Pakka-toimintamallin kuvaus

Transkriptio

1 Pakka-toimintamallin kuvaus Rovaniemi Tuula Kokkonen, ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue p ,

2 Paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen, Pakka-toimintamalli Paikallisten alkoholihaittojen ennaltaehkäisyyn kehitetty käytännönläheinen toimintamalli Kehitetty THL:n (Stakesin) hankkeessa / Hämeenlinna, Jyväskylän seutu Nyt integroitu myös muita ikärajavalvottavia tuotteita: tupakka, nuuska, sähkötupakka ja rahapelit Avainsanoja: Yhteisöehkäisy konkreettinen toiminta tieteellisesti todistettu tuloksellinen

3 Pakka tunnetaan koko maassa Mallia on kokeiltu ja käytetty v laajasti eri alueilla Pääkaupunkiseutu, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Karjala Keski-Suomi, Satakunta, Pohjois-Pohjanmaa, Turun seutu Oulun seutu Pakkaa toteutetaan lähes 2 milj. asukkaan suuruisella alueella Pakka on levinnyt hyvin Implementaatio, Informaatio-ohjaus ja vertaisverkosto Pakka-mallilla on kysyntää ja mallin leviäminen jatkuu

4 Paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen, Pakka-toimintamalli

5 Ikärajat: Integroitu näkökulma ikärajavalvottaviin tuotteisiin Yhtenäinen ikäraja: Laki kieltää ikärajakontrolloitavien tuotteiden (alkoholi, tupakka ja rahapelit) myynnin ja välittämisen alle 18-vuotialle. Alkoholi: 18, miedot alle 4.7 % vuonna 1969 Tupakka: 16->18, vuonna 1995 Rahapeliautomaatit: 15->18, mennessä Tarjolla lähes kaikissa vähittäiskaupoissa: Ikärajakontrolloitavien tuotteiden saatavuus on suuri Kaikissa ikärajavalvottavissa tuotteissa samat avaintoimijat

6 Ikärajat: Haitat integroituvat; suunta parempi Yksilön elämäntyylin tasolla eri tuotteiden riskikäyttö näyttäisi kytkeytyvän toisiinsa: runsaasti alkoholia kuluttavat nuoret myös tupakoivat ja pelaavat rahapelejä todennäköisemmin kuin raittiit nuoret (Biglam 2004, Essau 2008, Gupta & Derevensky 2004). Usein raha-automaatteja pelaavat nuoret käyttävät myös säännöllisesti ja runsaasti alkoholia. (Järvinen- Tassopoulos & Metso 2009). ESPAD-tutkimuksen mukaan nuorten tupakointi ja humalajuominen ovat kuitenkin vähentyneet samalla, kun nuoret kokevat alkoholin saatavuuden vaikeutuneen ja tietoisuus riskeistä on kasvanut (Raitasalo ym. 2012).

7 Miksi Pakka kannattaa? 1. Tutkimuksissa vaikuttavaksi todettu 2. Lait tukevat 3. Vastaus kansallisesti todettuun tarpeeseen saatavuus on runsasta haitat laaja-alaisia aloitus usein jo ennen laillista ikää ongelmat kasautuvat usein samoille yksilöille 4. Vastaus paikalliseen tarpeeseen Alkoholilain toimeenpano tapahtuu paikallisesti, alkoholin myynti ja anniskeluluvat ja valvonta suoritetaan paikallisesti Kunnat vastaavat alkoholihaittojen kustannuksista Kansalaisten ääni oman elinympäristönsä asioista on ratkaisevaa toimien onnistumiselle Julkishallinnon eri sektorit ja yritystoiminta voivat luontevasti toimia yhdessä 7

8 Pakka toiminnan tavoitteet nuoret ja aikuiset juovat alkoholia ja tupakoivat ja nuuskaavat vähemmän nuorten ongelmia aiheuttava pelaaminen vähenee juomisen, tupakoinnin/nuuskaamisen ja rahapelaamisen aloitusikä nousee humalajuominen haittoineen vähenee alueen ja seudun alkoholiin, tupakointiin/nuuskaamiseen ja rahapelaamiseen liittyviä haittoja ehkäistään suunnitelmallisesti yhteistyössä.

9 Pakka-toiminta on tuloksekasta Alaikäisiltä tarkistettu ikä/ alkoholin välittämiseen puututtu (kaupat, vanhemmat, täysi-ikäiset nuoret, viranomaiset) Liikaa päihtyneille anniskelua tiukennettu ravintoloissa ja nuorten aikuisten tavat siistiytyneet ( ravintolahenkilöstö, poliisi, alkoholitarkastajat) Katuväkivalta ja poliklinikkakäynnit vähentyneet (kansalaiset, poliisi, taksi, sairaankuljetus, media) Kunnat tulevat säästämään selvää rahaa alkoholista aiheutuvien haittakulujen vähenemisen myötä

10 Avaintoimijat koko yhteisö Koordinaattori Elinkeinon toimijat Vähittäiskauppa ja Alko Ravintolat Viranomaiset Alkoholi- ja terveystarkastajat Poliisi Kunnan eri sektorien toimijat Päättäjät Työntekijät Järjestötoimijat Kuntalaiset: nuoret ja vanhemmat Media Suunnittelu ja toteutus: 1. Tarjontatyöryhmä 2. Kysyntätyöryhmä Moniammatillinen työryhmä ohjaa ja seuraa 10

