Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1
Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi 2012 Ohjelma laadittiin alun perin laajalla ja pitkäaikaisella osallistavalla prosessilla Jyväskylän yliopistolta hankitun Hannu Mäkisen konsultaation avulla Ohjelman päivitys tehtiin v. 2014 toimialan resursointi ja pitkäaikaiset tavoitteet ja muut haasteet huomioon ottaen kevyemmin > mm. organisaatiomuutos ja terveyspalvelujen kehittämisprojekti, uusi tk ja tuleva sote-ratkaisu Dia 2/15 2
Asiakokonaisuuden yhteydessä valmistellut laaja-alaiset ja pitkäaikaiset tavoitteet ja toiminnan suuntaviivat edelleen ajankohtaisia Toimenpiteitä ja keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi arvioidaan jatkuvasti> toimialan vuosisuunnittelun ja vuotuisten tavoitteiden asettamisen ja seurannan yhteydessä Dia 3/15 3
Mielenterveys- ja päihdeohjelman taustalla Mielekäs elämä hanke ja Stakesin valtakunnalliset toimenpidesuositukset sekä Mielinet hanke Ohjelmaa laadittaessa työstettiin mielenterveyden, mielenterveystyön käsitteitä Selviteltiin mielenterveyspalveluiden järjestämisvastuita Mielenterveystyön kehittämisen valtakunnallisia suosituksia mm. mielenterveystyön laatusuositus ja Mieli 2009 ryhmän suosituksia tutkittiin Dia 4/15c 4
Selviteltiin mielenterveyshäiriöiden hoitoon liittyviä kustannuksia Kartoitettiin mielenterveyspalvelujen nykytilaa Dia 5/15 5
Valtakunnallisten suositusten toteutuminen Äänekosken mielenterveyspalveluissa Kunnassa tuetaan asukkaiden hyvinvointia > Äänekoskella on kehitetty mielenterveystyötä aktiivisesti ja suunnitelmallisesti vuosien ajan sekä myös peruspalveluja on kehitetty yhteistyössä toimialojen kanssa Kuntalaisia autetaan peruspalveluissa > Kuntaliitoksen yhteydessä vastuut määriteltiin uudelleen. Mieli net hankkeen ja kokonaissuunnitelmahankkeen aikana on kuultu kuntalaisia ja työntekijöitä. Peruspalvelujen kuykyä auttaa enemmän mielenterveysongelmissa haluttiin tukea Dia 6/15 6
Jokainen pääsee tarkoituksenmukaiseen tutkimukseen ja hoitoon > yhden luukun periaate Terveyskeskuksen päivystys kattaa suurelta osin tavoitteen vaatimukset. Sosiaalipäivystys ostetaan Kriisikeskus Mobilelta Jyväskylästä. >Yhteistyö perusturvan toimialojen kanssa tehdään ja palveluprosesseja kehitellään asiakaslähtöisiksi Mielenterveyspalveluissa kunnioitetaan ihmisarvoa ja ihmisoikeutta > kuntalaisilta on kysytty Mielinet hankkeen yhteydessä mitä on asiakaslähtöinen mielenterveystyö ja kyselyn tuloksia sovelletaan Dia 7/15 7
Hoito toteutuu päätetyn suunnitelman mukaan > Hoitoja kuntoutussuunnitelma laaditaan kaikille ja tarkennetaan palveluprosessikuvaukseen asetettujen ehtojen mukaisesti Ensisijaista on avohoito ja kaikessa hoidossa kuntouttava työote > avohoitopainotteisuus toteutuu, hoidon kokonaiskuvan selkiyttämisessä vielä haastetta Psykiatriseen sairaalaan pääseminen tarvittaessa > paikkoja vähennetty, asia linjattu maakunnallisella tasolla Dia 8/15 8
Palvelujärjestelmän sisäinen yhteistyö, vastuut ja työnjako selvitetty ja päätetty > tätä tehty Mielinet hankkeessa ja kokonaissuunnitelman keskustelevissa prosesseissa Henkilöstön määrä ja rakenne määritellään osana mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaa > resurssien tarve selvitetty > nykyinen kunnallistalous on haaste Henkilöstön osaamisesta ja jaksamisesta pidetään huolta > tarjotaan koulutusta, mutta suunnitelmallisuutta ja hyödynnettävyyttä tulee kehittää. Konsultoinnin käyttöä tulee kehittää voimavaralähtöisesti Dia 9/15 9
Palveluja ja toimintaa seurataan ja havaintoja hyödynnetään suunnittelussa -> Mielenterveyden indikaattorit on tunnistettu ja on sovittu arvioinneista Mielenterveystyötä varten tehdään kokonaissuunnitelma -> Päivitetty 2014 Dia 10/15 10
Kehittämisen painopisteet ikäkausittain Lasten palvelujen kehittämisessä painottuu toimijoiden vastuunotto haasteellisissa tilanteissa > kotihoidon ja lastensuojelun sujuva yhteistyö mielenterveyspalvelujen kanssa. Psykologipalveluita on myös järjestetty neuvolaja päivähoidon asiakkaiden käyttöön. Nuorten palvelujen kehittämisessä avainasemassa on matalan kynnyksen palvelut > Ongelmiin puuttuminen varhaisvaiheessa. Oppilaitoksia tulee tukea nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja varhaisessa tunnistamisessa > nuorten syrjäytymiseen liittyvät haasteet. Dia 11/15 11
Aikuisten palvelujen kehittämisessä keskeistä on äkillisten mielenterveysongelmien vaatimien toimenpiteiden kehittäminen > kuntoutustoimintaan osallistuvien tahojen keskinäinen yhteistyö tulee kehittää tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi > välityömarkkinat, sosiaaliset kontaktit ja työpajatoiminta Ikääntyneiden mielenterveyspalvelujen kehittämisessä tulee huomioida asiantuntijuuden lisääminen ja yhteistyön kehittäminen > ikäihmisten palveluissa mielenterveystyö painopistealueeksi Dia 12/15 12
Päihdeohjelman taustaa Päihdetilanne Suomessa ja Äänekoskella Lainsäädäntö > päihdehuoltolaki, raittiustyölaki, lastensuojelulaki, lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus, tartuntatautilaki, alkoholilaki, huuamausainelaki Käsitteet avattiin > ehkäisevä päihdetyö, varhainen puuttuminen Äänekoskella > lapset ja nuoret, koulutoimi ja nuorisotoimi, harrastustoiminta, sosiaalityö ja lastensuojelu Dia 13/15 13
Ehkäisevä päihdetyö ja varhainen puuttuminen analysoitiin aikuisväestön ja ikääntyneiden, työelämän/työterveyshuollon, terveystoimen ja mielenterveyspalvelujen, sosiaalityön, työvoimaviranomaisten, poliisin ja kriminaalihuollon, seurakunnan ja kolmannen sektorin toimintojen näkökulmasta Päihdeongelmaisten hoito ja kuntoutus > avattiin käsitteistöä, todettiin päihdehuollon yleiset palvelut ja erityispalvelut Dia 14/15 14
Päihdetyö ja tulevaisuuden haasteet Äänekoskella > ehkäisevä päihdetyö ja varhainen puuttuminen, korjaava päihdetyö sekä haittojen vähentämiseen tähtäävä päihdetyö Dia 15/15 15