TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Stadsfullmäktige 14.11.2012

Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt... 4 2 Yleisperustelut Allmänna motiveringar... 6 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Det allmänna ekonomiska läget... 6 2.2 Kuntatalous Kommunalekonomin... 8 2.3 Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation... 9 2.3.1 Yleistä Allmänt... 9 2.3.2 Porvoon taloudellinen tilanne Borgå stads ekonomiska situation... 12 2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen... 13 2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen. 13 2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll... 14 2.4.3 Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad... 14 2.4.4 Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten... 15 2.4.5 Porvoon kaupungin organisaatio Borgå stads organisation... 17 2.5 Verotulot ja valtionosuudet Skatteintäkter och statsandelar... 18 2.5.1 Kunnallisvero Kommunalskatt... 18 2.5.2 Kiinteistövero Fastighetsskatt... 19 2.5.3 Osuus yhteisöveron tuotosta Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning... 22 2.5.4 Yhteenveto verotuloista Sammanfattning av skatteintäkter... 23 2.5.5 Käyttötalouden valtionosuudet Statsandelar inom driftsekonomin... 23 2.6 Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Stadens finansieringsbehov och låneupptagning... 25 3 Henkilöstösuunnitelma Personalplan 2013 2015... 27 4 Toimialakohtaiset perustelut Sektorvisa motiveringar... 32 4.1 Konsernihallinto Koncernförvaltning... 32 4.1.1 Konsernijohto - Koncernledning... 32 4.1.5 Hallintopalvelukeskus Centralen för förvaltningstjänster... 37 4.1.6 Kaupunkikehitys Stadsutveckling... 38 4.1.7 Lupa- ja valvonta-asiat Tillstånds- och tillsynsärenden... 43 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi Social- och hälsovårdssektorn... 47 4.2.1 Sosiaali- ja terveystoimen johto Social- och hälsovårdssektorns ledning... 48 4.2.2 Terveyspalvelut Hälsotjänster... 48 4.2.3 Vanhus- ja vammaispalvelut Äldreomsorg och handikappservice... 50 4.2.4 Sosiaali- ja perhepalvelut Socialarbete och familjetjänster... 53 4.3 Sivistystoimi - Bildningssektorn... 58 4.3.1 Sivistystoimen johto Bildningssektorns ledning... 58 4.3.2 Suomenkieliset koulutuspalvelut Finskspråkiga utbildningstjänster... 59 4.3.3 Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Svenskspråkiga utbildningstjänster... 61 4.3.4 Varhaiskasvatuspalvelut Tjänster inom småbarnsfostran... 64 4.3.5 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kultur- och fritidstjänster... 65 4.4 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Räddningsverket i Östra Nyland... 70 4.4.1 Hallinto Förvaltning... 71 4.4.2 Pelastustoiminta Räddningsverksamhet... 71 4.4.3 Onnettomuuksien ehkäisy Förebyggande av olyckor... 72 4.4.4 Ensihoitopalvelut Ambulanssjukvård... 73 4.5 Käyttötalous yhteensä Driftsekonomin sammanlagt... 76 5 Tuloslaskelmaosa Resultaträkningsdelen... 77

6 Investointiosa Investeringsdelen... 78 6.1 Investointitaulukot Investeringstabeller... 78 6.2 Merkittävimmät investoinnit De största investeringarna... 79 6.3 Investointiliite Investeringsbilaga... 83 7 Rahoitusosa Finansieringsdelen... 86 8 Talousarvion sitovuus Budgetens bindande verkan... 87 9 Liikelaitokset Affärsverk... 90 9.1 Porvoon vesi Borgå vatten... 90 9.2 Kuninkaantien työterveys Kungsvägens arbetshälsa... 94 9.3 Porvoon tilapalvelut Borgå lokalservice... 95 10 Kuntakonserni Kommunkoncernen... 98 11 Jäsenyydet Medlemskap... 99

1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Talousarviovalmistelun keskeisin lähtökohta on ollut voimassaoleva kaupunkistrategia vuosille 2010 2013. Talousarvio- ja suunnitelmavuosiin vaikuttavat erityisesti euroalueen talouskehityksen ongelmat sekä valtakunnalliset kuntia koskevat muutoshankkeet. Talousarvio perustuu ennusteisiin, joiden mukaan Suomen talouskasvu on heikkoa ensi vuonna. Kaupungin verotulojen ennakoidaan kuitenkin kasvavan maltillisesti. Strategian keskeisin tavoite täyttyy, eli kaupungin velkamäärä ei käänny kasvuun myöskään vuoden 2013 aikana. Kaupungin talous on tasapainossa, sillä nettoinvestoinnit pystytään rahoittamaan vuosikatteella, kuten aikaisemminkin tällä strategiakaudella. Vuoden 2013 jälkeen haasteet lisääntyvät erityisesti investointien suhteen. Investointisuunnitelmaan sisältyvien lukuisten hankkeiden toteuttaminen edellyttää selkeästi nykyistä korkeampaa vuosikatetta vaikka hankkeita priorisoitaisiin vahvasti jotta velan hallintaan liittyvät tavoitteet voidaan täyttää myös jatkossa. Verotulot kasvavat todennäköisesti lähivuosina vain vähän. Investointitasoa ei voi nostaa, ellei käyttötalousmenoja pystytä hallitsemaan ja sopeuttamaan aikaisempaa tehokkaammin. Osana valtiontalouden tervehdyttämistä toteutettu valtionosuuksien leikkaus vaikuttaa merkittävästi myös Porvoon kaupunkiin. Vuosien 2012 2015 aikana Porvoon kaupungin valtionosuusmenetykset nousevat yli 30 miljoonaan euroon. On huomattava, että vuoden 2013 talousarvio on tasapainossa huolimatta mittavasta valtionosuuksien leikkauksesta sekä Porvoon vuosittain maksamasta noin 12 miljoonan euron valtionosuuksien tasauksesta. Talousarviovuoden aikana on tarkoitus valmistella uusi kaupunkistrategia avoimessa vuorovaikutuksessa kaupungin asukkaiden, henkilöstön, päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ovat keskeisessä roolissa, kun uusi valtuusto arvioi Porvoon kaupungin palvelujen, hallinnon ja talouden tavoitteita ja päämääriä seuraavina vuosina. Asialistalle nousee myös suhde mahdolliseen metropolihallintoon. Kaupungin asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on talousarvion keskeisimpiä teemoja, joka korostuu kaikilla toimialoilla. Valtuusto saa vuoden 2013 aikana hyväksyttäväkseen uuden hyvinvointikertomuksen. Sosiaali- ja terveystoimi varautuu väestön ikääntymisen edellyttämiin muutoksiin palvelurakenteessa. Vanhuspalveluiden rakennetta muutetaan ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Johannisbergiin valmistuu uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö ja Toukovuoreen rakennettavan palvelutalon toteutus etenee. Vuosittainen, vähintään viiden prosentin kasvu erikoissairaanhoidon kustannuksissa muodostaa edelleen keskeisen haasteen koko kaupungin talouden kestävyyden kannalta. Koulu- ja päiväkotiverkkoon liittyviä selvityksiä tuodaan päätöksentekoon vuoden 2013 aikana. Ruotsinkielisen Den centrala utgångspunkten för budgetberedningen var stadens gällande strategi för åren 2010 2013. Budget- och planeringsåren påverkas i synnerhet av de ekonomiska problemen i euroområdet samt av reformplaner som berör alla kommuner i landet. Budgeten baserar sig på prognoser som förutspår en svag ekonomisk tillväxt i Finland nästa år. Man väntar ändå en måttlig ökning av stadens skatteintäkter. Det centrala strategiska målet uppnås i och med att stadens skuldsättning inte heller år 2013 kommer att öka. Stadens ekonomi är i balans, eftersom nettoinvesteringarna kan finansieras med årsbidraget, såsom hittills under denna strategiperiod. Efter år 2013 blir utmaningarna större, och detta gäller i synnerhet investeringarna. Genomförandet av de många projekt som ingår i investeringsplanen förutsätter ett betydligt större årsbidrag än hittills även om projekten prioriteras med hård hand för att målet med hanteringen av stadens skulder också i fortsättningen ska uppnås. Under de kommande åren kan man sannolikt räkna med bara en liten ökning av skatteintäkterna. Investeringsnivån kan inte höjas, om man inte kan hantera och anpassa driftsutgifterna effektivare än hittills. Den nedskärning av statsandelar som är en av åtgärderna för att balansera statens ekonomi, har en betydande effekt också för Borgå stad. Under åren 2012 2015 kommer stadens förluster av statsandelar att uppgå till över 30 miljoner euro. Det är beaktansvärt att budgeten för år 2013 ändå är i balans, trots att statsandelarna kraftigt skärs ned och trots att Borgå stad årligen betalar cirka 12 miljoner euro i form av statsandelsutjämning. Under budgetåret har man för avsikt att bereda en ny stadsstrategi i öppen växelverkan med stadens invånare, personal, beslutsfattare och andra intressentgrupper. Kommunstrukturreformen samt sättet att ordna social- och hälsovården spelar en central roll när nya fullmäktige bedömer målen för Borgå stads service, förvaltning och ekonomi under de kommande åren. Då kommer man också att diskutera stadens roll i förhållande till en eventuell metropolförvaltning. Främjandet av invånarnas hälsa och välfärd är ett centralt tema, som betonas inom alla sektorer. Under år 2013 kommer en ny välfärdsberättelse att lämnas till stadsfullmäktige för godkännande. Social- och hälsovårdssektorn är beredd på förändringar i servicestrukturen som behövs för att befolkningen åldras. Strukturen för äldreservice ändras enligt målen i det äldrepolitiska programmet. En ny enhet för effektiverat serviceboende blir färdig i Johannisberg och projektet med ett servicehus i Majberget går framåt. En årlig ökning på minst fem procent i utgifterna för den specialiserade sjukvården är alltjämt en central utmaning med tanke på stadens ekonomiska bärkraft som helhet. Under år 2013 kommer beslutsfattarna att ta ställning till utredningar som gäller skol- och daghemsnätet. Frågan om 4

perusopetuksen yhtenäiskouluratkaisu on tehtävä niin, että toiminta, tilaratkaisut ja talousvaikutukset arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen on edelleen ajankohtaista osana kaupungin peruspalvelujen kokonaisuutta. Ammatillisen koulutuksen tilaratkaisujen yleissuunnitelma tulee päätettäväksi vuoden 2013 aikana, ja yleissivistävän lukiokoulutuksen yhteistyömahdollisuuksien selvitystä yli kuntarajojen jatketaan. Kaupungin strategian valmistelun yhteydessä on otettava kantaa myös kaupungin kehittämisen edellytyksiin. Ilman kehittämisedellytyksiä luovaa elinkeinopolitiikkaa kaupungin mahdollisuudet peruspalvelujen turvaamiseen heikentyvät olennaisesti. Kaupunkikehityksen kannalta keskeisiä hankkeita pitää pystyä edistämään pitkäjänteisesti myös taloudellisesti epävarmoina aikoina. Kaupungin kehittäminen edellyttää myös osaavaa työvoimaa. Henkilöstövoimavarojen turvaaminen nousee keskeiseksi tavoitteeksi, kun kaupungin henkilöstöstä jää seuraavien viiden vuoden aikana noin viidesosa eläkkeelle. Henkilöstöetuuksien ja työhyvinvoinnin kehittäminen auttavat sekä nykyistä henkilöstöä jaksamaan työssä että kilpailussa ammattitaitoisesta työvoimasta. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula en enhetsskola för grundläggande utbildning på svenska ska lösas utifrån en helhetsbedömning av verksamheten, lokalerna och de ekonomiska effekterna. Utvecklandet av utbildningen på andra stadiet är alltjämt en aktuell fråga som anknyter till stadens basservice som helhet. En översiktsplan för lokaler för yrkesutbildningen kommer att lämnas till beslutsfattarna under år 2013, och utredningen om möjligheterna att ordna gymnasieutbildningen i samarbete över kommungränser fortsätter. I samband med beredningen av stadens strategi måste man också ta ställning till förutsättningarna att utveckla staden. Utan en näringspolitik som skapar förutsättningar för utveckling försvagas stadens möjligheter att trygga basservicen väsentligt. De för stadsutveckling centrala projekten ska kunna fortsätta med långsiktig planering också under tider av ekonomisk osäkerhet. För stadens utveckling behövs också kunnig arbetskraft. Att trygga stadens personalresurser blir ett centralt mål, i och med att ungefär en femtedel av stadens personal avgår med pension inom de närmaste fem åren. Förbättringar i personalförmåner och arbetshälsa hjälper den nuvarande personalen att orka i arbetet, samtidigt som det blir lättare för staden att konkurrera om kunnig arbetskraft. Stadsdirektör Jukka-Pekka Ujula 5

