHT. 14 532 14 511 14 560 14 988 14 671 14 863 6 v. 85 93 98 106 117 111 7-15 v 929 882 878 993 1 011 1 025 16-19 v 679 633 539 531 551 604 6-vuotiaat 7-15 -vuotiaat 16-19 -vuotiaat 1200 1000 800 600 400 200 0 4

KOILLINEN ALUE Vantaankatu Viistokatu, Sahanmäen teollisuusalue, Lentokentän alue, Konepaja- Mustamännistö, Ahdenkallionkatu Kirkkotie Koillisella alueella uudisrakentamisesta aiheutuva väestönkasvu keskittyy Kenraalinkulman alueelle, Tienhaarankadun alueelle sekä Nummenmäkeen. Esikouluikäisten määrä kasvaa noin kymmenellä lapsella vuoteen 2030. Peruskouluikäisten ja lukioikäisten määrä kasvaa noin 40:llä vuoteen 2030 mennessä. YHT. 3 971 3 948 4 211 4 778 5 051 5 183 6 v. 40 44 47 44 48 53 7-15 v 516 493 532 561 555 559 16-19 v 254 244 245 261 277 290 6-vuotiaat 7-15 -vuotiaat 16-19 -vuotiaat 600 500 400 300 200 100 0 LOUNAINEN ALUE Kirjavatolppa Sonninmäki, Sairaala Vehkoja, Pilvenmäki Hyvinkäänkylä Lounaisella alueella ei ole suunnitteilla merkittävää asuntorakentamista. Lasten ja nuorten määrä pysyy kuitenkin melko tasaisena koko ennustejakson. Kouluikäisten määrä pienenee noin kahdeksallakymmenellä lapsella ja lukioikäisten määrä noin kuudellakymmenellä nuorella vuoteen 2030 mennessä. YHT. 7 103 7 180 7 235 7 257 7 347 7 170 6 v. 85 87 83 87 85 88 7-15 v 834 838 790 816 806 750 16-19 v 396 404 354 325 325 334 5

6-vuotiaat 7-15 -vuotiaat 16-19 -vuotiaat 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 LÄNTINEN ALUE Hiiltomo Talvisilta, Nummenkärki Veikkari, Kuumola Vanhamylly Läntisellä alueella uutta asuinrakentamista tapahtuu ennen kaikkea Nummenkärjen - Tiilirinteen alueella. Läntisellä alueella kouluikäisten määrä pysyy melko tasaisena, peruskouluikäisten määrä kasvaa noin 30 lapsella vuoteen 2030 mennessä. Lukioikäisten määrä kasvaa nykytilanteesta noin 30 nuorella vuoteen 2015. YHT. 3 095 3 096 3 384 3 324 3 326 3 318 6 v. 39 38 51 51 50 50 7-15 v 361 350 382 375 394 386 16-19 v 151 157 182 166 169 175 6-vuotiaat 7-15 -vuotiaat 16-19 -vuotiaat 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 6

LUOTEINEN ALUE Paavola Kulomäki, Kulomäki Kapula Kouluikäisten määrä pienenee luoteisella alueella vuodesta 2009 vuoteen 2030 noin 20 lapsella. Paavola- Kulomäen tilastoalueella tapahtuu paljon muuttoliikettä, mikä aiheuttaa vuosittaista vaihtelua ikäluokkien koossa. Lukioikäisten määrä pienenee alueella noin 30 nuorella vuoteen 2030 mennessä. YHT. 3 756 3 768 3 642 3 572 3 692 3 671 6 v. 33 33 40 39 38 39 7-15 v 370 364 340 352 344 348 16-19 v 194 188 155 143 152 162 6-vuotiaat 7-15 -vuotiaat 16-19 -vuotiaat 400 350 300 250 200 150 100 50 0 KAAKKOINEN ALUE Pikkusuo Taka-martti, Hakalanmäki Hakala, Mutilankorpi Kalteva (Yli-Jurva) Kaupungin pääkasvu suuntautuu kaakkoiselle alueelle, jossa erityisesti Yli-Jurvan rakentuminen vuoden 2012 jälkeen kasvattaa asukasmäärää. Kaupungin kaakkoisella alueella kouluikäisten määrä kasvaa eniten, noin 420 lapsella ja lukioikäisten määrä noin 170 nuorella vuoteen 2030 mennessä. YHT. 8 455 8 553 9 529 10 287 11 491 12 710 6 v. 132 147 153 169 174 182 7-15 v 1 314 1 290 1 382 1 484 1 597 1 733 16-19 v 482 494 524 574 619 650 7

