VII. Kaupungin yleisten töiden hallitus.

VII. Kaupungin yleisten töiden hallitus. Kaupungin yleisten töiden hallituksen vudelta 1917 antama kertmus li seuraavaa sisällystä: Kaupungin yleisten töiden hallitukseen kuuluivat vunna 1918 Hallituksen J äsgiiöt kaupungininsinööri G. Idström puheenjhtajana, arkkitehti Y. Sadeniemi, insinööri E. vn Frenckell, lakitieteenthtri K. Ignatius, jhtaja F. vn Wright sekä herrain Ignatiuksen ja Wrightin erttua arkkitehti A. Nyberg ja knsuli K. Stckmann jäseninä, arkkitehti A. Nyberg, jhtaja I. Lindfrs, knsuli K. Stckmann ja rakennusmestari K. J. Rusti varajäseninä. Hallitus kkntui kaikkiaan 48 kertaa ja käsitteli sillin 753 asiaa sekä lähetti 314 kirjettä. Sihteerinä timi varatumari O. Möller. Hallituksen käsittelemiin asiihin li saltaan painanut leimansa kapinan kukistamista seurannut taludellinen levttmuus, sillä suurin sa niistä li hätäaputöitä, kalliinajanlisäyksiä, lisämäärärahja, 8 tunnin työaikaa y. m. taludellisia seikkja kskevia kysymyksiä, jta vastin vuden varrella varsin vähän esiintyi suurempia teknillisiä töitä tai selvityksiä. Jälkimmäisistä n etusijassa mainittava Helsingin kaupungin ja Hangn Hyvinkään radan välisen ratasuunnan tutkimus, jka li timitettava rakennusknttrin timesta ja jta varten kaupunginvaltuust syyskuun 24 päivänä anti 0 hallituksen käytettäväksi 100,000 markkaa. Tutkimus alitettiin kertmusvuden kuluessa. Kaupungin kehitykselle erittäin tärkeä li satamatimikunnan asettaminen 2 ) valmistelemaan kysymystä kaupungin satamaljen järjestämisestä. Edelleen n mainittava kysymys satamaradan laajentamisesta 3 ) kaksisraiteiseksi rautatienaseman ja Santa- ja Bus-») Ks. tätä kert. siv. 36. ja seur. 2 ) S:n siv. 36 ja seur. 3 ) S:n siv. 40

332 VII. Kaupungin yleisten töiclen hallitus. 332 hlman sataman väliseltä salta, jka asia li jäänyt lepäämään uusia satamaehdtuksia dtellessa. Muista humattavammista kysymyksistä mainittakn kysymys Katajankalla levain valtin alueiden käytöstä, jita varten li laadittu alustava kaupunginasemakaava. Tämän asian ratkaisu n sen varassa, vik valti luvuttaa erätä alueita kaupungin tarpeisiin. Lpuksi mainittakn, että rakennusknttri sai man huneistn, kun 90,000 markan määräraha myönnettiin sen sisustamiseksi Kasarminkadun tntilla n: 7 (sitenumer 21) levaan entiseen kansakulutaln. Kaupungin yleisiin töihin livat vuden varrella käytettävinä seuraavat määrärahat: Rakennusknttrin työmäärärahja 1918 vuden budjetin mukaan Smk 22,899,300: Kaupunginvaltuustn käyttövarista myönnettyjä määrärahja 1,285,502:84 Määrärahja erinäisiä 1919 vuden budjetista kustannettavia töitä varten 226,342: 73 Rakennusknttrin käyttämiä määrärahja muiden laitsten 1918 vuden budjetista... 129,867:94 Yhteensä Smk 24,541,013:51 Näistä varista li vunna 1917 edeltäpäin käytetty 4,649,080: 77 markkaa, jten vunna 1918 li käytettävänä 19,891,932: 74 markkaa, jsta määrästä mainitun vuden menina tilitettiin 10,889,381: 99 markkaa ja vuteen 1919 siirtyi 9,002,550: 75 markkaa. Eräistä työmäärärahista säästyi kaikkiaan 808,992: 15 markkaa, jta vastin tisia ylitettiin yhteensä 6,854: 02 markalla. Rakennus- Rakennusknttrin järjestysmut li vuden varrella ennalknttn. jjten