OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Kohti elinikäistä oppimista P3, osa 4 Hannele Niemi syksy 2013 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi www.helsinki.fi/yliopisto 14.11.2013 1
Elinikäisen oppimisen edistäminen EU:n määritys EIO on osa talouskasvuun, kilpailukykyyn ja sosiaaliseen osallisuuteen tähtäävän Lissabonin strategian tavoitteita. Komissio kannustaa tiedonannollaan jäsenvaltioita huolehtimaan aikuiskoulutusjärjestelmiensä laadusta ja kansalaistensa yleisestä osaamistasosta (2006) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.11.2013 2
Elinikäisen oppimisen 8 avaintaitoa (EU Parlamentti/komissio 2006) u Viestintä äidinkielellä, kykyä ilmaista ja tulkita käsitteitä, ajatuksia, tunteita, faktoja ja mielipiteitä u Viestintä vierailla kielillä, lisäksi sovittelutaitoja ja kulttuurienvälistä ymmärtämystä. u Matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Kykyä kehittää ja soveltaa matemaattista ajattelua arkipäivän laskutehtävien ratkaisemiseksi. u Digitaalisiin taitoihin kuuluvat tietoyhteiskunnan teknologian hallinta ja kriittinen käyttö ja TVT perustaidot.). Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi u jatkuu 14.11.2013 3
Elinikäisen oppimisen 8 avaintaitoa (jatkoa) u Oppimistaidot eli oppimaan oppiminen liittyvät oppimiseen, oman, joko yksin tai ryhmässä tapahtuvan oppimisen tavoitteiden määrittelyyn ja organisointiin omien tarpeiden mukaan sekä tietoisuuteen menetelmistä ja mahdollisuuksista. u Sosiaalisuuteen ja kansalaisuuteen liittyvät taidot. Yksilöt voivat osallistua aktiiviseen ja demokraattiseen toimintaan. u Aloitekyky ja yrittäjyys, kykyä muuntaa ideat toiminnaksi, luovuutta, innovointia ja riskinottoa. u Tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot, ymmärrys siitä, mikä merkitys on ajatusten, kokemusten ja tunteiden luovalla ilmaisemisella eri välineiden avulla Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön (musiikki, esittävät taiteet, kirjallisuus ja kuvataiteet nimi / Esityksen nimi 14.11.2013 4
Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.11.2013 5
Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 14.11.2013 6
Suomen koulujärjestelmä Tohtorin tutkinto (4 v) Yliopisto Maisteri (2 v) Yliopisto Kandidaatti (3v) AMK Ylempi AMK (MA) 3 vuoden työkokemus AMK (3-4 v) Lukio 3 tai 2-4 vuotta (10 -luokka) Ammatilliset Oppilaitokset Yläkoulu 7-9 Alakoulu 1-6 Peruskoulu 7-15 -vuotiaat Esikoulu 0 7
The Finnish Educational System Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 14.11.2013 8
Elinikäisen oppimisen neuvosto, OKM 2010 Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa elinikäisellä oppimisella varmistetaan sivistys ja osaaminen, joille maamme tulevaisuus rakentuu. Osaavat suomalaiset ovat tärkein voimavaramme, jolle hyvinvointi ja elinkeinoelämän menestys perustuvat. Uuden oppiminen on edellytys tuottavuuden kasvulle, kun työpanoksen määrä ei väestön ikääntyessä enää kasva. Elinikäinen oppiminen on kehittymistä arjen ja työn erilaisissa tilanteissa sekä koulutukseen osallistumista. Elinikäinen oppiminen alkaa jo ennen oppivelvollisuutta ja jatkuu