Seppo Kainulainen Anna Leena Ruotsalainen VERKKOVUOROVAIKUTUS JA VÄLINEET PBL VERKKOTOTEUTUKSESSA Tiivistelmä Tässä artikkelissa käsitellään verkkovuorovaikutusta sekä millaisia verkkovuorovaikutuksen välineitä ongelmaperustaisen oppimisen (PBL) verkkototeutuksessa käytetään niin eriaikaisen kuin samanaikaisen vuorovaikutuksen saavuttamiseksi. Lisäksi artikkelissa käsitellään mitä mahdollisuuksia erilaiset verkkovuorovaikutuksen välineet tuovat verkko opintoihin. Verkkovuorovaikutus Oppiminen on parhaimmillaan interaktiivista ja sosiaalista toimintaa, jossa rakennetaan yhteistä tietämystä ja haetaan asioille yhteisiä merkityksiä. Tällöin oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa yksilön, ryhmän ja ohjaajan välillä. Prosessissa oppija joutuu ulkoistamaan omia käsityksiään sekä muokkaamaan ja muodostamaan uusia käsityksiä ryhmässä saadun palautteen myötä. (Koli & Silander 2002). Ohjaus ja vuorovaikutus ovat yleisesti sidoksissa toimintakontekstiin: Yhtäältä konteksti määrittää vuorovaikutuksen luonnetta ja toisaltaan vuorovaikutustilanteeseen osallistuvat luovat ohjauksen kontekstin. (Matikainen 2003) Vuorovaikutus verkossa on välittynyttä, sosiaalisesti vihjeetöntä ja siksi monella tapaa erilaista kuin kasvokkainen vuorovaikutus, viestintä on tavallaan verkossa neutraalimpaa kuin lähiopetuksessa. Vuorovaikutus verkossa katsotaan olevan välttämätön ja tavoiteltava asia. Verkkopohjaiseen vuorovaikutukseen liitetään usein dialogin ja argumentoinnin teemat. (Tella et al. 2001; Matikainen 2003) 1
Vuorovaikutuksellinen verkko opetus ei toimi ilman tasavertaista, osallistujakeskeistä ja aktiivista dialogista työskentelyä, johon kaikki osallistujat sitoutuvat. Yhdessä ajatteleminen ja perehtyminen tarkoittavat, että tietoa ja sen yhdistämistä toimintaan haetaan yhteisen työstämisen avulla. Yhteisöllinen työskentely vaatii sosiaalisia taitoja sekä valmiuksia antaa ja vastaanottaa palautetta. Vuorovaikutuksen kannalta on keskeistä, että osallistujat kokevat virtuaalisen ilmapiirin luotettavana ja avoimena, jotta he rohkaistuvat ja haluavat tuoda omia ajatuksiaan julki. (Matikainen 2001; Aarnio & Enqvist 2001; Koli & Silander 2002; Mäkinen 2005) Vuorovaikutuksen muodot eivät välttämättä ole sidoksissa vuorovaikutuksen kanavaan tai välineeseen, vaan pikemminkin tiettyihin toimintatapoihin (Matikainen 2001). Kommunikaatio tietoverkossa on jaettavissa samanaikaiseen (synkrooniseen), ja eriaikaiseen (asynkrooniseen). Samanaikaisella kommunikaatiolla tarkoitetaan puheeseen rinnastettavissa olevaa ajasta riippuvaa välitöntä vuorovaikutusta, jossa keskustelua ylläpitävälle palvelimelle lähetetty viesti tulee samalla hetkellä muille osallistujille vastaanotettavaksi, mutta joka ei pääsääntöisesti tallennu myöhemmin kaikkien käyttäjien luettavaksi. Samanaikaisessa kommunikaatiossa käytetään tekstipohjaisia ratkaisuja, videokuvaan ja ääneen perustuvia verkkoneuvotteluja. Eriaikainen viestintä on ajasta riippumatonta viestintää, jossa viesti toimitetaan vastaanottajalle tarkasteltavaksi heille sopivana ajankohtana. (Tella et al. 2001; Portimojärvi 2002) Tapahtuuko