knttrissa kaupungininsinöörin jhdssa työskenteli 7 sasta, nimittäin: insinöörisast, gedeettisast, hunerakennussast, kaupunginasemakaavasast, kaupunginistutusten sast, puhtaanapit-sast ja kamreerisast. Punakapinan puhkeamisen jhdsta lakkasi rakennusknttri timimasta helmikuun 5 päivänä, ja vasta huhtikuun 15 päivänä, saksalaisen staväen vapautettua kaupungin, vitiin työhön jälleen ryhtyä. Yksikään rakennusknttrin virkamiehistä ei menettänyt henkeään knttriin suhtautumisensa jhdsta, mutta yksi heistä kuitenkin sai elinikäisen vamman punaisten ahdistelun jhdsta. Kapinan aikana timi rakennusknttria kskevain asiain kmisariuksena työmies Yrjö Oksanen ja rakennuspäällikkönä knttrin ent. piirustaja A. Ahrnberg. Mikäli n tietn tullut, lienee edellä

VII. Kaupungin yleisten töiclen hallitus. 333 mainittujen henkilöjen timesta maksettu kaupungin varja nin 5,750,000 markkaa. Edellä kerrttujen valtillisten tapahtumain jhdsta mudstuivat rakennusknttrin työlt vunna 1918 erittäin vaihteleviksi. Tammikuussa täytyi uusi työ tisensa jälkeen suunnitella ja panna käyntiin työansin hankkimiseksi niille suurille työläislaumille, jita, sittain hätäaputöissä maksettujen krkeiden palkkain hukuttelemina, tulvi kunnan työnvälitystimistn välityksellä rakennusknttrin työmaille, mutta kapinan kukistamisen jälkeen knttrin työt pääasiassa rajittuivat kunnssapittöihin sekä töiden järjestämiseen niillä paikilla, missä hätäaputöitä li suritettu. Seuraavasta taulusta näkyy, minkä verran työläisiä li rakennusknttrin eri sastjen töissä vuden eri kuukausina: Kuukausi.! Insinöörisast. Hunerakennussast. Kaupunginistutusten sast. Puhtaanapit-sast. Yhteensä. 1 Työntekijämäärä. Tammikuu... 6,456 79 35 511 7,081 Huhtikuu... 404 202 143 393 1,142 Tukkuu... 489 167 143 422 1,221 Kesäkuu 465 114 103 374 1,056 Heinäkuu... 417 142 1 96 363 1,018 Elkuu 405 133 123 302 963 Syyskuu 403 160 108 324 995 Lkakuu 417 91 104 i 328 940 Marraskuu... 373 125 46 319 863 Julukuu... 392 43 21 328 784 Rakennusknttrin työmailla li huhtikuun 23 päivänä 1917 saatettu käytäntöön 8 tunnin työpäivä, jta nudatettiin kapinan puhkeamiseen asti. Sittenkuin järjestyneisiin lihin jälleen li päästy ja 8 tunnin työaikalaki lakkautettu vimassa lemasta, tettiin rakennusknttrin töissä käytäntöön 9 V2 tunnin työpäivä. Tämä li käytännössä lkakuun 28 päivään, jllin työaika knttrin kaikilla rakennusmailla jälleen lyhennettiin 8 tuntiin päivässä. Tuntipalkka, jka pitennetyn työpäivän käytäntöön tullessa jäi ennalleen, krtettiin työpäivää lkakuussa lyhennettäessä niin, että viikkansi pysyi ennallaan. Seuraavasta taulusta käyvät selville eri ammateissa timineiden työntekijäin vuden varrella nauttimat tuntipalkat ja kuukausitult. Työaika, Työpaikat,

