Seinäjoen ammattikorkeakoulun ESTEETTÖMÄN OPISKELUN SUUNNITELMA Hyväksytty SeAMKin hallituksessa 26.9.2012 Työryhmä: Pia-Mari Riihilahti Jouni Niskanen Anneli Pajulammi
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esteettömyystilanne Seinäjoen ammattikorkeakoulussa... 6 2.1 Fyysinen esteettömyys... 6 2.2 Oppimisen ongelmia... 7 2.2.1 Lukiongelmat... 7 2.2.2 Hahmottamiseen liittyvät ongelmat... 7 2.2.3 Matematiikan oppimisvaikeudet... 8 3 Yksityiskohtainen suunnitelma opintoprosessin kulun mukaisesti... 9 4 Prosessikaavio... 15 4 Jatkoksi tuleville vuosille... 16 Lähteet... 17 Liitteet... 18 Liite 1. Fyysisen esteettömyyden kartoitus... 18 Liite 2. CIMO, Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto. Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille... 18
3 1 Johdanto Vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki estää syrjinnän sen eri muodoissa. Lain katsotaan koskevan myös ammattikorkeakouluja ja suhtautumista erilaisiin oppijoihin. Erilaisilla oppijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, joilla on erilaisia oppimiseen liittyviä ongelmia. Esteettömät oppimisympäristöt edistävät kaikkien oppimista. Ongelmat esiintyvät monenlaisina ja -asteisina; kyseessä voi olla lievä lukiongelma tai laaja, vaikea hahmottamiseen liittyvä häiriö. Erilainen oppija saattaa olla myös psyykkisistä häiriöistä kärsivä opiskelija tai päihdeongelmainen opiskelija, joka vaatii enemmän tukea opiskelun etenemisen varmistamiseksi. Erilaiset liikkumiseen, kuulemiseen tai näkemiseen liittyvät ongelmat voivat olla erilaisen oppijan taustalla. Erilaisen oppijan käsite on joustava, jokainen oppii omalla tavallaan. Erilaisia oppijoita tulisi opettaa esteettömissä oppimisympäristöissä. Esteettömyydellä tarkoitetaan oppimisympäristön toteuttamista niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömässä oppimisympäristössä ei ole liikkumiseen liittyviä esteitä, ryhmään kuulumiseen liittyviä esteitä, eikä psyykkisiin ominaisuuksiin, kuten oppimiseen, liittyviä esteitä. (Hämäläinen, Liias, Taarna & Valkama 2007, 179.) Yhdenvertaisuuslaki 2004 ja opetusministeriön suositus esteettömyyden toteuttamiseen ammattikorkeakouluissa edellyttävät ammattikorkeakoulujen toimivan esteettömyyttä edistävällä tavalla. Esteettömyys voidaan jakaa eri osa-alueisiin (kuva 1). Kuva 1. Esteettömyyden eri osa-alueet (ESOK 2008)
4 Esteettömyydellä ei tarkoiteta vain fyysistä saavutettavuutta, vaan kyseessä on laajemmin ymmärrettävä käsite. Esteettömyys käsittää myös oppimisympäristöjen kehittämisen kaikkien saavutettavaksi. Kehitystyön tarkoitus on tehdä oppimisympäristö kaikkien opiskelijoiden, myös erilaisten oppijoiden hyödynnettäviksi. Elina Laaksonen (2005) on tehnyt selvityksen esteettömästä opiskelusta yliopistossa. Selvityksessään hän esittää toimenpidesuosituksia. Näitä suosituksia tulee myös ammattikorkeakoulujen toteuttaa toiminnassaan (Kalliomäki 2006). Laaksonen jakaa suositukset suunnitteluun, henkilöstökoulutukseen, opintoasioihin ja viestintään (taulukko 1). Taulukko 1. Laaksosen toimenpidesuositukset esteettömyyden edistämiseksi (Laaksonen 2005, 38) Johanna Penttilä (2012) selvitti esteettömyystyön etenemistä korkeakoulussa tutkimuksella, johon myös SeAMK osallistui. Tutkimuksen tulokset on koottu raporttiin Hitaasti, mutta varmasti. Opetusministeriön julkaisema tutkimus suosittaa toimenpiteitä saavutettavuuden edistämiseksi. Suositukset näkyvät taulukossa 2. Suositukset on käyty läpi asiantuntijaryhmässä (Pajulammi, Niskanen, Riihilahti) ja tarkistettu SeAMKin osalta huhtikuussa 2012. Tarvittavat kohdat on lisätty SeAMKin esteettömyyssuunnitelmaan ja pohdittu tarvittavia toimenpiteitä.
