4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

Transkriptio

1 SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda koko maan kattava sosiaalihuollon seudullisen yhteistyön pysyvä rakenne. Jokaisella kuntien yhdessä määrittelemällä alueella on tavoitteena saada aikaan yleinen palvelujen järjestämistä koskeva seutusopimus sekä palvelukohtaisia sopimuksia. Tavoitteena on myös, että kunnat olisivat seudullisesti palkanneet yhteisiä palveluja tuottavaa henkilöstöä. Pitkällä aikavälillä jokaisessa kuntien yhdessä määrittämällä alueella (seutukunnassa, maakunnassa) olisi pysyvästi yksi päivä koti, vanhusten palvelukeskus, sosiaalipalvelutoimisto, päihde- ja mielenterveysyksikkö tai lasten ja nuorten psykososiaalisia erityispalveluja tuottava yksikkö, jolla asiakastyön lisäksi olisi erityinen tehtävä kehittää toimialaa ja kouluttaa henkilöstöä sekä arvioida uusia toimintatapoja ja näin lisätä oman alueensa ammatillista osaamista. Kunnat voivat saada rahoitusta sekä seutusopimusten syntyyn tähtäävään työhön että jo aiesopimuksen pohjalta päätettyjen, nykyisiin asiakaspalveluyksiköihin sijoittuvien seudullisten kehittämisyksiköiden työn käynnistämiseen. Ehtona valtionavustuksen myöntämiselle yleiseen seutukehittämiseen (esim. seutu kehittäjien palkkaamiseen) on, että seudun kunnat ovat sitoutuneet valmistelemaan seutusopimusta joko koko sosiaalihuollon palvelukokonaisuudessa tai tietyistä sosiaalipalveluista, kuten lastensuojelusta, varhaiskasvatuksesta, vanhusten tai vammaisten palveluista, päihdepalveluista tai sosiaalipäivystyksestä. Ehtona seudullisten kehittämisyksiköiden käynnistämiseen myönnettävän valtionavustuksen saamiselle on, että kunnissa on valmisteilla yhteisesti määritellyn alueen kattava seutusopimus, johon sisällytetään suunnitelma ja sopimus seutukuntaan/ alueelle perustettavaksi tarkoitetuista kaikkien kuntien yhteisistä ja niitä kaikkia palvelevista seudullisista kehittämisyksiköistä suunnitelma seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisesta on sisällytetty osaamiskeskusten kokoamaan alueelliseen toimintaohjelmaan kehittämisyksiköt on suunniteltu pysyviksi tai on sovittu, minkä periaatteiden mukaan niiden sijaintikunta määräajoin vaihtuu hakemuksesta ilmenee, millä tavoin kehittäminen, koulutus ja arviointi on pysyvä osa yksikön toimintaa (Hakijan opas, 28)

2 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä Tavoitteena on tuottaa mielenterveys- ja päihdepalvelut ja niihin liittyvä päivystys seudullisena kokonaisuutena. Alueellisen toimintamallin tavoitteena on, että kuntalaisten hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävä työ on toimivaa ja kuntalaiset saavat mielen terveys- ja päihdeongelmiinsa hoitoa, palveluja ja kuntoutusta. Alueellisessa toimintamallissa yhteistyö kuntien perus- ja erityispalveluiden, eri palvelun tuottajien ja ammattiryhmien välillä on toimivaa. Ehtona valtionavustuksen myöntämiselle on, että hankkeen toteuttamiseen on sitoutunut usean kunnan sosiaali- ja terveystoimi ja sairaanhoitopiiri työikäisten mielenterveys- ja päihdetyön palvelut kootaan toimivaksi seudulliseksi kokonaisuudeksi ja kehittämistyön pohjaksi laaditaan mielenterveys- ja päihdetyön kokonaissuunnitelma hankkeessa painotetaan sekä päihde- ja mielenterveyshaittojen ehkäisyä että päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen ja asumispalvelujen kehittämistä hankkeessa kehitetään palveluketjujen toimivuutta ja määritellään perus- ja erityispalvelujen työnjako hankkeessa vahvistetaan mielenterveys- ja päihdetyön osaamista perus palveluissa hankkeessa hyödynnetään mielenterveys- ja päihdetyön laatusuosituksia ja sovelletaan niitä työkäytännöissä hankkeessa parannetaan henkilöstön jaksamista ja työssä osaamista lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja käytössä on selkeät toimintamallit hankkeessa tehdään suunnitelma mielenterveys- ja päihdeongelmien aiheuttaman työkyvyttömyyden vähentämiseksi. (Hakijan opas, 30). SOSIAALIALAN KEHITTÄMISYKSIKÖN OMINAISPIIRTEET Muodostavat kunnille pysyvän rakenteen tutkimus- ja kehittämistoiminnalle Ovat alansa osaavia asiakaspalveluyksiköitä, joiden henkilöstö on alan normien ja pätevyysvaatimusten mukaista alueellisuus ja seudullisuus määritellään substanssiperustaisesti lähtökohtana on toiminnallisesti tarkoituksenmukainen kehittämisalue