334 VII. Kaupungin yleisten töiclen hallitus. 334 Lisäänny s Oi CD "sh 00 00 CM TH CM CM Cvi CM CM CM cc v. 1918, CD ' I 00 CM I t> 1 CM 1 CM 1 1 1 1 CM CO 1 1 CO rh /. CD t>» CO 00 00 (M CM CM CM CM CM CM (M CO 1 1 i I ö O 1 CM CM 00 00 I CD 1 CD 1 Ci D 1 1 1 ' 44 O 1 1 1 1 1 1 1 1 O O I (M I ö g I CN CD 05 O [>- O i CD 1 1! 1 1 I 1 I 1 2 th 00 O- 00 CO CO CO CD 1 TH t>- R> CM 44 cd O O KDiOMOCOiONCO T-I 00 Oi H O t>- O lo 44 O CO <fi N W O CO I ci VO c i Cvi Cvi CM CO CM CM_ 44 03 O! CO S a s H O T-H Oi I I I! CD I»O ^ O O 00 CO O 00 Oi O O 00 CO 0 I I 01 O lo»o Tt< I I 0 T-H CO VO O CO CO CO -rh rh Cvj D CO CM CO Cvi CO Cvi CM i CM fi TH (fi rh t- 1 1 c fi <fi fi <fi CO cvi 1 rh (M CM CO rh T 1 fi rh rh CD Cvi C<} (fi CM (fi (fi fj (fi 7 5 560: 540: 500: 500: 480: 430: 360: g cd H t>- CD CD CO I S I -tf c^ L^ [>- Tt< TTT t> CO 00 ^ CO CO CO CO TH ^ CO CO CO H CM CMCMCM GM CM CM C<1 CO I I CO I I CM CM CO CM CM! I I rh t-1 O fi Cvi (M (M CviCvi fi g SCO ~ rh -rh CO (M rh I I O Cvi -Ah cd s <D :cd :cd «f-i 4-3 44 ^ A S :cd rv -H cd cd <d ^ 2 S ^ w «cö S b > cd a> cd ft- i) > ^ 3 p t3 cd O W PUi cd!cö «J 'c? Ö $ '5b.! ö 4-3 "r- vu 'cd ö 3SO g H 5 - - S & ^?H a 0 ^ cd ^PH cd <D -»-A <D h -=< cd 5 O O Edellä leviin numerlukuihin eivät sisälly maksettutkalliinajanlisäykset. Näitä annettiin lkakuun 28 päivään asti 1: 60 markkaa päivässä lapsettmalle työläiselle ammattiin katsmatta, jta vastin perheellinen työläinen sai lisäksi 65 penniä kutakin 15 vutta nurempaa lasta khti. Lkakuun 28 päivästä lähtien krtettiin elatusapu 1:60 markkaan lasta khti päivässä, enintään kuitenkin 8 markkaan päivässä.

VII. Kaupungin yleisten töiclen hallitus. 335 Työteh li vuden varrella erittäin vähäinen. Mieltenkuhu, Työteh, jka 1917 vuden marraskuunlaksta lähtien vain kasvi, tukahutti kaiken työhalun ja saatti työnjhdn tehtävän erittäin vaikeaksi. Kapinan kukistamisen jälkeisinä aikina niukat leipäannkset ja muiden elintarpeiden puute saattivat kaiken tdella rasittavan työn mahdttmaksi. Vunna 1918 sattui rakennusknttrin työntekijäin keskuu- Tapaturmat, dessa 16 tapaturmaa, jista yksi aikaansai työkyvyttömyyden. Työntekijät livat vakuutettuina Tellisuudenharjittajain keskinäisessä tapaturmavakuutusyhdistyksessä. Kapinan aikana vahingittui 6 työntekijää, jista 5 sai pysyväisiä vammja. Kesälmaa myönnettiin kaupunginvaltuustn kesäkuun 11 päivänä 1918 tekemän päätöksen mukaan niille kaupungin työntekijöille, jtka khta järjestyksen palauduttua tulivat työhön ja jtka kaupunginvaltuustn kesäkuun 5 päivänä 1917 vahvistamain määräysten mukaan livat siihen ikeutettuja. 465 työntekijää sai kahden ja 204 työntekijää yhden viikn lman. Insinöörisastn knttrissa palveli tammikuussa 1 työpäällikkö ja 3 avustavaa työpäällikköä sekä 7 ylimääräistä insinööriä, 3 piirustajaa ja 3 knttriapulaista. Vuden lpulla li yksi avustavan työpäällikön virka avinna, ja knttrin palveluksessa li ainastaan 4 ylimääräistä insinööriä ja 1 piirustaja. Töitä sastn alaisilla työmailla jhti tammikuussa 40 raken- Kesälmat. Insinöörisast. nusmestaria ja 68 päällysmiestä. Vuden jälkipulisklla li työnjhtajia ainastaan 21. Kuukausipalkkaa kaikkine kalliinajanlisäyksineen, mutta lukuun ttamatta perheenelatusapumaksua, li vuden alussa 700 900 markkaa rakennusmestareilla ja 550 700 markkaa päällysmiehillä sekä vuden lpulla 950 1,100 ja 800 950 markkaa vastaavissa tapauksissa. Kaupungin katusain ja yleisten paikkain krjauksia suritet- Kadut ja yleitiin vuden varrella humin ttamalla maistraatin katselmusmiesten katselmustilaisuuksissa tekemät muistutukset. Paraslaatuisilla nppakivillä laskettiin 370 m 2, tislaatuisilla 1,230 