5 Taulukko 2. Penttilän toimenpidesuositukset saavutettavuuden edistämiseksi (Penttilä 2012, 53) Sosiaalinen ympäristö - Saavutettavuuden sisällyttäminen strategioihin - Strategiatyön tukeminen valtakunnallisilla linjauksilla - Opettajien tukeminen saavutettavuutta tukevien pedagogisten ratkaisujen suunnittelussa Fyysinen ympäristö - Rakennetun ympäristön esteettömyyden edistäminen - Apuvälineiden ja laitteiden ottaminen osaksi esteettömyyssuunnittelua - Opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu opiskelijavaihto- ja harjoitteluohjelmissa - Sähköisen viestinnän saavutettavuudesta huolehtiminen - Oppimateriaalien saavutettavuudesta huolehtiminen - Hyvien opiskelumahdollisuuksien takaaminen kaikenlaisille opiskelijoille korkeakoulupedagogiikkaa kehittämällä Psyykkinen ympäristö - Monenlaisuuden arvostaminen ja hyväksymisen edistäminen
6 2 Esteettömyystilanne Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on tehty kesällä 2008 ammattikorkeakoulun yksiköiden toimipisteiden esteettömyyden selvitys. Kartoituksessa on käytetty apuna Invalidiliiton esteellisyyskartoituslomaketta ja sen täyttöohjetta. Kartoituksessa on selvitetty rakennuksen saavutettavuus, pysäköintipaikat liikuntaesteisille, kulkuyhteydet ulkoalueella, sisäänkäynti, sisätilat. Jokaisesta tarkastuskohteesta on tehty yhteenveto puutteista. Lisäksi on lueteltu pienet kehittämistoimet, isot kehittämistoimet sekä mainittu arvioimatta jätetyt seikat. (Esteettömyyskartoitus SeAMK 2008.) Liitteenä 1 on tiivistelmä havaituista puutteista. Selvitys on päivitetty joulukuussa 2010 Opinto-ohjauksen suunnitelma on käyty läpi ja päivitetty huomioiden esteettömyys. Samoin asia on huomioitu tutkintosäännössä ja hyvinvointiohjelmassa 2012, KVopiskelun ohjauksen suunnitelmassa (2012) sekä vuosittain opinto-oppaassa. Esteettömyystyötä on tehty kielipalvelujen ohjausryhmässä mm. lukitestausasioissa. Ammatillinen erityisopettaja Pia-Mari Riihilahti tekee opiskelijoille lukiseuloja ja yksilöllisiä lukitestauksia. Esteettömyystyö aloitettiin SeAMKissa joulukuussa 2008 ja ensimmäinen suunnitelma valmistui 2009. Tämän jälkeen suunnitelmaa on päivitetty 2010 ja 2012. 2.1 Fyysinen esteettömyys SeAMKin rakennuksista osa on ajalta, jolloin hissejä ei ollut tai oletettiin opiskelijoiden olevan täysin esteettömiä. SeAMK on tehnyt fyysisen esteellisyyden kartoituksen vuonna 2008. Kartoitus on päivitetty 2010. Kooste yksikköjen/toimipisteiden puutteista ja kehittämistoimista liikuntaesteisille on liitteessä 1. Esteettömien tilojen osalta SeAMK pyrkii siihen, että suomenkieliset ja englanninkieliset kyltitykset ovat kunnossa kaikissa opetustiloissa ja asiakaspalvelutiloissa. Kooste yksiköiden kiinteistöjen tilasta vuonna 2008 on liitteessä. Erityistarpeisten opiskelijoiden ja asiakkaiden tarpeet pyritään huomiomaan mahdollisuuksien mukaan yksiköiden päätöksellä. Yksikönjohtaja antaa ohjeet ja määrää toimenpiteet erityistarpeisten opiskelijoiden avustamiseksi. Hakijan oppaissa ja nettisivullaan SeAMK pyrkii ilmoittamaan millä tavoin esimerkiksi pääsykokeissa huomioidaan eri tavoin esteelliset ryhmät. Esteettömyyden huomiointi valintakokeissa löytyy taulukossa 3 kohdassa 2. Lisäksi käytössä on Esteetön opiskelijavalinta -opas (2009). Työryhmä suosittaa, että päärakennusten tilat ovat esteettömiä kaikille. Muut tilat ovat esteettömiä sen mukaan, mikä on yksikön toiminnalle ja opiskelijan toiminnalle kohtuullisesti järkevää. Kirjaston, ruokalan ja wc:eiden tulisi olla kaikissa toimipisteissä esteettömät. Uusissa rakennuksissa noudatetaan liikuntaesteisten suosituksia. Framin kampusrakennukset ovat esteettömiä.
7 2.2 Oppimisen ongelmia Ohessa käydään läpi tyypillisimpiä esteellisyyden muotoja SeAMKissa. 2.2.1 Lukiongelmat Lukivaikeuksille ei ole olemassa yhtä yleispätevää määritelmää. Yleisyyttä on vaikea arvioida, mutta arvellaan esim. että 15 30 prosentilla ammatillisessa koulutuksessa olevista on lukivaikeuksia. (Kinnunen 1997, 85.) Lukivaikeutta on kuvattu eri tavalla, mutta sitä pidetään uusimman tutkimuksen mukaan neurobiologisena pulmana, joka on ilmeisesti pitkälti periytyvä (Takala & Kontu 2006, 279). Lukiongelmat näyttävät pysyvän aikuisuuteen saakka. Tähän vaikuttaa se, kuinka aikaisin asiaan on nuoruusiällä puututtu ym. Eroja on lukivaikeuksien kanssa selviytymisessä (Holopainen, & Savolainen 2006, 211). Tärkeää on kuntoutus mahdollisen varhaisessa vaiheessa ja harjoittelu (vrt. Holopainen, & Savolainen 2006, 216). Oppimisstrategia, eli kuinka oppii toimimaan lukivaikeuden kanssa, on ratkaisevaa. Aikuisilla yleinen lukivaikeuden piirre on hitaus lukemisessa, tällöin puhutaan yleensä lievästä lukivaikeudesta. Vaikea-asteissa lukivaikeudessa hitaaseen lukemiseen yhdistyvät runsaat virheet kirjoittamisessa ja lukemisessa. Silmäilevässä lukutaidossa on ongelmia, koska automatisoituminen on epätäydellistä. (Leinonen 1997, 24.) Aikuisilla lukivaikeuksista kärsivällä on yleensä lukivaikeuden lisäksi myös varhaissyntyinen käsitys omasta huonommuudesta, mikä on syntynyt ensimmäisten kouluvuosien aikana. Koulumotivaation laskeminen, ongelmat äidinkielessä ja vieraissa kielissä sekä koulukiusaaminen ovat tyypillisiä aikuisten lukiongelmaisten taustoja. (Leinonen 1997, 24.) Tätä tukee myös juuri valmistunut Marika Nygrenin (2008) pro gradu -tutkimus. Peruskoulunsa päättävien keskuudessa on tehty tutkimus, joka osoittaa että lukiongelmaisilla on selvästi heikentynyt kuva itsestään oppijana. Positiivisten oppimiskokemusten mahdollistaminen on siis aikuisille oppimisen vaikeuksista kärsiville ensiarvoisen tärkeää. (Holopainen, & Savolainen 2006, 210.) Seinäjoen ammattikorkeakoulussa lukivaikeuksien ilmetessä opiskelija voi ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan, joka ohjaa opiskelijan lukiseulaan. Lukiseulan tekee ammatillinen erityisopettaja Pia-Mari Riihilahti, joka lukiseulan jälkeen tekee tarvittaessa yksilöllisen lukitestin ja kirjoittaa tarvittaessa lukisuosituksen. SeAMKissa lukisuositus kelpaa osoitukseksi siitä, että opiskelija on esteellinen, ja se oikeuttaa opintoihin liittyvien erityisjärjestelyiden ehdoksi. 2.2.2 Hahmottamiseen liittyvät ongelmat Hahmottamiseen häiriöön liittyvät vaikeudet ovat monimuotoisia ja vaikeita diagnosoida. Ongelmissa on neurologinen perusta, mikä vaatii neuropsykologin tai neurologin tutkimuksia. Yleensä hahmottamisen häiriöt esiintyvät yhdessä muiden oppimisen ongelmien kanssa. (Numminen 2008.)
