ESTEETTÖMÄN OPISKELUN SUUNNITELMA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
|
|
- Anne-Mari Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESTEETTÖMÄN OPISKELUN SUUNNITELMA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Työryhmä: Jouni Niskanen, Anneli Pajulammi, Pia-Mari Riihilahti, Heli Simon, Anu Katila, Anu Latva-Reinikka, Katriina Honkala, Jani Erkkonen
2 Hyväksytty SeAMK:n hallituksessa SISÄLLYS 1 JOHDANTO ESTEETTÖMYYSTILANNE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Fyysinen esteettömyys Oppimisen ongelmia Lukiongelmia Hahmottamiseen liittyvät ongelmat Matematiikan oppimisvaikeudet YKSITYISKOHTAINEN SUUNNITELMA OPINTOPROSESSIN KULUN MUKAISESTI JATKOKSI TULEVILLE VUOSILLE LÄHTEET LIITE 1. TODETUT PUUTTEET TOIMIPISTEISSÄ
3 3 1 JOHDANTO Vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki estää syrjinnän sen eri muodoissa. Lain katsotaan koskevan myös ammattikorkeakouluja ja suhtautumista erilaisiin oppijoihin. Erilaisilla oppijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, joilla on erilaisia oppimiseen liittyviä ongelmia. Esteettömät oppimisympäristöt edistävät kaikkien oppimista. Ongelmat esiintyvät monenlaisina ja -asteisina; kyseessä voi olla lievä lukiongelma tai laaja, vaikea hahmottamiseen liittyvä häiriö. Erilainen oppija saattaa olla myös psyykkisistä häiriöistä kärsivä opiskelija tai päihdeongelmainen opiskelija, joka vaatii enemmän tukea opiskelun etenemisen varmistamiseksi. Erilaiset liikkumiseen, kuulemiseen tai näkemiseen liittyvät ongelmat voivat olla erilaisen oppijan taustalla. Erilaisen oppijan käsite on joustava, jokainen oppii omalla tavallaan. Erilaisia oppijoita tulisi opettaa esteettömissä oppimisympäristöissä. Esteettömyydellä tarkoitetaan oppimisympäristön toteuttamista niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömässä oppimisympäristössä ei ole liikkumiseen liittyviä esteitä, ryhmään kuulumiseen liittyviä esteitä, eikä psyykkisiin ominaisuuksiin, kuten oppimiseen, liittyviä esteitä. (Hämäläinen, Liias, Taarna & Valkama 2007, 179.) Yhdenvertaisuuslaki 2004 ja opetusministeriön suositus esteettömyyden toteuttamiseen ammattikorkekouluissa edellyttävät ammattikorkekoulujen toimivan esteettömyyttä edistävällä tavalla. Esteettömyys voidaan jakaa eri osa-alueisiin (kuva 1). Kuva 1. Esteettömyyden eri osa-alueet (ESOK 2008) Esteettömyydellä ei tarkoiteta vain fyysistä saavutettavuutta, vaan kyseessä on laajemmin ymmärrettävä käsite. Esteettömyys käsittää myös oppimisympäristöjen kehittämisen kaikkien saavutettavaksi. Kehitystyön tarkoitus on tehdä oppimisympäristö kaikkien opiskelijoiden, myös erilaisten oppijoiden hyödynnettäviksi.
4 4 Elina Laaksonen (2005) on tehnyt selvityksen esteettömästä opiskelusta yliopistossa. Selvityksessään hän esittää toimenpidesuosituksia. Näitä suosituksia tulee myös ammattikorkeakoulujen toteuttaa toiminnassaan (Kalliomäki 2006). Laaksonen jakaa suositukset suunnitteluun, henkilöstökoulutukseen, opintoasioihin ja viestintään (taulukko 1). Taulukko 1. Laaksosen toimenpidesuositukset esteettömyyden edistämiseksi (Laaksonen 2005, 38)
5 5 2 ESTEETTÖMYYSTILANNE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA 2008 Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on tehty kesällä 2008 ammattikorkeakoulun yksiköiden toimipisteiden esteettömyyden selvitys. Kartoituksessa on käytetty apuna Invalidiliiton esteellisyyskartoituslomaketta ja sen täyttöohjetta. Kartoituksessa on selvitetty rakennuksen saavutettavuus, pysäköintipaikat liikuntaesteisille, kulkuyhteydet ulkoalueella, sisäänkäynti, sisätilat. Jokaisesta tarkastuskohteesta on tehty yhteenveto puutteista. Lisäksi on lueteltu pienet kehittämistoimet, isot kehittämistoimet sekä mainittu arvioimatta jätetyt seikat. (Esteettömyyskartoitus SeAMK 2008.) Liitteenä 1 on tiivistelmä havaituista puutteista. Opinto-ohjauksen suunnitelma on käyty läpi ja päivitetty huomioiden esteettömyys. Esteettömyystyötä on tehty kielipalvelujen ohjausryhmässä mm. lukitestausasioissa. Lisäksi Pia-Mari Riihilahti on toistaiseksi sopinut yhteistyöstä Opinpolku elämään -projektin kanssa (linkki Projekti on lupautunut tekemään lukiseuloja ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Esteettömyystyötä ja suunnittelua varten on pidetty kokous vararehtori Niskasen johdolla. Kokouksessa esteettömyyssuunnittelutyö annettiin Pia-Mari Riihilahden ja Anneli Pajulammen tehtäväksi. Samassa tilaisuudessa käsiteltiin myös Riihilahden tekemiä prosessikaavioita. Työryhmä asetettiin suunnitelmaa valmistelemaan kevätlukukaudeksi 2009 ja joka luovutti suunnitelma ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistettavaksi heinäkuussa Fyysinen esteettömyys SeAMKin rakennuksista osa on ajalta, jolloin hissejä ei ollut tai oletettiin opiskelijoiden olevan täysin esteettömiä. SeAMK on tehnyt fyysisen esteellisyyden kartoituksen vuonna Kooste yksikköjen/toimipisteiden puutteista ja kehittämistoimista liikuntaesteisille on liitteessä 1. Esteettömien tilojen osalta SeAMK pyrkii siihen, että suomenkieliset ja englanninkieliset kyltitykset ovat kunnossa kaikissa opetustiloissa ja asiakaspalvelutiloissa. Kooste yksiköiden kiinteistöjen tilasta vuonna 2008 on liitteessä. Erityistarpeisten opiskelijoiden ja asiakkaiden tarpeet pyritään huomiomaan mahdollisuuksien mukaan yksiköiden päätöksellä. Yksikönjohtaja antaa ohjeet ja määrää toimenpiteet erityistarpeisten opiskelijoiden avustamiseksi. Hakijan oppaissa ja nettisivullaan SeAMK pyrkii ilmoittamaan millä tavoin esimerkiksi pääsykokeissa huomioidaan eri tavoin esteelliset ryhmät. Esteettömyyden huomiointi valintakokeissa löytyy taulukossa 2 kohdassa 2.