viestintä samanaikaisesti vai eriaikaisesti vaikuttaa jaetun informaation sisältöön ja muotoon. Eriaikainen viestintä on hidasta ja pakottaa informaation muodoltaan suuriin ja jäsenneltyihin kokonaisuuksiin. Sen tehtävä on tukea argumentointia ja rauhassa pohdittuja mielipiteen ja näkökannan ilmauksia. Samanaikainen viestintä on nopeaa, lyhyttä, rönsyilevää ja jutustelu kaltaista. Kommunikaatio voidaan jakaa yhdeltä yhdelle, yhdeltä monelle tai monelta monelle tapahtuvaksi viestinnäksi. Verkko opiskelu ja vuorovaikutus koetaan tekstipainotteiseksi 2
työskentelyksi, jota leimaa viestinnän eriaikaisuus, samat ominaisuudet, jotka liittyvät tutuimpiin ja käytetyimpiin työkaluihin, sähköpostiin ja keskusteluryhmään. (Portimojärvi 2002) Käytännössä verkko opiskelija työskenteleekin usein kolmella aikajanalla: oma yksilöllinen taustatyö (esim. opiskeluun liittyvän aineiston lukeminen), vastavuoroinen eriaikainen työskentely (esim. keskustelupalstojen puheenvuorojen lukeminen ja oma kirjoittaminen) sekä vastavuoroinen samanaikainen työskentely (esim. sovitut chattitapaamiset). (Tella et al. 2001; Mäkinen 2005) Vastavuoroisessa verkko opinnoissa työskentely tapahtuu dialogisesti. Vastavuoroisuus voi olla siis paitsi keskustelu dialogia, myös työskentely dialogia, jonka tarkoituksena on luoda, kehittää ja muokata jotakin yhteistä tavoitetta (esim. kirjoittaa kirjaa, kehittää tietokoneohjelmaa, suunnitella markkinointikampanjaa jne.). Vastavuoroinen vuorovaikutuksellinen verkko opiskelu on siis käytännössä intensiivistä työskentelyä, joka yleisimmin tapahtuu verkkokeskusteluina ja siihen mahdollisesti liittyvinä muina yhteisen tiedon luomisen prosesseina. Kaikki eriaikaiset vuorovaikutusmahdollisuudet antavat jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden osallistua verkkotyöskentelyyn ja keskusteluun oman aikataulunsa mukaisesti. (Mäkinen 2005) Keskustelufoorumit sopivat hyvin asioiden ja ajatusten pitkäkestoiseen kehittelyyn ja ideointiin. Keskustelufoorumi tukee hyvin dialogisen ja yhteisöllisen viestinnän perusajatusta, jossa kukin julkistaa omia ajatuksiaan, ideoitaan, kysymyksiään, ihmettelyjään ja yhteenvetojaan muille. Keskusteluryhmien aktiivisen käytön myötä opiskelun prosessiomaisuus painottuu selvästi. Parhaimmillaan keskustelufoorumi tukee keskusteluun osallistuvien ajattelua, vuorovaikutus ja viestintätaitoja ja opiskeluprosessia. Keskustelu onnistuu parhaiten, kun opiskeluyhteisö sopii toimintasäännöt, kuten aikataulut, osallistujien vastuut, aktiivisuuden ja yhteiset tehtävät. (Tella et al. 2001) 3
Tieto ja viestintätekniikalla ja verkolla on opiskelussa ja oppimisessa pedagoginen, välineellinen, yhteisöllinen ja viestinnällinen käyttötapa. Parhaimmillaan ja hyödyllisimmillään verkko ja tieto ja viestintätekniikka ovat silloin, kun useampi tai kaikki neljä käyttötapaa voidaan kytkeä eri tavoin samaan opetus, opiskelu ja oppimistapahtumaan tai viestintätilanteeseen. Yhteisöllisen opiskelun kannalta hyödyllisimmältä näyttää olevan tilanne, jossa viestinnällinen ja yhteisöllinen käyttötapa yhdistetään. Samassa ajassa ja yhtä aikaa