2 Yleisperustelut Allmänna motiveringar 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Det allmänna ekonomiska läget Valtiovarainministeriö toteaa suhdannekatsauksessaan, että epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen. Epävarmuuden nousu näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa. Kysynnän laimeus erityisesti euroalueella johtaa viennin hienoiseen supistumiseen. Euroalueen ongelmien oletetaan jatkuvan myös ensi vuonna. Kuluvan vuoden kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 1 prosentti ja kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Vuonna 2013 kokonaistuotanto kasvaa valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 1 prosentin. Yksityinen kulutus säilyy edelleen kasvun tärkeimpänä lähteenä, mutta viennin ennustetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun. Historiaan nähden vaatimaton tuotannon taso ei riitä ylläpitämään työllisyyden kasvua ja työttömyys kääntyy nousuun. Vuonna 2014 talouden ennustetaan kasvavan 2 prosenttia. Suomen talouskasvu on todennäköisesti heikkenemässä pysyvästi, kun työikäinen väestö on alkanut vähentyä ja myös investointiaste näyttää alentuneen pysyvästi. Valtiovarainministeriö toteaa, että väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu sekä kuntien valtionosuuksien leikkaukset rasittavat kuntien taloutta ja myös niiden rahoitusasema uhkaa jäädä selvästi alijäämäiseksi. Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuluvan vuoden huhti - kesäkuussa 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2011 toiseen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote väheni 0,1 prosenttia. Mikäli myös kolmannen neljänneksen kokonaistuotanto supistuu edellisestä neljänneksestä eräiden ennustelaitosten esittämien arvioiden mukaisesti, taloustilannetta voitaisiin kuvata jo taantumaksi. Viennin volyymi väheni kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 2,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tuonti väheni 3,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Yksityisen kulutuksen volyymi pieneni toisella neljänneksellä 2,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Investoinnit vähenivät 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2012 heinäkuussa 192 000, eli saman verran kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 6,9 prosenttia. Työllisiä oli 32 000 enemmän kuin edellisvuoden heinäkuussa. 15 24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli heinäkuussa 11,7 prosenttia, mikä oli kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli elokuussa 2,7 prosenttia. Heinäkuussa se oli 2,9 prosenttia. Inflaation hidastuminen johtui ennen kaikkea korkojen laskusta. Euroalueen inflaatio kiihtyi elokuussa 2,6 prosenttiin vuositasolla. Kuukautta aiemmin inflaatio oli 2,4 prosentissa. Finansministeriet konstaterar i sin konjunkturöversikt att osäkerheten beträffande den ekonomiska trenden har förblivit stor från och med det andra halvåret 2011. Den ökade osäkerheten syns särskilt i de privata investeringarna. Den dämpade efterfrågan särskilt i euroområdet leder till att exporten krymper något. Det förutses att problemen i euroområdet fortsätter även nästa år. I år förutspås totalproduktionen öka med 1 procent och tillväxten är helt beroende av den inhemska efterfrågan. År 2013 ökar totalproduktionen enligt finansministeriets prognos med 1 procent. Den privata konsumtionen förblir den viktigaste tillväxtkällan, men exporten förutspås börja öka sakta. Den historiskt anspråkslösa produktionsnivån räcker inte till för att upprätthålla sysselsättningsökningen och arbetslösheten börjar växa. År 2014 förutspås den ekonomiska tillväxten bli 2 procent. Samtidigt håller den ekonomiska tillväxten i Finland på att försvagas på ett varaktigt sätt då den arbetsföra befolkningen börjat minska, och eftersom även investeringsgraden verkar ha minskat på ett varaktigt sätt. Finansministeriet konstaterar att den ökade efterfrågan på social- och hälsovårdstjänster till följd av att befolkningen blir äldre samt nedskärningarna av statsandelarna till kommunerna belastar kommunernas ekonomi och även deras finansiella läge hotar att uppvisa ett klart underskott. Enligt Statistikcentralens förhandsprognoser sjönk volymen i Finlands bruttonationalproduktion under april juni under det pågående året med 1,1 procent från det föregående kvartalet. Bruttonationalprodukten minskade med 0,1 procent jämfört med det andra kvartalet år 2011. Om totalproduktionen också under det tredje kvartalet sjunker från det föregående kvartalet såsom några prognosinstitut har uppskattat, kan det ekonomiska läget beskrivas som recession. Exportvolymen minskade under det pågående årets andra kvartal med 2,3 procent från det föregående kvartalet. Importen minskade med 3,6 procent från det föregående kvartalet. Volymen i den privata konsumtionen minskade under det andra kvartalet med 2,2 procent från det föregående kvartalet. Investeringarna minskade med 0,7 procent från det föregående kvartalet. Enligt Statistikcentralens arbetskraftsundersökning var antalet arbetslösa 192 000 i juli 2012, dvs. lika mycket som för ett år sedan. Arbetslöshetsgraden var 6,9 procent. Analet sysselsatta var 32 000 mer än i juli förra året. Arbetslöshetsgraden för unga mellan 15 och 24 år var 11,7 procent, vilket är två procentenheter mindre än i juli föregående år. Den förändring i konsumentpriserna under året, dvs. inflationen, som Statistikcentralen beräknat, var 2,7 procent i augusti. I juli var förändringen 2,9 procent. Att inflationen minskade berodde först och främst på att räntorna gick 6

Kuntatalouden hintaindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,1 prosenttia vuoden 2012 toisella neljänneksellä vuotta aiempaan verrattuna. Kuntatalouden menojen hintaindeksin nousuun vaikuttivat etenkin henkilöstökustannusten kasvu sekä tavaroiden ja palvelujen hintojen kallistuminen. Euroalueen lyhyet korot ovat laskeneet koko vuoden. Kolmen kuukauden euribor on noin 0,25 prosenttia ja kuuden kuukauden euribor alle 0,5 prosenttia. Vuonna 2013 korkotason odotetaan pysyvän alhaisena ja lyhyiden korkojen odotetaan nousevan maltillisesti. Euroopan keskuspankin ohjauskorko on 0,75 prosenttia. nedåt. Inflationen inom euroområdet ökade i augusti till 2,6 procent på årsnivån. En månad tidigare var inflationen 2,4 procent. Enligt statistikcentralens förhandsuppgifter steg prisindexet för kommunekonomin med 3,1 procent under det andra kvartalet 2012 jämfört med föregående år. Ökningen av prisindexet för utgifterna i kommunekonomin påverkades särskilt av ökningen av personalkostnader samt ökningen av priser på varor och tjänster. De korta räntorna inom euroområdet har gått ned hela året. Tre månaders euribor är cirka 0,25 procent och sex månaders euribor under 0,5 procent. Räntenivån förutses förbli år 2013 låg och de korta räntorna förutses stiga måttligt. Europeiska centralbankens styrränta är 0,75 procent. Laitos Julkaistu BKT, muutos % Inflaatio, % Työttömyysaste, % Ansiotasoindeksi, muutos % Inrättning Publicerad BNP, ändring % Inflation, % Arbetslöshetsgrad, % Ändring i förtjänstnivåindex, % VM 9/2012 1,0 2,6 7,6 3,5 SP 6/2012 1,5 2,9 7,7 3,2 ETLA 9/2012 2,0 2,6 7,7 2,8 PTT 9/2012-0,4 2,8 7,5 3,5 PT 9/2012 1,4 3,0 7,6 3,4 OP - Pohjola 8/2012 0,7 2,9 7,6 3,6 Nordea 9/2012 0,8 3,0 7,7 3,5 Sampo Pankki 9/2012 0,0 2,9 7,7 3,4 Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Prognossiffror för samhällsekonomin för år 2012 Laitos Julkaistu BKT, muutos % Inflaatio, % Työttömyysaste, % Ansiotasoindeksi, muutos % Inrättning Publicerad BNP, ändring % Inflation, % Arbetslöshetsgrad, % Ändring i förtjänstnivåindex, % VM 9/2012 1,0 2,4 8,1 2,6 SP 6/2012 1,2 2,1 7,6 2,7 ETLA 9/2012 3,0 1,9 7,4 3,0 PTT 9/2012 0,8 2,1 7,9 2,9 PT 9/2012 2,0 2,8 7,6 2,6 OP - Pohjola 8/2012 1,4 2,7 7,5 2,8 Nordea 9/2012 1,2 2,5 8,0 3,0 Sampo Pankki 9/2012 1,0 2,6 7,9 2,7 Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2013 Prognossiffror för samhällsekonomin för år 2013 Ennustelaitokset/Prognosinstitut: Valtiovarainministeriö (VM)/Finansministeriet, Suomen Pankki (SP)/Finlands bank, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)/ Näringslivets forskningsinstitut, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT)/Pellervo ekonomisk forskning, Palkansaajien tutkimuslaitos (PT)/Löntagarnas forskningsinstitut, OP-Pohjola, Nordea, Sampo Pankki Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia (Lähde: Tilastokeskus, ennuste VM) Bruttonationalproduktens volymförändring på årsnivå, procent (Källa: Statistikcentralen, prognos FM) 7