6 6 Työryhmä suosittaa, että päärakennusten tilat ovat esteettömiä kaikille. Muut tilat ovat esteettömiä sen mukaan, mikä on yksikön toiminnalle ja opiskelijan toiminnalle kohtuullisesti järkevää. Kirjaston, ruokalan ja wc:eiden tulisi olla kaikissa toimipisteissä esteettömät. Uusissa rakennuksissa noudatetaan liikuntaesteisten suosituksia. 2.2 Oppimisen ongelmia Ohessa käydään läpi tyypillisimpiä esteellisyyden muotoja SeAMKissa Lukiongelmia Lukivaikeuksille ei ole olemassa yhtä yleispätevää määritelmää. Yleisyyttä on vaikea arvioida, mutta arvellaan esim. että prosentilla ammatilisessa koulutuksessa olevista on lukivaikeuksia. (Kinnunen 1997, 85.) Lukivaikeutta on kuvattu eri tavalla, mutta sitä pidetään uusimman tutkimuksen mukaan neurobiologisena pulmana, joka on ilmeisesti pitkälti periytyvä (Takala & Kontu 2006, 279). Lukiongelmat näyttävät pysyvän aikuisuuteen saakka. Tähän vaikuttaa se, kuinka aikaisin asiaan on nuoruusiällä puututtu ym. Eroja on lukivaikeuksien kanssa selviytymisessä (Holopainen, & Savolainen 2006, 211). Tärkeää on kuntoutus mahdollisen varhaisessa vaiheessa ja harjoittelu (vrt. Holopainen, & Savolainen 2006, 216). Oppimisstrategia, eli kuinka oppii toimimaan lukivaikeuden kanssa, on ratkaisevaa. Aikuisilla yleinen lukivaikeuden piirre on hitaus lukemisessa, tällöin puhutaan yleensä lievästä lukivaikeudesta. Vaikea-asteissa lukivaikeudessa hitaaseen lukemiseen yhdistyvät runsaat virheet kirjoittamisessa ja lukemisessa. Silmäilevässä lukutaidossa on ongelmia, koska automatisoituminen on epätäydellistä. (Leinonen 1997, 24.) Aikuisilla lukivaikeuksista kärsivällä on yleensä lukivaikeuden lisäksi myös varhaissyntyinen käsitys omasta huonommuudesta, mikä on syntynyt ensimmäisten kouluvuosien aikana. Koulumotivaation laskeminen, ongelmat äidinkielessä ja vieraissa kielissä sekä koulukiusaaminen ovat tyypillisiä aikuisten lukiongelmaisten taustoja. (Leinonen 1997, 24.) Tätä tukee myös juuri valmistunut Marika Nygrenin (2008) pro gradu - tutkimus. Peruskoulunsa päättävien keskuudessa on tehty tutkimus, joka osoittaa että lukiongelmaisilla on selvästi heikentynyt kuva itsestään oppijana. Positiivisten oppimiskokemusten mahdollistaminen on siis aikuisille oppimisen vaikeuksista kärsiville ensiarvoisen tärkeää. (Holopainen, & Savolainen 2006, 210.)
7 7 Seinäjoen ammattikorkeakoulussa lukivaikeuksien ilmetessä opiskelija voi ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan, joka ohjaa opiskelijan lukiseulaan. Lukiseula järjestetään yhteistyössä Opinpolku elämään -projektin kanssa. Jos lukiseulassa ilmenee erityistä, voi opiskelija ottaa yhteyttä Pia-Mari Riihilahteen, joka voi tehdä yksilötestin ja kirjoittaa tarvittaessa lukisuosituksen. SeAMKissa lukisuositus kelpaa osoitukseksi siitä, että opiskelija on esteellinen, ja se oikeuttaa opintoihin liittyvien erityisjärjestelyiden ehdoksi Hahmottamiseen liittyvät ongelmat Hahmottamiseen häiriöön liittyvät vaikeudet ovat monimuotoisia ja vaikeita diagnosoida. Ongelmissa on neurologinen perusta, mikä vaatii neuropsykologin tai neurologin tutkimuksia. Yleensä hahmottamisen häiriöt esiintyvät yhdessä muiden oppimisen ongelmien kanssa. (Numminen 2008.) Hahmottamisen ongelmat voivat esiintyä visuaalisen erottelun ongelmina (missä tavarat, missä henkilö joukossa, mitä taululla tapahtuu) tai visuaalisen tunnistuksen ongelmina (kenen kasvot, tausta häiritsee hahmottamista). Eksymistaipumus, oikea-vasen-erottelun vaikeus ja kellon oppimisen vaikeus ovat esimerkkejä ongelmista avaruudellisessa hahmottamisessa. Visuaalisen prosessoinnin ongelmat voivat ilmetä esim. vaikeuksina jäsentää monimutkaista kuvallista materiaalia. (Numminen 2008.) Hahmotusvaikeuksista kärsivien opiskelijoiden kanssa olisi tärkeintä miettiä eri strategioita ongelman kanssa toimimiseen. Tätä ennen on kuitenkin saatava selkeä diagnoosi ongelmasta ja tuettava opiskelijaa. Ongelma on sinänsä hankala, etteivät kaikki hahmotushäiriöistä kärsivät suinkaan tunnista tätä ongelmaa itsessään; ongelma piiloutuu siis vajavaisen itsearvioinnin taakse (Numminen 2008.) Jos Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijalla ilmenee hahmotukseen liittyviä ongelmia, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opiskelijaterveydenhuoltoon, joka ohjaa opiskelijan tarvittaessa lisätutkimuksiin Matematiikan oppimisvaikeudet Matematiikan oppimisen erityisvaikeuksia on arvioitu olevan noin 3 7 prosentilla suomalaisista. Asiaa on hyvin vaikea arvioida, koska matematiikan oppimisvaikeudet ilmenevät monilla eri tavoin ja ne jäävät useasti diagnosoimatta. (Murikka 2007.) Matematiikan oppimisvaikeudet ovat usein yhteydessä muihin oppimisvaikeuksiin; lukivaikeuteen ja hahmottamisen ongelmiin. Yksittäinen matematiikan oppimisvaikeus ilman muita oppimisvaikeuksia on harvinaista. (Murikka 2007.)