verkossa toimiminen ja opiskelu edistävät opiskelutehtävin käynnistämistä. (Tella et al. 2001) Verkko on luonteeltaan vahvasti viestinnällinen; se mahdollistaa ja tarjoaa monia edellytyksiä dialogiselle vuorovaikutukselle ja yhteisölliselle opiskelulle, kun opettaja tai materiaali siihen ohjaa. Verkkoympäristö tukee yhteisöllistä opiskelua lisäämällä viestintämahdollisuuksia ja kohtaamisen paikkoja. Opettajan pedagoginen asiantuntemus, vuorovaikutuksen ja hyväksyvän sosiaalisen ja viestinnällisen ilmapiirin luominen ja välineiden ominaispiirteiden oivaltaminen pedagogisessa mielessä ovat yhteisöllisessä verkko opetuksessa tärkeämpiä kuin tekninen osaaminen ja taituruus. (Tella et al. 2001; Mäkinen 2005) Verkon olennainen arvo ja lisä opetukseen ja opiskeluun liittyy erityisesti ihmisten välisen viestinnän ja dialogin lisäämiseen ja parhaimmillaan niiden tehostamisen ja syventämiseen. Verkon kautta tuetaan opiskeluyhteisölle läheisyyden, yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunteita. Yhteistoiminnallisissa ja yhteisöllisissä opiskeluryhmissä opiskelija voivat ulkoistaa omaa ymmärrystään ja tulkintaa opittavasta sisällöstä. (Tella et al. 2001) Vuorovaikutuksellinen verkko oppimistyöskentely on reflektiivinen prosessi. Ohjaajan tehtävänä on vaikuttaa vuorovaikutussuhteen kehittymiseen niin, että se auttaa opiskelijoita kehittämään omakohtaista suhdetta opiskeltavaan sisältöön ja edistää ryhmän jäsenten osaamista ja 4
asiantuntijuutta. (Mäkinen 2005). Tutorilla on merkittävä rooli oppimisilmapiirin luomisessa. Ilmapiiri rakentuu molemminpuoliseen kunnioittamiseen, keskinäiseen luottamukseen, avoimuuteen ja autenttisuuteen. Ryhmän ohjaajalta edellytetään vuorovaikutustaitoja, jotka kohdistuvat ryhmäprosesseihin kuten kommunikaatioon ja ryhmän päätöksentekoon. (Kaksonen et al 2002) Teknologiset ratkaisut luovat reunaehtoja verkkovuorovaikutukselle. Teknisen vuorovaikutuksen tarkastelussa nähdään vuorovaikutus tapahtuvan tietotekniikan ehdoilla. Ihmisten vuorovaikutus muotoutuu sen mukaisesti, millaisia ohjelmistoja kommunikointiin on kehitetty. (Matikainen J 2001) Ryhmätyöohjelmat tarjoavat useita tapoja ja työvälineitä vuorovaikutukseen ja viestintään. Ohjelmissa voidaan jättää viestejä muiden nähtäville ja määritellä viestien kohderyhmä tai ajankohta. Jakoa voidaan tehdä myös sen mukaan, halutaanko olla samanaikaisessa vuorovaikutuksessa, kuten chatsissä ja videoneuvottelussa vai onko vuorovaikutus eriaikaista. Vuorovaikutus voidaan myös nivoa suoraan verkkomateriaaliin, jolloin materiaalin lukija voi antaa palautetta. (Tella et al. 2001) Vuorovaikutus verkko PBL:ssa Ongelmaperustaisen oppimisen ominaisuuksia ovat ryhmän keskeinen vuorovaikutus ja sitä varten kehitetyt työkalut ja toimintatavat sekä samanaikaiseen että eriaikaiseen viestintään. PBLtyöskentelyn kannalta keskeistä on yhteisöllinen työskentely ja ryhmän itse määrittelemät oppimistarpeet sekä vuorovaikutuksellinen tiedonrakentelu oppimistuloksiin pääsemiseksi. Tietoverkkosovelluksen suunnittelussa on vuorovaikutus pystyttävä pelkistämään tarkoituksenmukaisten, vaikkakin rajoittuneiden välineiden ja viestintämuotojen kautta toteutettavaksi toiminnaksi, joka palvelee oppimisprosesseja (Portimojärvi 2002). 5
Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen tiedonrakentelun välineinä voidaan käyttää mm. keskusteluryhmiä, chatiä, ilmoitustauluja, piirtotyövälineitä ja audio/videoyhteyksiä. Ongelmaperustaisen oppimisen syklin vaiheet voidaan jaotella käytettävien vuorovaikutusmuotojen ja toiminnan mukaan. Ryhmän kesken tapahtuva vuorovaikutus vaihtelee syklin aikana hyvin intensiivisestä ja koko ryhmän osallistumisista vaativasta aivoriihestä yksilökeskeiseen tiedonhankinnan vaiheeseen. Lisäksi sisältöjen jäsentelyssä käytetään vuorovaikutuksellisia visuaalisia tai muita konkretisoinnin ja ilmiön kuvaamisen keinoja. (Portimojärvi 2002). PBL verkkotyöskentely tapahtuu pääosin samanaikaisessa vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi verkkovuorovaikutuksen muotona voi toimia reaaliaikainen chat, jossa kaikki jäsenet kohtaavat toisensa sovittuna aikana. Chat on nopea, lyhyitä kommentteja hyödyntävä intensiivisen vuorovaikutuksen väline, jolla on parhaimmillaan myös ryhmän koheesiota lisäävä vaikutus. Chatin ja muiden samanaikaisen vuorovaikutuksen välineiden avulla toteutetut opiskeluratkaisut vaativat opiskelijoilta sitoutumista tiettyyn aikaan sekä paikkaan. Työvaiheet sisältävät monen tasoista vuorovaikutusta nopeasti kommentoinnista harkittuun synteesiin ja ryhmän yhteiseen tiedon rakentamiseen. Verkkovuorovaikutuksen työvälineet PBL:ssa Verkkovuorovaikutuksen välineitä on kehitelty useiden vuosien ajan, painopisteenä ovat olleet pääosin työelämän työryhmätyöskentelyn tarpeet. Viimeisten vuosien aikana verkkoviestintä on yleistynyt myös kansalaisten kommunikointikeinona. Eriaikainen vuorovaikutus sähköpostin ja keskustelupalstojen välityksellä alkaa olla miltei jokapäiväistä toimintaa. Myös samanaikainen vuorovaikutus verkkoviestinnässä on lisääntynyt Skypen ja Messengerin kaltaisten ohjelmien yleistyessä. 6
Samanaikaiseen viestintään tarkoitettujen ohjelmien joukko on melko kirjava. Erityisesti ilmaiskäytössä olevilla ns. pikaviestimillä käyttöä on usein rajoitettu maksimissaan viiden pisteen yhtäaikaiseen vuorovaikutukseen, jolloin PBL tutoriaaleissa niiden käyttö ei ole mahdollista, tai ryhmäkoon on oltava riittävän pieni. Tällä hetkellä nämä ilmaiset pikaviestimet soveltuvat parhaiten kotikäyttöön. Yrityskäyttöön suunnattujen monipisteneuvottelujärjestelmien kehitys tuo todennäköisesti tullessaan järjestelmiä, joiden käytöstä voi muodostua osa tulevaa verkkoviestintää myös oppilaitoskäytössä. Samanaikaisen vuorovaikutuksen välineet ovat kehitysvaiheessa ja tulevaisuudessa myös tietoturvaltaan parempien ohjelmien tarjonta tulee todennäköisesti lisääntymään. PBL verkkotyöskentelyssä samanaikainen kommunikointi voidaan toteuttaa chatin tai audio/videoyhteyden välityksellä. Chatin käyttövalmiudet ovat yleisesti hyvät. Sen käyttö on yksinkertaista ja chat on käytettävissä yleisesti kaikkien verkko oppimisympäristöjen kautta. Audioja/tai videoyhteyttä käyttämällä päästään lähemmäksi normaalia