3 Kehittämisyksikkö sosiaalialan asiakastyötä tekeviä, pitkäjänteisesti kehittäviä ja tutkivia, oppivia yhteisöjä. tutkimuksen muodostumista ohjaa vahva kytkentä käytännön asiakastyöhön. lisäävät oman alueensa henkilötön ammatillista osaamista ja mallintavat muille alueen yksiköille erilaisia tapoja kytkeä kehittämisorientaatio yksikön perustehtävään toimivat tiiviissä alueellisessa yhteistyössä keskeisiä toimijoita kunnat, alan järjestöt sekä oppi- ja tutkimuslaitokset ovat osa seudun kehittämisrakennetta erityisen keskeistä osaamiskeskusyhteistyön lisäksi oppilaitosyhteistyö (opinnäytetyöt, tutkimukset, käytännön opetus, työelämävaihto ja koulutusyhteistyö) Tehtävät kehittää uusia ja parantaa olemassa olevia asiakastyön muotoja, palveluiden tuotantotapoja ja palvelurakenteita kokoaa alueella olevan jo tehdyn kehittämistyön ja välittää sitä toimijoille vertaisverkostoissa huolehtii alan käytäntötutkimuksesta: tutkii, kehittää ja arvioi asiakkaiden tarpeista lähtevää palvelujen tuottamista ja sosiaalityön toimintatapoja täydennyskoulutuksen aktiivinen toimija Rakenne verkostoitunut rakenne mahdollistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kunnat (kuntayhtymä) sitoutuneet rahoitukseen valtion rahoituksen ohella kehittämistyön mahdollistava johtamistapa ja rakenne Alueellisuus ja seudullisuus alueen kuntien yhteistä toimintaa, alueen keskeiset toimijat mukana suunnittelussa, yhteistyö konkretisoitu välittää kehittämis- ja tutkimustietoa alueelle / seudulle suunnitelmallisesti kehittää alueellisia / seudullisia asiakasprosesseja Toiminnan kriteerinä osaamisen jakaminen, kehittäminen ja tutkimus substanssialueen tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaan osallistuminen yksikkö tunnistaa, dokumentoi ja jakaa alueellaan arvioitua kokemustietoa

4 yksiköllä kokemusta ja osaamista kehittämistyöstä ja kehittämisprosesseista kehittäminen on suunnitelmallista ja kytkeytyy substanssialueen strategiseen kehittämiseen tukee eritahojen tutkimusta, osallistuu tutkimusprosesseihin ja / tai toteuttaa itse käytäntöjen tutkimusta Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Kohdealue Hankkeen maantieteellisenä alueena on Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän 39 jäsenkunnan alue Kohderyhmä Työ kohdentuu alueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollonperuspalvelujen toteuttamisessa mukana olevien työntekijöiden ja yksiköiden päihdetyön tukemiseen ja kehittämiseen. Työssä käytetään hyväksi Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnan asiantuntemusta ja pyrkimyksenä on verkostoida alueella toimivia muita päihdetyön eritysyksiköitä tukemaan toimialueidensa kuntien peruspalvelujen päihdetyön kehittämistä. Kumppanit Yhteistyö alueen päihdetyöhön erikoistuneiden yksiköiden, ammattikorkeakoulujen, Stakesin ja Sininauhaliiton kanssa. TAVOITTEET 1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen Tavoitteeseen pyritään kehittämällä kuntoutumiskeskuksen arviointiosaamista. Luodaan kattava arviointi- ja palautejärjestelmä. Tuloksena Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunta muodostaa oppivan ja kehittyvän organisaation, joka kykenee analysoimaan työtään suhteessa päihdetyön, yhteisökuntoutuksen ja verkostotyön teoriaan. Analysoinnin apuna käytetään kattavaa arviointi- ja palautejärjestelmää.