6-vuotiaat 7-15 -vuotiaat 16-19 -vuotiaat 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 MAASEUTU Kytäjän taajama, Kytäjän alue, Solttilan alue, Usmin alue, Nopon taajama, Suomiehen alue, Palopuron alue, Ahdenkallion alue, Uudenkylän Myllykylän alue, Kaukasten taajama, Ridasjärven taajama, Ridasjärven Sykärin alue Hyvinkään maaseutualueilla kouluikäisten määrän arvioidaan kasvavan noin 80 kouluikäisellä vuoteen 2030 mennessä. Lasten ja nuorten määrä kasvaa erityisesti maaseudun taajama-alueilla Kytäjällä, Nopossa, Kaukasissa, ja Ridasjärvellä. YHT. 3 660 3 752 4 150 4 444 4 713 4 927 6 v. 57 58 56 59 66 66 7-15 v 500 518 527 510 539 575 16-19 v 191 186 229 243 237 231 6-vuotiaat 7-15 -vuotiaat 16-19 -vuotiaat 700 600 500 400 300 200 100 0 8

3. Maankäyttö ja rakentaminen 3.1. Nykyiset rakentamisalueet - Maankäytön toteuttamisohjelma Ajankohtaisia maankäyttöön liittyviä asioita käsittelevä tekniikan ja ympäristön toimialan sisäinen työryhmä - maankäyttöryhmä tarkistaa vuosittain uusien asuntoalueiden maankäytön toteuttamisohjelman seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Ohjelman tarkoitus on ohjata asuntotuotantoon tarkoitetun maankäytön toteuttamisketjua. Ohjelma on lisäksi tarkoitettu käytettäväksi kuntasuunnittelun yhtenä lähtökohtana niin, että eri hallintokunnilla olisi ajan tasalla oleva käsitys kaupungin lähivuosien rakentumisesta, jolloin hallintokunnat voisivat suunnitella palvelutuotannon järjestämisen. Kaupunginhallitus voi ohjelman perusteella arvioida taloudelliset edellytykset kaupunkirakenteen laajentamiselle. Kaupunginhallitus hyväksyi 29.3.2010 87 ohjelman vuosille 2010 2019. Maankäytön toteuttamisohjelmassa käsitellään asuntorakentamista (omakoti-, rivi- ja kerrostalorakentamista) kaupungin luovuttamille tonteille sekä maankäyttösopimuksilla toteutettavia asuntotuotantoon osoitettuja yksityisten omistuksessa olevia alueita. Noin 60 % vuosittain toteutetuista asunnoista sijoittuu kaupungin luovuttamille tonteille. Ohjelma tarkistetaan vuosittain siten, että jakson neljälle ensimmäiselle vuodelle tavoitteet annetaan loppuvuosia tarkemmin. Alueiden toteutusjärjestys saattaa vaihtua eivätkä alueiden tontti- tai asuntomäärät ole täysin oikeita. Omakotirakentaminen Vuonna 2010 tullaan arvion mukaan Kenraalinkulmasta luovuttamaan noin 40 tonttia. Vuonna 2011 pyrittäisiin luovuttamaan loput tontit, 12 kpl, Kenraalinkulman alueelta, lisäksi aloitettaisiin Tanssikallion itäosa II:n tonttien luovuttaminen. Vuoden 2011 aikana aloitettaneen myös asuntomessutonttien luovutus Yli-Jurvan alueelta. Vuonna 2012 luovutettaisiin loput asuntomessualueen tonteista. Vuonna 2013 luovutettaisiin Kravunarkunmäestä 75 ja vuonna 2014 63 omakotitonttia. Nummenmäen alueen 274 omakotitontin luovutus alkaisi vuonna 2015 ja jatkuisi vuoteen 2018 asti. Yhtiömuotoinen rakentaminen Yhtiömuotoiseen tuotantoon tarkoitettuja tontteja on tällä hetkellä luovutettuna tai varattuna rakennusliikkeille tai rakennuttajille yhteensä noin 180 asuntoa varten. Näiden lisäksi kunnallistekniikan piirissä on noin 500 asuntoa vastaava tonttimäärä: Kuutamopuiston alue on ollut rakentamisen kohteena jo muutaman vuoden ajan. Alueella on luovutettavissa muutamia kerros- tai rivitalotonttia (n. 170 asuntoa). Mansikkamäen alueelle kunnallistekniikka valmistui vuoden 2009 aikana ja tonttien luovutus on käynnistynyt. Alueella on sekä kerros- että yhtiömuotoiseen pientalotuotantoon soveltuvia tontteja (n. 155 asuntoa). Kankurinkulmassa on kerrostalotonttien lisäksi rivitalotontteja (n. 155 asuntoa). Kravunarkunmäen asuntomessualueen yhtiömuotoiset tontit tulevat hakuun vuoden 2011 lopulla (n. 20 asuntoa). Ns. Tehtaankulman alueen rakentaminen ja tonttien luovutus voidaan aloittaa tarvittaessa jo vuonna 2011 asemakaavan ja rakentamisohjeiden valmistuttua (n. 370 asuntoa). Seuraava keskustan läheinen kerrostaloalue on Hangonratapiha (n. 500 asuntoa), jonka toteuttamisen arvioidaan alkavan vuonna 2018 ja kestävän noin 10 vuotta. 9