8 Hahmottamisen ongelmat voivat esiintyä visuaalisen erottelun ongelmina (missä tavarat, missä henkilö joukossa, mitä taululla tapahtuu) tai visuaalisen tunnistuksen ongelmina (kenen kasvot, tausta häiritsee hahmottamista). Eksymistaipumus, oikeavasen-erottelun vaikeus ja kellon oppimisen vaikeus ovat esimerkkejä ongelmista avaruudellisessa hahmottamisessa. Visuaalisen prosessoinnin ongelmat voivat ilmetä esim. vaikeuksina jäsentää monimutkaista kuvallista materiaalia. (Numminen 2008.) Hahmotusvaikeuksista kärsivien opiskelijoiden kanssa olisi tärkeintä miettiä eri strategioita ongelman kanssa toimimiseen. Tätä ennen on kuitenkin saatava selkeä diagnoosi ongelmasta ja tuettava opiskelijaa. Ongelma on sinänsä hankala, etteivät kaikki hahmotushäiriöistä kärsivät suinkaan tunnista tätä ongelmaa itsessään; ongelma piiloutuu siis vajavaisen itsearvioinnin taakse (Numminen 2008.) Jos Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijalla ilmenee hahmotukseen liittyviä ongelmia, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opiskelijaterveydenhuoltoon, joka ohjaa opiskelijan tarvittaessa lisätutkimuksiin. 2.2.3 Matematiikan oppimisvaikeudet Matematiikan oppimisen erityisvaikeuksia on arvioitu olevan noin 3 7 prosentilla suomalaisista. Asiaa on hyvin vaikea arvioida, koska matematiikan oppimisvaikeudet ilmenevät monilla eri tavoin ja ne jäävät useasti diagnosoimatta. (Murikka 2007.) Matematiikan oppimisvaikeudet ovat usein yhteydessä muihin oppimisvaikeuksiin; lukivaikeuteen ja hahmottamisen ongelmiin. Yksittäinen matematiikan oppimisvaikeus ilman muita oppimisvaikeuksia on harvinaista. (Murikka 2007.) Matematiikan oppimisen ongelmat voivat ilmetä mm. hitautena, suuntaongelmina, sanallisten tehtävien ymmärtämisen ongelmana, kertotaulun ongelmina (automatisoitumattomuus). (Murikka 2007.) Kuten kaikissa oppimisen ongelmissa, myös matematiikan oppimisen ongelmat kasvavat negatiivisten oppimiskokemusten myötä. Tärkeää on positiivisten oppimiskokemusten ja myönteisen ilmapiirin luominen. Jos Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijalla ilmenee matematiikkaa liittyviä oppimisvaikeuksia, on syytä keskustella matematiikan opettajan kanssa ja pohtia tukitoimenpiteitä.