koko eliniän. Perheet, työpaikat ja arjen sosiaaliset ympäristöt ovat tärkeimpiä elinikäisen oppimisen mahdollistajia tai esteitä. Paras motivaatio on oppimisen ilo ja mahdollisuus elämässään hyödyntää uusia taitoja. Yksilölle ja yhteisölle oppiminen luo keinoja selviytyä ympäristön muutoksissa. Elinikäinen oppiminen ehkäisee myös syrjäytymistä. Ajatus on kirjattu EU:n koulutuspolitiikassa muotoon, missä aktiivinen kansalaisuus, työllistyminen ja itsensä kehittäminen täydentävät toisiaan. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 14.11.2013 9
Ei ole olemassa yhtenäistä aikuisten ryhmää erilaiset tarpeet ja erilaiset motiivit Työelämä Osaamisen ja asiantuntijuuden jatkuva kehittäminen Verkostot ja asiantuntijuuden jakaminen Työllisyyskoulutus ja uudelleen koulutus Muutosvaiheen vaatima uudelleen koulutus Vapaa sivistystyö, järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan tarjoama koulutus ja oppimisen tuki Vapaa-aika Oman henkisen pääoman lisääminen Virtuaaliset ympäristöt murtavat koulutuksen rajoja www.helsinki.fi/yliopisto 10
Erilaiset oppijasukupolvet Eroja aikuisoppijoiden perspektiivissä (mm. Illeris 2003; Olkinuora 2002-2006) Eri oppijasukupolvilla on erilainen käsitys, mitä on tieto ja oppiminen Vanhin sukupolvi (yli 50 v.) palkkatyöläismentaliteetti koulutus: selkeät ohjeet, opettajan auktoriteetti Keskimmäinen sukupolvi (25/30 45/50) enemmän yksilöllisyyttä, vapautta koulutus on koulunkäyntiä, vastavoimaa taantumiselle Nuorin sukupolvi (18-25/30 v.) koulutus on osa identiteetin rakentamista oppimisella oltava henkilökohtaista merkitystä www.helsinki.fi/yliopisto 11
Aivotutkimuksen satoa aikuisten oppimisesta u Työmuisti heikkenee u Aivot ovat hyvin joustavat, toiminnot korvaavat toisiaan u Tarvitsevat harjoitusta kuten lihas muuten surkastuvat u Aivot tarvitsevat unta u Muisti tehostuu, jos välillä nukkuu u Vanhakin pöllö oppii, jos on pienet askeleet www.helsinki.fi/yliopisto 12
Ideaali aikuisoppija? u motivoitunut, vastuullinen, itseohjautuva u järjestänyt elämänsä oppimiselle otolliseksi: työ, perhe, harrastukset eivät haittaa u sopivasti itsenäinen ja kriittinen u ottaa vastuuta omasta oppimisestaan u ottaa vastuuta koko ryhmän toiminnasta www.helsinki.fi/yliopisto 13
Oppimisesta uutta virtaa 14
Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 14.11.2013 15
Erilaisia orientaatioita oppimisessa Lähestyminen Välttäminen Hallintaorientaatio Tavoitteena asian hallinta ja ymmärtäminen. Itsearviointi oman suorituksen parantamiseksi. Tehtävän ymmärtäminen Halu välttää sitä, että ei ymmärrä asiaa. Itsearvioinnissa ei haluta tietää missä mennyt huonosti/ tehnyt väärin. Suoritusorientaatio Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Halu olla paras, menestyä testeissä, joissa vertaillaan suorituksia. Vahva minän kheittäminen Halu välttää sitä, että ei olekaan paras tai voittaja. Käyttää testejä, joista ei saa huonoja tuloksia. Ei halua näyttää tyhmältä. 14.11.2013 16
