Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)"

Elisabet Ahonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

2 Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

3 Kehittämislinjaukset 2/

4 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään Maailman mielenterveyspäivän vietto. Suomen Mielenterveysseuran ständille asteli keski-ikäinen herrasmies, jolle seuran edustaja toivotti hyvää mielenterveyspäivää. Mies katsoi toivottajaa ja totesi: Kuulepas, en ole tähän päivään mennessä mielenterveyttä tarvinnut.

Liikunta (liikkuminen) mielenterveyttä edistävänä ja ongelmia

5 Eri ulottuvuudet ja näkökulmat taustalla Yleinen mielenterveystyö väestön liikuntamahdollisuuksien tukijana. Liikunta (liikkuminen) mielenterveyttä edistävänä ja ongelmia ehkäisevänä. Liikunta välineenä hoitaa ja kuntouttaa mielenterveysongelmia

6 Linjauksia rakennettiin laajalla asiantuntijajoukolla ALOITE: Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto KÄYNNISTÄMINEN: Suomen Mielenterveysseura (SMS), Mielenterveyden keskusliitto, Soveltava liikunta SoveLi ry, Liikuntatieteellinen Seura ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liikunnan laitos. VALMISTELU: Suomen Mielenterveysseuran Liiku Mieli Hyväksi -hankkeen asiantuntijaryhmä. TAUSTA-AINEISTO: Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistys (FinFami), Soveltava liikunta SoveLi ry, THL:n ja JY:n asiantuntijat. Lisäksi liiku mieli hyväksi -verkostolle suunnattu kysely. KOORDINAATIO: Satu Turhala (SMS) TOIMITUS: Satu Turhala & Teijo Pyykkönen (LTS)

7 Kehittämislinjaukset 1) Mielenterveyden ongelmat tunnustetaan ja nostetaan keskusteluun ja kehittämislinjauksiin samalle tasolle kuin fyysisen terveyden haasteet. 2) Voimassa olevia liikunnan edistämisen linjauksia täydennetään mielenterveyden näkökulmilla. Mielenterveyden ulottuvuudet otetaan huomioon seuraavissa linjauksissa jo suunnitteluvaiheessa. 3) Vastuut sovitettava julkisen hallinnon sisällä sekä hallinnon ja järjestöjen kesken. OKM vastaa liikuntatyöstä, jossa mielenterveysosaaminen on liikuntatyön tukena (ns. valtaväestö). STM vastaa mielenterveystyöstä, jossa liikunta on tukena (hoitoa/kuntoutusta tarvitsevat). STM ja OKM vastaavat yhdessä liikunta- ja mielenterveystyöstä, jossa kohteena ovat mielenterveydeltään hauraat ja uhanalaiset. 4) Laaja-alaisen ja hajanaisen tehtäväkentän koordinointia tarvitaan. Koordinoivaksi organisaatioksi ehdotetaan Suomen Mielenterveysseuraa. 5) Valtion liikuntaneuvosto vastaa em. koordinointityön valtakunnallisesta seurannasta ja arvioinnista

8 Linjausten laatimisen haasteita

9 Haasteita Linjauksissa oli pitäydyttävä laaja-alaisiin ja periaatteellisiin kysymyksiin. Konkreettiset toimenpidesuositukset eivät olleet vielä mahdollisia. Suositusten antaminen muille kuin itselle (omalle organisaatiolle) ei kanna hedelmää ( vain itseään voi muuttaa ). Alan toimijoiden kenttä on hajanainen (paljon järjestöjä, hallinto jakautunut OKM:lle ja STM:lle). Mielenterveyttä ei ole sisäistetty KAIKKIEN asiaksi. Mielikuvia hallitsevat yhä mielenterveyden häiriöt. Mielenterveys on liikuntalinjauksissa vaikea ja häiriökeskeinen marginaaliryhmien asia. Terveyttä edistävä liikunta on mielletty lähinnä fyysisen terveyden edistämiseksi. Työn merkityksestä ei ole riittävästi tietoa tai se on sirpaleista ja vaille koordinointia. Mielenterveyden rooli liikunnan edistämisessä on päättäjille mysteeri ( mistä ei tiedetä, siitä ei haluta päättää ). Liikunnan rooli mielenterveystyössä vaihtelee (yleensä vähäistä)