5 2) Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen päihdeosaamisen tukeminen Tavoitteena kehittää erilaisia välineitä, joilla kyetään välittämään päihdetyön erikoisosaamista kuntien peruspalvelujen työntekijöiden tueksi; -varhaisvaiheen päihdetyön koulutus -täydennyskoulutus -prosessiohjaus -konsultaatiot -kunnissa toteutettava jalkautuva pari- ja verkostopäihdetyö. Tuloksena yhä useammassa jäsenkunnassa on ryhdytty kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa toteutuvaa varhaisvaiheen päihdetyötä. Näiden kuntien henkilökunta on hankkinut koulutuksella vahvistusta päihdetyön osaamiselleen ja löytänyt keinot saada tarvittaessa tukea päihdetyön erityisosaajilta. 3) Kuntien päihdetyön hoitojatkumojen ja päihdestrategiatyön tukeminen Kehittämisyksikkö tarjoaa kunnille apua päihdestrategiatyöhön ja erityisesti kuntakohtaisesti räätälöityyn hoitojatkumotyön kehittämiseen. Tuloksena yhä useammassa jäsenkunnassa on haluttu kartoittaa omat päihdetyön resurssit ja päätetty täydentää asiakkaiden hoitojatkumoja puuttuvien palvelujen osalta. Työ on tehty seudullisena strategiatyönä lähiseudun kuntien (PARAS-alueiden) ja päihdetyön erityisyksiköiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä. 4) Päihdetyön erityisosaamisen kehittäminen ja tutkimus Kehittämisyksikkö kokoaa alueen päihdetyön erityisosaajaverkostoa kartoittamaan erityisosaamisen kehittämisen tarpeita alueella. Kehittämisyksikkö vastaa alueen päihdetyön osaajapankin kokoamisesta ja päihdetyön alueellisen konsultaatiorenkaan luomisesta. Tavoitteena kehittämisyksikön erityisosaajaverkosto toimiminen tutkimustarpeiden luotaajana ja aloitteiden tekijänä yliopistojen ja korkeakoulujen suuntaan. Erityisosaajaverkoston tehtävänä on myös opinnäytetyöaiheiden kokoaminen ja ideointi. Tuloksena kehittämisyksikkö on luonut pysyväluonteista yhteistyötä alueen