Maankäyttösopimukset Kytäjän alueen kunnallistekniikka on valmistunut vuoden 2007 aikana. Tonttien luovutus on ollut hidasta ja sen arvioidaan venyvän vuoden 2012 jälkeisellekin ajalle. Alueella on yhteensä vapaana noin 50 AO-tonttia. Tiilirinteen kunnallistekniikka on valmistunut ja alueelle tulee arviolta noin 70 pientaloasuntoa. Maankäyttösopimuksen mukaan ne oli tarkoitus toteuttaa vuoteen 2012 mennessä. Tienhaarankadun alueelle tulee arviolta noin 130 kerros- ja pientaloasuntoa sekä seitsemän AO-tonttia. Alueen kunnallistekniikka toteutetaan vaiheittain vuoteen 2012 mennessä. Asunnot valmistunevat vuosien 2010 2013 välillä. Liikekeskustan kehittämishankkeisiin sisältyy noin 170 kerrostaloasuntoa. Maanäyttösopimuksen mukaan Kehrääjänkadulle toteutetaan lähivuosina n. 30 asuntoa. 3.2. Uusien asuinalueiden kaavoitus ja rakentaminen - Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistaminen Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus on vireillä ja osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuonna 2010. Osayleiskaavan tähtäinvuosi on 2030. Osayleiskaavassa määritellään muun muassa tulevaisuuden asuntorakentamisen alueet. Keskustaajaman asutus laajenee Yli-Jurvan suuntaan ja ensimmäiset asukkaat alueelle muuttavat vuonna 2013. Aluetta suunnitellaan noin 5 000 asukkaalle ja toteutuminen kestää noin 20 vuotta. Laajenemisalueiden lisäksi osayleiskaavassa osoitetaan kaupunkirakenteen täydentämisalueita mm. Tehtaankulman, Hangonratapihan ja Sonninmäen alueille. Näistä kahden edellisen toteutumisaikataulua on käsitelty edellisessä luvussa ja jälkimmäisen alueen toteuttaminen tapahtuu todennäköisesti suunnitelmakauden jälkipuoliskolla. Erilaisten keskustaan sijoittuvien hankkeiden yhteyteen pyritään sijoittamaa uusia asuntoja. Muut täydennysrakentamisalueet ovat selvästi pienempiä ja niiden toteutumista on vaikea arvioida. Uusien laajentumis- ja täydentämisalueiden lisäksi eri puolilla keskustaajamaa on asemakaavoissa osoitettu rakennusoikeutta, joka on jostain syystä jäänyt toteutumatta. Toteutumattoman rakennusoikeuden toteutumistodennäköisyyttä on arvioitu osayleiskaavatyön yhteydessä, mutta toteutumisen kesto ja jakautuminen eri puolille kaupunkia vähentää vaikutusta kouluverkon mitoitukseen. 10

4. Hyvinkään koulut 4.1. Koulujen lähtötiedot Koulu/ Koulumuoto Nykytilanne Oppilas-määrä Vuosiluokat Perusopetusryhmät Aseman koulu/alakoulu 1-6 374 19 Hakalanpolun koulu/ erityiskoulu Esiop-9 111 14 Hakalan koulu/ alakoulu 1-6 215 11 Hyvinkäänkylän koulu/ alakoulu 1-6 236 15 Hämeenkadun koulu/ alakoulu 1-6 410 18 Härkävehmaan koulu/ yhtenäiskoulu (sis. Talvisillan yksikön) 1-2 Tvs 3-9 VS 412 17 Kaukasten koulu/ alakoulu 1-6 25 2 Kytäjän koulu/ alakoulu 1-6 32 2 Martinkulman koulu/ erityiskoulu 1-9 128 14 Martin koulu/ alakoulu 1-6 406 21 Nopon koulu/ alakoulu 1-6 91 6 Paavolan koulu/ alakoulu 1-6 221 14 Palopuron koulu/ alakoulu 1-6 30 2 Pohjoispuiston koulu/ yläkoulu 7-9 370 13 Puolimatkan koulu/ yhtenäiskoulu 1-9 505 24 Ridasjärven koulu/ alakoulu 1-6 43 2,5 Tapainlinnan koulu/ yhtenäiskoulu 1-9 646 26 Svenska skolan/ alakoulu 1-6 54 3 Uudenkylän koulu/ alakoulu 1-6 54 3 Vehkojan koulu/ yhtenäiskoulu (sis. Anttilan yksikön) 1-2 Ant 3-9 Veh 550 23 Hyvinkään Sveitsin lukio I-III 433 18 Hyvinkään yhteiskoulun lukio I-III 430 17 Hyvinkään yhteiskoulun aikuislukio I-III 135 -aineopiskelijat I-III 277 11