vuorovaikutustilannetta. PBLverkkotyöskentelyn samanaikaiseen toimintaan lisäarvoa tarjoavat myös kaikkien osallistujien yhteiskäytössä oleva piirtotaulu sekä sovellusten jakomahdollisuus. PBL verkkotyöskentelyssä tarvittavat eri työvälineet voidaan koota usean eri sovelluksen kautta tai käyttää ohjelmaa, jossa on kaikki tarvittavat ominaisuudet. PBL verkkotyöskentelyssä voidaan käyttää yhdessä esim. TeamSpeak audiokonferenssiohjelmaa sekä Cmap käsitekarttaohjelmaa. Näiden kahden ohjelman yhtäaikaisella käytöllä saavutetaan audioyhteys, chat sekä yhtäaikainen kirjoitus/piirtomahdollisuus. Marratech on hyvä esimerkki ohjelmasta, jossa on kaikki tarvittavat samanaikaisen ja eriaikaisen yhteyden työvälineet (video ja ääniyhteys, chat, piirto/kirjoitusominaisuus sekä sovellusten jakomahdollisuus). Muita videoyhteyttä hyödyntäviä ohjelmia ovat esim. ivisit, DKmessenger, Comet Videophone, Macromedia Breeze, Zoomcall, ineen, FlashMeeting ja GoodMood VideoMeeting. 7
Verkkovuorovaikutusvälineiden käyttö PBL verkkototeutuksessa PBL oppimissyklin toteutuksen luonteeseen kuuluu vahva yhteisöllinen toiminta, jolloin yhteys toisiin opiskelijoihin on oltava samanaikainen. PBL syklin eri vaiheissa verkkovälineiden käytön tarve vaihtelee. Tutoriaaleissa korostuu useiden samanaikaisen verkkotyövälineiden käytön hallinta, kuten chat, piirtotaulu ja mahdollisesti audio ja/tai videoyhteys. Näiden työvälineiden omakohtaisen ja yhteiskäytön sujuva onnistuminen on yksi PBL verkkototeutuksen lähtökohdista. PBL syklin aikaiseen samanaikaiseen vuorovaikutukseen soveltuu esim. chat tai audioyhteys. Chatia tai audioyhteyttä voidaan käyttää mm. aivoriihessä, ongelma alueiden ryhmittelyssä ja valinnassa sekä oppimistehtävien määrittämisessä tapahtuvassa kommunikoinnissa. Chatkeskusteluissa on huomioitava, että keskustelut etenevät nopeasti, jolloin hyvätkin kommentit voivat jäädä huomiotta. Chat ohjelman käytöstä on hyvä laatia ohjeet sekä sopia ryhmän kanssa pelisäännöt sen käyttöön liittyvistä seikoista. Sovittavia asioita voivat olla esim. lyhenteiden käyttö ja niiden merkitys chat keskusteluissa. Syklin aikaiset chat keskustelut tulee tallentaa opiskelijoiden mahdollista myöhempää käyttöä varten. Chat keskustelut voidaan tallentaa esim. oppimisympäristön yhteiselle keskustelualueelle, josta opiskelijat voivat palauttaa mieleensä tutoriaalin asioita. Portimojärven (2002) mukaan tekstipohjaisen chatin etuihin kuuluu kaikkien osallistujien nähtäville tallentuneiden ajatusketjujen muodostuminen, jotka ruokkivat uusien ideoiden syntymistä. Tallentuvat keskustelut helpottavat myös nopeatempoisen keskustelun ajatusten kirjaamista. PBL syklin aikana kaikille ryhmäläisille on sallittava samanaikainen yhteys, kyseinen monipisteneuvottelu ei onnistu kaikilla ääniyhteysohjelmilla. Esimerkiksi Skypeohjelmassa konferenssiominaisuus on rajoitettu viiden samanaikaisen käyttäjän viestintään. Pelkästään audiokonferensseihin suunnitellusta ohjelmasta hyvä esimerkki on TeamSpeak. Tämän ohjelman palvelin ja käyttäjäsovellukset ovat ilmaisia. Jos audion lisäksi käytetään videoyhteyttä, 8