m 2 ja ketkivillä 2,210 m 2 katua; 138 m 2 jalkakäytäviä päällystettiin asfaltilla ja 2,150 m 2 katuja vierrettiin. Sitä paitsi suritettiin tasitus- sekä erinäisiä pienempiä töitä. Vuden varrella suritettiin kaikki budjettiin merkityt *) katujen ja yleisten paikkain uusintatyöt, lukuun ttamatta Rahapajanrannan uudesti päällystämistä, jka työ alitettiin, mutta täytyi keskeyttää, sen jhdsta että rantasilta li stilasviranmaisten käytettävänä. Kaikki budjettiin merkityt uutistyötkin suritettiin, 8et paikat, Ks. Helsingin kaupungin tilast V. 3. 1918 siv. 106 ja seur.

336 VII. Kaupungin yleisten töiclen hallitus. 336 lukuun ttamatta Viidennen linjan päällystämistä ketkivillä, jta työtä ei vitu alittaa kivien puutteessa, sekä Merisataman ja satamaradan välisen Kapteeninkadun jatkeen päällystämistä ketkivillä, jka työ ei valmistunut vuden varrella. Useimmat budjettiin kaduntasitustöitä varten merkityt määrärahat li j vunna 1917 myönnetty hätäaputöiden timeenpanemiseen. Näitä töitä teetettiin tammikuulla ja niitä jatkui aluksi kapinan aikana, mutta vähitellen ne keskeytettiin, niin että kapinan päättyessä vain jkin aina työ li tekeillä. Rakennusknttrin jälleen ryhdyttyä timimaan keskeytettiin kaikki tasitustyöt, ja työkalut ja tarveaineet kuljetettiin kaupungin ainespihalle tai suurempiin varastpaikkihin, jihin järjestettiin vartiinti, canavat ja vie- Kanavain ja viemärien kunnssapidsta li kustannuksia märit. 109,868:14 markkaa. Viemäriverkka täydennettiin teettämällä uusia syöksy- ja tarkastuskaivja eräisiin kadunristeyksiin. Savilan septic-tankin vedenlevitysvaunuihin asetettiin uudet pyörät, minkä hessa näihin stettiin varalle 16 S. K. F. tehtaan laakeria. Mlemmilla lkavedenpuhdistusasemilla kulutettiin vimaa kaikkiaan 12,590 kilwattituntia, ja Helsingin kaupungin terveydellisten tutkimusten labratrin veden laadusta säännöllisesti antamain tutkimusilmitusten mukaan li puhdistusteh tyydyttävä. Budjettiin merkityistä, paraikaa aukaistavina leviin katuihin teetettävistä viemäreistä alitettiin useimmat, mutta pääasiassa suritettiin kanavankaivuuta ja luhintatöitä. Tiet ja viert- Teiden ja viertteiden krjausta timitettiin budjetissa vahvistiet tetun suunnitelman mukaisesti! ) satamat. Niinikään käytettiin satamain krjausta ja kunnssapita varten budjettiin merkityt määrärahat tarkituksiinsa, lukuun ttamatta syvyysmittauksia ja phjatutkimuksia varten levaa määrärahaa, jta kapinan jhdsta ei käytetty. Santa- ja Bushlman satamarakennustöitä jatkui tammikuulla 374-miehisellä työvimalla. Tällöin jatkettiin syksyllä 1917 alitettuja hätäaputöitä, jtka käsittivät kallinluhintaa eräissä krtteleissa sekä ruppausta kiinteään phjaan asti ja pllarien luhintaa kallin Laivarannan perustusta varten. Kesällä jatkettiin Laivarannan töitä täydellä vimalla. Pursirannassa teetettiin ainastaan vähäisiä täytetöitä, minkä hessa laiturimuurin kiviä hakattiin Utterissa. Ruhlahdenrantaan alettiin talvella rakentaa kahta arkkua ja kesällä rupattiin kk rantasillan ala kääntösiltaan asti. Hietalahden satama rupattiin 7.5 8 metriä syväksi. Ajmieskatu tasitettiin, minkä hessa Vaihde- ja l ) Ks. Helsingin kaupungin tilast V. 3. 1918 siv. 114 ja 115.