4.2. Perustietoja koulutiloista SELVITETTÄVÄT KOULUT TONTIN PINTA- ALA m² Koulutilat RAKENNUS- OIKEUS kem² VAPAA RAK.OIK.kem² RAKENNETTU KERROSALA kem² BRUTTO- ALA brm² HYÖTYALA hym² ASEMAN KOULU 22218,0 (17039) (e=0,8) 11508,0 5531,0 4135,0 KOULU 4915,0 5483,0 3662,0 PUUKOULU 537,0 567,0 426,0 HYVINKÄÄNKYLÄN KOULU 15498,0 6000,0 2075,0 3925,0 2486,0 PUUKOULU 361,0 553,0 366,5 KIVIKOULUN LAAJ. 1245,0 1271,5 803,5 VANHA KIVIKOULU 2319,0 2369,0 1316,0 HÄMEENKADUN KOULU 17790,0 7116,0 1732,0 5384,0 3394,0 ALAPUURAKENNUS 423,0 450,0 421,0 KIVIRAKENNUS 4206,0 4408,0 2638,0 VARASTO JA SADEK. 54,0 54,0 YLÄPUURAKENNUS 701,0 733,0 451,0 PAAVOLAN KOULU 26647,0 13323,0 8847,0 4476,0 3390,0 KIVIKOULU 3325,0 3476,0 2455,0 VIIPALEKOULU 587,0 587,0 465,0 VOIMISTELUSALIRAK. 564,0 564,0 470,0 PUOLIMATKAN KOULU 18241,0 4864,0 1977,0 2887,0 3635,0 2094,0 HAKALAN KOULU JA 22540,0 8100,0 430,0 7670,0 8826,0 5826,0 HAKALANPOLUN KOULU MARTIN KOULU JA 25819,0 10328,0 1972,0 8356,0 8519,0 6003,0 MARTINKULMAN KOULU HÄRKÄVEHMAAN KOULU 18330,0 7332,0 3468,0 3864,0 4600,5 3285,0 TALVISILLAN YKSIKKÖ 4768,0 1430,7 772,7 658,0 658,0 467,5 POHJOISPUISTON KOULU 16494,0 6598,0 920,0 5678,0 4236,0 YLÄASTE 5650,0 6806,0 4236,0 TAPAINLINNAN YHTENÄISKOULU 39301,0 (13755) (e=0,35) 12305,0 7373,0 4915,0 VEHKOJAN KOULU 37292,0 18646,0 12563,0 6083,0 5187,0 KOULU 5079,0 5157,0 3826,0 URHEILUHALLI 1044,0 2114,0 1361,0 ANTTILAN YKSIKKÖ 9485,0 4742,5 3142,5 1600,0 1640,0 1160,5 HYVINKÄÄN YHTEISKOULUN LUKIO 9436,0 5180,0 2,0 5188,0 4285,0 LUKI0 4523,0 5458,0 3774,0 VANHA LISÄRAK. 665,0 685,0 511,0 SVEITSIN LUKIO 25384,0 10154,0 6503,0 3532,0 2988,5 LUKIO 3481,0 4353,0 2941,0 PARAKKI 1 51,0 51,0 47,5 12