niin käyttäjillä on oltava kuulokemikrofonin lisäksi web kamera. Tutoriaalien reaaliaikainen videoyhteyden lisäarvona on nonverbaalisten viestien tulkinnan mahdollisuus. PBL syklin aikana samanaikaisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaan asioiden jäsentelyyn ja esittämiseen soveltuvat mielle tai käsitekartat, liitutaulut tai vastaavat piirtotyövälineet. Osa valmiista oppimisympäristöistä sisältää kyseiseen tarkoitukseen soveltuvia työvälineitä. On myös mahdollista käyttää erillisiä työvälineitä, jotka ovat suunniteltu asioiden jäsentelyä varten. Tällaisiin työvälineisiin lukeutuu mm. Cmap ohjelma. Käytetäänpä mitä tahansa piirto tai käsitekarttatyövälinettä, niin tavoitteena on, että kaikki osallistujat voivat seurata ja tarvittaessa osallistua reaaliajassa miellekarttojen, tekstien tai piirrosten tuottamiseen oppimissyklin aikana. Myös syklin aikana tuotetut piirrokset ym. tuotokset tulee tallentaa ja sijoittaa opintojaksolla käytettävään oppimisympäristöön. Kuten Portimojärvi (2002) mainitsee, niin piirtotyökalujen avulla voidaan tehdä samat toimenpiteet kuin kasvokkain fläppi tai liitutaululla, mutta työskentely on huomattavasti hitaampaa ja kankeampaa. Jäsentelyvaiheen yhteydessä, jossa käytetään piirtotyökaluja havainnoimaan ja esittämään omia asioita tarvitaan myös sanallista viestintää. Tähän chatia paremmin soveltuu audioyhteys, koska tekstin tuottaminen chatiin ja samanaikainen piirtäminen ym. asioiden esittely on vaikeaa. (Portimojärvi 2002) PBL verkko opintojakson toteutukseen tarvitaan oppimisympäristö, jonka kautta toimitetaan ohjeet oppimissyklin toteutukseen sekä kootaan opiskelijoiden oppimissyklin aikaiset tuotokset. Oppimisen mielekkyyden kannalta tulisi valita yksi jo ennestään tuttu ja käyttökelpoinen media. Käyttäjätunnuksellinen oppimisympäristö tarjoaa tähän yleensä parhaat ja monipuolisimmat välineet. Samassa ympäristössä toteutetaan tiedottaminen ym. eriaikainen viestintä. Eriaikaisen vuorovaikutuksen välineitä, kuten keskustelufoorumeja tarvitaan myös tutoriaalien välissä tapahtuvassa tiedonhankintaosassa. 9
PBL oppimissyklin lähtökohtana ja virikkeenä toimiva ongelma tai skenaario esitetään oppimissyklin ensimmäisessä verkkotutoriaalissa. Ongelma tai skenaario voidaan esittää tekstinä, videona, kuvana, animaationa tai audiona esitystarpeen mukaan. Ongelma tallennettaan esim. oppimisympäristön keskustelualueelle tai www sivuille. Aivoriihityöskentelyvaiheessa voidaan käyttää tekstipohjaista chatiä tai audiokonferenssia, mahdollisesti myös videoyhteyttä. Aivoriihen tuloksia voidaan koostaa esim. piirto tai käsitekartta ohjelmilla. Audion tai teksti chatin tallentamismahdollisuus helpottaa työskentelyä aivoriihen tulosten kirjaamisessa. Ryhmittelyvaiheessa aivoriihen tulokset kootaan yhteen esim. käsikartan muotoon. Käsitekartalle tuloksia ryhmitellessä kommunikoinnin apuna voidaan käyttää ääniyhteyttä tai chat ohjelmaa. Lopuksi tuotetut idearyppäät nimetään ryhmiksi. Sisältöalueiden valinnassa sekä oppimistehtävien määrittämisessä käytetään samoja työvälineitä kuin ryhmittelyssä. Ongelma alueista muotoutunut yhteenveto