2.2 Kuntatalous Kommunalekonomin Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätökset vuodelta 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien toimintakulut kasvoivat 5,3 prosenttia. Menoista eniten kasvoivat palveluiden ostot, joiden lisäys selittyy suurimmaksi osaksi palvelurakenteiden muutoksilla ja palveluiden ulkoistamisilla. Verorahoitus kasvoi 942 miljoonalla eurolla, josta valtionosuudet kasvoivat 228 miljoonaa ja verotulot 714 miljoonaa euroa.. Tilinpäätösten mukaan vuosikate riitti viime vuonna kattamaan kunnissa 118 prosenttia ja kuntayhtymissä 100 prosenttia poistoista. Investointien omahankintamenoista vuosikate kattoi kunnissa vain 62 prosenttia ja kuntayhtymissä 66 prosenttia. Vuosikate riitti poistoihin 188 kunnassa. Jos vuosikate jää poistoja pienemmäksi, kunnan on otettava velkaa, myytävä omaisuuttaan tai vähennettävä toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Investointien omahankintamenot voitiin kattaa vuosikatteella 85 kunnassa. Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät käyttivät vuonna 2011 reilut 4,3 miljardia euroa, joka on huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista noin 23 prosenttia voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Kuntien lainakanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 483 miljoonalla, eli 4,6 prosentilla. Lainakanta oli asukasta kohden 2 037 euroa, kun se edellisvuonna oli 1 957 euroa. Rahavaroja kunnilla oli vuoden lopussa 701 euroa asukasta kohden. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi noin 142 miljoonalla. Kuntien vuoden 2012 neljännesvuositilasto Tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot (ilman kunnan liikelaitoksia) kasvoivat vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla 5 prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoivat 5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 6 prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot pienenivät 2 prosenttia ja maksetut avustukset kasvoivat 7 prosenttia. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 4 prosenttia. Myyntitulot kasvoivat 15 prosenttia ja maksutulot 4 prosenttia. Vuoden 2012 tammi-kesäkuussa kuntien valtionosuudet kasvoivat 3 prosenttia samoin kuin verotulotkin. Toimintakate heikkeni 5 prosenttia. Vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate heikkeni 24 prosenttia. Kuntien investointimenot kasvoivat 18 prosenttia. Investointitulot kasvoivat 67 prosenttia. Kuntien lainakanta kasvoi vuoden 2012 kesäkuun lopussa edellisestä neljänneksestä 2 prosenttia ja 5 prosenttia vuoden takaisesta. Kommunernas och samkommunernas bokslut för 2011 Enligt bokslutsuppgifter som Statistikcentralen har samlat ökade kommunernas verksamhetskostnader med 5,3 procent. Bland utgifterna ökade mest köp av tjänster. Ökningen kan till största delen förklaras med förändringar av tjänstestrukturen och utläggningar av tjänster. Skattefinansieringen ökade med 942 miljoner euro av vilka statsandelarna ökade med 228 miljoner och skatteinkomsterna med 714 miljoner. Enligt boksluten räckte årsbidraget förra året i kommunerna till att täcka 118 procent och i samkommunerna till 100 procent av avskrivningar. Av egna anskaffningsutgifter för investeringar täckte årsbidraget i kommunerna bara 62 procent och i samkommunerna 66 procent. Årsbidraget räckte till avskrivningar i 188 kommuner. Blir årsbidraget mindre än avskrivningar, måste kommunen ta lån, sälja sin egendom eller minska sitt verksamhetskapital för att hålla produktionsmedlen för tjänsterna i verksamhetsdugligt skick. Egna anskaffningsutgifterna för investeringar kunde täckas med årsbidraget i 85 kommuner. Kommunerna och samkommunerna använde för investeringar år 2011 drygt 4,3 miljarder euro, vilket är avsevärt mindre än förra året. Ca 23 procent av kommunernas och samkommunernas investeringar kunde finansieras med försäljning av investeringsvaror och finansieringsandelar som hade erhållits för investeringsutgifter. Kommunernas lånestock ökade med cirka 483 miljoner, dvs. 4,6 procent jämfört med förra året. Lånestocken per invånare var 2 037 euro, medan den ett år tidigare var 1 957 euro. Vid årets slut uppgick kommunernas kassamedel till 701 euro per invånare. Samkommunernas lånestock ökade med cirka 142 miljoner. Kvartalsstatistik för kommunerna 2012 Enligt Statistikcentralens kvartalsstatistik ökade kommunernas verksamhetsutgifter (utan kommunala affärsverk) med 5 procent under 2012 års första hälft. Den största enskilda utgiftsposten i verksamhetsutgifterna, löner och arvoden, ökade med 5 procent jämfört med samma tid under föregående år. Bland verksamhetsutgifterna ökade upphandlingen av tjänster med 6 procent. Köp av förnödenheter och varor minskade med 2 procent och betalda bidrag ökade med 7 procent. Kommunernas verksamhetsinkomster ökade med 4 procent. Försäljningsinkomsterna ökade med 15 procent och avgiftsinkomsterna med 4 procent. I januari-juni år 2012 ökade kommunernas statsandelar med 3 procent och så även skatteinkomsterna. Verksamhetsbidraget försvagade med 5 procent. Skillnaden mellan kommunernas årsintäkter och -kostnader, årsbidraget, försvagade med 24 procent. Kommunernas investeringsutgifter ökade med 18 procent. Investeringsinkomsterna ökade med 67 procent. Kommunernas lånestock ökade fram till slutet av juni år 2012 med 2 procent sedan föregående kvartal och med 5 procent jämfört med nivån ett år tidigare. 8

2.3 Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation 2.3.1 Yleistä Allmänt Vuoden 2011 lopussa Porvoon asukasmäärä oli 48 833 henkeä. Vuonna 2011 väkiluku kasvoi 65 hengellä. Luonnollinen väestön lisäys eli syntyneiden enemmyys oli 138 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli 96 henkilöä. Kuntien välinen muuttoliike oli vilkasta, sillä tulomuutto ja lähtömuutto olivat runsaat 2000 henkilöä. Kuntien välinen nettomuutto toi viime vuonna kaupungille vähennystä 170 henkilöä. Kaupungin väkiluvun vuosikasvu on ollut keskimäärin 0,8 prosenttia, mutta vuonna 2011 kasvu oli poikkeuksellisesti vain 0,1 prosenttia. I slutet av år 2011 var Borgås invånarantal 48 833. År 2011 ökade invånarantalet med 65 personer. Den naturliga befolkningsökningen, dvs. födelseöverskottet, var 138 personer. Nettoinvandringen var 96 personer. Flyttningsrörelsen mellan kommunerna var livlig eftersom in- och utflyttningen var drygt 2000 personer. Nettoflyttningen mellan kommunerna gav staden förra året en minskning på 170 personer. Stadens invånarantal har ökat med i genomsnitt 0,8 procent per år, men år 2011 var ökningen undantagsvis bara 0,1 procent. Asukasluku Porvoossa ja kasvuprosentti vuosina 1990 2015 (Lähde: Tilastokeskus) Invånarantal i Borgå och tillväxtprocent under åren 1990 2015 (Källa: Statistikcentralen) Porvoon väestön nykyisen ikärakenteen painopiste on nuorissa ikäluokissa verrattuna koko maan kuntien ikärakenteeseen. Vuoden 2011 lopussa alle 15 -vuotiaiden osuus oli 17,8 prosenttia, 15 64 -vuotiaiden osuus 65,8 prosenttia ja yli 65 -vuotiaiden osuus 16,4 prosenttia. Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa viidessä vuodessa noin 2000 hengellä. Väestö ikääntyy Porvoossakin ja tulevaisuudessa yhä suurempi osa väestöstä kuuluu ikäryhmiin yli 65 -vuotiaat. Vuoteen 2025 mennessä 65 74 -vuotiaiden määrä kasvaa 1,3 -kertaiseksi ja 75 84 -vuotiaiden määrä 1,9 -kertaiseksi. Työikäisen väestön määrä pysyy ennallaan ja sen suhteellinen osuus koko väestöstä supistuu 6,6 prosenttiyksikköä. Alle 15- vuotiaiden osuus pysyy lähes muuttumattomana. I Borgå vilar tyngdpunkten i den nuvarande åldersstrukturen på de yngre åldersklasserna jämfört med åldersstrukturen i kommuner i hela landet. Vid slutet av år 2011 var andelen personer under 15 år 17,8 procent, 15 64- åringarna 65,8 procent och personer över 65 år 16,4 procent. Enligt befolkningsprognosen kommer befolkningen att öka med cirka 2 000 personer på fem år. Befolkningen åldras också i Borgå och i framtiden kommer en allt större del av befolkningen att höra till åldersgruppen över 65 år. Fram till år 2025 kommer antalet 65 74-åringar att öka till 1,3-faldigt och antalet 75 84-åringar att öka till 1,9-faldigt. Antalet personer i arbetsför ålder förblir detsamma och dess relativa andel av hela befolkningen sjunker med 6,6 procentenheter. Andelen under 15-åringar kommer att förbli nästan oförändrad. 2011 % 2015* % 2020* % 2025* % 0-6-vuotiaat - 0-6-åringar 3 963 8,1 4 002 8,0 4 068 7,9 4 122 7,8 7-14-vuotiaat - 7-14-åringar 4 744 9,7 4 850 9,7 4 923 9,6 4 983 9,5 15 64-vuotiaat - 15 64-åringar 32 113 65,8 31 426 63,1 31 162 60,8 31 182 59,2 65 74-vuotiaat - 65 74-åringar 4 675 9,6 5 774 11,6 6 403 12,5 6 085 11,6 75 84-vuotiaat - 75 84-åringar 2 419 5,0 2 756 5,5 3 467 6,8 4 792 9,1 Yli 85-vuotiaat - Över 85-åringar 919 1,9 1 029 2,1 1 218 2,4 1 487 2,8 Yhteensä - Sammanlagt 48 833 100,0 49 837 100,0 51 241 100,0 52 651 100,0 Väestöennuste Porvoossa vuosina 2011 2025 (Lähde: Tilastokeskus) Befolkningsprognos i Borgå under år 2011-2025 (Källa: Statistikcentralen) 9

Väestö Porvoossa ikäryhmittäin vuonna 2011 2025 (Lähde: Tilastokeskus) Befolkningen i Borgå per åldersgrupp 2011-2025 (Källa: Statistikcentralen) Taloudellinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa alueen väestörakennetta työllisten sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien välisenä suhteena. Taloudellisen huoltosuhteen suhdeluku on ollut koko maassa melko vakaa koko 2000 luvun. Vuoden 2010 lopussa koko maan suhdeluku oli 1,31 eli sataa työssäkäyvää kohden oli 131 ei-työssä käyvää. Porvoossa taloudellinen huoltosuhde oli 1,17 vuonna 2010. Eläkkeellä olevien osuus kaupungin väestöstä oli 20,8 prosenttia ja koko maassa 23,8 prosenttia. Väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa väestörakennetta eri ikäryhmien välisten suhteiden avulla. Väestöllinen huoltosuhde esitetään vanhusten ja lasten osuutena työikäisestä väestöstä. Vuonna 2011 sataa työikäistä kohden Suomessa oli 53 ei-työikäistä. Alueelliset Ekonomisk försörjningskvot är en kvot som beskriver områdets befolkningsstruktur som ett förhållande mellan sysselsatta samt arbetslösa och dem som står utanför arbetskraften. Den ekonomiska försörjningskvoten har varit ganska stabil i hela landet under hela 2000-talet. I slutet år 2010 var kvoten i hela landet 1,31, dvs. per 100 arbetande personer fanns det 131 icke-arbetande. I Borgå var motsvarande siffra 1,17 år 2010. Andelen pensionärer i staden var 20,8 procent och i hela landet 23,8 procent. Befolkningens försörjningskvot är en kvot som beskriver befolkningsstrukturen med hjälp av olika förhållanden mellan olika åldersgrupper. Befolkningens försörjningskvot beräknas som andelen äldre och barn i förhållande till antalet personer i arbetsför ålder. År 2011 fanns det i Finland 53 personer som inte var i arbetsför ålder per 100 10