VII. Kaupungin yleisten töiclen hallitus. 337 Mittarikadun pengermät täytettiin. Työvima li kesällä ja syksyllä 170 200 miestä. Yksityisten tilauksesta suritettiin erinäisiä kiveämistöitä kaik- Töitä rahasäänkiaan 82,862: 63 markan hinnasta. Julukuun 17 päivänä kaupunginvaltuust hyväksyi *) hallituksen ehdtuksen kaksisraiteen teettämisestä satamaradalle Töölön tavara-aseman ja Santa- ja Bushlman satama-alueen välille- Osa tätä työtä li kuitenkin j tammikuussa teetetty hätäaputyönä. Hätäaputöinä teetettiin 2 ) niinikään kaduntasituksia sekä Fjälldalissa että Pakaassa. Venäjänkieliset katujen nimikilvet pistettiin vuden varrella. Gedeetti- sast Malmin Vanhankaupungin rautatien tutkimus alitettiin ja Sckenbackan Ojakkalan rautatien mittaustyöt suritettiin. Äggelbyn aseman ja kunnalliskdin välinen kapearaiteinen rata palau tettiin liikennekuntn. Sitä paitsi teetettiin erinäisiä pienempiä töitä. Rakennusknttrin gedeettisten töiden sastn henkilökunta käsitti kaupungingedeetin sekä 4 mittari- ja piirustaja-apulaista. Kaupungingedeetti suritti vuden varrella 33 tntinmittausta, 2 kivijalankatselmusta ja 61 katselmustimitusta kaupungin maalla, useimmat rajanpaalutuksen tai muiden mittausten yhteydessä. Edelleen tti kaupungingedeetti saa 186 klmivutis- ja 20 lähtökatselmukseen, timitti 82 tarkastuskatselmusta sekä anti 57 eri lausunta ja muuta virkakirjelmää kaupungin yleisten töiden hallitukselle ja 17 kirjelmää rahatimikamariin. Sen lisäksi annettiin 8 mittauskirjan jäljennöstä ja 37 tetta kaupungin kartista. Kunnalliselta kansanravinthallitukselta saamansa tehtävän jhdsta kaupungingedeetti piti hulen kesäksi vukrattujen vil- nön ulk P u - lella. jelyspalstain jakamisesta kaupungin tilusalueilla. Kaikki yksityisten hallussa levat, vielä kartalle panemattmat Oulunkylän sekä eräät Katajankan maa-alueet pantiin kartalle ja niiden krkeus mitattiin. Hunerakennussastn henkilökuntana li kertmusvunna 1 Hunerakenkaupunginarkkitehti, 1 avustava kaupunginarkkitehti, 1 ylimääräi- nen arkkitehti, 4 knttriapulaista, 3 piirustajaa sekä 7 työnjhtajaa. Kertmusvuden aikainen timinta käsitti pääasiassa kaupungin rakennusten krjaustöitä, jtka suritettiin likimmittäin budjettiin merkityillä määrärahilla. Kaikki budjetissa suunnitellut 3 ) uutistyöt niinikään teetettiin. Edellä lueteltujen lisäksi suritettiin kaupunginvaltuustn 4 ) ja rahatimikamarin erinäisten päätösten jhdsta mniaita krjaus-, sisustus- y. m. töitä. Yksistään niiden Ks. tätä kert. siv. 40 ja seur. 2 ) S:n siv. 47 ja seur. 3 ) Ks. Helsingin kaupungin tilast V. 3. 1918 siv. 104 ja seur. 4 ) S:n siv. 157 ja seur. Kunnall. kert. 1918. nussast