8 8 Matematiikan oppimisen ongelmat voivat ilmetä mm. hitautena, suuntaongelmina, sanallisten tehtävien ymmärtämisen ongelmana, kertotaulun ongelmina (automatisoitumattomuus). (Murikka 2007.) Kuten kaikissa oppimisen ongelmissa, myös matematiikan oppimisen ongelmat kasvavat negatiivisten oppimiskokemusten myötä. Tärkeää on positiivisten oppimiskokemusten ja myönteisen ilmapiirin luominen. Jos Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijalla ilmenee matematiikkaa liittyviä oppimisvaikeuksia, on syytä keskustella matematiikan opettajan kanssa ja pohtia tukitoimenpiteitä.
9 9 3 YKSITYISKOHTAINEN SUUNNITELMA OPINTOPROSESSIN KULUN MUKAISESTI Suunnitelma keskittyy tiedottamiseen ja neuvontaan. Suunnitelma lähtee tiedottamisen ja asennemuutosten tärkeydestä. Suunnittelua rajoittavat resurssien vähyys: esimerkiksi Pia-Mari Riihilahdelle on kevättä 2009 varten varattu 30 tuntia neuvontaan ja suunnitteluun ja vuonna tuntia. Vastaava resurssi pyritään pitämään tulevinakin vuosina koordinaatiota varten. Taulukko 2. Esteettömyystyö opiskelijapolun eri vaiheissa Opiskelijapolun vaihe Toimenpiteet ja keskeiset sisällöt Toteutustapa/vastuutaho 1.Koulutuksen markkinointi ja koulutukseen hakeutuminen Tiedotus: SeAMK:n WWWsivuilla tiedot esteettömyydestä; mistä saa tietoa, yhteyshenkilö, fyysisen esteettömyyden kartoituksen hyödyntäminen SeAMK:n sivuille osio esteettömyydestä ja yhteystiedot; mahdollisesti fyysisen esteettömyyskartoituksen laittaminen näkyviin. (Opintoasiainpäällikkö/esteettömyysasiantuntija) Koulutusohjelmien www-sivuille laitetaan näkyviin, jos alan opiskelu ja tuleva ammatti vaatii hyvää fyysistä terveyttä (yksikön johtaja) SeAMK rekrytointilehteen ja verkkolehteen myönteisiä artikkeleita, jos mahdollisesta esteellisyydestä huolimatta voidaan hyvin opiskella. (Viestintäpäällikkö) 2. Opiskelijavalinta Esteettömyyden huomiointi valintakoetilanteessa: Ketään ei saa syrjiä minkään henkilöön liittyvän syyn, kuten alkuperän, iän, kielen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella (perustuslaki 6.2 ). Ei myöskään olosuhteiden ja käytäntöjen perusteella (yhdenvertaisuuslaki 21/ ). Koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi. Samoja periaatteita sovelletaan myös erilaisiin oppijoihin. Huom! Esteetön Yksiköiden johtajat/koulutuohjelmapäälliköt; suunnitelma mahdollisten erilaisten oppijoiden huomioimisesta pääsykoetilanteessa Erityisjärjestelyjä tarvitseva tekee vapaamuotoisen kirjallisen hakemuksen ja toimittaa sen keväällä ja syksyllä mennessä ensimmäisen hakutoiveen ammattikorkeakoulun hakutoimistoon. Hakijaa ohjataan erittelemään erityisjärjestelytarpeensa hakemuksessaan. Mukaan on liitettävä lääkärintai muu asiantuntijalausunto vamman tai sairauden laadusta. Hakutoimisto valmistelee päätöksen asianomaisen koulutusohjelman kanssa. Vararehtori tekee viranhaltijapäätöksen hakutoimiston esittelystä. Päätös lähetetään hakijalle ja valintakokeen järjestävälle koulutusohjelmalle. Päätöksestä käyvät ilmi hakijalle järjestettävissä olevat erityisjärjestelyt (esim. erillinen huone, tietokoneen käyttömahdollisuus, avustajan käytön salliminen
10 10 opiskelijavalinta -suositus tai erikseen sovitun mittaisen lisäajan antaminen). - Lukivaikeudet Hakija, jolla on diagnosoitu lukivaikeus (erityisopettajan, puheterapeution, psykologin, neuropsykologin tms. lausunto), toimittaa lausunnon annettuun päivään mennessä kyseisen yksikön opintotoimistoon. Yksikkö vastaa järjestelyistä, jotka mahdollistavat hakijan suoriutumisen pääsykokeista mahdollisimman tasavertaisena muiden hakijoiden kanssa. Vaadittavat järjestelyt riippuvat lukivaikeuden luonteesta sekä alasta, jolle haetaan. 3. Opiskelu ammattikorkeakoulussa (erityisesti oppimisvaikeustilanteissa) -Ohjeistus oppimisvaikeustilanteisiin (esim. lukitestaukset, kieltenja viestinnänopettajien rooli myös olennainen) -Opinto-ohjaajien keskeinen rooli yksiköissä, helppo lähestyttävyys ja keskeinen rooli HOPS-työssä. -Ammatillisen erityisopettajan rooli opinto-ohjaajien työn tukemiseen sekä opiskelijoiden auttamiseen; neuvonta-apu esteettömien oppimisympäristöjen ja järjestelyiden luomiseen -Korkeakoulukirjasto tarjoaa monipuolisia aineistoja (esim. selkokirjoja, ääni-, kuva- ja verkkoaineistoja) erilaisten oppijoiden tueksi -Korkeakoulukirjaston verkkosivut ja Plariaineistorekisteri ovat helppokäyttöiset -Opiskelijalla on mahdollisuus yksilölliseen tiedonhankinnan ohjaukseen Lukivaikeuden huomioimisesta pääsykokeissa tiedotetaan pääsykokeiden järjestelyistä vastaaville henkilöille SeAMK:n yksiköissä. Mahdollisuudesta erityistoimenpiteisiin pääsykoetilanteissa tiedotetaan hakijoille SeAMK:n www-sivuilla ja SeAMK:n hakijan oppaassa. Nimetään yhteyshenkilö, johon hakija voi olla yhteydessä, mikäli hänellä on kysyttävää lukiongelmansa huomioimisesta. (Vastuutaho koulutusohjelmapäällikkö) Tiedotus ja neuvonta opinto-ohjaajille sekä kielten- ja viestinnänopettajille yleensä esteettömyydestä, esteettömistä oppimisympäristöistä sekä lukitestausmahdollisuuksista (esteettömyyden asiantuntija). Tiedotus opiskelijoille mitä oppimisvaikeudet ovat ja miten niiden kanssa selvitään opiskelusta; mistä saa apua ja neuvoja (opintoohjaaja). Vuoden 2009 loppuun mennessä tarkoituksena koota opettajille konkreettinen työkalupakki eli ohje erilaisten opiskelijoiden kohtaamisesta sekä käytännön neuvoja esteettömien oppimisympäristöjen luomiseen (esteettömyyden asiantuntija). Aktiivinen tiedotus opettajille ja opiskelijoille erilaisista aineistoista, myös tiedonhankinnan tunneilla. Yhteistyö opettajien kanssa. (kirjaston informaatikot) Korkeakoulukirjaston verkkoteksti on selkeää ja helppolukuista, ammattitermien käyttöä vältetään. Verkkosivuilla on mukana myös videota ja flashiä. (kirjaston atk-suunnittelija) Koulutusohjelman oma kirjaston informaatikko vastaa yksilöllisestä ohjauksesta
11 11 Diagnosoitu lukivaikeus Opiskelijoita, joilla on dignosoitu lukivaikeus (erityisopettajan, puheterapeutin, psykologin, neuropsykologin tms. lausunto), kehotetaan heti opintojen alussa toimittamaan lausunto lukivaikeudestansa opintoohjaajalle. Opiskelijan luvalla opinto-ohjaaja voi informoida opettajia opiskelijan lukivaikeudesta. Lukivaikeus tulee huomioida opetus- ja tenttitilanteissa, mikäli opiskelija näin haluaa. Myös opetustilanteissa tulee pyrkiä huomioimaan lukivaikeus. Koska lukivaikeus ei välttämättä ilmene kaikissa aineissa, tulee opiskelijan sopia erikseen opintojakson opettajan kanssa tenttitilanteiden erityisjärjestelyistä. Periaatteena tulee olla, että lukivaikeuksisten opiskelijoiden suoritusten arvioinnissa ei käytetä lievempiä arviointikriteereitä, vaan erityistoimenpiteillä pyritään luomaan sellaiset tenttiolosuhteet, joissa opiskelijan on mahdollisuus saavuttaa osaamistansa vastaavat tulokset. Tiedotus SeAMK:n henkilökunnalle: - www-sivut (opinasiainpäällikkö, kielten koordinaattori, esteettömyyden asiantuntija) - kielten ja viestinnän perehdytysopas (SeAMK kielipalvelut) - opas: kielten ja viestinnän opetus SeAMK:ssa (SeAMK kielipalvelut) - tutkintosäännössä mainitaan jatkossa (opintoasiainpäällikkö) - Esteettömyysopas opettajille, tiivis paketti työkalupakki (esteettömyyden asiantuntija Ei-diagnosoitu lukivaikeus Mikäli opintojen aikana havaitaan, että opiskelijalla saattaa olla lukihäiriö, joka voi estää tai merkittävästi hidastaa hänen valmistumistansa, toimitaan seuraavasti: Opiskelija keskustelee asiasta opettajan kanssa, joka voi ohjata opiskelijan eteenpäin opinto-ohjaajan puheille. Opinto-ohjaaja voi ohjata opiskelijan eteenpäin lukiseulaan, jonka tulosten perusteella opiskelija voidaan lähettää lukitesteihin. Mikäli opiskelija saa lukitestien perusteella lukitodistuksen tai lukisuosituksen, jonka Tiedotus opiskelijoille: - SeAMK:n www-sivut, opinto-opas, tutkintosääntö (opintoasiainpäällikkö) - mahd. kieli-infot yksiköissä tai muut aloitustilaisuudet (opinto-ohjaajat) Opetushenkilöstölle koulutusta, miten esteettömyyttä voi ottaa huomioon opetuksessa (esteettömyyden asiantuntija).
12 12 4. Kiinteistöjen ylläpito näkö-, liikunta ja kuuloesteiselle opiskelujen aikana mukaan hänellä on jonkinasteinen lukivaikeus, on hän oikeutettu erityisjärjestelyihin tenttitilanteissa. Myös opetustilanteissa tulee pyrkiä huomioimaan lukivaikeus. (vrt. diagnosoitu lukivaikeus). Tiedotetaan www-sivuilla, hakijan oppaissa ja opintooppaissa, mitkä kiinteistöt soveltuvat erityisen hyvin myös esteellisille opiskelijoille. Erityistarpeisten opiskelijoiden ja asiakkaiden tarpeet pyritään huomiomaan mahdollisuuksien mukaan yksiköiden päätöksillä. Yksikönjohtaja antaa ohjeet ja määrää toimenpiteet erityistarpeisten opiskelijoiden avustamiseksi. Tiedottamisesta vastaavat henkilöt Yksikön johtaja Palautetta kiinteistöjen tilasta ja esteettömyydestä otetaan vastaa koko opiskeluajan mm. säännöllisen opintojaksopalautteen ja barometrien kautta. 5. Harjoittelu Harjoittelupaikan valinnassa tulee opiskelijan itse huomioida mahdollinen esteellisyys. Keskustelu harjoitteluohjaan kanssa on 6. Opiskelun päättymisvaiheen ohjaus ja valmistumiskäytännöt tarpeen. Erilaisten oppijoiden ohjaus opintojen päättymisvaiheessa: opinnäytetyö, rästikurssit. Mahdollisuus lisäaikaan esim. opinnäytetyön tekemisessä Yksiköiden laatuvastaava. Harjoitteluvastaavat, opinto-ohjaaja, opiskelija itse Opiskelija myös itse vastaa siitä että kykenee toimimaan harjoittelupaikassa. Opinto-ohjaajien yhteistyö koulutusohjelmapäälliköiden kanssa - lukivaikeudet ja kypsyysnäyte Opiskelija, jolla on diagnosoitu lukivaikeus, voi kirjoittaa kypsyysnäytteensä tietokoneella tai täydentää kypsyysnäytettään suullisesti. Maininta opinnäytetyön ohjeeseen kypsyysnäytteestä (opinnäytetyöryhmän puheenjohtaja) - lukivaikeudet ja opinnäyte Perustetaan opinnäytetyöklinikoita AMKja YAMK-opiskelijoille yksiköittäin Maininta opinnäytetyöohjeeseen. Mahdollisuus saada Yksiköiden tulee huomioida ylimääräinen
13 13 lisäohjausta opinnäytetyön tekemiseen opinnäytetyön ohjaajalta, viestinnän opettajalta, koulutusohjelman informaatikolta. ohjaustarve TAS:seissa.