erot ovat kuitenkin suuria. Porvoossa väestöllinen huoltosuhde on ollut pitkään alle 50. Viime vuosina suhdeluku on lähtenyt nousuun ja vuonna 2011 luku oli 52,1. Tilastokeskus on laatinut kunnittaisen ennusteen väestöllisen huoltosuhteen kehityksestä vuoteen 2040 asti. Ennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde heikkenee jyrkästi lähivuosina. personer i arbetsför ålder. De regionala skillnaderna är dock stora. I Borgå låg befolkningens försörjningskvot länge under 50. Under de senaste åren har kvoten börjat stiga och var 52,1 år 2011. Statistikcentralen har upprättat en kommunvis prognos för utvecklingen av befolkningens försörjningskvot fram till år 2040. Enligt prognosen kommer kvoten att stiga brant under de närmaste åren. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde Porvoossa vuosille 2011 2040 (Lähde: Tilastokeskus) Det demografiska försörjningsförhållandet i Borgå för åren 2011 2040 (Källa: Statistikcentralen) Porvoon keskimääräinen tulotaso on korkea verrattuna muihin kuntiin tai kuntien keskiarvoon. Viimeksi vahvistetussa verotuksessa eli vuonna 2010 kunnallisverotuksessa verotettavat asukaskohtaiset tulot olivat 17 283 euroa. Verotettavat tulot asukasta kohti olivat Porvoossa 15. suurimmat Manner-Suomen kunnista. Vuoden 2010 maksuunpannut verot sisältäen myös kiinteistöveron ja yhteisöveron olivat 3 884 euroa, jolla Porvoo sijoittui 15 eniten verotuloa saaneen kunnan joukkoon. Valtionosuuksiin sisältyvä verotulotasaus leikkaa kaupungin verotuloja voimakkaasti ja pudottaa kaupungin yhteenlasketut asukaskohtaiset verot ja valtionosuudet kuntien keskiarvon tasolle. Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelujen osuus on 64,7 prosenttia ja jalostuksen osuus on 32,4 prosenttia. Jalostuksen osuus on merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden osuus on 1,7 prosenttia. Porvoon työpaikkaomavaraisuus on keskimäärin 90 prosenttia. Työssäkäyvien lukumäärä on noin 22 500 henkeä. Tästä Porvoossa työssä käyviä on 65,6 prosenttia ja muissa kunnissa työssäkäyviä 34,4 prosenttia. Porvoosta muissa kunnissa työssä käyviä on noin 7 300 henkilöä. Tästä runsaat 70 prosenttia käy työssä pääkaupunkiseudulla. Muista kunnista Porvoossa työssä käyviä on noin 5 000 henkilöä. Porvoon työllisyystilanne heikkeni kriisivuonna 2009 eikä ole merkittävästi parantunut sen jälkeen. Porvoon työttömyysaste heinäkuun lopussa oli 8,6 prosenttia. Työttömien ja lomautettujen määrä oli 2110 henkilöä, josta alle 25- vuotiaita oli 318. Yli vuoden työttömänä olleita oli 558. Avoimien työpaikkojen määrä on 220 työpaikkaa. Den genomsnittliga inkomstnivån i Borgå är hög i jämförelse med andra kommuner eller kommunernas medelvärde. I den senast fastställda beskattningen, dvs. i 2010 års kommunalbeskattning var de beskattningsbara inkomsterna per invånare 17 283 euro. I Borgå var de beskattningsbara inkomsterna på 15 plats bland fastlandskommunerna i Finland. De debiterade skatterna år 2010, inklusive fastighetsskatt och samfundsskatt, var 3 884 euro, och därmed placerade sig Borgå bland de 15 kommuner som hade de största skatteinkomsterna. Den skatteinkomstutjämning som är inbyggd i statsandelssystemet minskar stadens skatteinkomster betydligt och sänker de sammanlagda, per invånare räknade skatterna och statsandelarna till kommunernas medelnivå. Arbetsplatsstrukturen i Borgå är servicedominerad. Tjänsternas andel är 64,7 procent och förädlingens 32,4 procent. Förädlingens andel är betydligt större än i hela landet i genomsnitt. Jord- och skogsbrukets andel är 1,7 procent. Arbetsplatssufficiensen i Borgå är i genomsnitt 90 procent. Antalet yrkesverksamma personer uppgår till cirka 22 500. Av dem arbetar 65,6 procent i Borgå och 34,4 procent i andra kommuner. Antalet Borgåbor som pendlar till andra kommuner är cirka 7 300. Drygt 70 procent av dem arbetar i huvudstadsregionen. Antalet personer som pendlar till arbete i Borgå är ungefär 5 000. Sysselsättningsläget i Borgå försvagades under krisåret 2009 och har inte förbättrats märkbart sedan dess. Arbetslöshetsgraden i Borgå var 8,6 procent i slutet av juli. Antalet arbetslösa och permitterade var 2110 personer. Av dem var 318 under 25-åriga. Antalet dem som hade varit arbetslösa över ett år var 558. Antalet lediga arbetsplatser var 220. 11

Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat Porvoossa vuosina 2008 2012 Arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser i Borgå under åren 2008 2012 Lähde: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), työllisyyskatsaus Källa: Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (ELY-centralen), sysselsättningsöversikt 2.3.2 Porvoon taloudellinen tilanne Borgå stads ekonomiska situation Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne on kohentunut kaupungin talouden tasapainottamisohjelman ja uuden strategian toimeenpanon myötä. Kriisin jälkeinen yleisen taloustilanteen suotuisa kehitys on edesauttanut kaupungin taloudellisen tilanteen parantumista. Kaupungin verotulot putosivat vuonna 2009 ja ovat jääneet sen jälkeen merkittävästi alemmalle kasvu-uralle. Samaan aikaan kuitenkin palkat ja muut kustannukset ovat nousseet. Vuoden 2011 tilinpäätös oli odotettua parempi. Tilikauden käyttötaloustulot kasvoivat 0,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Käyttötalouden menot kasvoivat 1,7 prosenttia. Toimintakate oli -212 miljoonaa euroa ja se heikkeni 2,2 prosenttia vuodesta 2010. Tilinpäätöksen vuosikate on 4,3 miljoonaa euroa parempi kuin vuonna 2010. Vuosikate ylitti poistot, mutta vuosikatteen osuus poistoista heikkeni johtuen siitä, että poistotasoa korotettiin vuoden 2011 alusta. Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku oli 1,2. Lainanhoitokate on noussut aikaisempien vuosien alle yhden heikoksi luokitellusta arvosta yli yhteen, jota voidaan pitää tyydyttävänä. Raskas velkataakka heikentää lainanhoitokatetta. Kaupungin rahavarat vähenivät 3,4 miljoonaa euroa ja kassan riittävyys laski 33 päivästä 27 päivään. Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta nousi 46,5 prosenttiin. Suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko tulorahoituksesta parani 57 prosenttiin. Omavaraisuutta ja velkaantuneisuutta kuvaavat tunnusluvut paranivat, koska kaupunki lyhensi velkamääräänsä. Tunnusluvut kertovat kuitenkin merkittävästä velkarasitteesta. Pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2011 päättyessä oli 134,6 miljoonaa euroa, joka on 2756 euroa asukasta kohti. Tilinpäätösten ja talousarvioiden taloudellisen tasapainon tarkastelussa tärkein mittari on vuosikatteen riittävyys investointien omarahoitusmenoihin. Talous on rahoituksen näkökulmasta tasapainossa silloin, kun vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien omarahoitusmenot. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee rahoittaa nettoinvestointien lisäksi lainojen lyhennykset. Tack vare stadens program för att balansera ekonomin och genomförandet av stadens nya strategi har Borgå stads ekonomiska läge förbättrats. Den gynnsamma utvecklingen av det allmänna ekonomiska läget efter krisen har bidragit till att stadens ekonomi förbättrats. Stadens skatteinkomster sjönk år 2009 och har efter det förblivit på en betydligt lägre tillväxtnivå. Samtidigt har dock löner och andra kostnader stigit. Bokslutet för 2011 var bättre än väntat. Driftsinkomsterna ökade under räkenskapsperioden med 0,4 procent från det föregående året. Utgifter inom driftsekonomin ökade med 1,7 procent. Verksamhetsbidraget var -212 miljoner euro, en försvagning med 2,2 procent från år 2010. Årsbidraget i bokslutet är 4,3 miljoner euro bättre än år 2010. Årsbidraget översteg avskrivningarna men årsbidragets andel av avskrivningarna blev svagare eftersom avskrivningsnivån höjdes vid ingången av 2011. Värdet som anger låneskötselbidraget var 1,2. Låneskötselbidraget har stigit från de tidigare årens värde som var under ett och som klassificerades som svagt till över ett som kan anses vara tillfredsställande. Den tunga skuldbördan försvagar låneskötselbidraget. Stadens likvida medel minskade med 3,4 miljoner euro och likviditeten i kassadagar minskade från 33 dagar till 27 dagar. Soliditeten i balansen, dvs. andelen eget kapital av hela kapitalet steg till 46,5 procent. Den relativa skuldsättningen, dvs. andelen främmande kapital av hela inkomstfinansieringen steg till 57 procent. Nyckeltalen som anger soliditet och skuldsättning blev bättre eftersom staden amorterade på sina lån. Nyckeltalen berättar ändå om en betydande skuldsättning. Beloppet på långfristiga lån i slutet av år 2011 var 134,6 miljoner euro, vilket är 2756 euro per invånare. När den ekonomiska balansen i boksluten och budgetarna granskas är årsbidragets tillräcklighet för investeringarnas egenfinansieringsutgifter det viktigaste måttet. Ur finansieringssynvinkeln är ekonomin i balans när självfinansieringsutgifterna i investeringarna kan finansieras med årsbidraget. På lång sikt ska även låneamorteringarna vid sidan av nettoinvesteringarna finansieras med årsbidraget. 12

TP-BS TP-BS TP-BS TP-BS 2008 2009 2010 2011 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintakate - Verksamhetsbidrag -209 337-211 520-207 452-211 943 Verotulot - Skatteintäkter 186 727 183 877 188 637 195 063 Valtionsosuudet - Statsandelar 37 371 41 723 47 509 49 577 Rahoituserät, netto - Finansieringsposter, netto -2 944-2 661-1 584-1 241 Vuosikate - Årsbidrag 11 817 11 419 27 110 31 456 Poistot ja tilinpäätöserät Avskrivningar och bokslutsposter -13 971-15 371-23 061-28 279 Tilikauden yli-/alijäämä Räkenskapsperiodens över-/underskott -2 154-3 952 4 049 3 177 Nettoinvestoinnit - Nettoinvesteringar 36 034 24 351 21 655 21 101 Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin Årbidragets tillräcklighet till nettoinvesteringar -24 217-12 932 5 455 10 356 Edellisetn vuosien kertynyt ylijäämä 56 379 52 428 56 477 59 654 Överskott från tidigare räkenskapsperioder Taloudellinen tilanne vuosina 2008-2011 (liikelaitokset sisältyvät lukuihin) Ekonomiska situationen år 2008-2011 (affärsverken ingår i siffrorna) 2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen 2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen Kuntalain 65 pykälässä säädetään talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. I 65 i kommunallagen finns bestämmelser om budgeten och ekonomiplanen. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.". Fullmäktige skall före utgången av året godkänna en budget för kommunen för det följande kalenderåret. I samband med att budgeten godkänns skall fullmäktige också godkänna en ekonomiplan för tre eller flera år (planeperiod). Budgetåret är planeperiodens första år. I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens verksamhet och ekonomi. Budgeten och ekonomiplanen skall göras upp så att förutsättningarna för skötseln av kommunens uppgifter tryggas. Ekonomiplanen skall vara i balans eller visa överskott under en planeperiod på högst fyra år, om det inte beräknas uppkomma överskott i balansräkningen för det år budgeten görs upp. Om underskott i balansräkningen inte kan täckas under planeperioden, skall i anslutning till ekonomiplanen fattas beslut om specificerade åtgärder (åtgärdsprogram) genom vilka det underskott som saknar täckning skall täckas under en period som fullmäktige särskilt fastställer (skyldighet att täcka underskott). I budgeten tas in de anslag och beräknade inkomster som verksamhetsmålen förutsätter samt visas hur finansieringsbehovet skall täckas. Anslag och beräknade inkomster kan tas in till brutto- eller nettobelopp. Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Budgeten skall iakttas i kommunens verksamhet och ekonomi. Beslut om ändringar i den fattas av fullmäktige. 13