5. Esitys muutoksista ja toimenpiteistä Muutokset kouluverkossa - 2011 Palopuron koulu lakkautetaan - 2012-2013 keskuslukio Hangonsillan tontille - 2013 asuntomessurakennus/päiväkoti Yli-Jurvaan (ennen koulun rakentamista se palvelee myös alueen 1-2-luokkalaisia ja iltapäivätoimintaa) - Yhtenäiskoulu Yli-Jurvaan, aikataulu arvioidaan vuosittain - HYK pois käytöstä 2015 (osa Aseman koulun oppilaista olisi HYK:n tiloissa remontin ajan) - Härkävehmas ja Talvisilta pois käytöstä 2015-2018 Paavolaan uusi koulu vanhan tilalle - parakit pois käytöstä ja esiopetusluokka koulun tiloihin - Nummenmäen korttelikoulu ja päiväkoti alueen rakentamisen käynnistyttyä Peruskorjaukset ja laajennukset - 2011 2012 Hämeenkadun koulun peruskorjaus ja laajennus (kaupungin investointisuunnitelmassa) - 2013 Nopon koulun peruskorjaus ja laajennus sekä päiväkodin laajennus esiopetukseen (kaupungin investointisuunnitelmassa) - 2014-2015 Aseman koulun peruskorjaus ja laajennus kansainväliset luokat, musiikkiluokat, puukouluun esiopetusryhmät ja iltapäivätoiminnan tiloja - 2014-2015 Sveitsin lukion muuttaminen peruskouluksi ja laajennus sisältäen esiopetuksen tilat (korvaa Härkävehmaan ja Talvisillan yksiköt) - 2013 Tapainlinnan ja Martin kouluihin ns. viipalekoulut tulevan tilapulan vuoksi - Kytäjän koulun laajennus, tilat myös esiopetukselle ja päiväkodille Rakentamisaikataulu ja kustannukset 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Yhteensä Hämeenkadun koulu, peruskorjaus ja laajennus 250 000 3 600 000 4 150 000 8 000 000 Nopon koulu, peruskorjaus ja lisätilat 100 000 2 100 000 1 300 000 3 500 000 Keskuslukio, Hangonsilta, uudisrakennus 500 000 9 500 000 6 000 000 16 000 000 Aseman koulu, peruskorjaus ja laajennus 300 000 5 900 000 2 700 000 8 900 000 Sveitsin yhtenäiskoulu, peruskorjaus ja laajennus 400 000 5 200 000 6 500 000 12 100 000 Yli-Jurvan koulu, uudisrakennus 400 000 8 000 000 4800 000 13 200 000 Paavolan koulu, uudisrakennus 300 000 5 000 000 2 700 000 8 000 000 Yhteensä 250 000 4 100 000 13 750 000 8 800 000 12 800 000 17 200 000 5 100 000 5 000 000 2 700 000 69 700 000 Lisäksi tulevat kalustamiskustannukset. 13

6. Perustelut Lukio ja Hyvinkään Opisto Hyvinkään yhteiskoulun lukio olisi kiireellisen ja mittavan peruskorjauksen tarpeessa. Remontteja on odotettu useita vuosia. Kiinteistö on erittäin heikossa kunnossa mm. ilmastoinnin ja putkien osalta. HYK olisi hyvän sijaintinsa ansiosta kuitenkin myytävissä pois kaupungin omistuksesta. Hyvinkään lukiokoulutus on muutenkin haasteiden edessä. Hakijamäärät ovat laskeneet. Kahden lukion tilalle tarvitaan yksi keskeisellä paikalla sijaitseva keskuslukio, joka pystyy laajemmalla ja paremmalla kurssitarjonnalla sekä muilla opetusjärjestelyillä houkuttelemaan lisää opiskelijoita Hyvinkäältä ja naapurikunnista. On järkevää rakentaa ja suunnitella kokonaan uusi lukiorakennus lähtökohtana sen toiminnalliset tarpeet. Nykyinen lukio-opiskelujärjestelmä suosii suurempia yksiköitä. Vetovoimaisuus, lukioiden profiiliaineet, kielivalinnat ja erikoiskurssit pääsevät oikeuksiinsa isommassa ja varustelutasoltaan nykyaikaisessa yksikössä. Yhteisten opettajien ja henkilökunnan joustavampi käyttö lisääntyisi. Keskuslukion toteutuessa mahdollistuisi myös Hyvinkään Opiston (ent. Hyvinkään kansalaisopisto) ja lukion tilojen yhteiskäyttö. Hyvinkään Opisto pystyisi nykyistä paremmin hyödyntämään mm. taito- ja taideaineiden opetustiloja. Asuinalueiden uudisrakentamisen aiheuttamat muutokset Yli-Jurvaan rakennetaan 5000 asukkaan asuinalue. Oppilasmäärää ja koulun rakentamista arvioidaan vuosittain. Nummenmäen uudelle alueelle tarvitaan lähikoulu 1 2 luokille. Keskustaan tulee lisätilantarvetta sekä ala- että yläkouluihin. Tätä varten tarvitaan tilaa Aseman kouluun ja Härkävehmaan koulun korvaavaan Sveitsin lukion rakennukseen. Opetusryhmien pienentyminen tuo omalta osaltaan merkittävää lisätilantarvetta kouluverkkoon. Tanssikallioon rakennetaan parin vuoden kuluessa vielä 63 omakotitaloa ja Mansikkamäkeen 150 asuntoa. Näiltä alueilta tulee yhteensä n. 340 peruskoululaista lisää Tapainlinnaan ja Marttiin. Kenraalinkulman rakentaminen tuo lisää oppilaita Hämeenkadun ja Pohjoispuiston kouluihin. Oppilasalueita muuttamalla pystytään osa kasvavasta oppilasmäärästä sijoittamaan lähikouluihin, mutta Tapainlinnaan ja Marttiin tarvitaan todennäköisesti lisätilaa ainakin muutamiksi vuosiksi. Ns. viipalekoulurakennukset olisivat ratkaisu tähän ongelman. Kytäjälle on varattu 150 omakotitalotonttia. Tämä edellyttää jossain vaiheessa kouluun lisätiloja. Kuntarajat ylittävä yhteistyö opetuksen järjestämisessä on selvitetty. Pieniä määriä oppilaita voi tilanteesta riippuen mahtua mm. Nurmijärven ja Tuusulan kouluihin. Sillä ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä Hyvinkään kouluverkon kannalta. 14