9 3 Yksityiskohtainen suunnitelma opintoprosessin kulun mukaisesti Suunnitelma keskittyy tiedottamiseen ja neuvontaan. Suunnitelma lähtee tiedottamisen ja asennemuutosten tärkeydestä. Pia-Mari Riihilahdelle on varattu lukuvuosittain 250 tuntia esteettömyystyön jatkamiseen. Vastaava resurssi pyritään pitämään tulevinakin vuosina koordinaatiota varten. Resurssia tarkistetaan tarvittaessa. Taulukko 3. Esteettömyystyö opiskelijapolun eri vaiheissa Opiskelijapolun vaihe Toimenpiteet ja keskeiset sisällöt Toteutustapa/vastuutaho 1. Koulutuksen markkinointi ja koulutukseen hakeutuminen Tiedotus: SeAMKin WWWsivuilla tiedot esteettömyydestä; mistä saa tietoa, yhteyshenkilö, fyysisen esteettömyyden kartoituksen hyödyntäminen Sähköisen viestinnän saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota: testataan SeAMKin tärkeimmät verkkosivut esteettömyyskriteereillä ennen niiden julkaisemista (esim. http:// achecker.ca/checker/.) SeAMKin sivuille osio esteettömyydestä ja yhteystiedot; mahdollisesti fyysisen esteettömyyskartoituksen laittaminen näkyviin. (Opintoasiainpäällikkö /esteettömyysasiantuntija) Koulutusohjelmien www-sivuille laitetaan näkyviin, jos alan opiskelu ja tuleva ammatti vaatii hyvää fyysistä terveyttä (yksikön johtaja) SeAMK rekrytointilehteen ja verkkolehteen myönteisiä artikkeleita, jos mahdollisesta esteellisyydestä huolimatta voidaan hyvin opiskella. (Viestintäpäällikkö) 2. Opiskelijavalinta Esteettömyyden huomiointi valintakoetilanteessa: Ketään ei saa syrjiä minkään henkilöön liittyvän syyn, kuten alkuperän, iän, kielen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella (perustuslaki 6.2 ). Ei myöskään olosuhteiden ja käytäntöjen perusteella (yhdenvertaisuuslaki 21/20.1.2004). Koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi. Yksiköiden johtajat / koulutusohjelmapäälliköt; suunnitelma mahdollisten erilaisten oppijoiden huomioimisesta pääsykoetilanteessa Erityisjärjestelyjä tarvitseva tekee vapaamuotoisen kirjallisen hakemuksen ja toimittaa sen keväällä 15.5. ja syksyllä 6.10. mennessä ensimmäisen hakutoiveen ammattikorkeakoulun hakutoimistoon. Hakijaa ohjataan erittelemään erityisjärjestelytarpeensa hakemuksessaan. Mukaan on liitettävä lääkärin- tai muu asiantuntijalausunto vamman tai sairauden laadusta.
10 Samoja periaatteita sovelletaan myös erilaisiin oppijoihin. Huom! Esteetön opiskelijavalinta -suositus Hakutoimisto valmistelee päätöksen asianomaisen koulutusohjelman kanssa. Vararehtori tekee viranhaltijapäätöksen hakutoimiston esittelystä. Päätös lähetetään hakijalle ja valintakokeen järjestävälle koulutusohjelmalle. Päätöksestä käyvät ilmi hakijalle järjestettävissä olevat erityisjärjestelyt (esim. erillinen huone, tietokoneen käyttömahdollisuus, avustajan käytön salliminen tai erikseen sovitun mittaisen lisäajan antaminen). - Lukivaikeudet Hakija, jolla on diagnosoitu lukivaikeus (erityisopettajan, puheterapeutin, psykologin, neuropsykologin tms. lausunto), toimittaa lausunnon annettuun päivään mennessä kyseisen yksikön opintotoimistoon. Yksikkö vastaa järjestelyistä, jotka mahdollistavat hakijan suoriutumisen pääsykokeista mahdollisimman tasavertaisena muiden hakijoiden kanssa. Vaadittavat järjestelyt riippuvat lukivaikeuden luonteesta sekä alasta, jolle haetaan. Lukivaikeuden huomioimisesta pääsykokeissa tiedotetaan pääsykokeiden järjestelyistä vastaaville henkilöille SeAMKin yksiköissä. Mahdollisuudesta erityistoimenpiteisiin pääsykoetilanteissa tiedotetaan hakijoille SeAMKin www-sivuilla ja SeAMKin hakijan oppaassa. Nimetään yhteyshenkilö, johon hakija voi olla yhteydessä, mikäli hänellä on kysyttävää lukiongelmansa huomioimisesta. (Vastuutaho koulutusohjelmapäällikkö) Esteetön opiskelijavalinta -opas 3. Opiskelu ammattikorkeakoulussa (erityisesti oppimisvaikeustilanteissa) - Ohjeistus oppimisvaikeustilanteisiin (esim. lukitestaukset, kielten- ja viestinnänopettajien rooli myös olennainen) - Opinto-ohjaajien keskeinen rooli yksiköissä, helppo lähestyttävyys ja keskeinen rooli HOPS-työssä. Tiedotus ja neuvonta opintoohjaajille sekä kielten- ja viestinnänopettajille yleensä esteettömyydestä, esteettömistä oppimisympäristöistä sekä lukitestausmahdollisuuksista (esteettömyyden asiantuntija). Tiedotus opiskelijoille mitä oppimisvaikeudet ovat ja miten niiden kanssa selvitään opiskelusta; mistä saa apua ja neuvoja (opinto-ohjaaja).
11 - Ammatillisen erityisopettajan rooli opinto-ohjaajien työn tukemiseen sekä opiskelijoiden auttamiseen; neuvonta-apu esteettömien oppimisympäristöjen ja järjestelyiden luomiseen - Korkeakoulukirjasto tarjoaa monipuolisia aineistoja (esim. selkokirjoja, ääni-, kuva- ja verkkoaineistoja) erilaisten oppijoiden tueksi - Korkeakoulukirjaston verkkosivut ja Plariaineistorekisteri ovat helppokäyttöiset - Opiskelijalla on mahdollisuus yksilölliseen tiedonhankinnan ohjaukseen Henkilökunnan intraan on koottu Esteettömyys-otsikon alle ohjeita ja oppaita helpottamaan opettajan työtä erilaisten oppijoiden kanssa. Aktiivinen tiedotus opettajille ja opiskelijoille erilaisista aineistoista, myös tiedonhankinnan tunneilla. Yhteistyö opettajien kanssa. (kirjaston informaatikot) Korkeakoulukirjaston verkkoteksti on selkeää ja helppolukuista, ammattitermien käyttöä vältetään. Verkkosivuilla on mukana myös videota ja flashiä. (kirjaston atk-suunnittelija) Koulutusohjelman oma kirjaston informaatikko vastaa yksilöllisestä ohjauksesta Diagnosoitu lukivaikeus Periaatteena tulee olla, että lukivaikeuksisten opiskelijoiden suoritusten arvioinnissa ei käytetä lievempiä arviointikriteereitä, vaan erityistoimenpiteillä pyritään luomaan sellaiset tenttiolosuhteet, joissa opiskelijan on mahdollisuus saavuttaa osaamistansa vastaavat tulokset. Lukivaikeus tulee huomioida opetus- ja tenttitilanteissa, mikäli opiskelija näin haluaa. Myös opetustilanteissa tulee pyrkiä huomioimaan lukivaikeus. Koska lukivaikeus ei välttämättä ilmene kaikissa aineissa, tulee opiskelijan sopia erikseen opintojakson opettajan kanssa tenttitilanteiden Tiedotus SeAMKin henkilökunnalle: - www-sivut (opinasiainpäällikkö, kielten koordinaattori, esteettömyyden asiantuntija) - kielten ja viestinnän perehdytysopas (SeAMK kielipalvelut) - opas: kielten ja viestinnän opetus SeAMKissa (SeAMK kielipalvelut) - tutkintosäännössä mainitaan jatkossa (opintoasiainpäällikkö) Henkilökunnan intraan on koottu Esteettömyys-otsikon alle ohjeita ja oppaita helpottamaan opettajan työtä erilaisten oppijoiden kanssa. Lisäksi opinto-oppaassa on tietoa asiasta.