2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä selvitetään talousarvion rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä. Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot esitettynä tehtäväaluetasolla. Toimialojen suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tehtäväalueiden tuloslaskelmissa esitetään toimintatulot ja toimintamenot. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja - tulot. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman, jonka tiedot kerätään tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Kaupungin taloussuunnitelma laaditaan vuosittain kolmivuotisena. Kaupunginvaltuusto hyväksyy sen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. De allmänna motiveringarna innehåller bl.a. en översikt över nationalekonomins och kommunekonomins utsikter och det ekonomiska läget i staden samt en redogörelse för faktorer som är av betydelse för budgetens finansiering. Driftsekonomidelen innehåller varje sektors budget på uppgiftsområdesnivå. I sektorernas planer ingår också mål för verksamheten och tabeller med nyckeltal för budgetåret och för åren under planeperioden. I uppgiftsområdenas resultaträkningar presenteras verksamhetsintäkter och verksamhetsutgifter. Resultaträkningsdelen innehåller de centrala posterna i stadens ekonomi som helhet, dvs. utgifter och inkomster för den egentliga verksamheten, skatteintäkter, statsandelar, finansiella intäkter och utgifter samt planenliga avskrivningar på anläggningstillgångar. Investeringsdelen innehåller stadens investeringsutgifter och -inkomster. I finansieringsdelens utgifts- och inkomstförslag presenteras de utgifter och inkomster som berör finansieringen på lång sikt. Investeringsdelen innehåller en finansieringskalkyl med uppgifter som samlats från resultaträkningsdelen, investeringsdelen och finansieringsdelen. Stadens ekonomiplan upprättas årligen för tre år. Stadsfullmäktige godkänner den i samband med godkännandet av budgeten. Budgetåret är planeperiodens första år. 2.4.3 Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad Kaupungin organisaatiorakenne on uudistettu vuonna 2011. Talousarviorakenne noudattaa voimassa olevaa organisaatiota. Maatalousasioiden hallinto siirtyy Loviisan kaupungin hallintoon vuoden 2013 alusta. Rikosasioiden sovittelutoiminta on hoidettu valtion täyden korvauksen periaatteella. Ko. toiminta siirtyy palvelusopimuksen päättyessä pois kaupungin toiminnasta. Kaupunki avaa uuden vanhusten palvelutalon Johannisbergiin syksyllä 2013. Palvelutalon tilat vuokrataan ja hoivapalvelut tuotetaan omana toimintana. Palvelutaloon palkataan 37 uutta työntekijää. Staden har fått en ny organisation år 2011. Budgetstrukturen följer den gällande organisationen. Förvaltningen av lantbruksärenden övergår till Lovisa stads förvaltning från början av år 2013. Verksamheten i förmedling i brottmål har skötts enligt statens princip för full ersättning. När serviceavtalet löper ut överförs verksamheten bort från staden. Staden öppnar i Johannisberg ett nytt servicehus för åldringar hösten 2013. Servicehusets lokaliteter hyrs av en privat byggherre, och omsorgstjänsterna producerar staden själv. Till servicehuset anställs det 37 nya arbetstagare. 14

2.4.4 Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten Talousarvion laatimisohjeet ja talousarviokehys muodostavat puitteet toimialojen talousarviovalmistelulle. Talousarviokehyksessä arvioidaan verorahoituksen taso, kustannuskehitys, toiminnalliset muutokset ja investointitarpeet. Käyttötalousmenot ja investoinnit sopeutetaan käytettävissä oleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Toimiala voi poiketa talousarviokehyksen laatimisen laskentaperiaatteista painottamalla joitakin tehtäviä ja vähentämällä muita tehtäviä. Kehys on kuitenkin yläraja, jonka puitteissa toimialan talousarvioehdotus tulee laatia. Kaupunginhallitus hyväksyi 16.4.2012 99 talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisällytettiin talousarviokehys lautakunnille ja toimialoille otettavaksi huomioon talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelussa. Talousarviokehyksen lähtökohtana oli kaupunginvaltuuston 31.3.2010 hyväksymä kaupungin strategia vuosille 2010 2013. Strategian mukaan kaupungin tärkeimpänä tavoitteena on velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ja velkaantumisen kääntäminen laskuun. Strategia edellyttää, että kaupungin käyttötalousmenoja vähennetään vuoden 2013 loppuun mennessä 15 miljoonalla eurolla vuoden 2010 tasosta palveluiden tasoa ja laatua tarkistamalla. Strategian mukaan vuosittaiset nettoinvestoinnit ovat enintään 15 miljoonaa euroa. Kunnallisveron taso säilytetään kilpailukykyisenä ja verotulojen kasvu ohjataan velan lyhentämiseen. Omaisuuden myyntitulot tonttituotantoa lukuun ottamatta käytetään velan lyhentämiseen tai sellaisiin investointeihin, jotka säilyttävät omaisuuden arvon. Vuoden 2013 talousarvio on strategiakauden viimeinen vuosi. Anvisningarna för upprättande av budget och budgetramen utgör ramen för sektorernas beredning av budget. I budgetramen uppskattas nivån på skattefinansiering, kostnadsutvecklingen, ändringarna i verksamheten och investeringsbehoven. Driftsutgifter och investeringar anpassas till de finansieringsmöjligheter som står till förfogande. En sektor kan avvika från beräkningsprinciper för upprättande av budgeten genom att lägga vikt vid en del uppgifter och genom att minska andra uppgifter. Ramen är ändå en övre gräns inom vilken sektorns budgetförslag ska utarbetas. Stadsstyrelsen godkände 16.4.2012 99 anvisningarna för upprättande av budget och ekonomiplan. I anvisningarna ingår en budgetram, som nämnderna och sektorerna bör beakta när de bereder sina förslag till budget och ekonomiplan. Budgetramen fastställdes utifrån den strategi 2010-2013 som fullmäktige godkände 31.3.2010. Enligt strategin är stadens viktigaste mål att få den ökande skuldsättningen att stanna av och skuldspiralen att vända nedåt. I strategin förutsätts att stadens driftsutgifter sjunker med 15 miljoner euro före slutet av 2013 jämfört med nivån år 2010. Detta ska uppnås genom att man ser över servicenivån och servicekvaliteten. Enligt strategin ska nettoinvesteringarna vara högst 15 miljoner euro per år. Kommunalskatten hålls på en konkurrenskraftig nivå och de ökade skatteinkomsterna används till att amortera skulderna. Inkomsterna från försäljning av egendom, med undantag för tomtproduktion, används antingen till amorteringar eller till sådana investeringar som bevarar egendomens värde. Budgeten för 2013 är samtidigt strategiperiodens sista år. Talousarvioraami vahvistettiin toimialatasoisena erikseen toimialan kokonaistuloille ja toimialan kokonaismenoille. Menojen osalta raamin lähtökohtana on 2,6 prosentin hintatason nousu vuoden 2012 tasosta. Toimialojen kokonaistuloja korotettiin 2,6 prosenttia kahden vuoden ajanjaksolla eli vuoden 2011 tilinpäätöksen tasosta lukuun ottamatta vuoden 2011 tilinpäätökseen sisältyneitä kertaluonteisia omaisuuden myyntituloja. Talousarvioraami laadittiin kokonaistasolla ottaen huomioon hinta- ja palkkatason nousu. Lähtökohtaisesti toiminnan yksittäiset muutokset tuli sopeuttaa toimialojen sisällä. Henkilöstömenoja varten talousarvioraamiin varattiin nykyisen henkilöstön palkat. Talousarvioraami ei sisältänyt toimenpiteitä henkilöstön määrän vähentämiseksi tai henkilöstön lomauttamiseksi. Henkilöstön kokonaismäärää pyritään kuitenkin vähentämään luonnollista poistumaa hyödyntäen silloin, kun työtehtävät on järjesteltävissä muulla tavoin. Henkilöstön palkkausta koskeva työehtosopimus on voimassa 28.2.2014 asti. Talousarviokehykseen ei varata keskitettyä palkkavarausta, koska palkkasopimuksen taso on tiedossa. Vuoden 2013 sopimuskorotus on 2,06 prosenttia. Toimialojen vuoden 2013 palkkakehys sisältää 2,1 prosentin korotuksen. Käytännössä vuoden 2013 palkkasumma kasvaa noin 1,7 prosenttia, koska vuoden 2012 palkkoihin sisältyi noin 0,5 miljoonan euron suuruinen kertaerä. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen talousarviokehykseen on lisätty 1 milj. euroa taloussuunnitelmaan sisältyviä henkilöstölisäyksiä varten ja Johannisbergin palvelutalon toiminnan käynnistämistä varten syksyllä 2013. Erikoissai- Ramen har fastställts på sektornivå separat för sektorns totala inkomster och utgifter. När det gäller utgifterna är utgångspunkten för ramen en förhöjning av prisnivån med 2,6 procent från nivån 2012. Sektorernas totala inkomster har höjts med 2,6 procent på en tvåårsperiod jämfört med nivån i bokslutet 2011, med undantag för inkomster av engångskaraktär för försäljning av egendom som ingick i bokslutet för 2011. Budgetramen är upprättad på totalnivå med beaktande av förhöjningar i pris- och lönenivån. Utgångspunkten är att de enskilda ändringarna i verksamheten ska anpassas inom sektorerna. I budgetramen har man reserverat lönekostnader för den nuvarande personalstyrkan. Budgetramen innehåller inga åtgärder för att minska eller permittera personal. Målet är dock att det totala antalet anställda minskar genom naturlig avgång, då arbetsuppgifterna kan ordnas på annat sätt. Kollektivavtalet om personalens löner gäller till 28.2.2014. I budgetramen reserveras ingen centraliserad lönereservering eftersom nivån för löneavtalet är känd. Avtalshöjningen år 2013 är 2,06 procent. Löneramen för sektorerna för 2013 innehåller en höjning på 2,1 procent. I praktiken ökar lönesumman för 2013 cirka med 1,7 procent eftersom lönerna för 2012 innehöll en engångspott på cirka 0,5 miljoner euro. Dessutom har man till social- och hälsovårdssektorns budgetram lagt till 1 miljon euro för personaltillägg som ingår i ekonomiplanen och för att starta verksamheten vid Johannisbergs servicehus på hösten 2013. Kostnaderna för specialsjukvården motsvarar i budgetramen den plan som HNS har framlagt. Till bildningssektorns budgetram har man vid sidan av inflationshöjningar lagt till 0,5 miljoner 15