Peruskorjaustarpeet Vanhoista kouluista peruskorjauksen tarpeessa olisivat Hämeenkadun ja Nopon koulujen lisäksi Palopuron, Aseman, Härkävehmaan ja Paavolan koulut. Palopuron koulua ei kannata korjata oppilasmäärän alenemisen takia. Asiantuntijoiden mukaan Härkävehmaan ja Paavolan kouluja ei kannata korjata rakenteellisten ongelmien takia. Härkävehmaan koulua ei voida myöskään laajentaa. Sen toiminnot voidaan siirtää Sveitsin lukion tiloihin laajennuksen jälkeen. Paavolaan rakennettaisiin uusi koulu vanhan tilalle. Aseman koulu puurakennuksineen kannattaa korjata ja laajentaa. Sinne sijoittuisivat myös alakoulun kansainväliset luokat. Nopon koulu on kasvanut 100 oppilaan yksiköksi, jossa on lisäksi 25 lapsen päiväkoti esiopetusryhmineen. Tilat eivät enää riitä ja tekniikka on uusittava. Yhtenä vaihtoehtona selvitettiin HYK:n muuttaminen alakouluksi, jossa olisi tilat myös kahdelle esiopetusryhmälle. Tällöin Aseman koulu myytäisiin ja keskuslukio sijoittuisi Hangonsiltaan. Asiantuntijaselvitysten perusteella on todettu, että HYK ei sovellu yhtä hyvin alakouluksi kuin Aseman koulu. HYK:n tontti on liian ahdas alakoulun ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Esiopetuksen siirtyminen koulujen tiloihin varhaiskasvatuspalveluiden siirron myötä vuonna 2011 mahdollistaa synergiaedun uusien tilojen ja välineistön käytössä. Tällöin saatetaan välttyä osittain uusien päiväkotien rakentamiselta. Tämä tulee ottaa huomioon myös koulutilojen peruskorjausten yhteydessä. Kaksiopettajaiset koulut Pienten koulujen opetuksen järjestäminen on pedagogisesti ja taloudellisesti vaativaa. Pienimpien koulujen kustannukset oppilasta kohden ovat kaksinkertaiset verrattuna isoihin kouluihin. Palopuron 21 oppilasta mahtuisi helposti oppilaspulasta kärsivään Hakalan kouluun sekä Vehkojan kouluun. Merkittäviä lisäkustannuksia ei syntyisi, koska Palopuron oppilaat ovat jo nyt pääosin koulukuljetuksen piirissä ja lisäryhmiä ei syntyisi Hakalan kouluun. Vuonna 2010 Palopuron koulun toimintakate on 299 000 euroa. Säästöä syntyisi jatkossa nykyhinnoilla vuodessa henkilöstömenoissa n. 195 000 euroa ja tilavuokrissa n. 80 000 euroa. Palopuron koulu olisi myytävissä pois kaupungin omistuksesta. Kaukasten koulun tulevaisuutta pitää tarkastella ottaen huomioon lähialueiden muiden koulujen oppilasmäärien ja tilojen kehitys. Kaukasten 34 oppilasta eivät mahtuisi nykyisiin Uudenkylän koulun tiloihin, vaikka sieltä siirrettäisiin Takojan alueen oppilaat Hakalan kouluun. Lähimmät naapurikuntien koulut sijaitsevat Mäntsälässä ja Tuusulassa. Mäntsälän kouluihin on etäisyyttä 15 17 kilometriä. Kaukasten alueen oppilaat eivät mahtuisi kokonaisuudessaan Ohkolan tai Hirvihaaran kouluun. Tuusulan Jokelan kouluihin mahtuu vain yksittäisiä oppilaita. 15