12 erityisjärjestelyistä. Periaatteena tulee olla, että lukivaikeuksisten opiskelijoiden suoritusten arvioinnissa ei käytetä lievempiä arviointikriteereitä, vaan erityistoimenpiteillä pyritään luomaan sellaiset tenttiolosuhteet, joissa opiskelijan on mahdollisuus saavuttaa osaamistansa vastaavat tulokset. Ei-diagnosoitu lukivaikeus Mikäli opintojen aikana havaitaan, että opiskelijalla saattaa olla lukihäiriö, joka voi estää tai merkittävästi hidastaa hänen valmistumistansa, toimitaan seuraavasti: Opiskelija keskustelee asiasta opettajan kanssa, joka voi ohjata opiskelijan eteenpäin opinto-ohjaajan puheille. Opinto-ohjaaja voi ohjata opiskelijan eteenpäin lukiseulaan, jonka tulosten perusteella opiskelija voidaan lähettää lukitesteihin. Mikäli opiskelija saa lukitestien perusteella lukitodistuksen tai lukisuosituksen, jonka mukaan hänellä on jonkinasteinen lukivaikeus, on hän oikeutettu erityisjärjestelyihin tenttitilanteissa. Myös opetustilanteissa tulee pyrkiä huomioimaan lukivaikeus. (vrt. diagnosoitu lukivaikeus). Tiedotus opiskelijoille: - SeAMKin www-sivut, opintoopas, tutkintosääntö (opintoasiainpäällikkö) - mahd. kieli-infot yksiköissä tai muut aloitustilaisuudet (opinto-ohjaajat) Opetushenkilöstölle koulutusta, miten esteettömyyttä voi ottaa huomioon opetuksessa (esteettömyyden asiantuntija). Lisätietoa on henkilökunnan intrassa Esteettömyys-otsikon alla. 4. Kiinteistöjen ylläpito näkö-, liikunta ja kuuloesteiselle opiskelujen aikana Tiedotetaan www-sivuilla, hakijan oppaissa ja opintooppaissa, mitkä kiinteistöt soveltuvat erityisen hyvin myös esteellisille opiskelijoille. Tiedottamisesta vastaavat henkilöt
13 Erityistarpeisten opiskelijoiden ja asiakkaiden tarpeet pyritään huomiomaan mahdollisuuksien mukaan yksiköiden päätöksillä. Yksikönjohtaja antaa ohjeet ja määrää toimenpiteet erityistarpeisten opiskelijoiden avustamiseksi. Palautetta kiinteistöjen tilasta ja esteettömyydestä otetaan vastaa koko opiskeluajan mm. säännöllisen opintojaksopalautteen ja barometrien kautta. Yksikön johtaja Yksiköiden laatuvastaava. 5. Harjoittelu Harjoittelupaikan valinnassa tulee opiskelijan itse huomioida mahdollinen esteellisyys. Keskustelu harjoitteluohjaan kanssa on tarpeen. Harjoitteluvastaavat, opintoohjaaja, opiskelija itse Opiskelija myös itse vastaa siitä että kykenee toimimaan harjoittelupaikassa. 6. KV-liikkuvuus Ulkomaan vaihtoon/jaksolle lähtijä ja lähettävä sekä vastaanottava korkeakoulu huomio esteettömän opiskelun KV-koordinaattorit, KV-palvelut, opiskelija itse 7. Opiskelun päättymisvaiheen ohjaus ja valmistumiskäytännöt - lukivaikeudet ja kypsyysnäyte Erilaisten oppijoiden ohjaus opintojen päättymisvaiheessa: opinnäytetyö, rästikurssit. Mahdollisuus lisäaikaan esim. opinnäytetyön tekemisessä Opiskelija, jolla on diagnosoitu lukivaikeus, voi kirjoittaa kypsyysnäytteensä tietokoneella tai täydentää kypsyysnäytettään suullisesti. Opinto-ohjaajien yhteistyö koulutusohjelmapäälliköiden kanssa Maininta opinnäytetyön ohjeeseen kypsyysnäytteestä (opinnäytetyöryhmän puheenjohtaja)
14 - lukivaikeudet ja opinnäyte Perustetaan opinnäytetyöklinikoita AMK- ja YAMKopiskelijoille yksiköittäin Mahdollisuus saada lisäohjausta opinnäytetyön tekemiseen opinnäytetyön ohjaajalta, viestinnän opettajalta, koulutusohjelman informaatikolta. Maininta opinnäytetyöohjeeseen. Yksiköiden tulee huomioida ylimääräinen ohjaustarve TAS:seissa.