raanhoidon kustannukset ovat talousarviokehyksessä HUS:n esittämän suunnitelman mukaiset. Sivistystoimen talousarviokehykseen on lisätty inflaatiokorotusten lisäksi 0,5 miljoonaa euroa taloussuunnitelmaan sisältyviä henkilöstölisäyksiä ja uusien päiväkotien lisäkustannuksia varten. Opettajien eläkejärjestelmän maksuosuuden lasku 0,5 prosenttiyksiköllä vähentää sivistystoimen kustannuksia noin 120 000 euroa. Hallintopalvelukeskuksen palveluveloitus pysyy perusteiltaan vuoden 2012 mukaisena. Talousarviokehys sisältää yleisen kustannusnousun. Sisäisten vuokrien laskentaperusteita muutettiin vuonna 2012. Sijoitetun pääoman tuotto aleni 4 prosentista 3,5 prosenttiin teknisestä arvosta ja korjausvastike 2 prosentista 1,75 prosenttiin jälleenhankinta-arvosta. Kokonaisuutena sisäisten vuokrien taso laski noin 8 prosenttia. Sisäisen vuokran laskentaperusteisiin ei ole tehty muutoksia. Vuoden 2013 ylläpitovuokra on päivitetty vuoden 2011 toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2013 talousarviokehyksessä sisäisiin vuokriin on laskettu 2,6 prosentin kustannusnousu. Porvoon Tilapalvelut -liikelaitoksen hinnoittelussa huomioidaan aikaisempaa laajemmin aiheuttamisperiaate. Ruokapalveluyksikön ja siivouspalveluyksikön hinnoitteluperusteina käytetään todelliseen kustannusrakenteeseen perustuvia asiakashintoja. Siivousyksikössä eriytetään tilaja laitospalvelun asiakashinnat. Laitoshuollon ja tilahuollon hinnoitteluperusteiden muutos ja ruuan hinnan muutos lisäävät sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia noin 150 000 euroa yleiseen kustannusnousuun verrattuna ja vähentävät sivistystoimen kustannuksia samalla summalla. Ruokahuollon ateriahinnat nousevat 1 prosenttia ja tilahuollon hinnat pysyvät vuoden 2012 tasolla. Talousarviokehystä on korotettu näiden menojen osalta myös 2,6 prosenttia, vaikka yksikköhintojen nousu jää pienemmäksi. Kiinteistönhoitopalvelut perustuvat vuonna 2011 suoritettuun työmäärämitoitukseen. Erillistyöt laskutetaan hankekohtaisesti. Talousarviokehys sisältää Tilapalvelujen hintojen nousun 2,6 prosentin mukaan. Vuoden 2013 talousarviokehyksessä käyttötalouden kokonaismenot kasvavat 9,6 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarviosta. Kasvuprosentti on 3,1 prosenttia. Investoinnit ovat talousarviokehyksessä voimassa olevan taloussuunnitelman mukaiset. Investointien kokonaistaso pysyy strategian mukaisena. Talousarviokehys perustui oletukseen, että veroprosentteja ei koroteta. Kunnallisverotulojen oletettiin kasvavan keväällä ennakoitujen kasvuoletusten mukaisesti. Kunnallisverotulojen kasvuennustetta joudutaan tarkistamaan alaspäin talousnäkymien heikkenemisen vuoksi. Talousarviokehyksen keskeiset elementit ovat strategiaan pohjautuva menotalous, kunnallisten verojen nykytason ylläpito ja velkamäärän lyhentäminen. Talousarviokehys on laadittu kokonaistasolla ottaen huomioon hinta- ja palkkatason nousu, erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu sekä palvelujen laajentuminen vanhustenhuollossa ja lasten päivähoidossa. Lähtökohtaisesti toiminnan yksittäiset muutokset tulee sopeuttaa toimialojen sisällä ja tuottavuuden kasvusta. euro för personaltillägg och tilläggskostnader av nya daghem som ingår i ekonomiplanen. En sänkning av betalningsandelen med 0,5 procentenheter i lärarnas pensionssystem minskar bildningssektorns utgifter med cirka 120 000 euro. Grunderna för tjänstedebitering som centralen för förvaltningstjänster använder förblir samma som år 2012. Budgetramen innehåller den allmänna kostnadsökningen. Beräkningsgrunderna för interna hyror ändrades år 2012. Avkastningen på placerat kapital sjönk från 4 procent till 3,5 procent av det tekniska värdet och reparationsvederlaget sjönk från 2 procent till 1,75 procent av byggnadens återanskaffningsvärde. Som helhet sjönk nivån på interna hyror cirka 8 procent. Det har inte vidtagits några ändringar i beräkningsgrunderna för den interna hyran. Hyran för drift och underhåll år 2013 har justerats enligt realiserade kostnader år 2011. I budgetramen för 2013 har man beräknat en kostnadsökning på 2,6 procent i interna hyror. I Affärsverket Borgå lokalservices prissättning beaktas allt mer upphovsprincipen. Kostserviceenhetens och städserviceenhetens prissättningsgrunder är kundpriser som bygger på faktisk kostnadsstruktur. I städenheten differentieras kundpriser för lokal- och anstaltsservice. Ändringen i prissättningsgrunderna i anstaltsvården och lokalvården och ändringen av matpriset ökar social- och hälsovårdssektorns kostnader med cirka 150 000 euro jämfört med den allmänna kostnadsökningen och minskar bildningssektorns kostnader med samma summa. Måltidspriserna inom kostservicen stiger med 1 procent och priserna inom lokalvården förblir på 2012 års nivå. Budgetramen har höjts också i fråga om dessa utgifter med 2,6 procent även om ökningen av priserna per enhet förblir mindre. Tjänsterna inom fastighetsskötsel grundar sig på dimensioneringen av arbetsmängden år 2011. Separata arbeten faktureras projektvis. Budgetramen innehåller en ökning av Lokalservicens priser med 2,6 procent. I budgetramen för 2013 ökar de totala utgifterna i driftsekonomin med 9,6 miljoner euro jämfört med budgeten för 2012. Tillväxtprocenten är 3,1. Investeringarna i budgetramen är sådana som i den gällande ekonomiplanen. Helhetsnivån av investeringarna förblir sådan som anges i strategin. Budgetramen byggde på en förmodan att skattesatserna inte höjs. Kommunalskatteintäkterna förutsågs öka i enlighet med den ekonomiska tillväxten som prognostiserades på våren. Den prognostiserade tillväxten måste justeras nedåt på grund av de försvagade ekonomiska utsikterna. De viktigaste elementen i budgetramen enligt strategin är att utgifterna hålls i styr, de nuvarande kommunala skattesatserna hålls på den nuvarande nivån och att skuldbördan minskas. Budgetramen har utarbetats på helhetsnivån med beaktande av ökningen av pris- och lönenivån, ökningen av kostnaderna inom specialsjukvården samt utvidgande av tjänster inom äldreomsorgen och barndagvården. Utgångspunkten är att de enskilda ändringarna i verksamheten ska anpassas inom sektorerna och genom ökad effektivitet. 16

2.4.5 Porvoon kaupungin organisaatio Borgå stads organisation 17

2.5 Verotulot ja valtionosuudet Skatteintäkter och statsandelar Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta, kiinteistöverosta ja osuudesta yhteisöveron tuottoon. Verorahoitukseen luetaan edellisten lisäksi valtionosuudet. Kunnan päätösvalta koskee kunnallisveroa ja kiinteistöveroa, joiden verokannat päätetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Myös koiravero on kunnan päätettävissä. Porvoo on päättänyt luopua koiraveron kantamisesta. Skatteintäkterna i budgeten består av kommunal inkomstskatt, fastighetsskatt och andelar i intäkterna från samfundsskatt. Också statsandelar inräknas i skattefinansieringen. Kommunens bestämmanderätt gäller kommunalskatt och fastighetsskatt, och deras skattesatser bestäms årligen i samband med behandlingen av budgeten. Kommunen får också besluta om hundskatt. Borgå har beslutat avstå från att uppbära hundskatt. 2.5.1 Kunnallisvero Kommunalskatt Kunnallisveron tuotto määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista. Vuoden 2012 kunnallisverotuksen tuloveroprosentti on 19,25 prosenttia. Viimeksi tuloveroprosenttia korotettiin vuoden 2009 alusta 0,5 prosenttiyksikköä. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2012 on yhtä suuri kuin Porvoossa eli 19,25 prosenttia. Porvoon efektiivinen veroaste eli kunnallisveron osuus veronalaisesta kokonaisansiotuloista on Kuntaliiton arvion mukaan tänä vuonna 14,65 prosenttia. Tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen välinen ero muodostuu kunnallisverotuksen verovähennyksistä. Efektiivinen veroaste on ollut koko 2000 luvun 14,6 15,1 prosenttia. Koko maan efektiivinen veroaste on joitakin kymmenyksiä pienempi kuin Porvoossa, sillä kunnallisverotuksen verovähennykset painottuvat pienituloisten ansiotuloihin. Vuonna 2011 koko maan arvioitu efektiivinen veroaste on 14,3 prosenttia. Kommunalskatten bestäms på basis av fysiska personers eller ett dödsbos förvärvsinkomster. Stadsfullmäktige fastställer den kommunala inkomstskattesatsen för varje år. Inkomstskattesatsen i kommunalbeskattningen år 2012 är 19,25 procent. Senast höjdes inkomstskattesatsen i början av år 2009 med 0,5 procentenheter. Den genomsnittliga inkomstskattesatsen var i kommunerna år 2012 lika stor som i Borgå, dvs. 19,25 procent. Den effektiva skattegraden, dvs. kommunalskattens andel av de skattepliktiga totalförvärvsinkomsterna i Borgå är enligt Kommunförbundets uppskattning i år 14,65 procent. Skillnaden mellan inkomstskattesatsen och den effektiva skattegraden består av skatteavdragen i kommunalbeskattningen. Den effektiva skattegraden har under 2000- talet varit 14,6 15,1 procent. Den effektiva skattegraden i hela landet är några tiondedelar mindre än i Borgå eftersom skatteavdragen i kommunalbeskattningen betonas i låginkomsttagarnas förvärvsinkomster. Den uppskattade effektiva skattegraden i hela landet är 14,3 procent år 2011. Tuloveroprosentit vuosina 2001 2013 (Lähde: Kuntaliitto) Inkomstskattesatsen under åren 2001-2013 (Källa: Kommunförbundet) Kaupungin talousarvio on laadittu oletuksella, että kunnallisverotuksen tuloveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla 19,25 prosentissa. Kunnallisveron tuotto kasvoi 3,1 prosenttia vuonna 2011. Vuoden 2012 verotilitysten arvioidaan jäävän noin 169 miljoonaan euroon eli kasvua olisi noin 1 prosentti. Veron- Stadens budget baserar sig på antagandet att inkomstskattesatsen i kommunalbeskattningen hålls på sin nuvarande nivå på 19,25 procent. Intäkten av kommunalskatten ökade med 3,1 procent år 2011. Det uppskattas att skatteredovisningar för 2012 förblir cirka 169 miljoner euro, dvs. ökning på cirka 1 procent. 18

alaisten ansiotulojen kasvu Porvoossa vuonna 2011 on ollut tulokehitystilaston mukaan vain noin puolet verrattuna koko maan kasvuun. Vuoden 2011 verotus vahvistetaan marraskuussa ja samalla tarkistetaan eri veronsaajien jako-osuudet. Tällöin kaupunki joutunee palauttamaan vuonna 2011 liikaa tilitettyjä veroennakkoja. Vuoden 2012 alussa vahvistettu verotulojen jako-osuus tarkistetaan myös marraskuussa vahvistettavan verotuksen perusteella ja jako-osuuden korjausta vastaavat verotilitysennakot vuodelta 2012 oikaistaan. Vuoden 2013 verotulojen arvioidaan kasvavan 3,6 prosenttia vuodelle 2012 ennustetusta kunnallisverotuotosta eli 169 miljoonasta eurosta. Heikkenevä talouskehitys hidastaa myös verotulojen kasvua. Kasvuoletus perustuu vuoden 2013 raamisopimuksen mukaisiin palkkojen tarkistuksiin ja siihen, että verovähennysten tasoon ei tehdä indeksikorjauksia. Ökningen av skattepliktiga förvärvsinkomster i Borgå år 2011 har enligt statistiken över inkomstutvecklingen varit cirka hälften jämfört med ökningen i hela landet. Beskattningen för år 2011 fastställs i november och samtidigt kontrolleras också olika skattetagares fördelningsandelar. Då måste staden troligen betala tillbaka skatteförskott som år 2011 redovisades för mycket. Fördelningsandelen av skatteinkomsterna som fastställdes i början av 2012 kontrolleras också utifrån beskattningen som fastställs i november och skatteredovisningsförskotten som motsvarar korrigeringen av fördelningsandelen för 2012 justeras. Det uppskattas att skatteinkomsterna år 2013 kommer att öka med 3,6 procent från den förutsedda kommunalskatteintäkten för 2012, dvs. 169 miljoner euro. Den försvagade ekonomiska utvecklingen gör också ökningen av skatteinkomster långsammare. Den förmodade tillväxten bygger på lönejusteringar enligt 2013 års ramavtal och på det att det inte görs indexjusteringar i nivån på skatteavdragen. Kunnallisveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina 2006 2015 Redovisad kommunalskatt och beräknade intäkter under åren 2006 2015 Kiinteistövero on kiinteistön verotusarvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaita ja eräitä yleisiä alueita. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten kadut ja torit. Kiinteistövero maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle. Vero on kaupunginvaltuuston vahvistamien prosenttien mukainen määrä kiinteistön verotusarvosta. Kiinteistöveroprosenteille on kiinteistöverolaissa säädetty ylä- ja alarajat. Valtakunnallisia kiinteistöverojen ylä- ja alarajoja tarkistettiin viimeksi vuoden 2010 alusta. 2.5.2 Kiinteistövero Fastighetsskatt Fastighetsskatten är den skatt som på basis av fastighetens beskattningsvärde årligen betalas till kommunen. Fastighetsskatten omfattar alla fastigheter med undantag för skogar, jordbruksmark och vissa allmänna områden, gator och torg. Fastighetsskatten tillfaller den kommun där fastigheten är belägen. Skatten beräknas på fastighetens beskattningsvärde enligt de skattesatser som stadsfullmäktige fastställer. I fastighetsskattelagen bestäms övre och nedre gränser för skattesatserna. Den senaste justeringen av de riksomfattande övre och nedre gränserna för fastighetsskatten gjordes i början av år 2010. 19