Kytäjän koulun alueelle ollaan kaavoittamassa 150 omakotitalotonttia. Lähikoulupalveluja tarvitaan siellä jatkossakin. Kyläkoulujen tilannetta ja niiden oppilasmäärien kehitystä arvioidaan seuraavan kerran vuonna 2013. Ruotsinkielinen opetus Svenska skolanissa toimii alakoulu, jossa on oppilaita n. 50. Vuosiluokkien 7 9 opetus on järjestetty Vantaalla ja Helsingissä. Ikäluokka on vuosittain n. kahdeksan oppilasta. Yläkoulu- ja lukio-opetuksen järjestäminen Hyvinkäällä näillä oppilasmäärillä ei ole mahdollista. Ainevalintoihin ja täysipainoisen yläkouluopetuksen järjestämiseen tarvittaisiin vuosittaiseksi ikäluokaksi vähintään n. 60 oppilasta. Kansainväliset luokat Englanninkielinen opetus olisi mahdollista järjestää remontoidussa ja laajennetussa, keskeisellä paikalla sijaitsevassa Aseman koulussa. Erillisessä kansainvälisen koulun selvityksessä on päädytty suunnitelmaan, että englanninkielinen opetus voitaisiin järjestää yhdysluokkaopetuksena vuosiluokille 1 6. Tällöin oppilaita tulisi myös naapurikunnista. Opetusryhmiä olisi yhteensä kolme. Oppilasmäärä näissä luokissa olisi yhteensä n. 60. Yhden ikäluokan koko on n. 10 oppilasta. Yläkouluopetus tulisi järjestää jossakin pääkaupunkiseudun kansainvälisessä koulussa. Tätä varten pitää saada sopimus yläkouluopetuksen järjestämisestä esim. Vantaan kanssa. 7. Muutokset ja niiden kustannukset Alla on esitetty arvio kouluverkkosuunnitelman taloudellisista vaikutuksista. Kustannukset syntyvät rakentamisen, peruskorjauksen ja ensikertaisen kalustamisen kustannuksista (taulukon sarake Rakennuskust. ja varustaminen ) ja vuotuisten käyttökustannusten muutoksista (taulukon sarake Käyttökust/v. ). Käyttökustannusten arvioinnin peruste on vuoden 2009 toteutuneet kustannukset ja laskelmassa on huomioitu vain tila- ja siivouskustannusten muutos. Taulukossa ei ole jaksotettu kustannuksia eri vuosille, eikä siinä ole huomioitu mahdollisia valtionosuuksia. Tällä hetkellä Opetus- ja kulttuuriministeriön oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa on Hyvinkäältä vain yksi kohde, Hämeenkadun koulu (valtionosuus 2 501 000 euroa). Hyvinkään valtionosuusprosentti on perustamishankkeiden rahoituksessa 41,0 %. Käyttökustannukset eivät sisällä rakentamisen ja ensikertaisen kalustamisen kustannuksia. Käytännössä nämä näkyvät sivistystoimen käyttötaloudessa osana vuokramenoja ja lisäävät sivistystoimen määrärahatarvetta. Peruskorjauskustannuksissa poistoaika on 20 vuotta ja uudisrakentamisen kustannuksissa 50 vuotta. Taulukossa ei myöskään näy tyhjäksi jäävien kiinteistöjen jäännösarvo. 16