15 4 Prosessikaavio Prosessissa painottuu moniammatillisen yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeys. Tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle opiskelijalle opiskelun eteneminen ja tutkinnon suorittaminen. Kaaviossa ulkoisilla yhteistyötahoilla tarkoitetaan kunnallista terveydenhoitoa, kunnallista päihdehuoltoa; sisäisillä yhteistyötahoilla tarkoitetaan YTHS:ää ja ammatillista erityisopettajaa, tarvittaessa myös kunnallisia terveydenhoitopalveluita. Kaaviossa on hahmoteltu prosessinomaisesti, mikä eri toimijoiden rooli on oppimisvaikeuksisen opiskelijan kohtaamisessa. Ohessa kaavio prosessista opiskelijan näkökulmasta. Kuva 2. Oppimisvaikeuden selvittäminen opiskelijan näkökulmasta
16 4 Jatkoksi tuleville vuosille Seinäjoen ammattikorkeakoulun esteettömyystyö on alkuvaiheessa, paljon on tehtävää, kuitenkin asioita on saatu eteenpäin. Seuraavassa on pohdintaa herättäviä seikkoja tuleville vuosille. Resursointikysymykset ovat avainasemassa. Esteettömyysasioita voidaan kehittää pysyvien opetuksen tulosalueen ohjausryhmän sekä koulutusohjelmapäälliköiden kokousten ja hyvinvointityöryhmän linjausten kautta. Esteettömyystyöhön on jatkossakin resursoitava työaikaa ainakin yhdelle asiasta tietävälle ja koordinoivalle henkilölle. Jatkossa opintoohjaajien ohjausta ja neuvonnan roolia korostetaan. Opinto-ohjaajille on kuitenkin varattava koulutusta sekä vuosittaisessa työaikasuunnitelmassa työaikaa esteettömyystyötä varten, sillä esteettömyyden eri muodot ja ratkaisut vaativat perehtymistä. Esteettömyyden tulee näkyä myös tiedotuksessa ja kaikessa suunnittelussa. Henkilökunnalle tulee antaa tiedotusta ja koulutusta mitä esteettömyys tarkoittaa ja miten sen voi ottaa huomioon. Esteettömyyden tulisi sisältyä päivittäisiin toimenpiteisiin, jotta sitä ei tarvitsisi voimakkaasti erikseen nostaa esiin ulospäin suuntautuvassa tiedottamisessa. Esteettömyystyön onnistumista voidaan mitata laatumittareilla ja jatkossa ja sitä voidaan kysellä opiskelijapalautteen ja barometrien osakysymyksinä. Kuinka asennekysymyksiin voidaan vaikuttaa? Tämä ratkaistaan tietoisella kehittämisotteella jonka SeAMK ottaa esteettömyyssuunnitelmansa kautta. Esteettömyysasiaa voidaan käsitellä markkinointitapahtumissa. Kuinka tiedottamista voidaan parantaa esteettömyyden näkökulmasta? Esteettömyydestä voidaan tiedottaa jatkuvasti kuten mistä tahansa muustakin opiskeluun liittyvästä asiasta. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti jatkossa. Lukuvuonna 2012 2013 erityistä huomiota kiinnitetään viestinnän esteettömyyteen, www-sivujen saavutettavuuteen ja viestinnän välittämiseen opiskelijoille monikanavaisesti. Myös Moodle-oppimisympäristön saavutettavuutta selvitetään. Yhteistyötä Samon, YTHS:n ja muiden yhteistyötahojen kanssa jatketaan. Tavoitteena on järjestää opettajille lisäkoulutusta esteettömistä oppimisympäristöistä. KV-liikkuvuuden esteettömyyttä tuetaan jatkossakin. Opiskelijavaihdon esteettömyyttä tukevat CIMO-keskuksen päivitetyt ohjeet ja tarkistuslistat (katso liite 2). Asennekasvatusta jatketaan mm. tutorien koulutuksella. Opettajien työaikasuunnitelmaan (TAS-pohjaan) lisätään resurssikohta erilaisia oppijoita ja tukiopetusta varten. Näin tuetaan yksiköiden esteettömyystyötä ja vastataan opiskelijoiden tarpeisiin.