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1,40 1,20 1,20 1,00 0,90 % 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Porvoo - Borgå Koko maa - Hela landet Yleinen kiinteistövero, veroprosentit vuosina 2001 2013 (Lähde: Kuntaliitto) Allmän fastighetsskatt, skattesatsen under åren 2001-2013 (Källa: Kommunförbundet) 0,50 % 0,40 0,30 0,20 0,10 0,40 Porvoo - Borgå Koko maa - Hela landet 0,00 Vakituinen asuinrakennus, kiinteistöveroprosentit vuosina 2001 2013 (Lähde: Kuntaliitto) Ordinarie bostadsbyggnad, fastighetsskattesatsen under åren 2001-2013 (Källa: Kommunförbundet) Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,60 1,35 prosenttia. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,32 0,75 prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero muista rakennuksista kuin vakituiseen asumiseen käytettävistä rakennuksista, ellei kesämökkien, yleishyödyllisten yhteisöjen ja voimaloiden osalta ole vahvistettu eri prosenttia. Muun asuinrakennuksen veroprosentti voi kuitenkin olla korkeintaan 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti. Talousarvio sisältää yleisen kiinteistöveron veroprosentin korottamisen 0,05 prosenttiyksiköllä 1,2 prosenttiin. Korotuksella kiinteistöveron tuotto kasvaa 375 000 euroa. Asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti pidetään nykytasolla eli 0,4 prosentissa. Voimalaitoksille voidaan määrätä erillinen kiinteistöveroprosentti, jonka vaihteluväli on 0,60 2,85 prosenttia. Valtuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 prosentti ja enintään 3,00 prosenttia. Kaupunki on selvittänyt rakentamattomat rakennuspaikat. Maksimiveroasteella lisätulo olisi noin 57 000 euroa. Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä 0,00-1,35 prosenttia. Kaupunki ei ole määrännyt kiinteistöveroa yleishyödyllisille yhteisöille. Variationsbredden för den allmänna fastighetsskattesatsen är 0,60 1,35 procent. Variationsbredden för fastighetsskattesatsen för stadigvarande bostadsbyggnader är 0,32-0,75 procent. Den allmänna fastighetsskattesatsen gäller alla andra byggnader än de som används som stadigvarande bostad, om kommunen inte fastställt en annan skattesats för sommarstugor, allmännyttiga samfund eller kraftverk. Skattesatsen för övriga bostadsbyggnader kan dock vara högst 0,60 procentenheter högre än fastighetskattesatsen för en stadigvarande bostadsbyggnad. Budgeten innehåller en höjning av skattesatsen för den allmänna fastighetskatten med 0,05 procentenheter till 1,2 procent. Genom höjningen ökar intäkterna av fastighetsskatten med 375 000 euro. Fastighetsskattesatsen på bostadsbyggnader är oförändrad, 0,4 procent. För kraftverk kan fastställas en separat fastighetsskattesats, vars variationsbredd är 0,60 2,85 procent. Fullmäktige kan separat fastställa skattesatsen för en obebyggd byggplats till minst 1,00 procent och högst 3,00 procent. Staden har utrett de obyggda byggplatserna. Enligt den maximala skattegraden skulle det ge en merinkomst på 57 000 euro. För en byggnad och dess markgrund som ägs av ett allmännyttigt samfund kan en fastighetsskattesats på 0,00 1,35 procent fastställas. Staden har inte påfört fastighetsskatt för allmännyttiga sammanslutningar. 20

Kaupunki käynnistää vuonna 2013 kaupungin alueella sijaitsevien kiinteistöjen verotusarvoja koskevan selvitystyön, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa verohallinnon rekisterit kaupungin vastaavien tietojen kanssa. Maapohjan ja rakennusten verotusarvot ovat mahdollisesti joiltakin osin jääneet puutteellisiksi tai liian alhaiselle tasolle. Verotusarvojen tarkistamisella arvioidaan saatavan lisätuottoja kaupungille. Verotusarvojen tarkistaminen parantaa verotuksen oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta verovelvollisten kesken. År 2013 startar staden ett utredningsarbete om beskattningsvärden på fastigheter som ligger i stadens område. Syftet med arbetet är att förenhetliga skatteförvaltningens register med stadens motsvarande uppgifter. Beskattningsvärden för markgrunden och byggnader har eventuellt för några delar förblivit bristfälliga eller på en för låg nivå. Det uppskattas att en justering av beskattningsvärden ger staden mera intäkter. Justering av beskattningsvärden förbättrar beskattningens rättvisa och jämlikhet mellan skatteskyldiga. Verotusarvo Vaihteluväli Kiinteistövero-% Tuotto, Beskattningsvärde Variationsbredd Fastighetsskatte-% Intäkter, 2012 2013 2013 2013 Vakituinen asuinrakennus Byggnader för stadigvarande boende 903 948 326 0,32-0,75 0,40 3 615 793 Muu kuin vakituinen asuinrakennus Andra byggnader än de för stadigvarande boende 47 852 754 0,60-1,35 1,00 478 528 Voimalaitosrakennus Kraftverksbyggnader 71 872 0,60-2,85 2,85 2 048 Yleishyödyllisessä käytössä oleva rakennus Byggnader för allmännyttig verksamhet 6 910 765 0,00-1,35 0,00 - Yleishyödyllisessä käytössä oleva maapohja Markgrund för allmännyttig verksamhet 1 477 721 0,00-1,35 0,00 - Yleinen rakennus Allmän byggnad 351 892 336 0,60-1,35 1,20 4 222 708 Yleinen maapohja Allmän markgrund 397 799 418 0,60-1,35 1,20 4 773 593 Verotusarvot yhteensä Beskattningsvärde totalt 1 709 953 192 Maksuunpantava määrä Belopp som debiteras 13 092 670 Kiinteistöjen verotusarvot, kiinteistöveroprosentit ja kiinteistöveron tuotto (Lähde: Verohallinto) Fastigheters beskattningsvärden, fastighetsskattesatser och intäkter från fastighetsskatt (Källa: Skatteförvaltningen) Kiinteistöveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina 2006 2015 Redovisad fastighetsskatt och beräknade intäkter under åren 2006 2015 21

M 2.5.3 Osuus yhteisöveron tuotosta Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Yhteisöverokanta on 24,5 prosenttia. Verokantaa alennettiin 1,5 prosenttiyksiköllä viimeksi vuonna 2012. Yhteisön verotettava tulo lasketaan veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena. Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöiden lisäksi osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asuntoosakeyhtiöt. Liikelaitosten, julkisyhteisöjen, yleishyödyllisten yhdistysten ja laitosten yhteisöverovelvollisuus on rajattu koskemaan vain niiden elinkeinotuloja. Asuntoosakeyhtiöille ei yleensä muodostu verotettavaa tuloa. Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Vuosina 2009 2011 kuntien osuus yhteisöveron tuotosta nousi kolmen vuoden määräajaksi 22,03 prosentista 31,99 prosenttiin. Vuonna 2012 kuntien osuutta vähennettiin 5 prosenttiyksikköä ja samalla huomioitiin yhteisöverokannan alentamisen vaikutus. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on tänä vuonna 28,34 prosenttia. Vuonna 2013 kuntien osuus on 29,41 prosenttia. Seuraava 5 prosenttiyksikön vähennys kuntien osuuteen toteutetaan vuonna 2016. Vuoden 2008 lopulla alkanut talouden taantuma on vähentänyt Porvoossa eniten yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotulot ovat laskeneet noin 10 miljoonaa euroa vuositasolla. Vuonna 2011 lasku pysähtyi, mutta yhteisöverotulot jäivät vielä keskimäärin edellisen vuoden tasolle. Heikon talouskehityksen vuoksi yhteisöverotulot laskevat yhä, vaikka kaupungin suhteellinen osuus kuntaryhmän sisällä parani vuonna 2012. Vuoden 2012 ennuste yhteisöveron tuotoksi on 14,5 miljoonaa euroa. Talousarviossa 2013 yhteisöverotulojen tulotavoite on 15 miljoonaa euroa. Samfundsskatten är den inkomstskatt som aktiebolag och andra samfund betalar. Samfundsskattesatsen är 24,5 procent. Skattesatsen sänktes med 1,5 procentenheter förra gången år 2012. Ett samfunds beskattningsbara inkomster beräknas som en skillnad mellan de skattepliktiga inkomsterna och de avdragsgilla utgifterna. Samfundsskatt betalar aktiebolag, andelslag och affärsverk under vissa förutsättningar, offentliga samfund, föreningar, inrättningar, stiftelser och bostadsaktiebolag. Affärsverkens, de offentliga samfundens, allmännyttiga föreningarnas och inrättningarnas skyldighet att betala samfundsskatt gäller endast deras inkomster från näringsverksamhet. Bostadsaktiebolag har vanligen ingen beskattningsbar inkomst. Samfundsskatten tillfaller staten, kommunerna och församlingarna. Åren 2009 2011 ökades kommunernas andel av samfundskattens avkastning för tre år från 22,03 procent till 31,99 procent. År 2012 minskades kommunernas andel med 5 procentenheter och samtidigt beaktades följderna av den sänkta samfundsskattestocken. Kommunernas andel av avkastningen på samfundsskatten är i år 28,34 procent. År 2013 är kommunernas andel 29,41 procent. Den följande minskningen på 5 procentenheter i kommunernas andel genomförs år 2016. Den ekonomiska recessionen som började i slutet av 2008 har i Borgå mest minskat avkastningen på samfundsskatten. Samfundsskatteinkomsterna har gått ned med 10 miljoner euro på årsnivå. Nedgången stannade år 2011 men samfundsskatteinkomsterna förblev ännu i medeltal på samma nivå som under det föregående året. På grund av den svaga ekonomiska utvecklingen sjunker samfundsskatteinkomsterna fortfarande även om stadens relativa andel inom kommungruppen förbättrade år 2012. Prognosen för samfundsskatteintäkterna år 2012 är 14,5 miljoner euro. I budgeten för 2013 är målet för samfundsskatteinkomster 15 miljoner euro. 30 26,7 26,0 25 23,0 20 15 18,4 16,2 16,5 14,5 15,0 15,0 15,0 10 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* 2013* 2014* 2015* Yhteisöveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina 2006 2015 Redovisad samfundsskatt och beräknade intäkter under åren 2006 2015 22