14 14 4 PROSESSIKAAVIO Prosessissa painottuu moniammatillisen yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeys. Tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle opiskelijalle opiskelun eteneminen ja tutkinnon suorittaminen. Kaaviossa ulkoisilla yhteistyötahoilla tarkoitetaan kunnallista terveydenhoitoa, kunnallista päihdehuoltoa; sisäisilla yhteistyötahoilla tarkoitetaan terveydenhoitajaa, koululääkäriä, koulupsykologia ja ammatillista erityisopettajaa. Kaaviossa on hahmoteltu prosessinomaisesti, mikä eri toimijoiden rooli on oppimisvaikeuksisen opiskelijan kohtaamisessa. Ohessa kaavio prosessista opiskelijan näkökulmasta. Kuvio 2. Oppimisvaikeuden selvittäminen opiskelijan näkökulmasta
15 15 5 JATKOKSI TULEVILLE VUOSILLE Seinäjoen ammattikorkeakoulun esteettömyystyö on alkuvaiheessa, paljon on tehtävää, kuitenkin asioita on saatu eteenpäin. Seuraavassa on pohdintaa herättäviä seikkoja tuleville vuosille. Resursointikysymykset ovat avainasemassa. Esteettömyysasioita voidaan kehittää pysyvien opetuksen tulosalueen ohjausryhmän sekä koulutusohjelmapäälliköiden kokousten ja hyvinvointityöryhmän linjausten kautta. Esteettömyystyöhön on jatkossakin resursoitava työaikaa ainakin yhdelle asiasta tietävälle ja koordinoivalle henkilölle. Ammatillinen erityisopettaja (esteettömyyden asiantuntija) Pia-Mari Riihilahdelle on annettu lukuvuodeksi n. 150 tuntia vuosityöresurssia ja jatkoissa resurssointipäätökset tehdään budjetti- ja TAS-päätöksinä vuosittain. Jatkossa opinto-ohjaajien ohjausta ja neuvonnan roolia korostetaan. Opinto-ohjaajille on kuitenkin varattava koulutusta sekä vuosittaisessa työaikasuunnitelmassa työaikaa esteettömyystyötä varten, sillä esteettömyyden eri muodot ja ratkaisut vaativat perehtymistä. Esteettömyyden tulee näkyä myös tiedotuksessa ja kaikessa suunnittelussa. Henkilökunnalle tulee antaa tiedotusta ja koulutusta mitä esteettömyys tarkoittaa ja miten sen voi ottaa huomioon. Esteettömyyden tulisi sisältyä päivittäisiin toimenpiteisiin, jotta sitä ei tarvitsisi voimakkaasti erikseen nostaa esiin ulospäin suuntautuvassa tiedottamisessa. Esteettömyystyön onnistumista voidaan mitata laatumittareilla ja jatkossa ja sitä voidaan kysellä opiskelijapalautteen ja barometrien osakysymyksinä. Kuinka asennekysymyksiin voidaan vaikuttaa? Tämä ratkaistaan tietoisella kehittämisotteella jonka SeAMK ottaa esteettömyyssuunnitelmansa kautta. Esteettömyysasiaa voidaan käsitellä markkinointitapahtumissa. Kuinka tiedottamista voidaan parantaa esteettömyyden näkökulmasta? Esteettömyydestä voidaan tiedottaa jatkuvasti kuten mistä tahansa muustakin opiskeluun liittyvästä asiasta. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti jatkossa.
16 16 LÄHTEET ESOK Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa. [www-dokumentti]. [Viitattu ]. Saatavissa: Esteettömyyskartoitus SeAMK Luonnosversio Ei vielä julkaistu. Hämäläinen, R., Liias, S., Taarna, V. & Valkama, A Erilaisen oppijan käsikirja. Erilaisten oppijoiden liitto ry, Lukineuvola-hanke. Helsinki Holopainen, L. & Savolainen, H Nuorten lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet. Teoksessa: M. Takala & E. Kontu (toimi.). Luki-vaikeudesta luki-taitoon. Helsinki: Yliopistopaino Kalliomäki, A Opetusministerin vastaus kansanedustajan kirjalliseen kyselyyn. Helsingissä Kirjallinen kysymys 667/2006. Kinnunen, P Ammatillisissa oppilaitoksissa vastuu on kaikilla opettajilla. Teoksessa: K. Stranden (toimi.). Erilainen oppija. Oppimisvaikeuksien kokeminen, syyt, esiintyvyys ja kuntoutus. Helsinki: Stakes Laaksonen, E Esteetön opiskelu yliopistoissa. Opetusministeriön julkaisuja 2005:6. [pdf-dokumentti]. [Viitattu ]. Saatavissa: g=fi Leinonen, S Elämän vaihtoehdot kapeutuvat. Teoksessa: K. Stranden (toimi.). Erilainen oppija. Oppimisvaikeuksien kokeminen, syyt, esiintyvyys ja kuntoutus. Helsinki: Stakes Murikka Työelämässä toimivien aikuisten oppimisvaikeudet. [www-dokumentti]. [Viitattu ]. Saatavissa: murikka_oppimis_vaikeudet_hanke.php
17 17 Numminen, H Hahmotusvaikeudet. Visuaalinen hahmotuskyky ja oppiminen. Erityisopetuksen teemapäivä Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Erityisopetuksen luento. Nygren, M. Lukivaikeus osana elämää. Aikuisten kokemuksia lukivaikeuden kanssa elämisestä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteen laitos, Jyväskylän yliopisto. Takala, M. & Kontu, E Dysleksia ja tulevaisuus. Teoksessa: M. Takala & E. Kontu (toimi.). Luki-vaikeudesta luki-taitoon. Helsinki: Yliopistopaino
18 18 LIITE 1. TODETUT PUUTTEET TOIMIPISTEISSÄ 2008 MAA- JA METSÄTALOUDEN YKSIKKÖ / ÄHTÄRIN TOIMIPISTE -Opastus erityisen heikko koko alueella -Päärakennuksessa pullonkaula jyrkät portaat, rullatuolilla pitää kulkea aina ulkokautta jos halutaan vaihtaa kerroksesta toiseen -Ruokalan ja kirjaston poistumistie alakerrassa (palo-ovi) voi mennä helposti lukkoon (puukapula oven välissä estää palo-oven lukittuminen), jolloin rullatuolilla ei pääse talosta ulos erityisesti hätätapauksessa. -Päärakennuksen rullatuolitiet pitkät ja osin rampit vaaralliset (putoamisvaara) ja talvella liukkaat. Talvella rullatuolitiet voivat olla käyttökelvottomat. -T-silmukkaa ei ole missään. -Vellikello-talossa on inva-wc, mutta taloon ei pääse rullatuolilla sillä rampit ovat asentamatta, vaikka ovat olemassa. Toiseen kerrokseen ei voi päästä rullatuolilla. -Asuntoihin, jotka sijaitsevan maan tasalla, voi päästä rullatuolilla sisään mutta niissä ei ole inva-wc:tä, eikä kalusteiden mitoitusta ole mietitty inva-mitoilla. Pienet kehittämistoimet: -kyltit kuntoon koko alueella -joidenkin ovien avautumissuunnan vaihtaminen rullatuoli-asiakkaiden näkökulmasta -Vellikello-taloon ramppi ulko-ovelle asennettava paikoilleen tai ainakin läheltä löydettäviin. - T-silmukkoja Isot kehittämistoimet -päärakennukseen hissi tai porraskiipijä -asuntoloihin joihinkin asuntoihin inva-mitoituksella varustettu asunto (mm. inva-wc) MAA- JA METSÄTALOUDEN YKSIKKÖ / ILMAJOEN TOIMIPISTE - Kyltit ovat poikkeuksellisen hyvät ja päärakennuksen sekä navetan ja kasvitarhan sisäänkäynnit ovat invamittojen suhteen kunnossa. Talon sisääntulorampit olivat poikkeuksetta kunnossa.