17 Lähteet ESOK 2008. Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa. [wwwdokumentti]. [Viitattu 1.8.2008]. Saatavissa: http://esok.jyu.fi/esittely/ Esteetön opiskelijavalinta -opas. 2009. ESOK-hanke. Esteettömyyskartoitus SeAMK 2008. Luonnosversio 19.6.2008. Ei vielä julkaistu. Hämäläinen, R., Liias, S., Taarna, V. & Valkama, A. 2007. Erilaisen oppijan käsikirja. Erilaisten oppijoiden liitto ry, Lukineuvola-hanke. Helsinki Holopainen, L. & Savolainen, H. 2006. Nuorten lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet. Teoksessa: M. Takala & E. Kontu (toimi.). Lukivaikeudesta luki-taitoon. Helsinki: Yliopistopaino. 203-229. Kalliomäki, A. 2006. Opetusministerin vastaus kansanedustajan kirjalliseen kyselyyn. Helsingissä 27.9.2006. Kirjallinen kysymys 667/2006. Kinnunen, P. 1997. Ammatillisissa oppilaitoksissa vastuu on kaikilla opettajilla. Teoksessa: K. Stranden (toimi.). Erilainen oppija. Oppimisvaikeuksien kokeminen, syyt, esiintyvyys ja kuntoutus. Helsinki: Stakes. 85-88. Laaksonen, E. 2005. Esteetön opiskelu yliopistoissa. Opetusministeriön julkaisuja 2005:6. [pdf-dokumentti]. [Viitattu 2.3.2008]. Saatavissa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2005/liitteet/opm _297_opm06.pdf?lang=fi Leinonen, S. 1997. Elämän vaihtoehdot kapeutuvat. Teoksessa: K. Stranden (toimi.). Erilainen oppija. Oppimisvaikeuksien kokeminen, syyt, esiintyvyys ja kuntoutus. Helsinki: Stakes. 23-26. Murikka 2007. Työelämässä toimivien aikuisten oppimisvaikeudet. [wwwdokumentti]. [Viitattu 1.8.2008]. Saatavissa: http://www.murikka-opisto.fi/ murikka_oppimis_vaikeudet_hanke.php Numminen, H. 2008. Hahmotusvaikeudet. Visuaalinen hahmotuskyky ja oppiminen. Erityisopetuksen teemapäivä 6.3.2008. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Erityisopetuksen luento. Nygren, M. Lukivaikeus osana elämää. Aikuisten kokemuksia lukivaikeuden kanssa elämisestä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteen laitos, Jyväskylän yliopisto. Penttilä, J. 2012. Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:10 Takala, M. & Kontu, E. 2006. Dysleksia ja tulevaisuus. Teoksessa: M. Takala & E. Kontu (toimi.). Luki-vaikeudesta luki-taitoon. Helsinki: Yliopistopaino. 279 283
18 Liitteet Liite 1. Fyysisen esteettömyyden kartoitus Liite 2. CIMO, Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto. Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille
19 Liite 1. Todetut puutteet toimipisteissä FYYSISEN ESTEETTÖ- MYYDEN KARTOITUS 2008 (Päivitetty joulukuussa 2010 kiinteistöpäällikkö Ojalan kautta) MAA- JA METSÄTALOUDEN YKSIKKÖ / METSÄTALOUDEN TOIMIPISTE, ÄHTÄRI - Opastus erityisen heikko koko alueella - Päärakennuksessa pullonkaula jyrkät portaat, pyörätuolilla pitää kulkea aina ulkokautta jos halutaan vaihtaa kerroksesta toiseen - Ruokalan ja kirjaston poistumistie alakerrassa (palo-ovi) voi mennä helposti lukkoon (puukapula oven välissä estää palo-oven lukittuminen), jolloin pyörätuolilla ei pääse talosta ulos erityisesti hätätapauksessa. - Päärakennuksen pyörätuolitiet pitkät ja osin rampit vaaralliset (putoamisvaara) ja talvella liukkaat. Talvella pyörätuolitiet voivat olla käyttökelvottomat. - T-silmukkaa ei ole missään. - Vellikello-talossa on inva-wc, mutta taloon ei pääse pyörätuolilla. Toiseen kerrokseen ei voi päästä pyörätuolilla. - Asuntoihin, jotka sijaitsevan maan tasalla, voi päästä pyörätuolilla sisään mutta niissä ei ole inva-wc:tä, eikä kalusteiden mitoitusta ole mietitty inva-mitoilla. Pienet kehittämistoimet: -kyltit kuntoon koko alueella (Tehty parannuksia alueella v 2010 mennessä) -joidenkin ovien avautumissuunnan vaihtaminen pyörätuoli-asiakkaiden näkökulmasta (Ei ole tehty v 2010 mennessä) -Vellikello-taloon ramppi ulko-ovelle tai ainakin läheltä löydettäväksi. T-silmukkoja (Ei ole tehty v 2010 mennessä) Isot kehittämistoimet päärakennukseen hissi tai porraskiipijä (Ei ole tehty v 2010 mennessä) asuntoloihin joihinkin asuntoihin inva-mitoituksella varustettu asunto (mm. inva-wc) (Ei ole tehty v 2010 mennessä) MAA- JA METSÄTALOUDEN YKSIKKÖ / MAATALOUDEN TOIMIPISTE, ILMAJOKI Kyltit ovat poikkeuksellisen hyvät ja päärakennuksen sekä navetan ja kasvitarhan sisäänkäynnit ovat invamittojen suhteen kunnossa. Talon sisääntulorampit olivat poikkeuksetta kunnossa.-päärakennuksen toiseen kerrokseen ei pääse pyörätuolilla mitenkään. Kirjastossa ahdas sisääntulo ja kirjasto osin kaksikerroksinen, joista yläkerta kainalosauvoilla vaikeapääsyinen kierreportaan takia. Terveydenhoitajan luokse ei pääse pyörätuolilla kynnyksen takia. Opiskelija-asuntoiloihin ei pääse pyörätuolilla eikä niissä ole invavessoja missään Invavessoja ei ole navetalla tai kasvitarhalla vaikka esimerkiksi pyörätuolilla pääsy on paikalle. Pienet kehittämistoimet: Invapysäköintipaikalle ajo-reitin salliminen lisäämällä liikennemerkki Sallittu inva-asiakkaille tms kielletty ajosuunta -merkin alle. (Portille on laitettu uusi puomi v 2010 mennessä). T-silmukkoja (Ei ole tehty v 2010 mennessä)