2.5.4 Yhteenveto verotuloista Sammanfattning av skatteintäkter Vuosi Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä År Kommunalskatt Samfundsskatt Fastighetsskatt Sammanlagt 1 000 % 1 000 % 1 000 % 1 000 % 2006 133 842 4,4 22 964 33,4 5 617 16,5 162 423 8,1 2007 145 039 8,4 26 736 16,4 5 784 3,0 177 559 9,3 2008 154 419 6,5 26 037-2,6 6 269 8,4 186 725 5,2 2009 158 738 2,8 18 412-29,3 6 721 7,2 183 871-1,5 2010 162 081 2,1 16 171-12,2 10 405 54,8 188 657 2,6 2011 167 174 3,1 16 514 2,1 11 375 9,3 195 063 3,4 2012* 169 000 1,1 14 500-12,2 12 300 8,1 195 800 0,4 2013* 175 000 3,6 15 000 3,4 12 800 4,1 202 800 3,6 2014* 177 000 1,1 15 000 0,0 13 000 1,6 205 000 1,1 2015* 179 000 1,1 15 000 0,0 13 200 1,5 207 000 1,1 Yhteenveto verotulojen kehityksestä ja arvio vuosille 2012 2015 Sammanfattning av utvecklingen av och prognosen för skatteintäkter 2012-2015 Verotulotilitykset ja tuottoarviot yhteensä vuosina 2006 2015 Redovisade skatter och beräknade intäkter sammanlagt under åren 2006 2015 2.5.5 Käyttötalouden valtionosuudet Statsandelar inom driftsekonomin Valtionosuus maksetaan valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin laskennallisiin kustannuksiin. Valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta, yleisestä valtionosuudesta sekä opetus ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta valtionosuudesta. Valtionosuudet ovat yleiskatteisia tuloja ja ne merkitään tuloslaskelmassa kunnan yleiseen rahoitukseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus sekä esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä. Valtionosuuden perusteena ovat laskennalliset kustannukset, josta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy yleinen osa. Yleiseen osaan lisätään kunnan palvelutuotannon kustannuksia lisääviä olosuhdetekijöitä. Näitä ovat saaristokorotus tai vaihtoehtoisesti syrjäisyyskorotus, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus. Yleisessä osassa on huomioitu veroperustemuutokset vuodesta 2010 lukien. Statsandelen betalas för de kalkylmässiga kostnaderna som uppstår av ordnandet av statsandelsuppgifter. Statsandelen består av en statsandel för basservice, en allmän statsandel och den statsandel som undervisnings- och kulturministeriet administrerar. Statsandelarna är inkomster med allmän täckning och de antecknas i resultaträkningen i kommunens allmänna finansiering. Grunden för statsandelen för kommunens basservice är social- och hälsovård, förskoleundervisning och grundläggande utbildning, biblioteken, allmänt kulturväsende och grundläggande konstundervisning samt systemet för hemkommunsersättning i förskoleundervisning och grundläggande utbildning. Grunden för statsandelarna är kalkylmässiga kostnader av vilka kommunens självfinansieringsandel dras av. I kommunens statsandel för basservicen ingår dessutom en allmän del. Till den allmänna delen tilläggs förhållandefaktorer som kompenserar ökade kostnader för kommunens serviceproduktion. Dessa är skärgårdsförhöjning eller alternativt fjärrortsförhöjning, tätortsstrukturförhöjning, 23

Peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään kunnan verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus myönnetään suoraan koulutuksen ylläpitäjille yksikköhintarahoituksena lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää erityisrahoitusta perusopetukseen sekä muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Kunnille maksettavasta valtionosuudesta vähennetään ylläpitäjäjärjestelmän omarahoitusosuus. Valtionosuus vuonna 2013 Kunnan peruspalvelujen laskennallisten kustannusten indeksikorotus on arvion mukaan 3 prosenttia. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet jäädytetään vuoden 2012 tasolle. Peruspalvelujen valtionosuuksien leikkaus toteutetaan korottamalla kuntien asukaskohtaista omarahoitusosuutta. Kuntien omarahoitusosuus kasvaa indeksitarkistusten perusteella sekä lisäkorotuksella, joka kasvaa vuosittain 118 eurosta noin 210 euroon asukasta kohti (118 euroa vuonna 2012, 141 euroa vuonna 2013, 164 euroa vuonna 2014 ja 210 euroa vuonna 2015). Vuonna 2013 omarahoitusosuus on arvion mukaan 3135,81 euroa asukasta kohti. Valtionosuusleikkaus vähensi Porvoossa vuoden 2012 valtionosuutta noin 5,8 miljoonalla eurolla. Vuoden 2013 vähennys on noin 7 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 vähennys on noin 8 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin 10 miljoonaa euroa. Neljän vuoden aikana peruspalvelujen valtionosuusvähennystä kertyy yhteensä noin 31 miljoonaa euroa, jonka lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia leikataan poistamalla indeksitarkistukset. Vuonna 2013 Porvoon saamat peruspalvelujen valtionosuudet laskevat noin 27,7 prosenttiin valtionosuuden perusteena olevista laskennallisista kustannuksista. Valtionosuusjärjestelmään sisältyy edellisen lisäksi kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja vuonna 2013 on ennakkoarvion mukaan 3075,27 euroa. Kaupungin asukaskohtaiset verotulot ylittävät tasausrajan ja kaupunki joutuu maksamaan verotulotasausta alustavan laskelman mukaisesti noin 11,4 milj. euroa, mikä vastaa kunnallisverosta lähes 1,5 prosenttiyksikköä. Vuoden 2013 valtionosuuksien kokonaismäärä arvioidaan 51,8 miljoonaksi euroksi. Kuluvan vuoden valtionosuudet ovat ennakkolaskelman mukaan 50,6 miljoonaa euroa. Kuntien valtionosuudet vahvistetaan vuoden päättyessä. språkförhöjning och förhöjning på basis av förändringar i invånarantalet. I den allmänna delen har det beaktats skattegrundsändringar fr.o.m. år 2010. Från statsandelen för basservicen dras av en utjämning av statsandelen som bygger på kommunens skatteinkomster. Statsandelen inom utbildnings- och kulturväsendet beviljas direkt till huvudmännen för utbildningen i form av finansiering för pris per enhet inom gymnasieutbildning, yrkesutbildning och yrkeshögskolor. Dessutom beviljar undervisnings- och kulturministeriet specialfinansiering för grundläggande utbildning och annan utbildnings- och kulturverksamhet. Av statsandelen som betalas till kommunen avdras självfinansieringsandelen för huvudmannasystemet. Statsandelen år 2013 Indexförhöjningen för de kalkylerade kostnaderna för kommunens basservice är enligt uppskattning 3 procent. Statsandelar inom utbildnings- och kulturväsendet fryses på 2012 års nivå. Nedskärningen av statsandelar för basservice genomförs genom att höja kommunernas självfinansieringsandel per invånare. Kommunernas självfinansieringsandel ökar på grund av indexjusteringar samt en tilläggshöjning som ökar årligen från 118 euro till cirka 210 euro per invånare (118 euro år 2012, 141 euro år 2013, 164 euro år 2014 och 210 euro år 2015). År 2013 är självfinansieringsandelen uppskattningsvis 3135,81 euro per invånare. Nedskärningen av statsandelar minskade 2012 års statsandelar i Borgå cirka med 5,8 miljoner euro. Nedskärningen år 2013 är cirka 7 miljoner euro. År 2014 är nedskärningen cirka 8 miljoner euro och år 2015 cirka 10 miljoner euro. Under fyra år är nedskärningarna i statsandelarna för basservicen sammanlagt cirka 31 miljoner euro. Dessutom skär också undervisnings- och kulturministeriet ned statsandelar genom att slopa indexjusteringar. År 2013 sjunker de statsandelar för basservice som Borgå får till cirka 27,7 procent av de kalkylmässiga kostnader som utgör grunden för statsandelen. Statsandelssystemet innehåller dessutom en utjämning av statsandelarna som bygger på kommunernas skatteinkomster. Enligt en förhandsprognos är utjämningsgränsen 3075,27 euro år 2013. Stadens skatteinkomster per invånare överstiger utjämningsgränsen och staden måste enligt en preliminär beräkning betala cirka 11,4 milj. euro i skatteinkomstutjämning, vilket motsvarar nästan 1,5 procentenheter i kommunalskatten. Statsandelssumman år 2013 beräknas vara 51,8 miljoner euro. Statsandelarna i år uppgår enligt en förhandsberäkning till 50,6 miljoner euro. Kommunernas statsandelar fastställs vid utgången av året. 24

Valtionosuudet ja verotulotasaus vuosina 2010 2015 Statsandelar och skatteinkomstutjämning under åren 2010 2015 Käyttötalouden valtionosuudet asukasta kohti Porvoossa ja koko massa vuosina 2003 2015 (Lähde: Kuntaliitto) Statsandelar inom driftsekonomin per invånare i Borgå och i hela landet under åren 2003 2015 (Källa: Kommunförbundet) 2.6 Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Stadens finansieringsbehov och låneupptagning Kaupungin rahoitustarve määrittyy pääosin vuosikatteen ja nettoinvestointien tasosta sekä lainojen lyhennyksistä. Tasapainossa olevassa taloudessa vuosikatteella voidaan rahoittaa investoinnit ilman lisälainanottoa. Kaupungin strategian keskeinen tavoite on ollut lainamäärän kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun. Kaupungin lainamäärä arvioidaan vuoden 2012 lopussa noin 130 miljoonaksi euroksi, joka on noin 2 700 euroa asukasta kohti. Kaupungin lainamäärä on silti kuntavertailuissa ja tunnuslukujen valossa hyvin raskas. Asukaskohtainen lainamäärä on yhä yli 700 euroa korkeampi kuin kunnissa keskimäärin. Kaupungin lainakanta vastaa kunnallisveron 15,5 veroprosentin vuosituottoa. Konsernin lainakanta vuoden 2011 tilinpäätöksessä oli 5 605 euroa per asukas. Korkotaso on ollut vuodesta 2009 lähtien poikkeuksellisen matala. Korkotaso tosin nousi vuonna 2011, mutta laski uudelleen heikon taloustilanteen seurauksena. Kaupungin lainojen keskikorko oli elokuun lopussa 2,17 prosenttia. Stadens finansieringsbehov bestäms huvudsakligen enligt nivån på årsbidraget och nettoinvesteringar samt amorteringar av lånen. I en ekonomi som är i balans kan man finansiera investeringarna med årsbidraget utan extra upplåning. Det centrala målet i stadens strategi har varit att få stopp på ökningen av lånemängden och att få den att sjunka. Stadens lånesumma uppskattas i slutet av år 2012 vara cirka 130 miljoner euro, vilket är cirka 2 700 euro/invånare. Stadens lånemängd är dock i kommunjämförelser och i ljuset av nyckeltalen mycket tung. Lånemängden per invånare är fortfarande över 700 euro högre än i kommunerna i genomsnitt. Stadens lånestock motsvarar en årlig inkomst som en kommunal skattesats på 15,5 procent ger. Koncernens lånestock i bokslutet för år 2011 var 5 605 euro per invånare. Räntenivån har sedan året 2009 varit exceptionellt låg. Räntenivån steg visserligen år 2011 men gick åter nedåt till följd av det svaga ekonomiska läget. Vid slutet av au- 25

Noin puolet lainakannasta on sidottu Euribor-korkoihin ja toinen puoli yli kolmen vuoden korkoihin tai kiinteisiin korkoihin. Vuonna 2013 korkotasoon ei ennusteiden mukaan odoteta merkittävää muutosta. gusti var medelräntan på stadens lån 2,17 procent. Cirka hälften av lånestocken är bunden till euriborräntor och den andra hälften till över tre års räntor eller fasta räntor. År 2013 förväntas enligt prognoserna ingen betydande förändring i räntenivån. TP-BS TP-BS TP-BS ENN-PROG TA-BU 2009 2010 2011 2012 2013 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Lainanotto - Låneupptagning 44 000 23 000 10 000 20 000 22 000 Lyhennykset - Amorteringar -22 621-24 794-25 479-23 900-24 000 Nettolainanotto - Låneupptagning, netto 21 379-1 794-15 479-3 900-2 000 Lainojen korkokulut - Låneräntor -4 612-3 528-3 529-3 200-3 200 Lainakanta - Lånestock 151 861 150 067 134 588 130 688 128 688 Lainat, euroa/asukas - Lån, euro/invånare 3 125 3 077 2 756 2 667 2 616 Asukasluku - Antal invånare 48 599 48 768 48 833 49 000 49 200 Lainanotto, lyhennykset sekä lainakanta 2009 2013 Låneupptagning, amorteringar samt lånestock 2009-2013 Lainamäärä asukasta kohti Porvoossa ja koko maassa vuosina 2002 2013 (Lähde: Kuntaliitto) Lånemängd per invånare i Borgå och i hela landet under åren 2002 2013 (Källa: Kommunförbundet) 26