338 rakennusten krjauksista, jtka livat kärsineet vahinka majituksesta, li kustannuksia 441,444: 58 markkaa, jsta määrästä suurin sa eli 424,253:96 tuli kaupungin kansakulurakennusten salle. Vapaussdan aikaansaamani vahinkjen krjaamisesta li kustannuksia 111,856:39 markkaa, jsta määrästä kansakulujen salle tuli 67,848:59 markkaa. Hunerakennussastlla laadittiin sitä paitsi mniaita uutisja muutsrakennusten y. m. piirustuksia ja ehdtuksia, jista mainittakn Punavurenkadun uuden kansakulutaln pääpiirustukset, Vallilan ja Kammikadun kansakulutaljen muuts- ja lisärakennusten vaihtpuliset ehdtukset, työväenpisttaln lunnspiirustukset, Nickbyn mielisairaalan muuts- ja lisärakennusten piirustukset, arkistpiirustukset y. m. Kaupunginase- Vunna 1918 väheni kaupunginasemakaavasastn timinta "sast 8 " tuntuvasti työvimain puutteessa, sillä sekä avustava kaupunginasemakaava-arkkitehti että ylimääräinen arkkitehti ersivat kaupungin palveluksesta eikä rakennusknttrin nnistunut saada tisia päteviä henkilöjä heidän sijaansa. Kun piirustajahenkilökuntakin li varsin vähälukuinen, täytyi timinta pääasiassa keskittää jukseviin asiihin. Vusi vudelta lisääntyneen työn jhdsta kaupunginvaltuust kaupungin asemakaava-arkkitehdin ehd- mahdllisimman paljn. Kesän kuluessa li hävitys suuremmilla istutusalilla erittäin suuri, sillä suurinta saa nurmialja käytet- Kaupunginistutusten sast. tuksesta päätti sastlle perustettavaksi kaupunginasemakaavainsinöörin viran. Tätä virkaa ei kuitenkaan vuden varrella täytetty. Kaupunginvaltuustn antaman tehtävän jhdsta laadittiin Merhlman ja Lapinniemen eteläsan kaupunginasemakaava, jka käsitti nin 35 ha:n pinta-alan ja nin 6,000 m 2 katua. Asemakaavaa ei vahvistettu vuden varrella, syystä että se likeltä liittyy satamakysymykseen, jta kk laajuudessaan kaupunginvaltuustn satamatimikunta valmistelee. Paitsi tätä laadittiin Hermannin uusi järjestelysuunnitelma, II kaupunginsan krttelin n: 95 a, III kaupunginsan krttelin n: 51 ja IV kaupunginsan krttelin n: 81, XIII kaupunginsan krttelin n: 448 sekä XIV kaupunginsan krttelien n:jen 473, 503, 510, 511 ja 517 kaupunginasemakaavan muutsehdtukset. Vuden varrella vahvisti senaatti XIII kaupunginsan krttelien lirjen 402 ja 403 kaupunginasemakaavan muutksen. Rakennusknttrin kaupunginistutusten sastlla timivat kaupunginpuutarhuri apulaisineen, 2 työnjhtajaa ja 2 työesimiestä. Vunna 1918 supistettiin kaupungin istutuksia ja taimistja Ks. tätä kert, siv. 244.