6 yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa päihdetyöhön kohdistuvassa tutkimustoiminnassa ja kyennyt mahdollistamaan lisääntyvässä määrin opinnäytetöiden tuottamisen päihdetyön alueelta. 5) Harjoittelun ja työssä oppimisen sekä opetuksen yhteistoteutuksen kehittäminen Tavoitteena, että Mainiemen kuntoutumiskeskus ja hankkeen (pilotti) kunnat toimivat alueen oppilaitosten ja opiskelijoiden päihdetyön harjoittelun ja työssä oppimisen ympäristönä. Kehittämisyksikkö vastaa yhdessä oppilaitosten kanssa harjoittelun ja työssä oppimisen kehittämisestä. Mainiemen kuntoutumiskeskus toimii myös opetuksen yhteistoteutuksen kehittämiskenttänä. Yhteistoteutuksessa voivat toimia opiskelijoina ammatti-korkeakouluopiskelijat, Mainiemen työntekijät ja kuntien päihdetyön toteuttajat sekä osin myös kuntoutumiskeskuksen asiakkaat. Opetuksen osioita voidaan suunnitella täyttämään henkilökunnan täydennyskoulutuksen tarpeita. Opettajina yhteistoteutuksessa voidaan soveltuvin osin käyttää oppilaitosten henkilökunnan lisäksi Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökuntaa ja (pilotti) kuntien työntekijöitä. Tuloksena kehittämisyksikkö ja Mainiemen kuntoutumiskeskus ovat saavuttaneet pysyvän aseman yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen päihdetyön harjoittelun ja työssä oppimisen kenttänä. Opetuksen yhteistoteutuksessa on edetty kohti opetusklinikkamaista toteutustapaa. 6) Alueen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston verkostoiminen ja ehkäisevän työn alueellinen kehittäminen Tavoitteena, että kehittämisyksikkö kokoaa alueen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt verkostoksi, jonka kanssa kehitetään alueellisesti ehkäisevää päihdetyötä. Kunnissa toteutettavaa ehkäisevää päihdetyötä mallinnetaan alueen kuntien hyödynnettäväksi. Tuloksena alueella on aktiivinen hallintokunta- ja kuntarajat ylittävä ehkäisevän päihdetyön oppiva ja kehittävä verkosto ja yhtenäiset ehkäisevän päihdetyön työkäytännöt, joiden vaikuttavuuden seurantaa toteutetaan ja kehitetään jatkuvasti.

7 HANKKEEN TOTEUTUS Hanke toteutetaan ajalla Kevät-kesä 2007 Perustetaan hankkeelle ohjausryhmä. Rekrytoidaan hankkeeseen projektipäällikkö ja kehittäjä-päihdetyöntekijä, jotka aloittavat Nimetään Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa hankkeen pilottityöntekijät. Aloitetaan hankkeen pilottikuntien haku ja käynnistetään neuvottelut niiden kanssa. Aloitetaan keskustelut alueen päihdetyön erityisyksiköiden kanssa hankeyhteistyöstä. Syksy 2007 Perustetaan hankkeelle projektiryhmä. Neuvotellaan pilottikuntien kanssa kehittämistavoitteista. Kartoitetaan kuntia, joilla on tarve päihdestrategiatyön käynnistämiseen ja paikallisten hoitojatkumojen kartoittamiseen. Ryhdytään konkretisoimaan ja toteuttamaan päihdetyön opiskelijoiden harjoittelun ja työssä oppimisen kehittämistyötä ja yhteistoteutuksessa tapahtuvaa opetusta yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Luodaan kontakteja alueen muihin oppilaitoksiin em. asiassa. Käynnistetään alueen päihdetyön erityisosaajien verkoston kokoontumiset. Kootaan alueen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto neuvotteluun alueellisesta yhteistoiminnasta. Aloitetaan kehittämistyö pilottikunnissa. Toteutetaan ensimmäinen ITE-arviointi. Konkretisoidaan ja aikataulutetaan Mainiemen henkilöstön kehittämisprosessia. Tehdään hankkeen eri tavoitteiden tarkempi aikataulutus ja kevät 2009 Jatketaan hankkeen eri tavoitteiden toteutusta sovitun aikataulun mukaisesti. Syksy 2009 Järjestetään hankkeen loppuseminaari. Toteutetaan hankkeen Bikva-arviointi. Tuotetaan hankkeen loppuraportti.

8 Valmistellaan suunnitelma jatkohanketta varten ja päätetään hanke. HANKKEEN ARVIOINTI Hankkeen arviointi toteutetaan Bikva-menetelmällä. Tarvittaessa haastatellaan asiakkaita, kuntien peruspalvelujen työntekijöitä, kuntoutumisyksikön työntekijöitä, sosiaali- ja terveysjohtajia, päihdepalveluyksiköiden johtajia ja kuntien päättäjiä. Lisäksi hanketta arvioidaan puolivuosittain ITE-arvioinnilla. ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ Kuntien kanssa tehtävät kehittämissopimukset Kunkin (pilotti)kunnan kanssa sovitaan kunnassa tapahtuvan kehittämistyön yksityiskohdista kehittämissopimuksessa. Lähteet: Hakijan opas. Valtionavustuksen hakeminen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille vuosina Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:15.