Koulut Tulevat muutokset Uudisneliöt Rakentamiskust. Käyttökust/v. Keskustakoulut Aseman koulu peruskorjaus ja laajennus 3970 hym2 8 900 000 22 000 Hakalan koulu - - Hakalanpolun koulu - - Hämeenkadun koulu peruskorjaus v. 2011-2012 8 000 000 6 000 Hyvinkäänkylän koulu - - Härkävehmaan koulu pois käytöstä v. 2015, Sveitsin -222 000 ja Talvisillan yksikkö tiloihin Martin koulu mahdollisesti viipalekoulu Martinkulman koulu - - Paavolan koulu uudisrakennus v. 2017-2018 2983 hym2 8 000 000 50 000 Puolimatkan koulu - - Svenska skolan - - Tapainlinnan koulu mahdollisesti viipalekoulu Vehkojan koulu - - Yli-Jurvan koulu koulun uudisrakennuksen tarve arvioidaan vuosittain 7755 hym2 13 200 000 350 000 Nummenmäen koulu uudisrakennus Kyläkoulut Kaukasten koulu arvioidaan seuraavan kerran vuonna 2013 - Kytäjän koulu arvioidaan seuraavan kerran vuonna 2013 Nopon koulu peruskorjaus ja (korvaa parakin) laajennus v. 2014 600 hym2 3 500 000 Palopuron koulu lakkautetaan v. 2011 - - 84 000 Ridasjärven koulu arvioidaan seuraavan kerran vuonna 2013 Uudenkylän koulu arvioidaan seuraavan kerran vuonna 2013 Lukiot HYK:n lukio pois käytöstä v. 2013-267 000 muutos ja laajennus Sveitsin lukio peruskouluksi v. 2014-2015 2546 hym2 12 100 000 184 000 Keskuslukio uudisrakennus v. 2012-2013 6291 hym2 16 000 000 657 000 YHTEENSÄ 69 700 000 696 000 17

Ennuste vuoteen 2030 Koulut/ koulumuoto Peruskoulun oppilasmäärä Vuosiluokat Perusopetusryhmät Aseman koulu/ alakoulu 1-6 500 23 2 / 42 Hakalanpolun koulu/ erityiskoulu Esiop-9 90 12 Hakalan koulu/ alakoulu 1-6 260 15 2 / 42 Hyvinkäänkylän koulu/ alakoulu 1-6 210 14 1 / 21 Hämeenkadun koulu/ alakoulu 1-6 430 19 1 / 21 - Nummenmäen korttelikoulu 1-2 50 3 2 / 50 Sveitsin yhtenäiskoulu (korvaa Härkävehmaan ja Talvisillan) 1-9 566 29 1 / 21 Esiopetusryhmä/ paikkamäärä Kaukasten koulu 1-6 30 2 Kytäjän koulu/ alakoulu 1-6 48 3 1 / 6 Martinkulman koulu/ erityiskoulu 1-9 90 12 Martin koulu/ alakoulu 1-6 410 19 1 / 13 Nopon koulu/ alakoulu 1-6 90 6 1 / 13 Paavolan koulu/ alakoulu 1-6 236 14 2 / 40 Palopuron koulu lakkautetaan v. 2011 Pohjoispuiston koulu/ yläkoulu 7-9 410 15 Puolimatkan koulu/ yhtenäiskoulu 1-9 434 23,5 1 / 21 Ridasjärven koulu/ alakoulu 1-6 40 3 1 / 13 Tapainlinnan koulu/ yhtenäiskoulu 1-9 588 28 1 / 21 Svenska skolan/ alakoulu 1-6 50 3 1 / 8 Uudenkylän koulu/ alakoulu 1-6 63 3 1 / 10 Vehkojan koulu/ yhtenäiskoulu (sis. Anttilan yksikön) 1-2 Ant 3-9 Veh 498 24 2 / 42 Yli-Jurvan yhtenäiskoulu 1-9 520 23 2 / 40 Yhdistetään lukiot Hyvinkään keskuslukio I-III 950 - aikuislinja I-III -- aineopiskelijat I-III Hyvinkään Opisto 18

NYKYISEN KOULUVERKON RAKENNUSTEN YLLÄPITÄMISEN KUSTANNUKSET + YLI-JURVA Vuosi Rakennus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Yhteensä Hämeenkadun koulu, peruskorjaus ja laajennus 250 000 3 600 000 4 150 000 8 000 000 Nopon koulu, peruskorjaus ja lisätilat 100 000 2 100 000 1 300 000 3 500 000 Hyvinkään yhteiskoulun lukio, peruskorjaus 500 000 8 000 000 8 500 000 Aseman koulu, peruskorjaus 300 000 6 000 000 2 600 000 8 900 000 Härkävehmaan koulu, peruskorjaus 400 000 2 100 000 4 500 000 7 000 000 Paavolan koulu, peruskorjaus 300 000 4 000 000 2 700 000 7 000 000 Yli-Jurvan koulu, uudisrakennus 420 000 8 000 000 4 900 000 13 320 000 Palopuron koulu, peruskorjaus Yhteensä 250 000 4 100 000 12 250 000 2 800 000 9 820 000 15 100 000 5 200 000 4 000 000 2 700 000 56 220 000 Jos nykyinen kouluverkko pidetään ennallaan, joudutaan useita koulurakennuksia korjaaman joka tapauksessa tulevina vuosina. Näitä ovat mm. HYK, Härkävehmas ja Paavola. Summasta puuttuu Palopuron koulun tarvitsema peruskorjaus. 19