VII. Kaupungin yleisten töiclen hallitus. 339 tiin tänne sijitetun staväen harjituspaikkina sekä sen hevsten laitumena. Pienempiä istutuksia pidettiin kunnssa samaan tapaan kuin edellisenäkin vunna, talvipuutarhan kasvihuneen läntinen kylkirakennus suljettiin talvikuukausiksi ja siellä säilytetyt kasvit siirrettiin hyödytyshuneiden halliin. Tästä muutksesta jhtui sin työhenkilökunnan supistumista ja sin plttainekulutuksen vähenemistä. Sitä paitsi lakkautettiin yksi päällysmiehen timi, ja säästöä syntyi kaikkiaan 4,500 markkaa. Kukkivia kasveja, jita aikaisemmin li käytetty talvipuutarhan kristamiseen, myytiin jälleenmyyjille kaikkiaan 28,946: 45 markasta; myydyistä hedelmistä saatiin 5,150 ja ankista 930 markkaa. Istutuksista ja taimistista li kustannuksia 293,779: 03 markkaa O. Kaupunginistutusten pinta-ala li kaikkiaan 756,921 m 2. Uusista alista tasitettiin valmiiksi ainastaan muuan kaupunginpuutarhan tie. Muut työt livat valmistavaa laatua. Puhtaanapit-sastlla timi 1 jhtaja, 4 kameraalista virka- Puhtaanapit miestä ja 18 kaitsijaa. sast. Jhtajan virka li väliaikaisesti täytettynä lkakuun 1 päivään asti, jllin insinööri Sjöhlm jälleen tuli siihen 2 ). Vusi 1918 li puhtaanapitlaitkselle khtalkas. Vunna 1917 vallinneita lakkja ja levttmuuden tilaa jatkui tammikuun 28 päivään 1918, jllin punainen kapina puhkesi ja punaiset ttivat hitnsa knttrin timinnan. Osastn työ käsitti samin kuin ennenkin katujen puhtaanapita ja yleistä makkien puhtaanapita. Vunna 1918 hiti sast kaikkien kaupungin kunnssa pidettäväin katujen, yleisten paikkain, viertteiden ja teiden, kirkkjen katusuuksien, VI kaupungin huvila-alueella sijaitsevain 90 yksityistaln katusuuksien, 35 Kaivpuistn huvilaan kuuluvain katusain, 92 muissa sissa kaupunkia levan yksityisen taln katusuuksien, satamain ja jäiden sekä 27 käymälän ja 35 yleisen makin puhtaanapidn. Sitä paitsi suritettiin yksityisille henkilöille laskua vastaan tilapäistyötä, niinkuin lumen aja ja sulatusta, jään hakkuuta y. m. Osastn timesta pidettiin puhtaana kaikkiaan 400,000 p. m. eli 1,652,000 m 2 katuja 71 pennistä m 2. Kasteluun käytettiin vettä 42,187 m 3, ja li siitä kustannuksia 9 penniä m 2 khti. Näihin töihin käytetyt knelaitteet käsittivät 2 lakaisuknetta, 22 kasteluvaunua, Kustannusten jakautumisesta eri istutusten kesken ks. Helsingin kaupungin tilastllinen vusikirja 1920 2 ) Ks. tätä kert. siv. 252.