tallennetaan esim. oppimisympäristön keskustelualueelle. Oppimissyklin tiedonhankintaosan aikana opiskelijat hakevat tietoa eri lähteistä ja tallentavat käsittelemänsä tiedon ja mahdolliset lähteet oppimisympäristöön tiedonhankinnalle varatulle keskustelupalstalle. Oppimissyklin tiedonhankintaosan aikaisessa viestinnässä voidaan käyttää esim. oppimisympäristön tarjoamaa keskustelualuetta lähteiden ja hankittujen tietojen kirjaamiseen. Tarvittaessa voidaan järjestää myös reaaliaikaisia verkkotapaamisia opiskelijoiden välille esim. chatin tai audio/videoyhteyden avulla. Suurin osa PBL syklin tiedonhankinnan vaiheesta perustuu kuitenkin eriaikaiseen vuorovaikutukseen. Yhteenveto Verkko opetuksessa vuorovaikutuksen onnistuminen luo suuria haasteita opettajille. Tavoitteena vuorovaikutuksen onnistumiselle on pyrkiä todelliseen dialogiin, jonka kautta pyritään yhteisölliseen tiedonrakenteluun. Yleisesti verkko opetuksessa käytetään eriaikaisen vuorovaikutuksen keinoja. Kuitenkin nykyisten oppimiskäsitysten mukaan verkko opetuksessa 10
tulisi kiinnittää huomiota enemmän yhteisöllisyyteen joka edellyttää myös samanaikaisen vuorovaikutuksen menetelmiä. Samanaikaiseen vuorovaikutukseen soveltuvien välineiden käyttö ja niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen asettaa kuitenkin vielä pedagogisia että teknisiä haasteita. Ongelmaperustaisen oppimisen menetelmää sovellettaessa verkko opetuksessa tulisi opettajan jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon, millaisia vuorovaikutuksen välineitä hän tulee käyttämään, millaista vuorovaikutusta hän haluaa opintojen aikana tapahtuvan ja millainen vuorovaikutus tukisi opiskelijoiden oppimisprosessia ja mahdollistaisi heidän oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi opettajan tulee tietää millaiset valmiudet opiskelijoilla on samanaikaisen vuorovaikutuksen toteuttamiseen verkko opintojen yhteydessä. 11
LÄHTEET: Aarnio, H. Enqvist, J. (2001) Dialoginen oppiminen verkossa DIANA malli ammatillisen osaamisen rakentamiseen. Helsinki, Opetushallitus, Kehitys koulutus 2/2001 Kaksonen, H. Perä Rouhu, H. Nummenmaa, A. (2002) Tutor ryhmän oppimisprosessin ohjaajana. Teoksessa: Nummenmaa, Virtanen 2002 (toim.): Ongelmasta oivallukseen: ongelmaperustainen opetussuunnitelma. Tampere, yliopistopainos Koli, H. Silander, P. (2002) Verkko oppiminen: Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus. Hämeenlinna Matikainen, J. (2001) Vuorovaikutus verkossa. Helsinki, Yliopistopainos, Palmenia kustannus Matikainen, J. (2003) Ohjaus verkkovuorovaikutuksena. Matikainen J (toim.): Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki, Yliopistopainos, Palmenia kustannus Mäkinen, P. (2005) Tietoverkko oppimisessa ja opetuksessa. 26.1.2006 <http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/verkkopedagogiikka/index.php?valinta=5> Portimojärvi, T. (2002) Verkko opiskelun rajat ja mahdollisuudet. Teoksessa: Poikela(toim.) Ongelmaperustainen pedagogiikka: teoriaa ja käytäntöä Tella, S. Vahtivuori, S. Vuorento, A. Wager, P. Oksanen, U. (2001) Verkko opetuksessa opettaja verkossa. Helsinki. Edita 12