11 Pakka koostuu osista: esimerkkejä sisällöistä 1. Suunnitelmallinen yhdessä tekeminen ja toimintojen yhteen sovittaminen 2. Elinkeinon omavalvonnan ja vastuullisen myynnin ja anniskelun kehittäminen Vastuullisuuskoulutukset ravintolaja vähittäismyynnin henkilöstölle Vastuullisuuteen liittyvän paikallisen tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen (ml. ostokokeet ja asiakasarvioinnit) Yhteisten puuttumiskäytäntöjen sopiminen liittyen ikärajatuotteiden välittämiseen Tehovalvonnat ja niistä tiedottaminen Ennakoivan valvonnan toteuttaminen ravintoloissa (järjestyshäiriöt!) Vastuullisen toiminnan palkitseminen Yhteiset tavoitteet Säännöllisesti kokoontuvat yhteistyöryhmät Toiminta vaatii koordinaattorin työpanosta 3. Valvonnan ja lupahallinnon tehostaminen 4. Paikallispoliittinen vaikuttaminen Päättäjien tietoisuuden lisääminen saatavuuden säätelyn mahdollisuuksista (tiedotteet, kirjeet, seminaarin avaaja tai puhuja) Tarjontaryhmän jäsenyys Sitoutuminen ehkäisevään työhön strategisella tasolla Päihdetilanteen seuranta KOORDINAATIO Poliisin ja alkoholi- ja terveystarkastajan suorittamat tehovalvonnat Seutulupalausuntomenettely Kansalaisten aktivointi valvontaan Valvonnan yhteensovittaminen elinkeinon koulutusten kanssa Festareiden ja muiden tapahtumien turvallisuuspalaverit 5. Nuorten ja vanhempien mukaan saaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelu- ja oikeusturvayksikkö, Marjo Hamilas Mediayhteistyö Puheeksiotto kouluissa ja oppilaitoksissa Vanhempainilloissa aiheena päihteiden välittäminen alaikäisille Kuntalaiset vastaavat epävirallisesta kontrollista Kuntalaiset näkevät, miten lait toteutuvat ravintoloissa ja vähittäiskaupoissa Osallistaminen tärkeää (kampanjat, opinnäytetyöt, osallistuminen ostokokeisiin) Julkinen keskustelu Suunnitelmallista tiedottamista asenteisiin ja päihdekulttuuriin vaikuttaminen

12 Ajatuksia alkuun pääsystä NYKYTILANNE: Mikä nuorten päihdetilanne on? Mistä vuotaa? Mihin kannattaisi puuttua? Mitä kaikkea ehkäisevää päihdetyötä kunnassa tehdään? Kysyntään vaikuttavaa? Saatavuuteen vaikuttavaa? Paljon voi jo olla olemassa. Onko anniskelu ja myynti vastuullista? KENELLE EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ KUULUU? KUKA JOHTAA? Onko kunnassa olemassa olevaa valmista työryhmää, joka voisi ottaa Pakka-toiminnan siipiensä suojaan? Mielenterveys ja päihdetyöryhmä? Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä? Oppilashuoltoryhmä (yhteisöllinen näkökulma)? Hyvinvointiryhmä? STARTTI! Jos kunnassa ollaan asialle myönteisiä, esim. aluehallinnosta voidaan tulla kertomaan Pakka-toiminnasta ja tarvittaessa pitää työpaja, jossa pohditaan tehtävien jakoa yhdessä. Kumppaneita kutsutaan laajasti paikalle. Miten asiat tulisivat tehdyksi? Mitä palasia Pakasta otamme käyttöön? Poliisi ja alkoholihallinto voivat olla omalla panoksellaan mukana. Voitaisiinko hakea hankerahaa?

13 ONKO RESURSSIA? kouluterveydenhuollossa nuorisotyössä opetustoimessa esim. terveystiedon opetus, integroitavissa myös muuhun koulutyöhön rehtorit, sosiaalityö, koulukuraattorit vanhempainyhdistykset elinkeino; kaupat, kioskit, huoltoasemat, ravintolat ja pubit järjestöt ammatilliset oppilaitokset autokoulut seurakunta taksit vartijat, järjestyksenvalvojat

14 Työtä ei tehdä yksin: Valtakunnallinen tuki 1/3 Useat kansalliset ohjelmat edellyttävät Pakkatoimintamallin valtakunnallista käyttöönottoa (esim. Kaste, Sisäisen turvallisuuden ohjelma, Mieli-ohjelma, Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma) Tukea on valtakunnallisilta toimijoilta saatavilla: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Verkkopakka: ja Kansallinen pakkatoimijoiden verkosto Aluehallintovirastot Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Poliisihallitus Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 14

15 Mitkä voisi olla ensimmäiset askeleet? Nykytilan arvio: Päihdetilannekysely? Asiakasarvioinnit ja ostokokeet yhteistyössä oppilaitosten tai järjestöjen kanssa Tarjontatyöryhmä koolle: tulosten läpikäynti ja tiedotus medialle ja yrittäjille Kampanjat yhteistyössä (Älä välitä) 15

16 MISTÄ RESURSSIT? Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta moni voi tehdä jotakin; ja jos moni tekee jotakin, tulee jo paljon tehdyksi.