340 VII. Kaupungin yleisten töiclen hallitus. 340 amreerisast. 26 purgatr-rattaat sekä 9 lumensulatuskjetta. Katujen puhtaanapit-sastlla li timessa keskimäärin 8 päällysmiestä ja 213 työntekijää. Makit pidettiin puhtaina kaupungin mistamissa talissa, kansakuluissa, kirjastissa, kauppahalleissa ja majitushuneistissa sekä 1,441 yksityisten henkilöjen tai yhtiöiden mistamassa talssa. Puhtaanapitmaksu li kertmusvunna keskimäärin 659 markkaa kutakin tala khti. Talista nudetut jätteet kurmattiin pursiin ja prmuihin sekä lähetettiin jk välittömästi maaseudulla leville kuluttajille tai Malmin kaatpaikalle multaan sekitettaviksi. Kaikkiaan kerättiin 51,774 m 3 tähteitä, jtka käsittivät 9,000 astiaa makkilantaa, 4,140 m 3 hevslantaa, 7,230 m 3 häväistyksiä, 15,800 m 3 tähteitä lantasekitukseen sekä 24,154 m 3 sekalantaa. Hinta kuutimetriltä li 10 markkaa makki- ja 4 markkaa hevslannasta, 3 markkaa palamattmasta sekalannasta sekä 1 markka käväistyksistä. Makkien puhtaanapidssa timi keskimäärin 7 päällysmiestä ja 148 työntekijää. Makkien puhtaanapidsta li tulja 1,160,830:35 markkaa, jsta määrästä 150,714:05 markkaa saatiin myydystä lannasta. Yksityisten katusuuksien puhtaanapidsta li tulja 225,285:59 markkaa. Kamreerisastlla timi 1918 vuden alussa 1 kamreeri ynnä 5 apulaista, mutta j tammikuussa täytyi knttriin asettaa ylimääräistä palveluskuntaa 8 henkilöä työlistja tarkastamaan. Hätäaputöiden käyntiinpann jhdsta li nimittäin työvima lisääntynyt nin 7,000 mieheen, minkätähden palkat maksettiin klmasti viikssa, nin 2,400 miehelle kunakin kertana. Kapinan kukistamisen jälkeen li kamreerisastlla jäljellä kamreeri ynnä 6 apulaista, jiden lukumäärä kuitenkin kesän kuluessa väheni viiteen. Osastn työtä rasitti kapinan päätyttyä punaisten tilaamista tavarista saapuvien laskujen paljus. Ennen laskun hyväksymistä täytyi kussakin eri tapauksessa hankkia selvitys siitä, livatk laskuun merkityt tavarat tdella tulleet kaupungin hyväksi. Tältä ajalta n rakennusknttrissa vielä muutama sata maksamatnta laskua. Apuharvennusta timitettiin vuden varrella Meilansin, GreicsähiTiU. juksen ja Gumtähden metsäalueilla, jllin etusijassa lehtipuita ja pensaita pistettiin kasvavasta, sin istutetusta havumetsästä. Niinikään pistettiin kaikkialta metsäpaln edellisenä vunna viittamat ja sittemmin kuivuneet puut. Meilansin vastaisilta katualilta niinikään pistettiin kaikki puut. Tällöin saatiin kaikkiaan 53,5 metristä syltä halkja, 58 pituusinetriä rakennuspuita ja 42 kallinluhinnassa käytettävää peitehirttä. Näistä hävisivät kapinan aikana kaikki

VII. Kaupungin yleisten töiclen hallitus. 341 hirret ja 22 metristä syltä halkja, yhteensä 1,531:80 markan arvsta; lput kuljetettiin sittemmin metsänvartijain asuntihin. Metsäpala tai ikeastaan sen alkua esiintyi ainastaan kerran, nimittäin tukkuun 26 päivänä Meilansin metsässä. Vahink li vähäpätöinen. Vahingnteka harjitettiin n. s. punaisena aikana miltei kaikkialla; suurinta vahinka kuitenkin tehtiin Meilansin metsässä 30- vutiaille pichta-kuusille, jiden ksat karsittiin, luultavasti myytäviksi kaupungin treilla. Rungt li jätetty jäljelle ja niistä hakattiin sittemmin 13 m 3 halkja metsänvartijan asunnssa käytettäviksi. Vuden lpulla asetettiin 18 henkilöä syytteeseen julukuusien y. m. anastuksesta, mutta jutut lykkääntyivät seuraavaan vuteen. Kaupungin metsiä vartiimaan asetettiin ennen julunpyhiä ylimääräistä miehistöä, jka li liikkeellä öiseenkin aikaan estääkseen edellisinä vusina lisääntynyttä julukuusien kaata. Metsänhidsta jhtuneet työkustannukset jakautuivat seuraavasti: Metsänkaat, apuharvennus ja kuljetus Smk 4,241: 90 Metsäpaln sammutus 13:50 Ylimääräinen vartiinti 1,170: 16 Yhteensä Smk 5,425:56 Saadun puutavaran (pisviety ja hävinnyt lukuun tettuna) arv li 3,421: 80 markkaa, jten siis tappi vunna 1918 li 2,003: 76 markkaa.