20 Isot kehittämistoimet: Päärakennuksen toiseen kerrokseen pääsyn mahdollistaminen esimerkiksi porraskiipijällä tai hissillä, sillä luokat ovat siellä. (Ei ole tehty v 2010 mennessä) ainakin jokin opiskelija-asunnoista invakäyttöön kelpaavaan kuntoon. (Ei ole tehty v 2010 mennessä) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YKSIKKÖ / KAMPUSALUEEN TOIMIPISTE Opastuksessa kehittämisen varaa Pienet kehittämistoimet: - kyltit kuntoon koko alueella (Parannuksia on tehty v 2010 mennessä) - pelastautumissuunnitelma kuntoon (Tehty) - T-silmukkoja (Ei ole tehty v 2010 mennessä) Isot kehittämistoimet - Oman invaparkkipaikan järjestäminen rakennuksen yhteyteen lähelle hissiä. (Ei ole tehty v 2010 mennessä) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YKSIKKÖ / KOSKENALAN TOIMIPISTE Hyvät tilat yleisesti. A-rakennuksen hissi ahtaahko, mutta kelvollinen. Kyltitys ja opastus heikohko. Pienet kehittämistoimet: - Kyltit kuntoon (Parannuksia on tehty v 2010 mennessä) - Inva-parkkipaikan parempi merkitseminen B-rapun edessä ja toinen invaparkkipaikka A-rapun eteen. (Ei ole tehty v 2010 mennessä) - Joitakin kynnyksiä voi madaltaa. (Parannuksia on tehty v 2010 mennessä) - Auditorioiden eri tasoille pääsyn parantaminen (rampit). (Ei ole tehty v 2010 mennessä) - T-silmukkoja (Ei ole tehty v 2010 mennessä) KULTTUURIALAN YKSIKKÖ / MUOTOILUN TOIMIPISTE, JURVA Ruokalaan pääsy on suurin ongelma liikuntaesteisille. Myöskin puuverstaalla liikkuminen ja koneiden käyttö hankalaa liikuntaesteiselle. Ruokalaan ei pyörätuolilla pääse. Kirjastoon on hyvä sisäänkäynti, mutta tila on hivenen ahdas. Nikkarikeskuksen invaparkkipaikka on merkitty tiehen (jää lumen ja hiekan alle). Nikkarikeskukseen ei parkkipaikalta kuitenkaan pääse portaiden takia, sillä luiskaa ei siinä ole. Pienet kehittämistoimet: - Ruokalaan ja Nikkarikeskukseen invasisäänkäyntien parantaminen. (Ei ole tehty v 2010 mennessä) - Kyltitykset kuntoon (Parannuksia on tehty v 2010 mennessä). - T-silmukkoja (Ei ole tehty v 2010 mennessä)
21 LIIKETALOUDEN, YRITTÄJYYDEN JA RAVITSEMISALAN YKSIKKÖ / LIIKETALOUDEN TOIMIPIS- TE, SEINÄJOKI Varsin hyvät tilat liikuntaesteisen kannalta. Kirjastoon pääsee hyvin, mutta korkea kynnys haittaa yksin liikkujaa. - Ruokalaan ei ole ramppia, liikuntaesteiset syövät kahvion puolella. - Auditorion luiska on hiukan jyrkkä yksin kulkemiseen. Pienet kehittämistoimet: Kylttien kehittäminen (Parannuksia on tehty v 2010 mennessä). Ramppi ruokalaan (Parannuksia on tehty v 2010 mennessä). T-silmukkoja (Valmius on olemassa) TEKNIIKAN YKSIKKÖ JA KULTTUURIALAN YKSIKKÖ/ FRAMIN TOIMIPISTEET Framissa lähinnä heikko kyltitys. Invaparkkipaikat ja ulko-oven kynnykset ongelmia. Pienet kehittämistoimet: (Parannukset Frami Oy:n tehtäviä) Invaparkkipaikkojen parempi merkitseminen (Ei ole tehty v 2010 mennessä) Ulko-ovien kynnyksien madaltaminen (Ei ole tehty v 2010 mennessä) T-silmukkoja (Ei ole tehty v 2010 mennessä) KULTTUURIALAN YKSIKKÖ / KONSERVOINNIN TOIMIPISTE, TÖRNÄVÄNTIE 26 Käynti ulko-ovista jokseenkin mahdotonta pyörätuolilla, ei ainakaan ilman avustajaa pääse sisään. Ainoa sisäänkäynti pyörätuolilla autolaboratorion autoramppien kautta, mutta muihin tasoihin ei pääse ilman avustajaa. Tilat eivät runsaiden portaiden takia sovellu liikuntaesteisille oikeastaan lainkaan. Hissejä tulisi rakentaa ainakin kaksi ja siitä huolimatta tasoeroja ja ramppien rakentamistarvetta jäisi. Näkövammaisten kannalta monet tilat ovat tummat. Pienet kehittämistoimet: Invaparkkipaikkojen merkitseminen (Ei ole tehty v 2010 mennessä) Kyltityksen parantaminen (Parannuksia on tehty v 2010 mennessä). Ramppeja ulko-oville ja portaisiin (Parannuksia on tehty v 2010 mennessä). Inva-WC:n ulko-oven merkitseminen. (Parannuksia on tehty v 2010 mennessä). Isot kehittämistoimet Hissejä useampia (Ei ole tehty v 2010 mennessä) Tuulikaappien isontaminen (Ei ole tehty v 2010 mennessä) T-silmukkoja (Ei ole tehty v 2010 mennessä)
22 LIIKETALOUDEN, YRITTÄJYYDEN JA RAVITSEMISALAN YKSIKKÖ/ YRITTÄJYYDEN TOIMIPISTE, VAASANTIE 1 (VAIN VÄLIAIKAISESSA KÄYTÖSSÄ, EI INVAVALMIUKSIA, KOSKA MUUTTO FRA- MIIN 2012) Auditoriossa ramppien kynnykset korkeat. ATK-luokassa usein jalkatilat ahtaat. Ruokalaan ei pääse pyörätuolilla. Pienet kehittämistoimet: Kylttien parantaminen (Ei ole tehty v 2010 mennessä) T-silmukkoja (Ei ole tehty v 2010 mennessä) Isot kehittämistoimet Ruokalaan pääsyn varmistaminen pyörätuolilla asioiville. (Ei ole tehty v 2010 mennessä)