Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai synkopee takykardiapotilailla } Suuren riskin ammatti tai harrastus } Vasta-aiheet: Oireettomuus tai vähäiset oireet Potilas ei halua hoitoa Vastasyntynyt tai pieni lapsi Lisääntynyt katetrointikomplikaatioriski (esim. vanhus) 1
} Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sydämensisäisen sähköisen järjestelmän ominaisuudet, rytmihäiriöherkkyys, rytmihäiriön syntytapa sekä vakavuus } Paikallispuudutuksessa } Röntgenläpivalaisussa } Sisäänviejäkanyyli ( holkki ) laitetaan useimmiten nivuslaskimoon/laskimoihin } Holkin/holkkien kautta viedään elektrodikatetrit: Oikeaan kammioon Eteis-kammiosolmukkeen alueelle (HIS) Sepellaskimoon (koronaarisinus) 2
} Rytmihäiriön käynnistäminen } Ajetaan erilaisia tahdistusohjelmia elektrodikatetrien kautta, joilla pyritään käynnistämään ja paikantamaan rytmihäiriö } Kun rytmihäiriö käynnistyy, saadaan selville rytmihäiriön syntytapa, ylimääräisen oikoradan sijainti tai kohta, josta rytmihäiriö tai lisälyönti alkavat } Huom. potilaiden pidettävä taukoa rytmihäiriötä estävästä lääkityksestä useimmiten 3 vrk } Usein herkistettävä erilaisin lääkkein: Isuprel-infuusio, i.v. Atropin jne. } Poppakonsteja, esim. pallon puristaminen } Käynnistyvä rytmihäiriö saadaan (useimmiten vaivattomasti) pysäytettyä lisälyönneillä ja/tai ylitahdistamalla } Rytmihäiriö ei käynnisty aina edes lääkkeillä } Claris Workmate recording system 3
} Lääkäri selvittää potilaalle tutkimuksessa saadut tiedot rytmihäiriöstä ja hoitovaihtoehdoista, joista on alustavasti keskusteltu jo ennen toimenpidettä } Tehdään lähes aina elektrofysiologisen tutkimuksen yhteydessä samalla kertaa (poikkeuksena flimmeriablaatio) } Ablaatiokatetri viedään siihen kohtaan sydämen sisäpinnalla, josta rytmihäiriö käynnistyy } KSSHP käytetään radiotaajuusenergiaa } Katetrin kärjen lämpötilaa säädellään lisäämällä tai vähentämällä tehoa (watteja) sekä katetrin huuhtelun määrällä 4
} Rytmihäiriöstä riippuen hoito kestää useimmiten kymmenestä sekunnista muutamaan minuuttiin } Lämpö tuhoaa katetrin kärjen kanssa kosketuksissa olevat solut, jolloin niiden sähköä johtava ominaisuus häviää } Hoitokohtaan muodostuu n. 5mm haavauma } Häviää muutamassa päivässä ja korvautuu arpikudoksella muutamassa viikossa } Huom. Hoidon aikana riittävä kipulääkitys! } Katetriablaatioon liittyvien vaarallisten komplikaatioiden riski on pieni Verisuonten pistokohtien verenvuoto saattaa toisinaan pitkittää toipumista muutamilla päivillä. Se saattaa joskus vaatia leikkaushoitoa. On erittäin harvinaista, että sydän vaurioituisi toimenpiteessä. Jos katetri tekisi reiän sydänlihakseen, verenvuoto sydäntä ympäröivään sydänpussiin saattaisi aiheuttaa vaaratilanteen (tamponaatio). Se hoidetaan poistamalla veri sydänpussista (perikardiumpunktio), joskus sydänleikkauksen avulla. Sydämen oman sähköradan vaurioituminen lähellä sitä sijaitsevaa kohdetta hoidettaessa on harvinaista. Tila on useimmiten ohimenevä mutta saattaa vaatia pysyvän sydämen tahdistimen asennusta. Veritulpan tai tulehduksen ilmaantuminen ovat erittäin epätodennäköisiä komplikaatioita. 5
Taulukko 1. Katetriablaatiohoidon tulokset Rytmihäiriö Onnistuminen Palautuminen Eteis-kammiosolmukkeen kiertorytmihäiriö (AVNRT, atrio-ventricular reentry tachycardia) 95 % Alle 5 % Oikoradat 90 % Alle 10 % Eteistakykardia 90 % 15 20 % Eteislepatus 95 % 10 % Eteisvärinä 50 70 % 30 50 % Eteis-kammioliitoksen katkaisu 95 % 5 % Kammiolisälyönnit ja terveen sydämen kammiotakykardia 90 % 10 % Infarktiarpeen liittyvä kammiotakykardia 50 % 25 % } Lähteitä/aiheesta kiinnostuneille: } http://www.fincardio.fi/toiminta/jasenlehti_sydanaani/teemanumer ot/sydanaani_2006_5a_teemanumero_ry/ } http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/sydansairaudet /kardiologia/yleisimpiatoimenpiteita/sivut/rytmih%c3%a4iri%c3%b6n-katetrihoito.aspx } http://www.ebmguidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00325 6