19 19 -Päärakennuksen toiseen kerrokseen ei pääse rullatuolilla mitenkään. -Kirjastossa ahdas sisääntulo ja kirjasto osin kaksikerroksinen, joista yläkerta kainalosauvoilla vaikeapääsyinen kierreportaan takia. -Terveydenhoitajan luokse ei pääse rullatuolilla kynnyksen takia. -Opiskelija-asuntoiloihin ei pääse rullatuolilla eikä niissä ole invavessoja missään -Invavessoja ei ole navetalla tai kasvitarhalla vaikka esimerkiksi pyörätuolilla pääsy on paikalle. Pienet kehittämistoimet: -Invapysäköintipaikalle ajo-reitin salliminen lisäämällä liikennemerkki Sallittu inva-asiakkaille tms kielletty ajosuunta -merkin alle. - T-silmukkoja Isot kehittämistoimet: -Päärakennuksen toiseen kerrokseen pääsyn mahdollistaminen esimerkiksi porraskiipijällä tai hissillä, sillä luokat ovat siellä. -ainakin jokin opiskelija-asunnoista invakäyttöön kelpaavaan kuntoon. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YKSIKKÖ / KAMPUSALUEEN TOIMIPISTE -Opastuksessa kehittämisen varaa Pienet kehittämistoimet: -kyltit kuntoon koko alueella -pelastautumissuunnitelma kuntoon - T-silmukkoja Isot kehittämistoimet -Oman invaparkkipaikan järjestäminen rakennuksen yhteyteen lähelle hissiä. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YKSIKKÖ / KOSKENALANTIEN TOIMIPISTE
20 20 -Hyvät tilat yleisesti. A-rakennuksen hissi ahtaahko, mutta kelvollinen. Kyltitys ja opastus heikohko. Pienet kehittämistoimet: -Kyltit kuntoon -Inva-parkkipaikan parempi merkitseminen B-rapun edessä ja toinen invaparkkipaikka A-rapun eteen. -Joitakin kynnyksiä voi madaltaa. -Auditorioiden eri tasoille pääsyn parantaminen (rampit). - T-silmukkoja KULTTUURIALAN YKSIKKÖ / JURVAN TOIMIPISTE -Ruokalaan pääsy on suurin ongelma liikuntaesteisille. Myöskin puuverstaalla liikkuminen ja koneiden käyttö hankalaa liikuntaesteiselle. Ruokalaan ei rullatuolilla pääse. Kirjastoon on hyvä sisäänkäynti, mutta tila on hivenen ahdas. Nikkarikeskuksen invaparkkipaikka on merkitty tiehen (jää lumen ja hiekan alle). Nikkarikeskukseen ei parkkipaikalta kuitenkaan pääse portaiden takia, sillä luiskaa ei siinä ole. Pienet kehittämistoimet: --Ruokalaan ja Nikkarikeskukseen invasisäänkäyntien parantaminen. - Kyltitykset kuntoon - T-silmukkoja LIIKETALOUDEN, YRITTÄJYYDEN JA RAVITSEMISALAN YKSIKKÖ / KAUHAJOEN TOIMIPISTE -Varsin hyvä invavalmius kiinteistön ikä huomioon ottaen. Pienet kehittämistoimet: -Kylttien tekstikoot isommiksi -invaparkkipaikan parempi merkitseminen - T-silmukkoja LIIKETALOUDEN, YRITTÄJYYDEN JA RAVITSEMISALAN YKSIKKÖ / LIIKETALOUDEN TOIMIPISTE
21 21 -Varsin hyvät tilat liikuntaesteisen kannalta. Kirjastoon pääsee hyvin, mutta korkea kynnys haittaa yksin liikkujaa. Ruokalaan ei ole ramppia, liikuntaesteiset syövät kahvion puolella. Auditorion luiska on hiukan jyrkkä yksin kulkemiseen. Pienet kehittämistoimet: -Kylttien kehittäminen -Ramppi ruokalaan - T-silmukkoja LIIKETALOUDEN, YRITTÄJYYDEN JA RAVITSEMISALAN YKSIKKÖ / YRITTÄJYYDEN TOIMIPISTE -Varsin hyvä. Lähinnä kyltitys osin heikko, samoin invaparkkipaikkojen merkitseminen. Asuntoloihin tiet epätasaisia. Kaikkiin asuntoihin korkeat kynnykset, mutta Y-klubilta saa lainata ramppia asuntolaan.( tarvitsee kuitenkin apurin) Pienet kehittämistoimet: - invaparkkipaikkojen merkitseminen ja kyltitys. - T-silmukkoja TEKNIIKAN YKSIKKÖ JA KULTTUURIALAN YKSIKKÖ/ FRAMIN TOIMIPISTE SEKÄ KULTTUURIALAN YKSIKKÖ / FRAMIN TOIMIPISTE -Framissa lähinnä heikko kyltitys. Invaparkkipaikat ja ulko-oven kynnykset ongelmia. Pienet kehittämistoimet: - Invaparkkipaikkojen parempi merkitseminen - Ulko-ovien kynnyksien madaltaminen - T-silmukkoja
22 22 TEKNIIKAN YKSIKKÖ / TÖRNÄVÄN TOIMIPISTE JA KULTTUURIALAN YKSIKKÖ / TÖRNÄVÄN TOIMIPISTE Käynti ulko-ovista jokseenkin mahdotonta rullatuolilla, ei ainakaan ilman avustajaa pääse sisään. Ainoa sisäänkäynti rullatuolilla autolaboratorion autoramppien kautta, mutta muihin tasoihin ei pääse ilman avustajaa. Tilat eivät runsaiden portaiden takia sovellu liikuntaesteisille oikeastaan lainkaan. Hissejä tulisi rakentaa ainakin kaksi ja siitä huolimatta tasoeroja ja ramppien rakentamistarvetta jäisi. Näkövammaisten kannalta monet tilat ovat tummat. Pienet kehittämistoimet: -Invaparkkipaikkojen merkitseminen -Kyltityksen parantaminen -Ramppeja ulko-oville ja portaisiin -Inva-WC:n ulko-oven merkitseminen. Isot kehittämistoimet -Hissejä useampia -Tuulikaappien isontaminen - T-silmukkoja TEKNIIKAN YKSIKKÖ / FOODWESTIN TOIMIPISTE Auditoriossa ramppien kynnykset korkeat. ATK-luokassa usein jalkatilat ahtaat. Ruokalaan ei pääse rullatuolilla. Se on Atrian tiloissa. Pienet kehittämistoimet: -Kylttien parantaminen - T-silmukkoja Isot kehittämistoimet -Ruokalaan pääsyn varmistaminen rullatuolilla asioiville.
ESTEETTÖMÄN OPISKELUN SUUNNITELMA
Seinäjoen ammattikorkeakoulun ESTEETTÖMÄN OPISKELUN SUUNNITELMA Hyväksytty SeAMKin hallituksessa 26.9.2012 Työryhmä: Pia-Mari Riihilahti Jouni Niskanen Anneli Pajulammi 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotErilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti
Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen
LisätiedotESTEETTÖMÄT OPPIMISYMPÄRISTÖT SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA opiskelu ja oppimisvaikeudet. Pia-Mari Riihilahti. Ammatillinen opettajakorkeakoulu
ESTEETTÖMÄT OPPIMISYMPÄRISTÖT SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA opiskelu ja oppimisvaikeudet Pia-Mari Riihilahti Ammatillinen opettajakorkeakoulu JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t) Pia-Mari Riihilahti
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotLapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma
Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen
LisätiedotOppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere
Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotTutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä. Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu
Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Sekin opiskelija on niin nolla kuin vain voi olla. Lukivaikeuden määrittely Lukivaikeuden tunnistaminen
LisätiedotVertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi
Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan
LisätiedotTukiseteli Joustava apu erityistä tukea tarvitsevalle oppijalle
Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen yliopisto Anne Mustonen ja Sanna Vehviläinen Tukiseteli Joustava apu erityistä tukea tarvitsevalle oppijalle Campus Conexus -projektin verkkoaineistot 2012 Tukiseteli
LisätiedotSATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus
SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN
LisätiedotOhjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015
27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää
LisätiedotVäliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena
Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen
LisätiedotErilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama
Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaisten oppijoidenliitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto.fi Valtakunnallinen oppimisvaikeuksisten
LisätiedotHitaasti mutta, varmasti?
Hitaasti mutta, varmasti? Saavutettavuuden edistyminen 2000 luvulla Selvityksen luovutustilaisuus 02.02.2012 OPM Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö, OTUS Erilaisten oppijoiden liitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto
LisätiedotErityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro
Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN
LisätiedotOpiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta korkeakouluissa ja vinkkejä kouluttajille
Opiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta korkeakouluissa ja vinkkejä kouluttajille Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Elina Lavikainen Johanna Penttilä Esteettömien opintopolkujen
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotEsteettömyys HUMAKissa
Lokakuu 2009 Asiakirjan on laatinut POP-tiimi Hyväksytty HUMAKin johtoryhmässä 6.10.2009 Esteettömyys HUMAKissa Humanistinen ammattikorkeakoulu Annankatu 12 A 17, 00120 Helsinki p. 020 762 1390, f. 020
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotKuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus
Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotKysely 1.vuoden opiskelijoille 2016
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien
LisätiedotOPINTO-OHJAUS LUKISETELI TUKISETELI
OPINTO-OHJAUS LUKISETELI TUKISETELI ESITYKSEN SISÄLTÖ Tässä esityksessä esitetään, miten oppimista voidaan tukea lukivaikeuden osalta. 1.Mistä on kysymys? 2.Miten haetaan? 3.Miten käytetään? 4.Mitä hyvää,
LisätiedotAJANKOHTAISTA LUKIOKENTÄLTÄ
AJANKOHTAISTA LUKIOKENTÄLTÄ Polku toisen asteen opintoihin 12.2.2016 Opinto-ohjaaja Visa Tuominen Joensuun normaalikoulun lukio Visa Tuominen UEF // University of Eastern Finland Kaupungin lukioverkko
LisätiedotMikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta
Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti
LisätiedotMitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa? Koskela Anne, Esteettömyys käsitteenä
1 Mitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa? Koskela Anne, 2.2.2017 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän,
LisätiedotSaavutettava yliopisto esteetön opiskelu. Hannu Puupponen Hakija- ja opiskelijapalvelut
Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu Hannu Puupponen hannu.puupponen@jyu.fi Hakija- ja opiskelijapalvelut Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotSuositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa
Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit
LisätiedotSyrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa
Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen
LisätiedotAIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET
1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotINFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa
INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu
LisätiedotEurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016
21.6.2016 Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 Teema: Oppimisen apuvälineet, lukijärjestöjen vertais- ja neuvontatoiminta VARASLÄHTÖ VIIKKOON Kouvola 30.9. Apuvälinepäivä kunnan työntekijöille
LisätiedotESTEETTÖMYYS - Erilaisia oppijoita koskevien erityisjärjestelyiden periaatteet
ESTEETTÖMYYS - Erilaisia oppijoita koskevien erityisjärjestelyiden periaatteet 1 DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULU Hyväksytty JORYssä 29.5.2007. Päivitetty 23.4.2013 Diakin johtoryhmässä hyväksyttyjen periaatteiden
LisätiedotEsteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa
Esteettömyys Savonia Hyväksytty 1.3.2011 Esteettömyyys Savonia- 1 / 4 Sisällys Yleistä tietoa korkeakoulusta... 2 Opintojen ohjaus ja järjestäminen... 2 Valintakoe... 2 Yleinen kulkukelpoisuus korkeakoulussa...3
LisätiedotOhjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa
Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Hämeenlinna 19.4. Aikuiskoulutukseen ohjaus- ja palvelupiste Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna hallinnoi Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu) koulutukseen ohjausta
LisätiedotKuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1
Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee
LisätiedotEväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth
Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ
LisätiedotTANSSINOPETTAJAN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS AIKUISTEN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2012
1 TANSSINOPETTAJAN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS AIKUISTEN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2012 2 1 HAKEMINEN... 4 2 YLEINEN HAKUKELPOISUUS JA VALINTAPERUSTEET... 5 3 VALINTAKOE... 6 3.1 Valintakokeeseen
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
LisätiedotKehityskeskustelulomake
Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi
LisätiedotOPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut
OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet
LisätiedotSAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016
SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 Asia Hakijat Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tekijänoikeudet Opiskelijayhdistys A ry. ja Opiskelijayhdistys B ry. Annettu 28.5.2001 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
Lisätiedot3.5.2011 Suomen MS liitto ry / Marju Toivonen
MS tauti, opiskelu ja sopivat ammatit Erikoissuunnittelija, VTMMarjuToivonen Marju Toivonen MS liiton työllisyyspalvelut Opiskelijakyselyn k l tuloksia Kysely MS liiton nettisivuilla Tiedotusta mm. Facebookin
LisätiedotVaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila
Pöytäkirja 14/2012 TIIMIKOKOUS 14 Aika: 7.11.2012, klo 8:00-9:00 Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila Läsnä: Marika Syväluoma OPEDA-hankkeen perusasteen edustaja Hans Kankkonen
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotKuopion Konservatorio
1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion
LisätiedotOpintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa
Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotOulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
LisätiedotSALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ
SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ Hallitus 3.5.2015 64 1 1 Järjestyssäännön tarkoitus Järjestyssääntö luo edellytykset opiskelun kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle
LisätiedotAmmatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Projektipäällikkö
LisätiedotSaavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa
Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotOppisopimuksella ammattiin
Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitseva opiskelija ammatillisessa koulutuksessa
Ammatillisen koulutuksen reformi Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitseva opiskelija ammatillisessa koulutuksessa Ydinkohdat Erityinen tuki reformilaissa Henkilökohtaistaminen Erityinen tuki osana
LisätiedotAHOT-toiminta TAMKissa
AHOT-toiminta TAMKissa AHOT voi jonain päivänä olla kilpailuvaltti! Hanna Saraketo Koulutuspäällikkö, liiketoiminta ja palvelut yksikkö, liiketalouden ja matkailun koulutusohjelmat, Ikaalisten toimipiste
LisätiedotOPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotMUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860
MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,
LisätiedotTutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
LisätiedotTyöpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta
Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen
LisätiedotVertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen
Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen 24.10.2013 2 (8) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 3. Kenestä vertaistuutori... 4 Vertaistuutori
LisätiedotTeematyöryhmätapaaminen 12.4.2010
Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotOPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA
OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotYliopiston tuki opiskelijalle, jolle opiskelu on tavallista haasteellisempaa
Yliopiston tuki opiskelijalle, jolle opiskelu on tavallista haasteellisempaa Taija Tuominen opintopsykologi@uta.fi Ohjausjärjestelmä Opiskelijan ja yliopiston vastuut 1/2 Opiskelija on vastuussa opintojensa
LisätiedotHakutoimiston palvelut ja erilaiset hakuväylät v. 2018
Hakutoimiston palvelut ja erilaiset hakuväylät v. 2018 Ajankohtaista Amiksesta 2017 Laura Linnavuori 13.10.2017 Salpauksen hakutoimisto Hakutoimisto tarjoaa tietoa Koulutuskeskus Salpauksen monipuolisesta
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Huomaa! HOJKS lomakkeet näkyvät reaaliajassa huoltajilla
LisätiedotHAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:
Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotPsykologian laitos. Professori Taru Feldt. Hakijan päivä JYU. Since
Psykologian laitos Professori Taru Feldt Hakijan päivä 9.11.2018 JYU. Since 1863. 9.11.2018 1 Psykologian laitos Tehtävä: tuottaa kansainvälisesti arvostettua, korkealaatuista opetusta ja tutkimusta Opiskelijamäärältään
LisätiedotOpintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH
Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Löydettävyys Koulutustarjonnan hakutoiminnot monipuolistuvat: Vapaa sanahaku, Haku erilaisilla hakuehdoilla, karttahaku?,
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013
MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä Lapin Matkailualan koulutus-
Lisätiedot5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.
5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen
LisätiedotLukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta
Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Projektin lähtökohdat: Vuonna 1999 mietintönsä jättänyt opetusministeriön asettama Luki-työryhmä piti erittäin tarpeellisena
LisätiedotJyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO
Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotKuka on erilainen oppija
Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet
LisätiedotMiten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus
Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus 2 LÄHTÖTILANNE Kysymys 1. 1.1.2007-31.12.2010 Salpauksessa
LisätiedotAsiasanat: ammatillinen oppilaitos, kansainvälisyys, neuvontapalvelut, verkko-ohjaus
Marika Marttinen Kehittämistyö JAMK/ Opinto-ohjaajan koulutus Asiasanat: ammatillinen oppilaitos, kansainvälisyys, neuvontapalvelut, verkko-ohjaus Sähköiset opinto-ohjaus- ja neuvontapalvelut ammattiopiston
LisätiedotEsteettömyys opiskelijavalinnoissa
Esteettömyys opiskelijavalinnoissa Hannu Puupponen. Jyväskylän yliopisto ESOK-hanke. 12.02.2007 Esteettömyys opiskelijavalinnoissa Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyys Koskee jokaista yliopistossa
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotUusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut
Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla
Lisätiedot