Oppiminen merkitsee voimaantumista - empowerment u Muuttaa aikaisempia tietorakenteita u Lisää uusia taitoja u Antaa itseluottamusta, myös muutoshalua u Lisää myös ahdistusta uuden ja vanhan yhteen sovittaminen u Muuttaa sosiaalisia rakenteita antaa mahdollisuuden tulla näkyviin > saattaa olla uhka entisille suhteille u Oppiminen voi olla transformatiivista -> kyseenalaistaa entisen ja auttaa näkemään asiat uudessa valossa www.helsinki.fi/yliopisto 18
AIKUISEN OPPIMINEN (Anita Malinen) u Oppiminen rakentuu jo eletyn, jo koetun varaan: elämänkokemuksen merkitys u Elämänkokemus holistisena kokonaisuutena eli olemassa ns. hiljaisena, äänettömänä tietona u Jo eletty, jo koettu on aikuiselle oppijalle varmuuden maailma u Aikuinen oppija on usein konservatiivinen aikaisemmat kokemukset saattavat lukita www.helsinki.fi/yliopisto 19
Oppiminen saatetaan kokea myös riskinä u Lapsen oppiminen sensuroimattomuus, luottavaisuus u Aikuisen oppiminen persoonallinen päätös mitä haluaa oppia, mitä ei u Oppimisella on vaikutusta identiteettiin: u Kuka minä olen? u Mistä tulen? u Mikä minusta tulee? u Identiteetin rakentaminen on prosessi ja se on yhteydessä myös sosiaaliseen ympäristöön. www.helsinki.fi/yliopisto 20
Illeris: Itsekunnioitus & suojautumisstrategiat u psykologisia suojautumisstrategioita kehitetään tietoisesti tai tiedostamatta u positiivinen strategia: keskitytään itselle persoonallisesti hyödylliseen u negatiivinen strategia: välineellinen selviytyminen koulutuksesta mahdollisimman vähällä u perimmäinen tarkoitus säilyä subjektina ja säilyttää itsekunnioituksensa (self respect) www.helsinki.fi/yliopisto 21
Oppijana jokainen on yksilö
Aikuisten opettaminen "sudenkuopat (Annukka Jauhiainen 2005) Usko aikuisten itseohjautuvuuteen Välittömästi sovellettava, turhista taustatiedoista ja teorioista riisuttu koulutus Opetusmenetelmien ja työmuotojen jatkuva vaihtelu Oppijoiden miellyttäminen ja ristiriitojen välttäminen Koulumaisten" työmuotojen välttäminen Oppijakeskeisyys eli ohjaamaton työskentely www.helsinki.fi/yliopisto 23
Kogni)ivinen neuro)ede/aivo- tutkimus - Aivojen plas)suus - Pitkä kypsyminen nuoruudessa - Oppimista eliniän, mu8a eri tavoin eri vaiheissa Oppimisen käsite - Ak)ivinen toimijuus - Sosiaalinen )edon rakentuminen - Monikanavaisuus - Emo)onaalisuus - Hiljainen )eto - Epälineaarisuus - Itsesäätely ja ohjaus - > metataidot OPPIMINEN OSAAMINEN OPETUS Opetus ja oppiminen muutoksessa Tiedonkäsite - Suhteellisuus vai vain yksi näkökulma todellisuudesta - Muodostuu vuorovaikutuksessa - Tuotetaan yhdessä - Kompleksisuus Oppimisen )lat : Formaali ja informaali - Media ja virtuaalisuus - Muu8uvat rakenteet työssä 24 Oppijoiden kannustaminen Mielekkyyden luominen Miten oppiminen toteutuu elämän eri vaiheissa Voimaantuminen
Empowerment vapaa suomennos: Ihmisten kyky kehittyä ymmärtämään ja hallitsemaan henkilökohtaisia, sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia voimia voidakseen aktiivisesti vaikuttaa elämäntilanteensa paranemiseen www.helsinki.fi/yliopisto
Empowerment valtuuttaminen, voimaantuminen valtuutetaan ammattikuntaan tai tehtävään, oikeuksien antaminen yksilö tai ryhmä tulee kykeneväksi tekemään heille vaikeaa tai tavoittamatonta löytää omat voimavarat ja tehdä kykeneväksi www.helsinki.fi/yliopisto