10 Linjauksiin saatuja kommentteja 8/15

11 Asiantuntijakommentit Yleisellä tasolla linjauksia pidettiin hyvinä ja asianmukaisina. Tarvitaan kuitenkin Konkretisointia ja täydentämistä (linjaukset ovat yleisellä tasolla, eivätkä käytännössä ohjaa toimintaa). Yhtenäisiä käytäntöjä, pitkäjänteisyyttä, laaja-alaista yhteistyötä ja verkostoitumista, resursointia (tukien painopisteeksi esim. mielen hyvinvointia edistävä liikunta/luontoliikunta). Laaja-alaisesti eri toimijoita mukaan (esim. kaupallinen sektori ja työelämä). Ko. teemojen huomioimista eri alojen koulutuksessa. Asiantuntijoita, joilla sekä liikunnan että mielenosaamista. Lisää tietoisuutta (erityisesti liikuntasektorille). Lisää tutkimusnäyttöä, jotta ko. asia otettaisiin nykyistä vakavammin

12 Jatkuu Hyvien käytäntöjen esiintuomista. Laaja-alaista arjen ymmärtämistä (liikuttamista yritetään liian kapea-alaisesti). Mielenterveyskäsitteen laaja-alaisuuden korostamista (oikea ymmärrys). Laaja-alaista näkökulmaa terveyden edistämisen. Koordinointia ja seurantaa. Liikunta ja mielenterveystyön kytkemistä arjen tapahtumiin ja instituutioihin. Elämänkulku tarkastelua liikunnan ja mielen näkökulmasta. Nykyistä positiivisempaa kaikua asialle. Liikunnan markkinointiin mielenterveysulottuvuutta. Motivaation kytkemistä arvostuksiin (motivaation tarkastelu enemmän esille). Ymmärrystä, että on kyse kaikkien asiasta

13 Sirpaleisesta toiminnasta kohti koordinoitua ja näkyvää työtä

14 Sirpaloitumista ei ole syytä vauhdittaa hätäisillä ratkaisuilla ja eri suuntiin kurottavilla hankkeilla. Kehittämislinjauksien näkökulma on sisältä päin (= alan toimijoiden näkökulma). Jotta linjauksilla olisi vaikutusta, ne on saatava myytyä myös päättäjille, joten Tarvitaan kokonaisnäkemystä Mielen ja liikunnan yhteyksistä (mistä on toistaiseksi konsensus). Mielenterveystyön nykytilasta osan liikunnan edistämistä. Liikuntatoiminnan nykytilasta osana mielenterveystyötä. Liikunta- ja mielenterveystyön toimijoista ja tuloksista. Alan keskeisistä haasteista. Tarvitaan kokonaiskuvan tiivistämistä ja asian myymistä Hallinnolle (asia koskee kaikkia, kaikki lähtee mielestä). Järjestöille (mieli auttaa liikuntaa, liikunta auttaa mieltä). Tutkijoille (tämä tiedetään, tätä toivoisimme tutkittavan). Kun asian laajuus ymmärretään ja se on julkisuudessa, sille saattaa jotain tapahtuakin

15 Jatkuu Tarvitaan tietoa yhteistyömahdollisuuksista Järjestöjen välisen yhteistyön tiivistäminen ja lisääminen. Järjestöjen ja hallinnon (valtio ja kunnat) välinen yhteistyö. Toimijoista ja tehtävistä tulisi laatia yhteinen kartta yleisempään jakoon. Tarvitaan sitoutumista ja sopimista Tulevasta yhteistyöstä ja työnjaosta (yhteiset tavoitteet). Tulevasta koordinoinnista (minkälainen malli mahdollisimman monelle). Resursseista ja seurannasta (esim. OKM ja STM). Näiden vaiheiden jälkeen päästään konkretiaan ja hommiin. Suomen Mielenterveysseura on valmis toimimaan kiinnostuneiden tahojen koolle kutsujana ja yhtenä asiantuntijatahoista

16 Kysymyksiä, kommentteja ja keskustelua.

17 Satu Turhala p liikumielihyvaksi.fi Mielenterveyttä voi vahvistaa

18 TULE MUKAAN! liikumielihyvaksi.fi KIITOS!

Samankaltaiset tiedostot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,